Tietotalo Academy - Käyttäjälähtöisen verkkopalvelun suunnittelu

796 views

Published on

Tietotalon webinaari 7.11.2013.

Mitä verkkopalvelun palvelupolut tarkoittavat, miten niitä mallinnetaan ja mitä ne antavat projektille? Miksi informaatioarkkitehtuurin suunnittelu on olennaista onnistumisen kannalta? Miten suunnittelun tuloksena luodaan toiminnallisia verkkopalvelun malleja? Mikä on rautalankamallien hyöty?

Jarno Malaprade
040 5461110
www.tietotalo.fi

Published in: Technology
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
796
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
6
Actions
Shares
0
Downloads
17
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • Palvelupolut -> kohderyhmät, tieto- ja toiminnallisuustarpeet, kanavatSisältöstrategia -> milloin, mitä, kenelleKäyttöliittymä -> millä tavallaKäytettävyys -> intuitiivisuus ja selkeysInformaatioarkkitehtuuri -> mitä tietoa, millä tavalla, kenelle, miten ryhmitellään, miten järjestetään
  • Rakenne – miten tiedot järjestyvät, mistä niitä saadaanRyhmittely – mitkä liittyvät toisiiinsaMetatiedot – miten rikastamme sisältöä, miten hyödynnämme sisältöä muualla -> tagit, tuotteiden käyttötarkoitus tai kohderyhmä -> jne
  • Tietomassasta täytyy kaivaa uudelleenkäyttömahdollisuudet kuten - uutisoinnin, tapahtumien, blogien, artikkelien käyttö tukemaan muuta sisältöä aiheensa perusteella - yleiseen käyttöön ja kuluttajien tarpeisiin tai mielenkiintoon sopivat sisällöt sosiaaliseen mediaanKäyttäjäkokemus täytyy muodostaa olemassaolevasta ja tuotettavasta tietomassasta - Käyttöliittymäratkaisuiden avulla voidaan tehostaa sisältöjen löydettävyyttä, palvella käyttäjää paremmin ja saada liiketoiminnallista hyötyä
  • Monikanavainen verkko luo uudenlaisia mahdollisuuksia ja vaatimuksia verkkopalveluille.
  • Jokainen palvelu omassa hiekkalaatikossaan, ei selkeitä polkuja palveluiden välillä eikä konversio- tai palvelupolkuajattelu palveluiden välilläVoi olla silti käyttäjäystävällinen, mutta jättää olennaisen web-asian hyödyntämättä -> klikkaukset, siirtymät, selaus
  • Tagien, syötteiden ja integraatioiden avulla voimme liikuttaa esimerkiksi uutisia, artikkeleita, syötteitä, tuotteita, omiin ja kumppeiden verkkopalveluihinPalvelupoluilla huomioidaan eri sisältökanavat ja sisääntulokanavat sekä konversiopolutLinkitykset ja tiedon tuottaminen kumppaneille mahdollistavat sisällön pitkän hännän muodostumisen verkkoon eli ”tieto elää omaa elämäänsä”
  • - Luomalla polkuja mahdollisestaan sujuva käyttäjäkokemus ja ehkäistään käyttäjien päätymistä kontekstuaaliseen umpikujaan.Huomioi selkeät Call To Actionit ja polkujen jatkumotEi tarkoita välttämättä kauppaa, soveltuu myös tiedon hakuun ja käyttäjän muun tiedollisen tarpeen täyttämiseen
  • Tulen sivustolle jonkin aiheeseen liittyvän toisen palvelun kautta, miten voin jatkaa tästä eteenpäin?Informaatioarkkitehtuurin suunnittelussa täytyy ottaa huomioon useat tavat päätyä samaan sisältöön kanavapolkujen kautta: - Ymmärtääkö käyttäjä sitä mihin hän tulee, mistä syystä ja mitä hän voi tehdä / on tekemässä? - Onko käyttäjän mahdollisuudet toimia ja liikkua suunniteltu? - Päätyykö käyttäjä umpikujaan joko käyttöliittymällisesti (keskelle konversioputkea) tai kontekstuaalisesti (ei ole mitään muuta innostavaa toimintoa)Luomalla palvelupolkuja mahdollisestaan sujuva käyttäjäkokemus ja ehkäistään käyttäjien päätymistä kontekstuaaliseen umpikujaan.
  • Ei erityisempiä -
  • Toimiiko sisältö myös itsenäisesti? Mitä jos käyttäjä tulee somesta tai suoralla linkityksellä? Voinko uudelleenkäyttää sisältöä muualla?Voinko tarjota sisällöstä syötteitä joista muut voisivat kiinnostua?Tarjoanko käyttäjälle selkeän jatkotoiminnon?
