Sosiaalisen median soveltamistavat ja hyödytteollisissa business-to-business -yrityksissäJari Jussila, Hannu Kärkkäinen, H...
Procter & Gamble, Google, Lego ja Sun Microsys-              luksilla ja testaamaan mikä heillä itsellään toimii.tems. Toi...
yhteydessä yrityksen tarjoamia työkaluja, kuten             hankkijayritys A ovat pilotoineet verkosta käytettä-erilaisia ...
set / Santtu Natri).                                        eri medioissa, paransi ymmärrystä loppuasiakkaiden            ...
Rohkeasti someilemaan!                                         listaa sekä työntekijöiden että asiakkaiden ja partne-     ...
Jari Jussila toimii projektipäällikkönä                       Hannu Kärkkäinen toimii tietojohtamisen profes-TTY:llä Tekes...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Sosiaalisen median soveltamistavat ja hyödyt teollisissa business-to-business -yrityksissä

1,842 views

Published on

Vaikka sosiaalista mediaa hyödynnetään kuluttajayrityksissä jo laajasti, sosiaalisen median hyödyntäminen teollisissa business-to-business -yrityksissä on toistaiseksi melko uusi aihealue ja vain harvat yritykset kokevat ymmärtävänsä mahdollisuuksia laajasti. Selvitystemme mukaan suomalaisten B2B-yritysten tärkeinä haasteina sosiaalisen median hyödyntämisessä ovat erityisesti sosiaalisen median case-esimerkkien puute ja hyötyjen vaikea arviointi. Tämän vuoksi tässä artikkelissa keskitytään paljolti juuri B2B-sektorin sosiaalisen median soveltamistapoihin ja näistä saatuihin hyötyihin.

Published in: Business
0 Comments
2 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
1,842
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
9
Actions
Shares
0
Downloads
24
Comments
0
Likes
2
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Sosiaalisen median soveltamistavat ja hyödyt teollisissa business-to-business -yrityksissä

  1. 1. Sosiaalisen median soveltamistavat ja hyödytteollisissa business-to-business -yrityksissäJari Jussila, Hannu Kärkkäinen, Harri Lakkala ja Kaija PöystiVaikka sosiaalista mediaa hyödynnetään kuluttajayrityksissä jo laajasti, sosiaalisen median hyödyntäminenteollisissa business-to-business -yrityksissä on toistaiseksi melko uusi aihealue ja vain harvat yritykset koke-vat ymmärtävänsä mahdollisuuksia laajasti. Selvitystemme mukaan suomalaisten B2B-yritysten tärkeinähaasteina sosiaalisen median hyödyntämisessä ovat erityisesti sosiaalisen median case-esimerkkien puute jahyötyjen vaikea arviointi. Tämän vuoksi tässä artikkelissa keskitytään paljolti juuri B2B-sektorin sosiaalisenmedian soveltamistapoihin ja näistä saatuihin hyötyihin.Yritysten liiketoiminnassa on korostettu viime ai- maan tietoa uusilla tavoilla ja yrityksiä hyödyntä-koina voimakkaasti paitsi yrityksen sisäisen tiedon mään sekä yrityksen sisäisiä työntekijöitä että asi-ja tietämyksen tehokasta hyödyntämistä, myös akkaita ja partnereita aiempaa tehokkaammin sekäavoimen innovoinnin hengessä yrityksen ulkopuoli- resursseina että yhteistuottajina.sen tiedon (erityisesti asiakkaat, käyttäjät ja partne-rit) valjastamista tehokkaaseen käyttöön. Sosiaali- Tällä hetkellä olemassa olevat sosiaalisen mediannen media tarjoaa tähän aivan uusia mahdollisuuk- hyödyntämiseen liittyvät esimerkit ja hyvät käytän-sia ja voi mahdollistaa myös täysin uudentyyppisiä nöt ovat melkein yksinomaan kuluttajapuolen yri-vuorovaikutus- ja yhteistyötapoja. Ne auttavat käyt- tyksistä ja suurelta osin suurista amerikkalaisista taitäjiä valikoimaan, suodattamaan, jakamaan ja luo- muista kansainvälisistä yrityksistä, kuten Ford, Ar kkeli STO Jäsenlehden numerosta 2011/4 Joulukuu
