Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Syrjäytymisen ehkäiseminen varhaislapsuudessa -diaesitykset

538 views

Published on

Syrjäytymisen ehkäisemisen mestarikurssi OSA 1: Syrjäytymisen ehkäiseminen varhaislapsuudessa -diaesitykset.

Published in: Science
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Syrjäytymisen ehkäiseminen varhaislapsuudessa -diaesitykset

  1. 1. TERVETULOA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEN MESTARIKURSSILLE #syrjäytyminen tasaarvostn.fi
  2. 2. Olli Kangas Johtaja, Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelma Yhteiskuntasuhteiden johtaja, Kela, dosentti, VTT @ollikan
  3. 3. Päivän ohjelma 9–11 CHILDCARE: Tutkimusjohtaja Katja Repo, Tampereen yliopisto: Kunnan, lapsen vai vanhempien etu? Lastenhoidon ratkaisujen monet kasvot. TITA: Erikoistutkija Elina Kilpi-Jakonen, Turun yliopisto: Varhaiskasvatuksesta jokaisen lapsen velvollisuus? TITA: Tutkija Jussi Tervola, Kela: Perhepolitiikka, maahanmuuttajalapset ja syrjäytymisen uhka. APEX: Professori Andre Sourander, Turun yliopisto: Millaisia varhaisia interventioita tarvitaan? WIP: Professori Markus Jäntti, Helsingin yliopisto: Mitä voidaan tehdä kasvaneelle lapsiköyhyydelle?
  4. 4. Kunnan, lapsen vai vanhempien etu? Lastenhoidon ratkaisujen monet kasvot Katja Repo Tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto
  5. 5. Varhaiskasvatus- ja lastenhoitopolitiikkamme ei tunnista lasten yhtäläistä oikeutta varhaiskasvatukseen
  6. 6. 47 % alle kolmivuotiaista lapsista hoidettiin lasten kotihoidon tuella vuonna 2015. (Kela)
  7. 7. Tilanteissa, joissa perheen nuorimmasta lapsesta maksetaan lasten kotihoidon tukea, perheen muut alle kouluikäiset sisarukset ovat pääsääntöisesti kotihoidossa: vain noin viidennes sisaruksista on päiväkotihoidossa. (Kekkonen 2014)
  8. 8. Vuonna 2015 noin kaksi kolmesta 3-5 -vuotiaasta lapsesta osallistui varhaiskasvatuspalveluiden toimintaan (Sotkanet 2015). Kuva: Vapriikin kuva-arkisto, Ensio Kauppila
  9. 9. Rakenteiden tuottamat jakolinjat Järjestelmien ja arjen valintojen dialektinen suhde – valintojen mosaiikki Järjestelmien välinen suhde – palvelu versus raha Lakisääteisen ja avoimen varhaiskasvatuksen häilyvä raja
  10. 10. Moninaiset kontekstit – risteävät tavoitteet Kansallinen politiikka: kompromissit ja vapaa valinta Kunta: kustannustehokkuus ja säästöt Perheiden valinnat: hyvä vanhemmuus sekä perheen ja työn yhteensovittaminen
  11. 11. Jos tavoitteena lasten yhtäläiset oikeudet varhaiskasvatukseen… varhaiskasvatus- ja lastenhoitopolitiikkaa tulee kehittää kokonaisuutena Kokonaisuus käsittää kunnallisten palvelujen ohella markkinaehtoisen palvelutarjonnan, informaalin hoivan, avoimen varhaiskasvatuksen ja kunnalliset lastenhoidon lisäedut.
  12. 12. Kiitos! Katja Repo Tampereen yliopisto CHILDCARE-tutkimushanke @CCtutkimus
  13. 13. Varhaiskasvatuksesta jokaisen lapsen velvollisuus? Elina Kilpi-Jakonen Turun yliopisto
  14. 14. Päivähoidolla on todettu olevan suotuisia vaikutuksia myöhemmälle kouluttautumiselle, mutta suomalaislapsista suhteellisen pieni osuus on päivähoidossa Elina Kilpi-Jakonen
  15. 15. Varhaiskasvatukseen osallistuminen iän mukaan eri maissa 0 20 40 60 80 100 0–2 3 4 5 Lähde: OECD Family Database, tiedot vuodelta 2014 Elina Kilpi-Jakonen
  16. 16. Korkeammin kouluttautuneet äidit vievät lapsensa nuorempina päivähoitoon Lähde: Karhula, Erola & Kilpi-Jakonen (2017) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Peruskoulu Toinen aste Korkeakoulu Noin 1 v. Noin 2 v. Noin 3 v. Myöhemmin tai ei ollenkaan Päivähoidon aloitusikä Elina Kilpi-Jakonen
  17. 17. Varhaisemmin päivähoidon aloittaneet lapset kouluttautuvat korkeammin Lähde: Karhula, Erola & Kilpi-Jakonen (2017) 0 5 10 15 n. 1 v. n. 2 v. n. 3 v. Toisen asteen koulutuksessa (17 v.) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 n. 1 v. n. 2 v. n. 3 v. Ylioppilas (20 v.) Ilman kontrollimuuttujia Vanhempien koulutustaso vakioitu 0 5 10 15 n. 1 v. n. 2 v. n. 3 v. Korkeakoulutuksessa (20 v.) Elina Kilpi-Jakonen
