Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Potkiko Descartes Koiria?
Muutama sana kartesiolaisesta
eläinkäsityksestä
Ravintelivalistus, 8.9.2015
Jan Forsman
forsman....
René Descartes (1596–1650)
• Kartesiolainen tiedemies potkaisi kerran yleisön edessä raskaana
olevaa koiraa, ja tämän jälkeen moitti asiasta äläkän n...
• Descartesin julmuus eläimiä kohtaan esitetään eläinfilosofiassa
radikaalina vastakkaisena kantana
• Näkyy edelleen yhtei...
• ”[M]ikäli olisi olemassa sellaisia koneita, joilla on
apinan tai jonkin muun järkeä vailla olevan eläimen
elimet ja ulko...
• Bête-machine: eläinkone
• Mitään tuntevia tai aistivia
laitteistoja, hienostuneita
robotteja(?)
• ”[T]untuu järkeenkäyvä...
• Aristoteles: Sielu jakautunut
kolmeen – ravitsemussielu,
aistisielu sekä järkisielu (Sielusta:
de An., II.3, 414a29–414b...
• Michel de Montaigne: Eläimet
kykenevät ajattelemaan (E.g.
Julmuudesta: Essais II, 11;
Montaigne 1990, 153–156.)
Mieli (Sielu) – Ruumis
• Aristotelesta vastaan Descartes kieltää sielun jakautuneisuuden –
kartesiolainen sielu sisältää a...
Descartesin näkemykset(?)
[1] Eläimet eivät ajattele
[2] Eläimet eivät tiedosta (ympäristöään)
[3] Eläimet eivät aisti
[4]...
• Näkemys [1] kiistaton: eläimillä ei ole cogitatiota (ajattelua)
• Sen sijaan ainakin näkemys [4] kyseenalainen: Descarte...
Entäpä kipu?
• ”Lisään, että nämä sanat ja merkit eivät saa ilmaista mitään passiota,
sulkeakseni pois sekä ilon ja tuskan...
Automata?
• Automaton: Olento, jonka toiminnan syyt johtuvat pelkästään siitä
itsestään
• Kreik. αὐτόματος: itsekseen liik...
• Myös ihmiskeho mekaaninen kone (automaatti)
• Ihmisruumiin kuvaus (La description du corps humain, 1647) –
kehon toimint...
• ”Rattaista ja painoista rakennettu kello noudattaa kaikkia luonnon
lakeja yhtä tarkasti silloin, kun se on huonsti valmi...
Kartesiolainen zombi?
Mieli (Sielu) – Ruumis
• Näkemys vahvasta dualismista harhaanjohtava (Descartes ei oikein
istu kaikkein vahvimpiin muotoih...
• ”Jotta näkisimme oikein, millaista aistien varmuus on, meidän on
erotettava aistimisessa kolme astetta. Ensimmäiseen kuu...
• 3 aistimisen astetta
• 1. aste: Yhteistä ihmisille ja eläimille
• 3. aste: vain ihmisillä (mielessä tapahtuvia arvostelm...
Onko näin?
• Tekstit jotka käsittelevät aistimista ihmiskehossa erillään mielestä (e.g.
L’Homme, Ihmisruumiin kuvaus, Pass...
• Descartes: Eläimet eivät aisti tai tunne kuten me (lat. sicut nos, fr. ainsi que
nous).
• Peruste eläinten ajattelun puo...
• Erottelu: cogitatio – sensus
• Cogitatio: reflektiivinen mentaalinen kokemus (itse-reflektio)
• ”Sanalla ”ajattelu” (cog...
• Näkemykset [3] & [4] ainakin kyseenalaisia.
• Näkemys [2]?
• Stephen Gaukroger (2002)
• ”Näin ollen minun mielipiteeni ei
niinkään ole julma eläimiä kohtaan
kuin lempeä pythagoralaisten
taikauskosta vapaita i...
Kiitos!
