Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Diabeteslääkkeiden kustannusten kasvuun vaikuttavat tekijät

91 views

Published on

Aarni Soppi: Diabeteslääkkeiden kustannusten kasvuun vaikuttavat tekijät. Esitys Lääkehoidot muuttuvat – riittävätkö rahat? -seminaarissa 6.6.2017

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Diabeteslääkkeiden kustannusten kasvuun vaikuttavat tekijät

  1. 1. Diabeteslääkkeiden kustannusten kasvuun vaikuttavat tekijät Aarni Soppi Kelan tutkimus 6.6.2017
  2. 2. Tutkimuksen tausta ja tavoite • Diabeteslääkkeiden kustannukset ovat kasvaneet viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana huomattavasti. • Kustannusten kasvun seurauksena, diabeteslääkkeet muodostavat yksittäisenä lääkeryhmänä merkittävän osan lääkkeistä maksetuista korvauksista. • Kustannusten kasvun syiksi on esitetty mm: − Potilasmäärän kasvua − Uusien lääkkeiden markkinoille tuloa • Toisaalta sääntelyllä on pyritty vaikuttamaan lääkkeiden hinnoitteluun. • Tavoite: Määrittää eri kustannustekijöiden suhteellinen osuus diabeteslääkkeiden kokonaiskustannuksista. 2
  3. 3. Tutkimuksen aineisto ja menetelmä • Poimittu Kelan reseptilääkerekisteristä. • Kokonaisaineisto, joka kattaa käytännössä kaikki Suomen apteekeista tehdyt diabeteslääkeostot vuosien 2003 – 2015 välillä. • ~20 miljoonaa riviä • Kustannukset on raportoitu asukasta kohti, jotta saadaan eliminoitua väestön kasvun vaikutus. • Kustannusten kasvua tarkasteltiin erikseen insuliineille ja muille diabeteslääkkeille pois lukien insuliineille (tässä: ei-insuliinit). • ATC-luokat A10A ja A10B. • Menetelmä: Fisherin indeksihajotelma ATC-luokitusta hyödyntäen. 3
  4. 4. Kustannuskomponentit • Kuusi eri kustannuskomponenttia, jotka voidaan jakaa kolmeen ylätason kategoriaan. • Määrään vaikuttavat tekijät: − Muutokset ostokertojen määrässä − Muutokset yhdellä ostokerralla ostettujen lääkkeiden määrässä (DDD) • Terapeuttiset valinnat: − Muutokset lääkkeiden käytössä eri lääkeaineryhmien välillä (esim. gliptiinit vs. sulfonyyliureat) − Muutokset lääkkeiden käytössä eri lääkeaineiden välillä. (esim. gliptiini.1 vs. gliptiini.2) • Hintatekijät − Muutokset yksikkökustannuksissa (DDD) − Muutokset käytössä samaa lääkeainetta sisältävien pakkausten välillä. 4
  5. 5. Muutokset kokonaiskustannuksissa 5 Kokonaiskustannus Kokonaiskustannus per asukas Kokonaiskustannus Kokonaiskustannus per asukas 2003 43 384 576 € 8,33 € 27 550 946 € 5,29 € 2015 102 374 902 € 18,71 € 110 115 529 € 20,12 € 2003 - 2015 € muutos 58 990 326 € 10,38 € 82 564 583 € 14,83 € 2003 - 2015 % muutos 135,97 % 124,51 % 299,68 % 280,28 % Insuliinit Ei-insuliinit Vuosi
  6. 6. Muutokset ostokertojen määrässä - insuliinit 6 Vuosi Ostokertojen määrä Käyttäjien määrä Keskimääräinen ostokertojen määrä per käyttäjä 2003 397 500 76 833 5,17 2004 398 715 80 508 4,95 2005 403 895 83 974 4,81 2006 411 834 87 085 4,73 2007 439 331 93 107 4,72 2008 469 644 98 705 4,76 2009 488 518 103 605 4,72 2010 505 223 107 813 4,69 2011 509 959 111 082 4,59 2012 514 677 113 876 4,52 2013 522 972 117 078 4,47 2014 536 834 119 583 4,49 2015 555 778 121 615 4,57 Insuliinit
  7. 7. Muutokset ostokertojen määrässä - ei-insuliinit 7 Vuosi Ostokertojen määrä Käyttäjien määrä Keskimääräinen ostokertojen määrä per käyttäjä 2003 643 945 134 603 4,78 2004 703 042 147 124 4,78 2005 758 327 158 460 4,79 2006 808 207 169 346 4,77 2007 879 602 188 504 4,67 2008 999 607 213 467 4,68 2009 1 065 160 231 257 4,61 2010 1 129 280 247 752 4,56 2011 1 159 895 258 837 4,48 2012 1 206 571 269 501 4,48 2013 1 255 267 281 814 4,45 2014 1 322 792 292 736 4,52 2015 1 512 249 302 604 5,00 Ei-insuliinit
  8. 8. Muutokset lääkeaineryhmien välillä - insuliinit 8
  9. 9. Muutokset lääkeaineryhmien välillä – ei-insuliinit 9
  10. 10. Tulokset 10
  11. 11. Tulokset 11
  12. 12. Yhteenveto • Molempien insuliinien sekä ei-insuliinien kustannusten kasvun taustalla olivat muutokset ostokertojen määrässä ja yhdellä ostokerralla ostettujen lääkkeiden määrässä. • Lääkkeiden käytön määrän kautta tuleva kustannusten kasvu selittyy pitkälti potilasmäärän kasvulla. • Tyypin 2 diabeteksen yleistyminen heijastuu todennäköisesti myös insuliinien kulutukseen. • Uusien ja kalliimpien lääkkeiden käyttöönotolla on ollut selkeä vaikutus kustannusten kasvuun. • Insuliinit: pitkävaikutteinen insuliini • Ei-insuliinit: gliptiinit • Hintatekijät ovat laskeneet kustannuksia molemmissa lääkeryhmissä. • Hintatekijöistä saatu säästö on kuitenkin suuruusluokaltaan pieni verrattuna muihin kustannuskomponentteihin ja näin ollen kokonaiskustannukset ovat kasvaneet. 12
  13. 13. Johtopäätökset • Sekä insuliinien että ei-insuliinien kustannusten kasvun taustalla on samat tekijät, mutta kokonaiskustannukset ja yksittäisen tekijän vaikutus kokonaiskustannuksiin eroaa näiden kahden lääkeryhmän välillä. • Korostetaan lääkeryhmäkohtaisia toimenpiteitä kustannusten hillitsemiseksi • Insuliinien yksikkökustannukset ovat keskimäärin korkeammat kuin muilla diabeteslääkkeillä, joten rinnakkaisvalmisteiden laajempi käyttöönotto todennäköisesti kiihdyttäisi hintakilpailua insuliinimarkkinoilla joka voisi johtaa säästöihin. • Ei-insuliinien kohdalla on kustannusten hillitsemisen kannalta syytä tarkastella myös muihin kuin hintakomponentteihin kohdistuvia toimenpiteitä. 13
  14. 14. aarni.soppi@kela.fi Kelan tutkimus 14

×