  • Älä jumitu vaan ota hetki happea ja jatka myöhemmin uudelleen. Tee nopeasti. Katselmoi työkavereilla/kohdeyleisöllä ja osallista myös kohdeyleisöäsi, mikäli mahdollista. -> käyttäjätutkimusFail fast
  • Nykyaikana verkkopalvelun visuaalinen ilme tulee pohjautua hyödylliseen sisältöön ja toimintoihin kohderyhmilleFail fast
  • Seuraavaksi puhutaan tarkemmin toiminnallisesta verkkopalvelusta ja käyttöliittymästä.
  • Toiminnalline: Käyttäjälle toiminnallinen - toiminnallisen voi ymmärtää vuorovaikutteisuudeksi, toimimiseksi palvelussa tai pelillisyydeksi palvelussa.
  • Kuluttajan tai palvelun käyttäjän rooli ja odotukset verkossa ovat muuttuneet dramaattisesti. Kuluttaja osallistuu verkkoon eri rooleissa: sisällön kuluttaja, vaikuttaja, tuottaja. ”Jokainen haluaa inspiroida ja tulla inspiroiduksi.”
  • Vuorovaikutteisen toiminnan erotuomari on viime kädessä poliisi. Älä yritä hallita tilannetta vaan kanavoi ja ohjaa sitä. Onnistunut omaan kanavaan kanavointi antaa enemmän toimintamahdollisuuksia.
  • Palvelu laajenee välttämättä sen klassisten rajojen ulkopuolelle.
  • Palvelu laajenee välttämättä sen klassisten rajojen ulkopuolelle.
  • Wireframing on työvaihe informaatioarkkitehtuurin suunnittelun ja lopputuotteen välissä.Mallit sovitetaan tarpeeseen: jotkin ovat tarkempia, jotkin karkeampia ja informaatiosisällöt saattavat puuttua (jos esim. haetaan yleistä maasoittelua ja toiminnon rakennetta).Rautalankamalleista voi tehdä myös toiminnallisia malleja, joilla voi testata esim. tehtäväpohjaisesti erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.
  • ”Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.” Wireillä voi jakaa ajatuksia tehokkaasti ja kerätä niistä selkeän palautteen.
  • Failfast.
  • Failfast.Miten näihin vastataan viestinnällisesti ja toiminnallisesti? Mitä tässä näkymässä täytyy olla?
  • Toimiiko sisältö myös itsenäisesti? Mitä jos käyttäjä tulee somesta tai suoralla linkityksellä? Voinko uudelleenkäyttää sisältöä muualla?Voinko tarjota sisällöstä syötteitä joista muut voisivat kiinnostua?Tarjoanko käyttäjälle selkeän jatkotoiminnon?
  • Käyttäjän tarpeita voi lähestyä eri tasoisin tyypittelyin. Tarpeet yhdistetään informaatiosisältöihin, joista muodostetaan toiminnallisia kokonaisuuksia.
  • Useita wireframe-iteraatioita.
  • Tarve: Aktivoida ja informoida tehokkaasti kuntalaisiaViestiä Rovaniemen brandia tai imagoa, Matkailullinen kärki / kiinnostavin sisältö toiminnallisestiviestiä 8-vuodenaikaa
  • Ongelmalähtöinen suunnittelussa löydetty ratkaisumalli voi ratkaista monia muitakin vastaavia tilanteita.
  • Löydä oman kuntasi Onnistumisen ABC: Tavoitteet purettu kaupungin strategisista tavoitteista, kulttuuria valmius ja halu muuttaa vallitsevaa ja sitouttaa organisaatio tekemiseen (esim. Turun taudin Fenix-projekti).Organisoituminen haasteen edessä (organisaation kiinnittäminen ja sitouttaminen prosessiin)Viestinnän uusi työkalupakki, jossa teknologiset ratkaisut yhtenä osana.