Lähteitä ja lisätietoa:
Adam, Charles & Tannery, Paul (eds.) (AT; 1899–1908; 1963–1967): Oeuvres de Descartes I–XII, Vrin/...
Potkiko descartes-koiria
Potkiko descartes-koiria
Potkiko descartes-koiria
Potkiko descartes-koiria
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Potkiko descartes-koiria

338 views

Published on

8.9. järjestetyn Vihreän Puolueen (ViPu), Jyväskylän yhteiskunnallisen opiston (JYO) ja Kansan sivistystyön liiton (KSL) Ravintelivalistuksen diat. Jan Forsman puhui Rene Descartesin eläinkäsityksestä.

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Potkiko descartes-koiria

  1. 1. Potkiko Descartes Koiria? Muutama sana kartesiolaisesta eläinkäsityksestä Ravintelivalistus, 8.9.2015 Jan Forsman forsman.jan.j@student.uta.fi Väitöskirjatutkija Tampereen yliopisto
  2. 2. René Descartes (1596–1650)
  3. 3. • Kartesiolainen tiedemies potkaisi kerran yleisön edessä raskaana olevaa koiraa, ja tämän jälkeen moitti asiasta äläkän nostaneita ihmisiä: sen ulvahdushan on vain verrattavissa pelkkään rattaiden kolinaan. • Descartes naulasi vaimonsa koiran lankkuun vivisektiota varten, tarkoituksenaan todistaa eläinten olevan vain koneita.
  4. 4. • Descartesin julmuus eläimiä kohtaan esitetään eläinfilosofiassa radikaalina vastakkaisena kantana • Näkyy edelleen yhteiskuntamme asenteessa eläimiä kohtaan • Useat eläinfilosofit toistavat (tai ovat toistaneet) tätä asettelua: e.g. Tom Regan, Gary L. Francione, Peter Singer • ”Uuskartesiolaiset” (e.g. Peter Carruthers) asettelussa toiseen laitaan • Carruthers (1992): Eläinten kärsimys ei aseta eläimille moraalista asemaa (no animal possesses moral standing) = eläimillä ei ole oikeuksia
  5. 5. • ”[M]ikäli olisi olemassa sellaisia koneita, joilla on apinan tai jonkin muun järkeä vailla olevan eläimen elimet ja ulkomuoto, meillä ei olisi mitään keinoa todeta niiden luontoa erilaiseksi kuin näiden eläinten.”(Metodin esitys: AT VI, 56; CSM I, 139; Teokset I, 154.)
  6. 6. • Bête-machine: eläinkone • Mitään tuntevia tai aistivia laitteistoja, hienostuneita robotteja(?) • ”[T]untuu järkeenkäyvältä, että myös luonto tuottaisi omat ja artefakteja paljon hienommat automaattinsa (automata), nimittäin kaikki eläimet.” (Kirje Morelle 5.2.1649: AT V, 277; CSMK, 366; Teokset IV, 335.)
  7. 7. • Aristoteles: Sielu jakautunut kolmeen – ravitsemussielu, aistisielu sekä järkisielu (Sielusta: de An., II.3, 414a29–414b19). • Keskiajalla yleisesti ylläpidetty näkemys
  8. 8. • Michel de Montaigne: Eläimet kykenevät ajattelemaan (E.g. Julmuudesta: Essais II, 11; Montaigne 1990, 153–156.)