  2. 2. Procter & Gamble, Google, Lego ja Sun Microsys- luksilla ja testaamaan mikä heillä itsellään toimii.tems. Toistaiseksi esimerkkejä suomalaisista bu-siness-to-business -sektorin yrityksistä on erittäin Sosiaalisen median hyötyjävähän. Erityisen vähän esimerkkejä on innovoinninja asiakastarpeiden ymmärtämisen näkökulmista, Sosiaalisen median hyödyllisyyttä liiketoiminnassakun taas viestinnän ja markkinointiviestinnän näkö- on tutkittu useissa tutkimuksissa. Vaikka hyötyjenkulmasta esimerkkejä löytyy jo huomattavasti osoittamisessa on toki omat haasteensa, esimerkiksienemmän. Tässä artikkelissa esiteltävät esimerkit McKinseyn tutkimusten mukaan vuonna 2009ovat vähemmän tunnettuja esimerkkejä erityyppi- (McKinsey 2009) 69% tutkituista eurooppalaisistasistä tavoista, joilla nimenomaisesti B2B-yritykset ja amerikkalaisista yrityksistä oli saavuttanut sosi-ovat hyödyntäneet sosiaalista mediaa sekä sisäisesti aalisesta mediasta mitattavia bisneshyötyjä ja 2010että ulkoisesti. (McKinsey 2011) jo peräti 90% saavutti mitattavia hyötyjä. Yritykset ovat siis nopeasti sisäistämässäSuomalaisten B2B-yritysten sosiaalisen median sosiaalisen median mahdollisuuksia ja hyötyjä onhyödyntäminen samalla opittu myös paremmin mittaamaan. Edellä mainitun lisäksi vaikutukset olivat suuruusluokal-Aiemmin on oletettu, että sekä kuluttajapuolella taan merkittäviä: sisäisessä käytössä mediaanipa-että B2B-sektorilla sosiaalista mediaa käytettäisiin rannus esimerkiksi vähentyneinä matkustuskustan-lähinnä suurissa yrityksissä ja erityisesti ohjelmis- nuksina oli 20% ja lyhentyneenä time-to-markettinatoalan yrityksissä ja konsulttiyrityksissä, ja että so- saman verran. Asiakasrajapinnassa käytettynä me-siaalinen media ei soveltuisi kovin hyvin esimer- diaaniparannus oli pienentyneiden markkinointi-kiksi pienille yrityksille ja valmistavan teollisuuden kustannusten suhteen 15%, uusien innovaatioidenyrityksille. Tuore tutkimuksemme, joka tehtiin tek- määrän kasvu oli samaa luokkaa ja lisääntynyt asia-nologiateollisuuden yrityksiin (Lakkala 2011), kastyytyväisyys +18%. Mielenkiintoinen hyödyntä-osoittaa selkeästi, että nämä oletukset eivät pidä miseen liittyvä seikka oli myös se, että merkittä-paikkaansa: tutkituista suomalaisista sataprosentti- vimpiä hyötyjä olivat saavuttaneet yritykset, jotkasesti B2B-liiketoiminnassa toimivista yrityksistä hyödynsivät sosiaalista mediaa sekä sisäisesti että(n=143) sosiaalista mediaa hyödynsi (vähintään ulkoisesti.kohtuullisesti) kokoluokissa 1-10 hlöä 27%, 11-50hlöä 24%, ja 51-250 hlöä 32%. Toimialoittain sa- Sosiaalisen median trendejämaa joukkoa tarkasteltaessa elektroniikka- ja säh-köteollisuudessa sosiaalista mediaa hyödynsi 36%, Sosiaalista mediaa soveltaessaan yritykset ovat läh-kone- ja metalliteollisuudessa 20%, metallien jalos- teneet tavallisesti liikkeelle