  • Tietotalo Academy - Käyttäjälähtöisen verkkopalvelun suunnittelu

    1. 1. Käyttäjälähtöisen verkkopalvelun suunnittelu Tietalo Academy webinaari 7.11.2013
    2. 2.  Tietotalo Academy Palvelupolut Informaatioarkkitehtuuri Toiminnallinen verkkopalvelu Esittely: Antti Brunni 050 407 2766 antti.brunni@tietotalo.fi Kimmo Alaraudanjoki 045 107 4499 kimmo.alaraudanjoki@tietotalo.fi Jarno Malaprade 050 546 1110 jarno.malaprade@tietotalo.fi
    3. 3. Palvelupolku Käyttäjä- ja toimintalähtöinen kuvaus palvelun vaiheista verkkopalvelussa 3
    4. 4. Palvelupolku  Verkkoympäristöön sovitettu palvelumuotoilun menetelmä, joka tukee verkkopalvelun käyttäjälähtöistä suunnittelua.  Tietotalo on jalostanut menetelmän tukemaan verkkopalvelun suunnittelua ja analysointia.  Käyttäjän toiminta palvelussa keskeistä  Influence Action Plan - Brian Solis, The Rise of Digital Influence Report  Where Clout Begins and Ends - Colleen Jones, Clout – The art and science of the influential web content Palvelupolun osat Yleisöt Yleisön tarpeet ja toiminta Kanavat Strategia Tavoitteet ja tarkoitus Puhuttelu ja arvon tuottaminen  Toimintakehote (call to action) / Laukaisin  Tulokset ja mittaaminen       4
    5. 5. Yleisöt Tietoa hakevat Kuluttajaasiakkaat Yritysasiakkaat Kumppanit Yleisön tarpeet ja toiminta Kanavat www-sivusto Etsii Lukee Osallistuu Media Majoittujat Puhuttelu ja Arvon tuottaminen Call To Action Triggeri Facebook Syvyys Kommentoi Twitter Seuraa Rahoittajat Tavoitteet Tarkoitus Laajuus Matkailijat Tapahtumakävijät Perusstrategia Teemat Profiilit Ostaa Hakee tietoa Liiketoiminnan tarpeet Tulos / Mittaaminen Hakee töihin ATTITUDE ACTION 5
    6. 6. Yleisöt Tietoa hakevat Kuluttajaasiakkaat Yritysasiakkaat Kumppanit Yleisön tarpeet ja toiminta Kanavat www-sivusto Etsii Lukee Osallistuu Media Majoittujat Puhuttelu ja Arvon tuottaminen Call To Action Triggeri Facebook Syvyys Kommentoi Twitter Seuraa Rahoittajat Tavoitteet Tarkoitus Laajuus Matkailijat Tapahtumakävijät Perusstrategia Teemat Profiilit Ostaa Hakee tietoa Liiketoiminnan tarpeet Tulos / Mittaaminen Hakee töihin ATTITUDE ACTION 6
    7. 7. Yleisöt Kohderyhmä/ryhmät joille verkkopalvelu ja sen sisällöt on erityisesti suunnattu Palvelupolun määrittelyssä yleisö pitää pystyä yksilöimään mahdollisimman tarkasti ja yksiselitteisesti Yleisö on oikeita henkilöitä, joiden tulee olla olemassa ja mahdollisuuksien mukaan jo tunnettuja (viestinnän kohde) 7
    8. 8. Yleisöt Tietoa hakevat Kuluttajaasiakkaat Yritysasiakkaat Kumppanit Yleisön tarpeet ja toiminta Kanavat www-sivusto Etsii Lukee Osallistuu Media Majoittujat Puhuttelu ja Arvon tuottaminen Call To Action Triggeri Facebook Syvyys Kommentoi Twitter Seuraa Rahoittajat Tavoitteet Tarkoitus Laajuus Matkailijat Tapahtumakävijät Perusstrategia Teemat Profiilit Ostaa Hakee tietoa Liiketoiminnan tarpeet Tulos / Mittaaminen Hakee töihin ATTITUDE ACTION 8
    9. 9. Yleisön tarpeet ja toiminta Yleisöllä on aina olemassa toiminnallinen tarve suhteessa palveluun ja sen sisältöön. ”Lukee, kommentoi, seuraa, varaa, ostaa, seur aa, etsii tietoa…” Käyttäjätutkimus tuottaa tietoa siitä millaisia tarpeita yleisöllä on. Asiakasymmärrys = Oman roolin asiakkaan tarpeen toteutumisessa. Miten käyttäjät tunnistetusti toimivat? Millaista toimintaa yleisölle sallitaan? 9
    10. 10. Yleisöt Tietoa hakevat Kuluttajaasiakkaat Yritysasiakkaat Kumppanit Yleisön tarpeet ja toiminta Kanavat www-sivusto Etsii Lukee Osallistuu Media Majoittujat Puhuttelu ja Arvon tuottaminen Call To Action Triggeri Facebook Syvyys Kommentoi Twitter Seuraa Rahoittajat Tavoitteet Tarkoitus Laajuus Matkailijat Tapahtumakävijät Perusstrategia Teemat Profiilit Ostaa Hakee tietoa Liiketoiminnan tarpeet Tulos / Mittaaminen Hakee töihin ATTITUDE ACTION 10
