Mia Hakovirta: Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva eri maissa. Esitys Lapsen kaksi kotia – vuoroasumisen ja sosiaaliturvan solmukohdat -seminaarissa 26.11.2020.
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva eri maissa
1. Lasten vuoroasuminen
ja sosiaaliturva eri
maissa
Mia Hakovirta ja Mari Haapanen
Lapsen kaksi kotia – vuoroasumisen ja
sosiaaliturvan solmukohdat –seminaari 26.11.2020,
Kela
2. Oikeus lasta koskeviin etuuksiin määräytyy usein lapsen
asumisen perusteella
Vuoroasumistilanteessa
• Kuka on oikeutettu etuuksiin ja millä perusteella?
• Kenen kotitalouden jäsen vuoroasuva lapsi on ja millä perusteella?
Millä tavoin vuoroasuva lapsi on huomioitu eri maiden
sosiaaliturvajärjestelmissä?
Lapsen vuoroasumisen ja sosiaaliturvan
yhteensovittaminen
4. Suomi
Lapsi asuu 40 % ajasta toisen vanhemman luona
Noin 30 %:lla lapsista vuoroasumusjärjestely
5. Suomi – vain toimeentulotuki
Lapsen vuoroasuminen huomioidaan vain
toimeentulotuessa
6. Ruotsi
Lapsi asuu noin puolet ajastaan kummankin
vanhempansa luona
Noin 35 prosenttia lapsista vuoroasuu
7. • Vuodesta 2014 lapsilisä on
maksettu Ruotsissa lapsen
yhteishuoltajille puoliksi,
riippumatta lapsen
asumisjärjestelystä
• Yhteishuoltajavanhemmat
voivat yhdessä ilmoittaa,
että lapsilisä maksetaan
vain toiselle vanhemmista
• Jos vuoroasuvan lapsen
vanhempi haluaa jakaa
lapsilisän, se voidaan jakaa
jommankumman
vanhemman ilmoituksesta
Ruotsi - lapsilisä
8. • Ruotsissa pienituloisia
vuoroasuvan lapsen
vanhempia tuettu
tuloharkintaisella
elatustuella (Underhållstöd
vid växelvis boende)
• Järjestelmä poistuu vuoteen
2021 mennessä
• Pienituloisten vuoroasuvan
lapsen perheiden tukeminen
jatkossa asumistuen kautta
• Asumistukijärjestelmää
kehitetään, että se huomioi
vuoroasumisen tasapuolisesti
lapsen molemmilla
vanhemmilla
Ruotsi - elatustuki ja asumistuki
9. Norja
Lapsi asuu noin puolet ajastaan kummankin vanhempansa
luona
25 prosenttia eronneiden vanhempien lapsista vuoroasuu
10. • Lapsilisä voidaan jakaa
vuoroasumistilanteessa, jos
vanhemmilla on sopimus
lapsen vuoroasumisesta.
• Yksinhuoltajille maksetaan
korotettua lapsilisää.
Vuoroasumistilanteessa myös
korotus puolitetaan
vanhempien kesken.
• Vuoroasuminen huomioitu
toimeentulotuessa
tapaamiskustannusten kautta
Norja – Lapsilisä ja toimeentulotuki
11. Belgia
Järjestely, jossa lapsi asuu molempien vanhempiensa
luona vuorotellen
Vanhemmista 37 prosenttia sopi lapsen vuoroasumisesta
avioeron jälkeen
12. Lapsilisä maksetaan äidille,
tai sille vanhemmalle, jolle
lapsilisä on maksettu ennen
vanhempien eroa.
Vaihtoehtoinen järjestely on
perustaa lapsitili
(Kindrekening)
Vanhemmat ”yhteisvanhempia”, jos
lapsi asuu vuorotellen vanhempien
luona kolmena päivänä viikossa tai
vuoroviikoin.
Lapsen yhteisvanhemmalla on
oikeus saada lapsi huomioiduksi
sekä asumistuessa että
toimeentulotuessa
Belgia – lapsilisä, asumistuki ja
toimeentulotuki
13. Ranska
Lapsi asuu molempien vanhempien luona vuorotellen, ei
määritelmää aikajaosta
17 prosentilla lapsista on vuoroasumisjärjestely
vanhempien avioeron jälkeen
14. • Lapsilisä maksetaan
vuoroasumistilanteessa joko
toiselle vanhemmista tai
molemmille vanhemmille
puoliksi
• Lapsilisä maksetaan
vanhempien sopimuksen
mukaan
• Vuoroasuva lapsi tulisi
huomioida asumistuessa
myös lapsen toisella
vanhemmalla (linjaus vuodelta
2017)
Ranska – lapsilisä ja asumistuki
15. Vuoroasumisen huomioinen sosiaalietuuksissa ei kovin
systemaattista eri maissa
Suomi: Vuoroasumista ei sosiaaliturvalainsäädännössä tai
soveltamiskäytännössä kattavasti huomioitu.
Lapsilisän jakaminen noudattaa eri periaatteita: vanhempien
yhteinen sopimus tai ”automaatio”
Perheen (tai kotitalouden) käsitystä asumistuessa ja
toimeentulotuessa laajennettu koskemaan vuoroasuvaa lasta
• Keskeistä tulla tunnistetuksi vuoroasuvan lapsen vanhemmaksi
Yhteenveto: Lasten vuoroasumisen ja sosiaaliturvan
yhteensovittamisesta
MH28
16. Slide 15
MH28 Nämä mielestäni keskeisiä koonteja tämän esityksen perusteella. Tuleeko sinulle jotakin muuta mieleen?
Mari Haapanen; 19.11.2020