Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Sosiaalinen media suomalaisessa teollisuudessa

1,564 views

Published on

STO: Jäsenilta 8.12.2011 - Sosiaalinen media suomalaisessa teollisuudessa esitys, Hannu Kärkkäinen, Jari Jussila

Published in: Business
  • Be the first to comment

Sosiaalinen media suomalaisessa teollisuudessa

  1. 1. 8.12.2011Hannu KärkkäinenJari JussilaTampereen teknillinen yliopisto Sosiaalinen media suomalaisessa teollisuudessa STO:n jäsenilta Aalto Design Factory 8.12.2011
  2. 2. SOME- draiverit suomalaisissa teollisissa B2B- yrityksissä• Kilpailuedun lähteiden nopea muuttuminen; ”pysyvien” kilpailuedun lähteiden nopea rapautuminen• Tarpeet perinteisten kollaboraatiotapojen (sähköposti, kokoukset, puhelin) muutoksiin• Tiedon ja tiedonhallinnan merkitys kilpailutekijöinä• Monien muiden maiden edelläkävijyys / SOME• Suuret yritykset draivereina• Tuotekehitystiimien maantieteellinen hajautuminen ja liiketoiminnan kansainvälistyminen• Sosiaalisen median toimintatapojen ja käyttöasteen kypsyminen yrityskäyttöön• B2B- esimerkkien nopea lisääntyminen ja kumuloituminen• SOME- ominaisuuksien nopea integroituminen perinteisempiinkin tietojärjestelmiin (PDM, CRM, ERP, SharePoint)
  3. 3. Suomalaisissa B2B- yrityksissä ollaan SOMEn hyödyntämisessä jäljessä• Eri tutkimukset sosiaalisen median käytöstä liiketoiminnassa – Mm. Inkeroinen (2010)1: Suomen 500 suurimmasta yrityksestä 46% (B2C: 56%, B2B: 38%) hyödynsi sosiaalista mediaa jossain tarkoituksessa – Samoihin aikoihin toteutetussa McKinseyn tutkimuksessa (2010)2 n. kaksi kolmesta tutkitusta pohjoisamerikkalaisesta ja eurooppalaisesta yrityksestä hyödynsi sosiaalista mediaa• Saadut hyödyt suhteessa muihin tutkittuihin maihin• SOME- konsultit ja eturivin vaikuttajat• Kun täysin vertailukelpoisia tutkimuksia SOME- adoptoinnista eri maiden B2B- yrityksissä ei juuri ole, yhtenä mittarina yleisestä adoptoinnista: – LinkedIn- hyödyntäminen 1 Inkeroinen, A. (2010) Sosiaalinen media suomalaisissa yrityksissä 2 bit.ly/some2010mckinsey
  4. 4. LinkedIn kasvu ja käyttö-% eri maissa160 Brazil China140 Russian Federation120 India100 United Kingdom Germany 80 United States 60 Sweden 40 Norway Denmark 20 Finland 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 %100,0 % Lähde: LinkedIn & LinkedIn demographics and statistics / July 2011 / Amodiovalerio Verde (2011 perustuu arvioon nykyisen kasvun perusteella)
  5. 5. LinkedIn suomalaisten johtajien käytössä• Maaliskuussa 2011 toteutetun selvityksen1 mukaan selkeästi ammatilliseen käyttöön suunnatusta LinkedIn-palvelusta löytyi noin puolet suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista.• Suurella osalla mukana olleista profiilisivu oli kuitenkin hyvin puutteellinen eikä esimerkiksi sisältänyt juuri mitään tietoa johtajan taustoista tai työkokemuksesta. Myös verkostot olivat suppeita, usein alle kymmenen henkilön kokoisia. Suuri osa LinkedIn-profiileista ei ole siis aktiivisessa käytössä.1 Tutkimushetkellä LinkedInissä oli 101 miljoonaa jäsentä ja heistä suomalaisia noin 300 0002. 1 Isokangas,A., Kankkunen, P. 2011. Suora yhteys – näin sosiaalinen media muuttaa yritykset. http://bit.ly/rGBa99 2 http://press.linkedin.com/about/
  6. 6. Suomalaisten B2B- yritysten ymmärrys sosiaalisesta mediasta liiketoiminnassa• Tuore Sosiaalinen media teollisuudessa –tutkimus 1 teknologiateollisuuden yrityksissä (2011) – Vain 9 % suomalaisista B2B-yrityksistä ilmoitti että yrityksessä ymmärretään aihetta hyvin tai erittäin hyvin – 57 % ilmoitti että aihetta ei ymmärretä ollenkaan tai huonosti – N. kolmasosa ylimmästä johdosta on sitä mieltä että sosiaalisen median käyttö on pelkkää ajanhukkaa – Lähes 20% yrityksistä on kieltänyt sosiaalisen median käytön 1 Sosiaalinen media teollisuudessa -tutkimus (2011)