    11. 11. Kanavat Kanavat määrittävät mihin kanaviin kyseisen kohderyhmän palveluviestintä liittyy ja missä kanavissa sitä toteutetaan. Kanavien määrittäminen tuo näkyväksi viestinnälliset ja toiminnalliset tarpeet. Kanavien tunnistaminen luo pohjan kanavahallinnan ja kohdennetun markkinoinnin toteuttamiselle. 11
    12. 12. Kanavien hyödyntäminen  Eri formaattien soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin ja kanaviin Jones, Colleen (2010-12-03). Clout: The Art and Science of Influential Web Content 12
    13. 13. Yleisöt Tietoa hakevat Kuluttajaasiakkaat Yritysasiakkaat Kumppanit Yleisön tarpeet ja toiminta Kanavat www-sivusto Etsii Lukee Osallistuu Media Majoittujat Puhuttelu ja Arvon tuottaminen Call To Action Triggeri Facebook Syvyys Kommentoi Twitter Seuraa Rahoittajat Tavoitteet Tarkoitus Laajuus Matkailijat Tapahtumakävijät Perusstrategia Teemat Profiilit Ostaa Hakee tietoa Liiketoiminnan tarpeet Tulos / Mittaaminen Hakee töihin ATTITUDE ACTION 13
    14. 14. Strategia ja pääviesti Polulle määritetty strategia määrittää millä toiminnoilla ja viestinnällisillä sisällöillä käyttäjän palveluun liittyvään tarpeeseen vastataan. Mitä on tärkein palvelu, jota käyttäjälle tällä polulla tarjotaan ja mikä on kyseiselle polulle suunnattu pääviesti? Mitä käyttäjä voi tehdä? Tavoitellaanko yleisön laajuutta vai vuorovaikutuksen syvyyttä? 14
    15. 15. Yleisöt Tietoa hakevat Kuluttajaasiakkaat Yritysasiakkaat Kumppanit Yleisön tarpeet ja toiminta Kanavat www-sivusto Etsii Lukee Osallistuu Media Majoittujat Puhuttelu ja Arvon tuottaminen Call To Action Triggeri Facebook Syvyys Kommentoi Twitter Seuraa Rahoittajat Tavoitteet Tarkoitus Laajuus Matkailijat Tapahtumakävijät Perusstrategia Teemat Profiilit Ostaa Hakee tietoa Liiketoiminnan tarpeet Tulos / Mittaaminen Hakee töihin ATTITUDE ACTION 15
    16. 16. Tavoitteet ja tarkoitus Liiketoiminnallisten tavoitteiden nimeämisessä on huomioitava verkkoympäristön rooli suhteessa kokonaispalveluun. Miten palveluun tulleesta käyttäjästä halutaan hyötyä ja mikä käyttäjän toiminta verkossa tuottaa liiketoiminnalle/palveluviestinnälle arvoa? Mitä liiketoiminnallista tarkoitusta/haastetta tälle palvelupolulle toteutettavat toiminnot palvelevat/ratkaisevat? 16
    17. 17. Yleisöt Tietoa hakevat Kuluttajaasiakkaat Yritysasiakkaat Kumppanit Yleisön tarpeet ja toiminta Kanavat www-sivusto Etsii Lukee Osallistuu Media Majoittujat Puhuttelu ja Arvon tuottaminen Call To Action Triggeri Facebook Syvyys Kommentoi Twitter Seuraa Rahoittajat Tavoitteet Tarkoitus Laajuus Matkailijat Tapahtumakävijät Perusstrategia Teemat Profiilit Ostaa Hakee tietoa Liiketoiminnan tarpeet Tulos / Mittaaminen Hakee töihin ATTITUDE ACTION 17
    18. 18. Puhuttelu ja Arvon tuottaminen Käyttäjän puhuttelemisessa käytetään kohderyhmään ja palvelun tarkoitukseen soveltuvaa lähestymistapaa. Miten juuri nämä käyttäjät vakuutetaan tästä asiasta? Viestittävä asia vaikuttaa käytettävään taktiikkaan. Mitä nopeaa hyötyä/arvoa asiakas voi saada palveluamme käyttäessä? 18
    19. 19. Artikulointi vs. todistaminen  Väitteen artikulointi: • Blogikirjoitus • Media artikkelu/toimituksellinen sisältö • Asiantuntija-arvio  Tuote- tai palvelukuvaus  White paper/faktat/raportti  Haastattelu  Väitteen todistaminen • Kuvaajat, graafit ja datan visualisoinnit  Testimoniaalit ja case-kuvaukset Jones, Colleen (2010-12-03). Clout: The Art and Science of Influential Web Content (Voices That Matter) (p. 51). New Riders. 19