  9. 9. Mieli (Sielu) – Ruumis • Aristotelesta vastaan Descartes kieltää sielun jakautuneisuuden – kartesiolainen sielu sisältää aristoteelisen sielun osat • Montaignea vastaan Descartes kieltää eläimiltä ajattelun sekä lisäksi puheen
  10. 10. Descartesin näkemykset(?) [1] Eläimet eivät ajattele [2] Eläimet eivät tiedosta (ympäristöään) [3] Eläimet eivät aisti [4] Eläimet eivät tunne tai koe
  11. 11. • Näkemys [1] kiistaton: eläimillä ei ole cogitatiota (ajattelua) • Sen sijaan ainakin näkemys [4] kyseenalainen: Descartes ei kiistä eläimiltä tunteita (päinvastoin): ”[K]aikki, mitä koirat, hevoset ja apinat on opetettu tekemään, on vain niiden pelon, toivon tai ilon tuottamaa liikettä, joten sen voi tehdä ilman mitään ajattelua”. (Kirje Newcastlen Markiisille 23.11.1646: AT IV, 574–575; CSMK, 3030, Teokset IV, 296. Kursiivi omani.) Kuulostaa oudolta filosofille, jolle eläimet ovat tunteita vailla olevia robotteja…
  12. 12. Entäpä kipu? • ”Lisään, että nämä sanat ja merkit eivät saa ilmaista mitään passiota, sulkeakseni pois sekä ilon ja tuskan huudahdukset ja muut sellaiset, että myös kaiken mitä eläimille voi opettaa.” (Kirje Newcastlen Markiisille 23.11.1646: AT IV, 574; CSMK, 303, Teokset IV, 296.) • ”[K]atson, että meissä itsessämmekin kaikki ruumiinjäsenten liikkeet, jotka esiintyvät tuntemustemme (affectus) kanssa, aiheutuvat pelkästään ruumiin koneistosta eivätkä sielusta. Kun ”koirat antavat merkkejä hännällään”, nämä liikkeet vain esiintyvät tuntemusten mukana, ja ne on tarkasti erotettava puheesta, joka on ainoa todistus ruumiissa olevasta ajattelusta.” (Kirje Morelle 15.4.1649: AT V, 344–345, CSMK, 374, Teokset IV, 340–341.) • Descartesin eläimet tunne kipua = liian äkkinäinen johtopäätös!
  13. 13. Automata? • Automaton: Olento, jonka toiminnan syyt johtuvat pelkästään siitä itsestään • Kreik. αὐτόματος: itsekseen liikkuva ”Elämää en kiellä miltään eläimeltä koskapa se on minusta vain sydämen lämpöä.” (Kirje Morelle 5.2.1649: AT V, 278; CSMK, 366; Teokset IV, 336.) Eläimet ja kellot: ei suora analogia!
  14. 14. • Myös ihmiskeho mekaaninen kone (automaatti) • Ihmisruumiin kuvaus (La description du corps humain, 1647) – kehon toiminta kuvattu puhtaan mekanistisesti • ”Automaatti” ei negatiivisesti latautunut termi
  15. 15. • ”Rattaista ja painoista rakennettu kello noudattaa kaikkia luonnon lakeja yhtä tarkasti silloin, kun se on huonsti valmistettu eikä näytä aikaa oikein, kuin silloin, kun se täyttää kaikki tekijänsä toiveet. Ja samoin on, jos ajattelen ihmisruumiin eräänlaiseksi koneeksi, joka on järjestetty ja kokoonpantu luista, hermoista, lihaksista, suonista, verestä ja nahasta niin, että vaikkei siinä olisi mieltä, sillä kuitenkin olisi kaikki ne nykyiset liikkeet, jotka eivät johdu tahdon vallasta eivätkä siis mielestä…” (Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta, Kuudes Mietiskely: AT VII, 85; CSM II, 58; Teokset II, 80–81.)
  16. 16. Kartesiolainen zombi?
  17. 17. Mieli (Sielu) – Ruumis • Näkemys vahvasta dualismista harhaanjohtava (Descartes ei oikein istu kaikkein vahvimpiin muotoihin) • ”[E]n ole pelkästään läsnä ruumiissani niin kuin merimies aluksessa, vaan olen siihen hyvin kiinteässä yhteydessä ja ikään kuin sekoittuneena (conjunctum & quasi permixtum) yhdeksi kokonaisuudeksi sen kanssa.” (Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta, Kuudes Mietiskely: AT VII, 81; CSM II, 56; Teokset II, 78. Kursiivi omani.) • Ihminen persoonana (minänä) – mielen ja ruumiin yhdistelmä (kokonaisuus) • Mitä mielen kyky ajatella tuo lisää ruumiin mekaniikkaan?