markkinointiviestinnäl-tuksessa jopa 45%, suunnittelussa ja konsultoinnis- lisistä sovelluksista ja sosiaalisen median sisäisistäsa 31%, ja muilla toimialoilla 43% tutkituista yri- sovelluksista. Näiden ohella mielenkiinto on kui-tyksistä. Tutkimus osoittaa sen, että sosiaalista me- tenkin vähitellen suuntautumassa yhä voimakkaam-diaa hyödynnetään B2B-sektorilla jo yllättävänkin min kohti ulkoisia sovellustapoja (mm. asiakasyh-laajasti: hyödyntämistä tehdään eri toimialoilla ja teisöt) ja vahvemmin yksisuuntaisista käyttötavois-hyödyntäjinä ovat yllättävänkin laajasti jopa mik- ta vuorovaikutteisiin ja yhteisöllisiin toimintatapoi-royritykset. Toinen mielenkiintoinen esiin tullut hin. Ulkoiseen hyödyntämiseen kannustavat edelläseikka oli, että sosiaalista mediaa hyödynnetään mainittujen hyötyjen lisäksi se McKinseyn tutki-jonkin verran jo myös asiakasrajapinnassa ja part- muksessa löydetty seikka, että sosiaalisen mediannereiden kanssa. Toisaalta hyödyntäminen oli huo- ulkoinen hyödyntäminen korreloi tilastollisestimattavasti suppeampaa kuin sisäisesti, mikä on hy- markkinaosuuksien kasvun kanssa.vin linjassa kansainvälisten tutkimusten kanssa:usein sosiaalisen median sovelluksia kehitetään ja Yksi mielenkiintoinen uudehko sosiaaliseen medi-testataan ensin sisäisesti. Suomalaisia B2B- aan linkittyvä vuorovaikutustapa on niin kutsuttu-yrityksiä koskeneen tutkimuksemme mukaan toi- jen käyttäjätyökalupakkien kautta tuettu yhteisölli-saalta kuitenkin vain 9% suomalaisista B2B- nen vuorovaikutus. Hyviä kuluttajapuolen tunnettu-yrityksistä ilmoitti että yrityksessä ymmärretään ja esimerkkejä tästä ovat Legon käyttäjäyhteisö jaaihetta hyvin tai erittäin hyvin, joten monet ovatkin Threadless.comin T-paitojen suunnittelua tukevanähtävästi lähteneet koleilemaan erilaisilla sovel- yhteisö. Käyttäjätyökalupakeilla tarkoitetaan tässä Ar kkeli STO Jäsenlehden numerosta 2011/4 Joulukuu
  3. 3. yhteydessä yrityksen tarjoamia työkaluja, kuten hankkijayritys A ovat pilotoineet verkosta käytettä-erilaisia konfiguraattoreita ja vapaamuotoisempaa vää mikroblogipalvelu Yammeria keskinäisen vies-käyttäjäsuunnittelua tukevia työkaluja, joiden avul- tintänsä tehostamiseen. Palvelun kautta voi lähettääla asiakkaat ja käyttäjät voivat räätälöidä ja suunni- nopeita kysymyksiä ja päivityksiä, jotka näkyvättella omiin tarpeisiinsa soveltuvia ratkaisuja. Nämä kaikille ryhmän jäsenille. Muut voivat vastata vies-mahdollistavat sen että yrityksen tai edes asiakkaan teihin ja keskustelut tallentuvat viestiketjuiksi.ei tarvitse välttämättä tuntea tai määrittää omia tar- Viesteistä voi myös ”tykätä” eli kuitata lukeneensapeitaan etukäteen, vaan asiakkaat voivat jopa oppia viestin, ja niitä voi organisoida avainsanojen avulla,omista tarpeistaan a) eksperimentoimalla erilaisilla jotta samaan aiheeseen liittyviä keskusteluja onratkaisuilla esimerkiksi todellisuutta simuloivien helpompi löytää myöhemmin. Avainsanoja voivat3D-työkalujen ja virtuaalimaailmojen kautta b) saa- olla esimerkiksi tuote- tai koneiden tunnistenume-malla ajatuksia ja ideoita aiemmin luoduista val- rot.miista ratkaisuista muilta käyttäjiltä ja jopa alanasiantuntijoilta, ja c) saamalla palautetta itse luo- Alihankkija A käyttää