    20. 20. Puhuttelun tavat  Korosta (framing) • Käyttäjän huomion ohjaaminen • Teemat , Pääviestit  Väitä ja todista • Käytä todistusaineistoa  Muistuttaminen ja ohjeistaminen  Viestinnälliset metaforat • Vahvista olemassa olevia metaforia • Puhuttele metaforan mukaisesti • Tasapaino, Muodonmuutos, Matka, Sisällä-Ulkona, Joukkoon kuuluminen, Resurssi, Hallinta 20
    21. 21. Yleisöt Tietoa hakevat Kuluttajaasiakkaat Yritysasiakkaat Kumppanit Yleisön tarpeet ja toiminta Kanavat www-sivusto Etsii Lukee Osallistuu Media Majoittujat Puhuttelu ja Arvon tuottaminen Call To Action Triggeri Facebook Syvyys Kommentoi Twitter Seuraa Rahoittajat Tavoitteet Tarkoitus Laajuus Matkailijat Tapahtumakävijät Perusstrategia Teemat Profiilit Ostaa Hakee tietoa Liiketoiminnan tarpeet Tulos / Mittaaminen Hakee töihin ATTITUDE ACTION 21
    22. 22. Toimintakehote Toimintakehote eli ”Call to Action” on polulle määritetty toiminallinen päämäärä. Toimintakehote on se yksittäinen toimenpide, joka käyttäjän toivotaan tekevän palvelupolulla. ”Sähköpostilistalle liittyminen, Ajanvaraaminen, Ostoprosessin vahvistaminen, Tiedoston lataus” 22
    23. 23. Yleisöt Tietoa hakevat Kuluttajaasiakkaat Yritysasiakkaat Kumppanit Yleisön tarpeet ja toiminta Kanavat www-sivusto Etsii Lukee Osallistuu Media Majoittujat Puhuttelu ja Arvon tuottaminen Call To Action Triggeri Facebook Syvyys Kommentoi Twitter Seuraa Rahoittajat Tavoitteet Tarkoitus Laajuus Matkailijat Tapahtumakävijät Perusstrategia Teemat Profiilit Ostaa Hakee tietoa Liiketoiminnan tarpeet Tulos / Mittaaminen Hakee töihin ATTITUDE ACTION 23
    24. 24. Mittarit Mittareiden nimeämisessä keskeistä on perustaa ne verkkopalvelussa mitattavissa oleviin toimenpiteisiin. Tuloksia on pystyttävä mittaamaan ja mittarit on pystyttävä ottamaan käyttöön projektin aikana. Välillisten mittareiden osalta tulee muodostaa baseline-tietoa. ”Sivujen jakaminen, analyytikan kriittisten mittareiden myönteinen kehitys, uudet kommentit, lataukset, ajanvarausten määrän kasvu, verkosta syntyvän liikevaihdon kehitys, konversioasteen kehitys” 24
    25. 25. Esimerkki palvelupolusta 25
    26. 26. Tutkintohakijan polku       Kohderyhmä: Potentiaaliset hakijat ja heitä välillisesti auttavat, esim. opot, vanhemmat, työkkärin neuvojat Kanavat: Google-haku, Facebook, verkkomainonta, Studentum, OPH:n palvelut, sähköiset uutiskirjeet, a, muu suora mainonta, esitteet Perusstrategia/pääviesti: Opetuksen sisältö, opetusmenetelmät, opetuksen kesto, opetustilojen esittely, koulutuksen erityisyys, työnimikkeet, työnkuvat, tutkimus-caset, opiskelufiilis kuvien, videoiden ja tarinoiden kautta. Tavoitteet/tarkoitus: Verkkosivuilla pysyminen kasvaa, haussa ensisijaiseksi hakukohteeksi, hyvän ja tasokkaan fiiliksen kasvattaminen. Arvon tuottaminen: Chat yhteys hakutoimistoon, Shoutbox, FAQ-sivu, FB-ryhmässä tietoa ja kisoja Call to Action:1. amkhaku.fi-sivuille siirtyminen, 2. liittyminen some-ryhmiin, myös alojen omiin ryhmiin, 3. yhteydenotto joko Hakutoimistoon tai koulutusohjelmaan. Videon lataus/katsominen. Koulutushakumoduulin käyttö. Mittarit: Sivun jakaminen, peukuttaminen, analytiikan tulosten myönteinen kehitys, amkhaku.fi sivulle siirtyneiden määrä, uudet FAQ-kysymykset, videolataukset 26
    27. 27. Toiminnot                 Chat Videolista Video Tarinat? Shoutbox FAQ-sivu FB-ryhmät Yhteydenotto-lomake Koulutushaku Jako ja tykkäyspainikkeet Uutiskirjeen tilaaminen Twitter Ilmoittautuminen koulutukseen Nopea kontakti Nostot Kuvapankki                 Opinnäytetyölista Harjoittelupaikan ilmottaminen Aiheen ilmoittaminen Kysymyspalvelu Julkaisujen tilaaminen Kommentointi Verkostojen luettelo Ilmoittautuminen tapahtumaan Ilmoittautuminen täykkiin RSS-tilaus I am here / I was here Yhteystietolista Yhteystietohaku Kartta / Karttahaku Palaute-lomake Blogi 27