  18. 18. • ”Jotta näkisimme oikein, millaista aistien varmuus on, meidän on erotettava aistimisessa kolme astetta. Ensimmäiseen kuuluu vain se, kuinka ulkopuliset objektit vaikuttavat välittömästi ruumiin elimeen, ja tämä ei voi olla muuta kuin tuon elimen partikkelien liikettä ja liikkeestä johtuvaa muodon ja sijainnin muutosta. Toinen aste sisältää kaiken sen, mikä on mielessä välitöntä tulosta siitä, että mieli on yhdistynyt tällaisten vaikutusten alaiseen ruumiilliseen elimeen. Sellaisia tuloksia ovat kivun, mielihyvän, janon, nälän, värien, äänien, maun, hajun, lämmön, kylmän ja muiden sellaisten aistimukset. […] Vihdoin kolmas ase käsittää kaikki ne arvostelmat, joita olemme pienestä pitäen tottuneet tekemään ulkopuolisista asioista ruumiillisten elinten vuoksi.” (Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta, Vastaus Kuudensiin Vastaväitteisiin: AT VII, 436– 437; CSM II, 294–295; Teokset II, 310. Kursiivi omani.)
  19. 19. • 3 aistimisen astetta • 1. aste: Yhteistä ihmisille ja eläimille • 3. aste: vain ihmisillä (mielessä tapahtuvia arvostelmia) • 2. aste: myös vain ihmisillä (seurausta mielen ja ruumiin yhdistymisestä ”ikään kuin toisiinsa sekoittuen”) ”En kiellä [eläimiltä] myöskään aistimista, sikäli kuin se riippuu ruumiin elimestä.” (Kirje Morelle 5.2.1649: AT V, 278; CSMK, 366; Teokset IV, 336.) = Eläimillä on aistielimet, mutta ei varsinaista aistimista! (E.g. Regan 2004, 5–6.)
  20. 20. Onko näin? • Tekstit jotka käsittelevät aistimista ihmiskehossa erillään mielestä (e.g. L’Homme, Ihmisruumiin kuvaus, Passions de l’ame §§XII-XVI): Aistiminen mekaanista toimintaa (vain ruumiista ja siinä tapahtuvasta liikkeestä riippuvaa) • Nälkä, jano, kipu – kaikissa osa kokemuksesta on ruumiissa (E.g. Kuudes Mietiskely: AT VII, 81 & 86; CSM II, 56 & 59–60; Teokset II, 78 & 82.) • Tunteissa (e.g. ilo) erottelu mentaalisen ja animaalisen (ruumiillisen) ilon välillä (Filosofian Periaatteet: AT VIIIA, 316–318; CSM I, 280–281; Teokset III, 280–281, §CXC.)
  21. 21. • Descartes: Eläimet eivät aisti tai tunne kuten me (lat. sicut nos, fr. ainsi que nous). • Peruste eläinten ajattelun puolesta (jota Descartes vastustaa): ”[K]oska eläimillä on silmät, korvat, kieli ja muut aistielimet kuten meillä, ne todennäköisesti aistivat kuten me, ja koska meidän aistimistapaamme sisältyy ajattelu, vastaava ajattelu kuuluu todennäköisesti myös niille.” (Kirje Morelle 5.2.1649: AT V, 277; CSMK, 365; Teokset IV, 335.) • Ei varsinaisesti kiistä kokemuksia eläimiltä, ainoastaan että ne muistuttavat meidän kognitiivisia kokemuksiamme! • Vastaavasti kivun kohdalla: ”[M]ais i’explique tous les mouvemens exterieurs qui accompagnent en nous ce sentiment [la douleur], lesquels seuls se trouvent aux bestes, & non la douleur proprement dite.” (Kirje Mersennelle 11.6.1640; AT III, 121; CSMK, 148.)