Yammeria kysyäkseen lisä-mistaan ratkaisuista sosiaalisen median kautta tuet- tietoja tilauksista, joista puuttuu joitakin tarvittaviatujen yhteisöjen kautta. tietoja. Päähankkija P puolestaan raportoi ongel- mista ja kertoo, mihin laatuasioihin tulisi kiinnittääCase-esimerkkejä sisäisestä ja partneriverkos- huomiota. Päähankkija on myös miettinyt Yamme-ton käytöstä rin käyttöä mobiilisti älypuhelimilla. Kännykällä otetun kuvan ongelmatilanteesta voisi lähettää suo-Reifer Oy on Kangasniemellä sijaitseva yli 30 hen- raan tehtaan lattialta yhteiseen Yammer-ryhmäängen alihankintakonepaja, joka tekee ohutlevypoh- alihankkijan nähtäväksi, mikä nopeuttaisi ongelmi-jaista kokoonpanotyötä suomalaisille päämiehille. en ratkaisemista entisestään.Yrityksen laatukäsikirja on muunnettu dokumentti-muodosta yhteisöllisesti ylläpidettäväksi wiki- Ongelmatilanteiden ratkaiseminen pää- ja alihank-sivustoksi. Laatukäsikirjassa on kuvattu Reiferin kijan välillä on nopeutunut selvästi, keskustelutprosessit ja käytännöt, joita voidaan ylläpitää hel- jäävät talteen ja sähköpostien määrä on vähentynyt.posti wikin avulla. Laatukäsikirja-wiki on käytettä- Kyseessä on kokeilu, joten käytettävä työkalu saat-vissä vain yrityksen sisäverkossa, missä kuka ta- taa vaihtua, mutta toimintatavan hyödyllisyys onhansa yrityksen työntekijöistä pystyy lukemaan ja pystytty jo toteamaan.muokkaamaan wikin sisältöä. Muutokset tallentu-vat kuitenkin vain ehdotuksiksi, eivätkä näy muille, Case-esimerkkejä asiakasrajapinnastaennen kuin johto on hyväksynyt ne. Tehdyt muu-tokset käydään lisäksi läpi viikoittain, jotta kaikki YIT on esimerkki suomalaisesta B2B-yrityksestä,ovat heti tietoisia toimintatapoihin tehdyistä muu- joka on hyödyntänyt sosiaalista mediaa ulkoisestitoksista. asiakkaidensa kanssa. YIT Rakennusliike on osal- listanut potentiaalisia asiakkaitaan uudella tavallaToimintaohjeiden lisäksi Reiferin wikiin on kerätty suunnitteluun hyödyntäen sosiaalisen median sul-tuotekohtaisia työohjeita, joissa kuvataan paras tapa jettua verkkoyhteisöä. Verkkoyhteisössä satakuntasuorittaa eri työvaiheet. Työohjeet luodaan iteratii- ihmistä on jo jakanut ajatuksia suunnitteilla olevas-visesti, kerta kerralta laajentaen, ja niissä hyödyn- ta tornitalokohteesta vastaamalla mielipidekyselyi-netään paljon valokuvia. Ohjeet on linkitetty toi- hin ja kirjoittamalla omia ehdotuksia keskustelu-minnanohjausjärjestelmään niin, että jokaisen työ- palstalle. Rakennusliikkeen näkökulmasta verkko-määräyksen yhteydessä on linkki tuotetta koske- yhteisön avulla saadaan tietoa asiakastarpeista liit-vaan työohjeeseen. tyen muun muassa erilaisiin huoneratkaisuihin. Po- tentiaalisen asiakkaan näkökulmasta puolestaan onReifer on onnistunut kehittämään toimintansa laa- kiinnostavaa, että pääsee suunnitteleman miltätua merkittävästi. Laatukäsikirja on jatkuvasti ajan mahdollinen tuleva koti saattaisi näyttää. YIT:ntasalla ja yrityksessä myös aidosti toimitaan sen hankekehityspäällikkö Samuli Joki kuvasi uudenmukaan. Työohjeiden yhteisöllinen dokumentointi toimintatavan merkitystä liiketoiminnalle seuraa-puolestaan tehostaa tuotantoa. vasti: ”Asuntojakaumaan vaikutusta tällä on melko varmasti eli minkätyylisiä ja minkäkokoisia huo-Toisena esimerkkinä, Päähankkijayritys P ja Ali- neistoja tulee, ja millä huoneluvulla” (YLE Uuti- Ar kkeli STO Jäsenlehden numerosta 2011/4 Joulukuu