    28. 28. Sisällöt: Tutkintokoulutus  Opetus - Sisältökuvaukset - Menetelmät - Kesto - Laatu - Tilat  Nimikkeet - Työnkuvat - Uratarinat  Tutkimus - Caset  Koulutushaku  Korostukset: - Fiilis - Tasokkuus - Erityisesti hakuaikana - Yhteydenotot hakutoimistoon ja koulutusohjelmiin - Reaaliaikaisuus - Näkyväksi tekeminen – some - Ohjeistukset ja helpottavat sisällöt 28
    29. 29. Informaatioarkkitehtuuri tiedon hallinta, luokittelu ja rikastaminen 29
    30. 30. Käyttäjäkokemus käytettävyys sisältöstrategia palvelupolut käyttöliittymä informaatioarkkitehtuuri 30
    31. 31. IA Informaatioarkkitehtuuri kuvaa tiedon rakenteet, ryhmittelyt ja mahdolliset metatiedot. 31
    32. 32. IA Informaatioarkkitehtuuri kuvaa palvelukokonaisuuden rakenteen, ryhmittelyt ja mahdolliset metatiedot ...jonka lisäksi se on myös olennainen osa verkkopalvelun sisältösuunnittelussa ja visuaalisen käyttäjäkokemuksen rakentamisessa 32
    33. 33. Kokonaisuuksien hallinta kanavat ja palvelut läpäisevä informaatioarkkitehtuuri 33
    34. 34. Siiloutunut kokonaisuus blogit, ar tikkelit pääsivusto Kumppaninäkyvyys sisältömarkkinointi Kampanjat piensivustot sosiaalinen media 34
    35. 35. Verkottunut kokonaisuus palvelupolut konversiopolut blogit, a rtikkelit pääsivusto kumppani näkyvyys sisältömarkkinointi kampanja tagit syötteet integraatiot linkitykset sisällön pitkä häntä sosiaalinen media 35
    36. 36. Kanavat läpäisevät polut Some Blogit SEO, SEM Artikkelit Uutiset Sisältömarkkinointi Artikkeli Laskeutumissivu Palvelu Tuote Tarjoama Lisätiedot Konversio Tavoite 36
    37. 37. Umpikujien ehkäiseminen Päänavigaatio Nostot Sisäinen haku Laskeutumissivut Hakukonemarkkinointi Hakukoneet Sosiaalinen media Suora linkki (suositus) Sisältömarkkinointi Blogit Artikkelit Uutisointi Mainokset Arviot 37
    38. 38. Palvelun informaatioarkkitehtuuri tiedon koostaminen, luokittelu, visualisointi 38
    39. 39. Rakenteen hahmottaminen Uuden sivustorakenteen hahmottamiseen on parasta lähteä puhtaalta pöydältä. Seuraavassa muutamia huomioita sisältöjen uudelleenjärjestelyyn. Olemassaolevan tuunaamiseen voit käyttää muunmuassa sisältöversoiden avulla A/B ja multivariaattitestauksen työkaluja. Rakenteen, otsikoiden ja sisällön painotuksien testaamiseen tämä sopii mainiosti. Lähde : *3 39
    40. 40. Polut ja tiedon relaatiot Mallinna ensin palvelupolkuihin tarvittavat tiedot käyttäjän ja liiketoiminnan tavoitteet huomioon ottaen. Huomioi erityisesti: - Tukisisällöt Mistä tullaan Mihin siirrytään Asiasanat ja tagit Lähde : *3 40
    41. 41. Luo ja pura järjestystä Polkujen kautta saadut sisältötarpeet on helpointa hahmottaa korttijärjestämisen keinoin. Ryhmittele yhteenkuuluvat sisällöt/aiheet, räjäytä tarvittaessa työsi atomeiksi ja aloita alusta. Lähde : *3 41
    42. 42. Visualisoi Kuvaa aiheet, polut ja sisällöt! A4 kuvastamaan sivua ja post-itit sisältöjä tai aiheita on ketterin tapa pyöritellä sisältöjä. Älä yritä tehdä suoraan valmista rautalankaa tai vaan kuvaa tarvittavaa tietoa. Iteroi eli tee lyhyitä kierroksia useasti. 42
    43. 43. Lopuksi Sisältö ei ole hallussasi – sitä jaetaan ja käytetään uudelleen jolloin sisällön rikastaminen luokitteluilla, metatiedolla ja asiasanoilla on elintärkeää. Se tukee tiedon uudelleenkäyttöä. Toisinaan voit olla informaatioarkkitehti, toisinaan rakentaja. Innovatiivisuus tai dramaattinen uudistus ei aina ole mahdollinen tai tarpeellinen. Tärkein asia on löytää toimiva malli ja muistaa että paras IA on näkymätön ja intuitiviinen. 43