  7. 7. SOITA-hankkeen tavoitteet• Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on tutkia ja pilotoida sosiaalisen median tuomia mahdollisuuksia asiakasymmärryksen luomisessa innovaatioprosessissa asiakasrajapinnassa. Hankkeen tavoitteena on lisäksi parantaa suomalaisten suurten ja pk-yritysten asiakas/käyttäjälähtöisyyttä ja innovaatiotyötä.• Näin ollen tutkimus parantaa suomalaisten organisaatioiden valmiuksia hyödyntää avoimen innovaation mahdollisuuksia omassa toiminnassaan.
  8. 8. Haasteet somen hyödyntämisessä STO:n jäsenyrityksissä (n = 28) Puutteellinen ymmärrys sosiaalisen median mahdollisuuksista 1 innovaatiotoiminnassa Hankaluudet sosiaaliseen mediaan liittyvien uusien toiminta- ja ajattelutapojen omaksumisessa 2 Hyvien vastaavien case-tapausten puute 3 Taloudelliset hyötyjen vaikea arviointi Puutteelliset henkilstöresurssit Tietoturvaongelmat Hankaluudet integroida olemassa oleviin tietojärjestelmiin Vaikeudet yhteensovittaa yrityksen nykyiseen innovaatioprosessiin Puutteelliset aikaresurssit Puutteelliset taloudelliset resurssit Epäonnistuneet tai huonot kokemukset / kokeilut 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20Lähde: Sosiaalisen median käyttö, mahdollisuudet ja haasteet Suomen Tuotannonohjausyhdistyksen jäsenten työantajayrityksissä.Saatavissa: http://www.slideshare.net/jjussila/som-eartikkeli1
  9. 9. Sosiaalinen media teollisuudessa –selvitys (Teknologiateollisuuden yritykset)• Sosiaalinen media teollisuudessa -esiselvityksessä tutkittiin sosiaalisen median hyödyntämisen tilannetta ja potentiaalia suomalaisissa perinteisen teollisuuden yrityksissä.• Selvityksen tilaajina olivat kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan (OSKE) kuuluvat Älykkäät koneet (www.intelligentmachines.fi) ja Digitaaliset sisällöt (www.digibusiness.fi/portal/) -klusterit, Teknologiateollisuus ry (www.teknologiateollisuus.fi) sekä Innopark Programmes Oy (www.innopark.fi) ja Hermia Oy (www.hermia.fi)• Selvityksen toteutti keväällä 2011 Intosome (www.intosome.fi), vastuullisena asiantuntijana DI Harri Lakkala. Verkkokyselyn suunnittelussa ja tulosten analysoinnissa auttoi SOITA-hankkeen (www.tut.fi/soita) henkilöstö (professori Hannu Kärkkäinen sekä tutkijat Jari Jussila, Johanna Janhonen ja Jani Lyytikkä) Tampereen teknillisen yliopiston Tiedonhallinnan ja logistiikan laitokselta.
  10. 10. Haasteet sosiaalisen median hyödyntämiselle Teknologiateollisuuden yrityksissä1 (n = 143) 3 4 1 21Sosiaalinen media teollisuudessa -tutkimus. Saatavissa: http://bit.ly/ueI2Go
  11. 11. Haasteet TT- tutkimuksesta joihin SOME voi vastata (sisäinen/asiakkaat/partnerit)
  12. 12. Haasteet TT- tutkimuksesta joihin SOME voi vastata sisäisestiLähde: Sosiaalinen media teollisuudessa -tutkimus.Saatavissa: http://bit.ly/ueI2Go
  13. 13. Haasteet TT- tutkimuksesta joihin SOME voi vastata asiakasrajapinnassaLähde: Sosiaalinen media teollisuudessa -tutkimus.Saatavissa: http://bit.ly/ueI2Go
  14. 14. Haasteet TT- tutkimuksesta joihin SOME voi vastata partnereiden kanssaLähde: Sosiaalinen media teollisuudessa -tutkimus.Saatavissa: http://bit.ly/ueI2Go
  15. 15. Teknologiateollisuuden yritysten sosiaalisen median omaksumista tukevia kehittämisavun tarpeitaKehittämisavun muodoista selkeästi kiinnostavimmaksi nousivat Case-kuvaukset (58 % piti hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä). Yrityksiäkiinnostavat etenkin hyödyntämiskertomukset, joita ne voivat melko suoraan käyttää omassa kehitystyössään. Mediassa on esillä lähinnäkuluttajamarkkinoinnin menestystarinoita sekä ICT-alan yritysten sisäisen toiminnan kehittämistä, jotka edustavat erilaisia ympäristöjä kuin B2B-teollisuus.Lähde: Sosiaalinen media teollisuudessa -tutkimus. Saatavissa: http://bit.ly/ueI2Go