  4. 4. set / Santtu Natri). eri medioissa, paransi ymmärrystä loppuasiakkaiden erilaisista tarpeista ja edisti kuvaa BombardieristaBombardier on yksi maailman johtavia ilmailu- ja innovatiivisena ja asiakaslähtöisenä yrityksenä.rautatieliikennevalmistajia, joka toimii esimerkkinäsosiaalisen median avulla toteutettujen innovaa- MyDeco on esimerkki sisustussuunnittelupalvelustatiokilpailuiden hyödyntämisestä teollisessa B2B- joka yhdistää laajasti käyttäjätyökalupakkiajatteluayrityksessä. Bombardier järjesti avoimen YouRail – (sisustus-konfiguraattori ja vapaamuotoinen 3D-sisustussuunnittelukilpailun tulevaisuuden junien suunnittelutyö-kalu) useiden toimijoiden välisiindesignista sekä ammattilaisille että loppukäyttäjille, sosiaalisen median yhteisöihin innovatiivisilla ta-jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena oli suorien asi- voilla. MyDeco tarjoaa sisustussuunnittelun parissaakkaiden parempi palveleminen innovatiivisten ja toimiville eri toimijoille yhteistyöalustan, jonkavisionääristen ratkaisujen kautta. Suunnittelukilpai- kautta sisustaja voi suunnitella sisustusratkaisuja,luun oli mahdollista osallistua lähettämällä joko itse oppia omista tarpeistaan ja jopa tilata verkkokaupantehtyjä designeja tai luomalla uusia designeja Bom- kautta tarvitsemansa sisustukselliset ratkaisut. Si-bardierin tarjoamalla 3D-konfiguraattorityökalulla. sustusarkkitehdit voivat tehdä itseään tunnetuksi2500 henkilöä osallistui innovaatiokilpailuun, jonka yhteisön kautta, tuoda esiin omia ratkaisujaan, joitatuloksena oli yhteensä noin 4300 designia, 8500 sisustajat voivat hyödyntää ja oppia asiakkaidenkommenttia ja 26000 arviointia designeista sisustustarpeista ja niihin liittyvistä trendeistä. Tar-(Bombardier 2010, YouRail 2011). Tuotekehityk- peista oppimisen ohella muita merkittäviä hyötyjäseen saatujen merkittävien lisäresurssien lisäksi kil- ovat esimerkiksi työmäärän minimointi ja odo-pailu toi Bombardierille huomattavasti julkisuutta tusaikojen lyheneminen. Ar kkeli STO Jäsenlehden numerosta 2011/4 Joulukuu
  5. 5. Rohkeasti someilemaan! listaa sekä työntekijöiden että asiakkaiden ja partne- rien osallistamisen ja yhteistyön uusilla tavoilla.Yllä mainitut esimerkit havainnollistavat sosiaali- Monien yritysten arvonluontimallit ja ansaintalogii-sen median mahdollisuuksia erityisesti teollisten kat tulevat muuttumaan jopa merkittävästi ja edelläbusiness-to-business -yritysten näkökulmasta. Tär- kuvattu MyDecon kaltainen useiden toimijoidenkeää on myös huomata, että paitsi kuluttajayritysten välinen yhteisö tarjoaa yhden mielenkiintoisen mal-osalta, myös business-to-business -yritysten on syy- lin siitä, millaisia sosiaalisen median mahdollista-tä viimeistään nyt havahtua tosiasiaan että sosiaali- mia innovatiivisia yhteistoimintamalleja tullaannen media on jo todellisuutta ja tarjoaa hyödyntäjil- näkemään lähitulevaisuudessa monilla toimialoilla.leen merkittäviä mahdollisuuksia ja hyötyjä. Lisäksion hyvä tiedostaa, että kaikki sosiaalisen median Vaikka tämän artikkelisarjan aihealue on tutkimuk-mahdollistamat uudet