Kokemuksia 1:1 -iPadien käyttöönottoprosessista Turun normaalikoulussa
1. Kokemuksia 1:1 -iPadien
käyttöönottoprosessista Turun
normaalikoulussa
Jari Sjölund, tvt:n opetuskäytön suunnittelija jari.sjolund@utu.fi
Katri Sarlund, biologian ja maantiedon opettaja katri.sarlund@utu.fi
2. Turun normaalikoulu
• Yliopiston koulu
• Toimii Varissuon lähiössä
• Alakoulu, yläkoulu, lukio sekä Turun kansainvälinen koulu
• Monikulttuurinen koulu: 63 % oppilaista puhuu
äidinkielenään muuta kuin suomea
• Oppilaita noin 1100
• Henkilökuntaa noin 140
• Peruskorjaus
• Aloitettu 1.6.2015
• Remontti valmis 31.12.2016
3. Laitteet
• Perusopetuksen oppilaille jaettu iPadeja 850 (1:1)
• Lukiolla läppärit jokaisella opiskelijalla (1:1)
• Opettajille jaettu iPadeja n. 100
• Opettajilla lisäksi läppärit
• Opetusharjoittelijoita varten lainapadeja n. 100
• Luokissa kosketusnäytöt,
dokumenttikamerat, Apple TV:t
• ATK –luokat poistettu
4. Miksi?
• Opettajakoulutuksen kehittäminen
• Luonnollinen jatkumo oman oppilaitoksen
digitalisoitumiskehityksessä
• Kehittämisen halu
• Raha?
• 2014-2015 OK, alussa myös hankerahaa
• 2016 säästöt (-> e-kirjat, näyttöjen korjaus)
• Missä säästetty väärin
• Liian pieni muisti (oltava 32 GB)
• Miksi iPadit?
5. Kolme tukipylvästä
• Tekniikka
• Tuki (iPad-asiantuntemus, ”Apple-erikoisuudet”)
• Ylläpito (MDM-järjestelmä – AirWatch)
• Sopimukset kotien kanssa, rikkoutumisten käsittely
• Opettajien osaaminen
• Organisointi (koulutus, tekemällä oppii…)
• Jakamisen kulttuuri: “voitko näyttää mulle”, “oletko käyttänyt, kerro”
• Tarvittaessa konsultointia ja koulutusta talon ulkopuolelta
• Johdon merkitys: vastuulla kulttuurin ja ilmapiirin luominen
• Uskallus olla epävarma
• Jaetaan, saadaan apua
8. Sisältö
1. Taustaa
2. Kehitysprosessi opettajan näkökulmasta
3. Opiskelun ja oppimisen kehitysprosessi
4. Arvioinnin kehitysprosessi
5. Pohdittavaa 1-3
9. 1. Taustaa
• Lukiossa oppilailla kannettavat pc:t jo seitsemän
vuotta
• Peruskoulussa oppilaat saivat henkilökohtaiset
iPadit 2014 syksyllä - 2015 keväällä – 2015 syksyllä
10. 2. Kehitysprosessi opettajan näkökulmasta
Oppilaskohtaiset koneet
→ sähköiset oppimisympäristöt ja sovellukset
→ sähköiset oppikirjat
→ sähköiset kokeet ja arvioinnin
kokonaisvaltaisempi muutos
Vasta arvioinnin muutos muuttaa opetuksen.
11. Tärkeää
Oppilaiden henkilökohtaiset laitteet – opetuksen ja
oppimisen kulttuurin muutoksen edellytys.
Verkolta vaaditaan paljon ja tekninen tuki on oltava läsnä.
Norssissa rakennettu opettajien jakamisen kulttuuri:
jaetaan osaamista ja onnistuneita kokemuksia, opitaan
yhdessä.
Oppimisen iloa myös opettajalla – rohkeasti muutokseen!
12. 3. Opiskelun ja oppimisen kehitysprosessi (1)
• Takana kaksi oppilaiden muutosvastarinnan aaltoa: koneet
oppimisympäristöineen ja ekirjat. Muutos vaatii paljon.
Mutta pädit mahdollistavat käsinkirjoittamisen ja -
työstämisen, hyödynnä sitä.