  16. 16. Case esimerkkejä sosiaalisen median mahdollistamasta yhteisöllisestä tuotekehityksestä asiakasrajapinnassa Professori Hannu Kärkkäinen, Tampereen teknillinen yliopisto
  17. 17. YIT verkkoyhteisö”Asiakastarpeista oppiminen keskustelemalla” • YIT perusti hiljattain suljetun verkkoyhteisön, jossa satakunta ihmistä on jo jakanut ajatuksia suunnitteilla olevasta tornitalokohteesta. • Asiakkaan / nettikeskustelijan näkökulmasta on kiinnostava ajatus, että pääsee suunnittelemaan, miltä mahdollinen tuleva koti saattaisi näyttää. Lisäksi omaehtoinen nettiosallistuminen soveltuu paremmin henkilöille, joilla ei ole aikaa kasvokkaisiin ryhmäkokoontumisiin. • Rakennusliikkeen näkökulmasta verkkoyhteisön avulla saa tietoa asiakkaiden tarpeista liittyen mm. erilaisiin huoneratkaisuihin. • ”Asuntojakaumaan vaikutusta tällä on melko varmasti eli minkätyylisiä ja minkäkokoisia huoneistoja tulee, ja millä huoneluvulla. Keittiö ja saunaratkaisut otettaneen huomioon sellaisenaan [kun ammattilaiset jatkavat kohteen suunnittelemista]”, kertoo YIT:n hankekehityspäällikkö Samuli Joki. Lähde: http://m.yle.fi/w/uutiset/kotimaa/ns-yduu-3-2963721 Professori Hannu Kärkkäinen, Tampereen teknillinen yliopisto
  18. 18. Tuotekonseptien testaus virtuaalimaailmassa”Asiakastarpeista oppiminen kokeilemalla” • Amerikkalainen arkkitehti- ja suunnittelutoimisto • Hyödyntää virtuaalisia designeja ja rakenteita, joiden avulla asiakas voi kokeilla erilaisia materiaali ja värivaihtoehtoja, lisäksi mm. erilaiset viimeistelyvaihtoehdot ja maisemointi • Arkkitehti ja asiakas liikkuvat yhteisessä tilassa ja siirtelevät esimerkiksi seiniä, ikkunoita, ja kattoja, design muutoksien tekemiseksi ennen kiinteistön rakentamista Professori Hannu Kärkkäinen, Tampereen teknillinen yliopisto Lähde: Kohler et al. 2009
  19. 19. MyDeco”Asiakastarpeista oppiminen kokeilemalla ja vertaisoppimisen avulla”• Innovatiivinen tapa hyödyntää sosiaalista mediaa osana täysin uudenlaista liiketoimintamallia – Laaja verkosto, joka yhdistää loppuasiakkaan, arkkitehdit, sisustussuunnittelijat, sisustajat, huonekalu- ja pintamateriaalitoimittajat, jne.• Yhdistää innovatiivisesti konfiguraattorin, suunnittelutyökalun, useiden toimijoiden verkkoyhteisön ja verkkokaupan• Asiakkaiden mahdollista oppia monella eri tavalla – Huoneiden sisustus oman eksperimentoinnin kautta – Muiden yhteisön jäsenten malleista oppiminen, esimerkiksi muiden loppuasiakkaiden mallit tai suunnittelijoiden valmiit mallit• Muut toimijat ja yhteisön jäsenet voivat kerätä tietoa asiakkaiden tarpeista esimerkiksi suosituimpien huonemallien, ja käytetyimpien huonekalujen ja sisustustarvikkeiden avulla• Foorumit, blogit, Facebook / Twitter,… Professori Hannu Kärkkäinen, Tampereen teknillinen yliopisto
  20. 20. Bombardier – innovaatiokilpailut loppukäyttäjille• Perinteisesti loppukäyttäjien tarpeita tunnetaan ja huomioidaan suhteellisen huonosti B2B- sektorin yritysten tuotekehityksessä• YouRail- suunnittelukilpailu sekä ammatitlaisille että loppukäyttäjille, tavoitteena samalla suorien asiakkaiden parempi palveleminen innovatiivisten ja visionääristen ratkaisujen kautta• 3D- suunnittelukonfiguraattori: 2500 henkilöä osallistui, tuloksena 4200 designia, 8500 kommenttia, 26000 designien arviointia• Tärkeänä lopputuloksena loppukäyttäjien tarpeiden parempi ymmärrys Professori Hannu Kärkkäinen, Tampereen teknillinen yliopisto

×