toimintatavat, esimerkiksi sellisesti vielä hyvinkin tuore, lisää tietoa sosiaali-sisäisesti käytettyinä, eivät välttämättä vaadi valta- sen median käytöstä teollisissa business-to-businessvia ihmismassoja, suuria resursseja ja pitkää opette- -yrityksissä on saatavissa viimeaikaisten selvitystenluvaihetta toimiakseen, vaan jopa yksittäiset pienet- ja tutkimusten kautta. Hyviä lisäesimerkkejä jakin tuotekehitystiimit voivat hyötyä nopeasti yllä muuta lisätietoa sosiaalisen median mahdollisuuk-mainituista Yammerin kaltaisista yhteistyötavoista. sista tarjoavat tuore esiselvitysraporttimme (Lakkala 2011) ja TTY:n SOITA-tutkimus-Sosiaalinen media tulee muuttamaan sekä yritysten hankkeen useat tutkimukset (mm. Jussila 2011 jasisäisiä että ulkoisia toimintamalleja ja se mahdol- Kärkkäinen 2011, ks. www.tut.fi/soita).Tämä on toinen artikkeli kaksiosaisesta artikkelisarjasta. Sarjan ensimmäinen artikkeli käsitteli sosiaalisenmedian käyttöä, mahdollisuuksia ja haasteita B2B-yrityksissä mm. STO:n jäsenyrityksille tehdyn tutkimuk-sen kautta.Lähteet:Bombardier. 2010. Passengers Design Train Interiors: Bombardier Chooses Winners of the YouRail Design Contest atInnoTrans 2010. Lehdistötiedote 21.9.2010. http://www.bombardier.com/en/transportation/media-centre/press-releases/details?docID=0901260d801300b8Jussila, J., Kärkkäinen, H. and Leino, M. (2011) Social media’s possibilities in business-to-business customer interacti-on in innovation process. Proceedings of ISPIM 2011 Conference, HamburgKärkkäinen, H., Jussila, J. and Janhonen, J. (2011) Managing customer information and knowledge with social mediain business-to-business companies. Proceedings of I-Know Conference, Graz, Austria.Lakkala, 2011 Sosiaalinen media teollisuudessa – Esiselvitysraportti. Saatavissa: h p://bit.ly/ueI2GoMcKinsey. 2009. How companies are benefiting from Web 2.0: McKinsey Global Survey Results. h p://bit.ly/some2009mckinseyMcKinsey. 2010 The rise of the networked enterprise: Web 2.0 finds its payday. http://bit.ly/some2010mckinseyNatri, S. 2011. Verkkoyhteisö piirtää unelmien kotia. 25.10.2011 (Päivitetty 26.10.2011). YLE Uutiset. http://m.yle.fi/w/uutiset/kotimaa/ns-yduu-3-2963721YouRail. 2011. YouRail Train Interior Designcontest. www-sivut. http://yourail-design.bombardier.com/ Ar kkeli STO Jäsenlehden numerosta 2011/4 Joulukuu
  6. 6. Jari Jussila toimii projektipäällikkönä Hannu Kärkkäinen toimii tietojohtamisen profes-TTY:llä Tekesin rahoittamassa sosiaali- sorina Tampereen teknillisen yliopiston (TTY)sen median SOITA- hankkeessa. tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksella ja on vastuullisena johtajana Tekesin rahoittamassajari.j.jussila@tut.fi sosiaalisen median SOITA-hankkeessa (Sosi- aalinen media innovaatioprosessin tukena asia- kasrajapinnassa). hannu.karkkainen@tut.fiHarri Lakkala toimii Intosomen toimi- Kaija Pöysti toimii Intosomen partnerina ja sosi-tusjohtajana ja sosiaalisen median bis- aalisen median bisneskäytön konsulttina. Kaijaneskäytön konsulttina. Harrilla on pitkä on lisäksi sarjayrittäjä, hallitusammattilainen jakokemus liiketoiminnan tukemisesta enkelisijoittaja.yhteisöllisten työkalujen ja toimintata- Ar kkeli STO Jäsenlehden numerosta 2011/4 Joulukuu

×