• Yhteisöllisyys on kasvanut prosessin edetessä. Koko ajan
siirrytään enemmän yhdessä oppimiseen, ”tietotaitojen” ja
työelämätaitojen harjoitteluun. Oppimisalusta on tuki
yhteisölliselle oppimiselle.
• Mahdollistaa erilaisten oppijoiden huomioimisen,
eriyttämisen, oppimisen tuen, videoiden, äänen ja kuvan
hyödyntämisen (esim. läksyn ääneen lukeminen ja sanelun
käyttö kirjoittamisessa). Didaktista tukea tarvitaan.
13. • E-kirjat: aina mukana. Käytettävyys, muokattavuus, edullisuus
ja lisenssien kesto vaihtelee kustantajittain.
• Tehtävänantojen ja materiaalien jakamisen helppous,
tehtävien ja tulosten seuraaminen, jatkuva arviointi, ryhmä- ja
itsearviointi, tekstien alkuperän tarkistus.
• Verkossa runsaasti ilmaista opetusmateriaalia, erityisesti
englanniksi (esim. http://www.ck12.org )
• Ajankohtaisen, paikallisen ja syventävän lisämateriaalin
hyödyntäminen
• Fyysinen oppimisympäristö on tärkeä. Pienryhmätyöskentelyn
on oltava sujuvaa, tarvitaan sitä tukevat tilajärjestelyt.
(2)
15. 4. Arvioinnin kehitysprosessi
• Arviointi on monipuolistunut: diagnostinen arviointi helppoa,
lisää kurssinaikaista formatiivista ja summatiivista
arviointia.
– oman osaamisen tason formatiivinen testaus (esim.
oppimisalustojen testit, Kahoot, Quizlet)
– arvosanaan vaikuttavat summatiiviset välitestit
– ryhmien ja yksilötuotosten arviointi, vertais- ja itsearviointi
• Sähköiset kokeet
– peruskoulussa vielä alkuvaiheessa, lukiossa kokeiltu monenlaista
muotoa, ml. Abitti
– perinteisesti tai kirjan ja netin kanssa, osa tehtävistä voi olla
ennakkoon kotona, osana koetta ryhmäkoetehtäviä, kokeettomia
jatkuvan arvioinnin kursseja
16. 5. Pohdittavaa (1)
• Oppilaiden osaamisen puutteet koneiden käytön ja huollon
suhteen, tunnusten ja salasanojen jatkuva hukkaaminen.
• Verkkojen riittämättömyys. Laitteiden määrä, kuvat, videot,
pelit, appsien lataaminen opetustilanteessa…
• Tallennustilan määrä (kuvat ja videot vie tilaa, peleistä
puhumattakaan). Pilvipalvelu tarvitaan.
• Yhteensopivuus: esim. töiden palauttaminen, jakaminen.
• Tasa-arvoisen perusopetuksen vaatimus? Verkkoyhteydet
kotona ja koulun ulkopuolella → verkkokortit oppilaille vai
pdf-versiot kirjoista? Älypuhelimia hyödynnetään mutta niitä
ei voi vaatia.
17. (2)
• Mitä tehdään laitteiden viihdekäytölle opetuksen aikana?
Kilpailutilanne peli- ja viihdemaailman kanssa,
peliriippuvaiset oppilaat. Estot → viihdekäyttö siirtyy
kännyihin. Meillä kokeillaan ensi vuonna toista linjaa.
• Diginatiivius on osittain myytti. Tukea tarvitaan paljon.
• Lisää vetovoimaista materiaalia suomeksi.
• Materiaalilisenssien lyhytaikaisuus ja hinta.
Yhteensopivuusongelmat pädimaailmaan (iPad ei tue
Flashia).
• Mainonta ilmaisohjelmissa?
18. (3)
• Perusopetuksesta iPad-oppilaat lukion PC-ympäristöön.
Esim. kuvankäsittely: pädillä helppoa, PC:llä esim. GIMP
• Ei sovi kaikkien silmille. Koneen säätäminen silmiä
vähemmän rasittavaksi. Tabletit mukavampia lukemiseen.
• Monille opetusharjoittelijoille pädimaailma on vieras.
Uusien opettajien koulutus kentällä?
• Opetuksen ja oppimisen muutos vs. ylioppilaskirjoitusten
vaatimukset?