    44. 44. Tiedollisesta verkkopalvelusta toiminnalliseen. 44
    45. 45. Toiminnallisen voi ymmärtää vuorovaikutteisuudeksi tai pelillisyydeksi palvelussa. 45
    46. 46. ”Jokainen haluaa inspiroida ja tulla inspiroiduksi.” 46
    47. 47. Yksisuuntainen informaatio Vuorovaikutteinen toiminta
    48. 48. Yksisuuntainen informaatio Vuorovaikutteinen toiminta ”Pelikentät” ovat jo olemassa. Ne pitää tunnistaa ja tunnustaa. On mahdollistettava, kanavoitava ja osallistuttava.
    49. 49. Esimerkki: Tuotekortti Sen lisäksi, että käyttäjät hakevat tuotetietoja, haluavat he jakaa kokemuksiaan käytöstä ja olla mukana kehittämässä tuotteesta yhä parempaa. 49
    50. 50. Esimerkki: Tuotekortti Sen lisäksi, että käyttäjät hakevat tuotetietoja, haluavat he jakaa kokemuksiaan käytöstä ja olla mukana kehittämässä tuotteesta yhä parempaa. Palvelu laajenee välttämättä klassisten rajojen ulkopuolelle. 50
    51. 51. Rautalankamalli vastaa kysymykseen palvelun konseptista tiedollisella ja toiminnallisella tasoilla. Mallinnus mahdollistaa ketterän visuaalisen ideoinnin, rajaamisen ja suunnitellun testaamisen. 52
    52. 52. Rautalankamalli on vuorovaikutuksen väline. 53
    53. 53. Rautalankamallien tarkoitus on mahdollistaa nopea epäonnistuminen. Ratkaisumallin havaitseminen epäonnistuneeksi on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin lopullisen visuaalisen ilmeen tekeminen uudelleen. 54
    54. 54. Tiivistä palvelun idea, nimeä liiketoimintatavoitteet, käyttäjien tavoitteet, sisääntulopisteet, toimintatavoitteet (CTA) Idea Miksi palvelu on niin erinomainen? Käyttäjän tavoitteet Liiketoiminnan tavoitteet Saapumispisteet Toimintatavoitteet (CTA) 55
    55. 55. Polut ja tiedon relaatiot Lähde : *3 56
    56. 56. Lähtökohdista: Miksi käyttäjät tulevat palveluun, minkälaisiin kysymyksiin he odottavat vastauksia? 57
    57. 57. Etusivu vastaa: Onko tämä luotettava paikka? Saanko täältä tuotteen edullisemmin? Mihin ihmeeseen päädyin? Mikä tämä on? Onko tämä palvelu todella niin hyvä? Miten saan teihin yhteyttä? Haluan hankkia tämän nopeasti ja helposti. Hop! Tiedän mitä haluan. Onko teillä se? Inspiroi minua. Kerro mitä muut tekevät. Olen palvelun käyttäjä ja tarvitsen apua. Heti! Missä on viimeisin tieto ja osaaminen? 58
    58. 58. Palvelumuotoilu + Käyttäjäkokemus + Wireframet
    59. 59. UI suunnittelu, 5 iteraatiota
    60. 60. Ratkaisutoteutus
    61. 61. Näkökulma: Ongelmalähtöinen ratkaisusuunnittelu näkökulma, missä yleistavoitteiden sijaan/lisäksi havainnoidaan käyttötapoja ja suoria palautteita. Mitä ongelmia palvelun pitää ratkaista? 66
    62. 62. Esimerkki: Rovaniemen joukkoliikenne: Yksi PDF linkitettynä sivuston neljännellä tasolla & ”jäätävä määrä” sivuston ulkoisia ja sisäisiä hakuja tähän liittyvillä termeillä syksyisin ja keväisin. 67
    63. 63. Esimerkki: Rovaniemen joukkoliikenne Yksi PDF linkitettynä sivuston neljännellä tasolla & ”jäätävä määrä” sivuston ulkoisia ja sisäisiä hakuja tähän liittyvillä termeillä syksyisin ja keväisin. Tunnistettu tarve ja ajankohta, sopiva sisältö ja työkalu --> nosto esille. 68
    64. 64. 69
    65. 65. Palveluohjaus Kuntalaisten mitattuihin tai ennakoituihin tarpeisiin ja kuntalaisten termein voidaan rakentaa kevyesti palvelusegmenttikohtaisia nostoja omille palvelusivuille ja nostaa ne kaupungin päänostoihin palvelualan viestin kärjeksi. Samalla hallitaan palveluhakemiston rakennetta ja sivustohaun toimintaa avainsanoilla ja optimoidaan orgaanista löydettävyyttä.