  22. 22. • Erottelu: cogitatio – sensus • Cogitatio: reflektiivinen mentaalinen kokemus (itse-reflektio) • ”Sanalla ”ajattelu” (cogitatio) tarkoitan kaikkea sitä, mistä tulemme tietoisiksi (conscire) itsessämme, sikäli kuin meillä on tietoisuus (conscientia) siitä.” (Filosofian Periaatteet: AT VIIIA, 7–8; CSM I, 195; Teokset III, 39; §IX.) • Descartes kiistää eläimiltä cogitation (aistikokemuksen reflektiivisenä havaintona), mutta ei sensusta (ruumiillista kokemusta)
  23. 23. • Näkemykset [3] & [4] ainakin kyseenalaisia. • Näkemys [2]? • Stephen Gaukroger (2002)
  24. 24. • ”Näin ollen minun mielipiteeni ei niinkään ole julma eläimiä kohtaan kuin lempeä pythagoralaisten taikauskosta vapaita ihmisiä kohtaan, koska heitä ei epäillä rikoksesta aina kun he syövät tai tappavat eläimiä” (Kirje Morelle, 5.2.1649: AT V, 278–279; CSMK, 366; Teokset IV, 336.) • Oikeuttaa eläinten syönnin – EI niille kärsimyksen aiheuttamista!
  25. 25. Kiitos!
  26. 26. Lähteitä ja lisätietoa: Adam, Charles & Tannery, Paul (eds.) (AT; 1899–1908; 1963–1967): Oeuvres de Descartes I–XII, Vrin/C.N.R.S. Cottingham, John; Stoothoff, Robert & Murdoch, Dugald (eds.) (CSM; 1984–1985): The Philosophical Writings of Descartes, Volumes I & II, Cambridge University Press. Cottingham, John; Stoothoff, Robert; Murdoch, Dugald & Kenny, Anthony (eds.) (CSMK; 1991) The Philosophical Writings of Descartes, Volume III – The Correspondence, Cambridge University Press. Aho, Tuomo; Alanen, Lilli; Jansson, Sami; Kaitaro, Timo; Kaukua, Jari; Reuter, Martina ja Yrjönsuuri, Mikko (eds.) (Teokset; 2001–2005): René Descartes: Teokset I–IV, Gaudeamus. Aaltola, Elisa (2015): ”Eläimellinen moraalipsykologia: tunne, järki ja kiasmat” lehdessä niin & näin, nro. 85, Eurooppalaisen filosofian seura ry, 91–99. Ablondi, Fred (1998): ”Automata, Living and Non-Living: Descartes’ Mechanical Biology and His Critetrion for Life” lehdessä Biology and Philosophy no. 13, Kluwer Academic Publishers, 179–186. Aristoteles: (de An.; 2006) Sielusta (Περὶ Ψυχῆς, suom. Näätsaari, Kati), Gaudeamus. Carriero, John (2009): Between Two Worlds, Princeton University Press. Carruthers, Peter: (1992) The Animals Issue: Moral Theory in Practice, Cambridge University Press. Cottingham, John (1998): “Descartes’ Treatment of Animals” alun perin “A Brute to the Brutes? Descartes’ Treatment of Animals” teoksessa Cottingham, John (ed.): Oxford Readings in Philosophy: Descartes, Oxford University Press, 225–233. Gaukroger, Stephen (1995): Descartes: An Intellectual Biography, Clarendon Press. – (2002): Descartes’ System of Natural Philosophy, Cambridge University Press. Hatfield, Gary (2008): “Animals” teoksessa Broughton, Janet & Carriero, John (eds.): A Companion to Descartes, Blackwell Publishing, 52–65. Montaigne, Michel de (1580; 1990): Tutkielmia (Essais, käännös Hagfors, Edwin), Karisto. Regan, Tom (1983; 2004): The Case for Animal Rights, University of California Press.

×