    66. 66. 71
    67. 67. Verkkopalveluprojekti ei ole milloinkaan ollut IT-projekti, vaikka niitä on tehty sellaisina. Toiminnallinen verkkopalvelu muuttaa vääjäämättä organisoitumisen ja tekemisen tapoja. Kulttuurisiin haasteisiin myös vastattava: mielikuvien ja totutun muuttaminen. 72
    68. 68. Rovaniemi.fi Viestintäpalvelut     Muut kanavat Palveluorganisaatio 1     Palvelu 1 Palvelu 2 Informaatio 1 Informaatio 2 Palveluorganisaatio 2     Palvelu 3 Palvelu 4 Informaatio 3 Informaatio 4 Strateginen ohjaus Organisoituminen Työkalupakki Tuki Palveluorganisaatio 3     Palvelu 5 Palvelu 6 Informaatio 5 Informaatio 6 73
    69. 69. Rovaniemi.fi Viestintäpalvelut     Muut kanavat Strateginen ohjaus Organisoituminen Työkalupakki Tuki Kärki 1 Kärki 2 ja 3 Kärki 3 Palveluorganisaatio 1 Palveluorganisaatio 2 Palveluorganisaatio 3     Palvelu 1 Palvelu 2 Informaatio 1 Informaatio 2     Palvelu 3 Palvelu 4 Informaatio 3 Informaatio 4     Palvelu 5 Palvelu 6 Informaatio 5 Informaatio 6 74
    70. 70. 75
    71. 71. Laadukas, ajankohtainen ja hyödyllinen sisältö ”Ketkä pääsevät palkintopaikoille?” 76
    72. 72. Oman resepti - ”onnistumisen ABC” Tavoitteet Kulttuuri/mielikuvat Organisoituminen Palvelumuotoilu Työkalupakki Teknologiset ratkaisut
    73. 73. Yhteenveto 79
    74. 74. Hajota huono. Tue toimivaa. Muuta mielikuvat. Mittari on menetelmä.
    75. 75. Kiitos Seraava webinaari 28.11. Ilmoittaudu nyt: http://www.tietotalo.fi/fi/Ajankohtaista/Tietotalo-Academy Esittely: Antti Brunni 050 407 2766 antti.brunni@tietotalo.fi Jarno Malaprade 050 546 1110 jarno.malaprade@tietotalo.fi Kimmo Alaraudanjoki 045 107 4499 kimmo.alaraudanjoki@tietotalo.fi
    76. 76. Ikonit ja symbolit: Windsurfing designed by Unknown Designer, Newspaper designed by Diego Naïve, Brazil 2012; Worker designed by Bart Laugs, Australia 2012; Site map by Sergey Barkin, Russia 2012; Crash Test Dummy designed by Luis Prado, US 2012; Soccer Field Designed by Erik Wagner United States 2013; Tennis Court Designed by Erik Wagner United States 2013; Bike Messenger Designed by Luis Prado United States 2013 from The Noun Project www.thenounproject.com
    77. 77. Lähdeaineistoa: Spencer, Donna - A Practical Guide to Information Architecture *1 poetpainter.com *2 journalofia.org *3 Boxesandarrows.com*4 Usability.gov *5

    ×