  18. 18. Eri syyt hyödyille, eri ratkaisuehdotukset • Hyöty varhaiskasvatuksesta • Varhaiskasvatusvelvollisuus tai varhaiskasvatuksen (osittainen) maksuttomuus • Hyöty sosiaalistumisesta ryhmässä • Kannustus päivähoidon varhaisempaan aloittamiseen • Hyöty vanhempien työllistymisestä • Kannustus perhevapaiden tasaisempaan jakautumiseen ja äitien nopeampaan paluuseen työelämään Elina Kilpi-Jakonen
  19. 19. Ratkaisujen ytimessä • Laadukas päivähoitoympäristö yhä suuremmalle osalle lapsista • Sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen varhaiskasvatukseen osallistumisessa Elina Kilpi-Jakonen
  20. 20. Elina Kilpi-Jakonen Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto elina.kilpi-jakonen@utu.fi
  21. 21. Perhepolitiikka, maahanmuuttajalapset ja syrjäytymisen uhka Suomessa Jussi Tervola, tutkija, Kela
  22. 22. Huolestuttava ristiriita? • Suomessa tuetaan kotihoitoa laajalti • Päivähoidolla positiivisia vaikutuksia ennen kaikkea pienituloisten ja maahanmuuttajaperheiden lapsille • Kielitaito, koulumenestys, kouluttautuminen, työllisyys, sosiaaliturvan käyttö 2
  23. 23. Maahanmuuttajien lapset Suomessa kaksi kouluvuotta kantaväestön tasoa jäljessä Lähde: Harju-Luukkainen ym. 2014: Avaimet osaamiseen ja tulevaisuuteen (PISA 2012)
  24. 24. Muissa Pohjoismaissa päivähoito yleisempää 0 20 40 60 80 100 0 1 2 3 4 5 %päivähoidossa Lapsen ikä Ruotsi Islanti Norja Suomi Lähde: Norden Statbank 2015
  25. 25. • Suomessa pienituloiset perheet vievät päivähoitoon myöhemmin kuin muut • Koska kotihoidon tuki • Ruotsissa pienituloiset perheet vievät päivähoitoon aikaisemmin kuin muut • Koska parempituloiset hyödyntävät joustoa ja isien vapaita enemmän Perhevapaajärjestelmän rakenne vaikuttaa eritaustaisten lasten päivähoitoikään
  26. 26. Maahanmuuttajaperheet hoitavat lapsiaan kotona kantaväestöä pidempään Suomessa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 1 2 3 Kotihoidontuenkäyttö,% Lapsen ikä Pakolaisten lähtömaat Ent. NL Muut OECD Kantaväestö Lähde: Tervola 2015: Maahanmuuttajien kotihoidontuen käyttö 2000-luvulla. Yhteiskuntapolitiikka 80 (2).
  27. 27. Maahanmuuttajaperheet käyttävät kuitenkin yli 3-vuotiaan sisaruskorotusta harvemmin 2 Lähde: Tervola 2016: Vanhempi kotona , lapsipäivähoidossa? Tarkastelu lastenhoitovalinnoista maahanmuuttajaperheissä 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 3 4 5 6 Sisarukskortuksenkäyttö,% Lapsen ikä Kantaväestö Ent. NL Pakolaisten lähtömaat Muut OECD
  28. 28. Politiikkaehdotukset • Vielä voimakkaampi päivähoidon tukeminen Suomessa hyödyttäisi maahanmuuttajalapsia • Huom. kontakti kantaväestön lapsiin tärkeää -> päivähoidossa tulee välttää segregaatiota
  29. 29. Jussi Tervola, tutkija @jutervol jussi.tervola@kela.fi 020 63 41940
  30. 30. Millaisia varhaisia interventioita tarvitaan? Professori Andre Sourander, Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, Turun yliopisto Syrjäytymisen ehkäiseminen varhaislapsuudessa 28.3.2017
  31. 31. Lapsuuden mielenterveys yhteydessä syrjäytymiseen • aikuisiän psykiatrisia häiriöitä • rikollisuutta • itsemurhia • riskitekijöitä sairastuvuudelle Taaksepäin tarkastellen: puolet aikuisiän psykiatrisista häiriöistä alkaa ennen murrosikää
  32. 32. Ongelmat • valtaosa kustannuksista korjaaviin palveluihin • tutkimusnäyttö puutteellista • valtaosalla hoitoa tarvitsevista ei hoitokontaktia • viive huomattava • stigma • logistiset ongelmat
  33. 33. APEX-hanke • tutkimusnäyttöön perustuvat käytännöt • suunnattu perustasolle • matala kynnys • seulonta • etähoito • digitaalisuus • perhekeskeisyys Tutkimus vaikuttavuudesta - implementaatio - tutkimus implementaatiosta - jatkokehittely
  34. 34. Eri lähestymistavat Kohdennetut ohjelmat riskiryhmiin Psykoedukaatio Etävalmennus Digitaalisuus RCT-tutkimus Arviointi ennen ja jälkeen Universaalit ohjelmat koko väestölle Psykoedukaatio Digitaalisuus Arviointi ennen ja jälkeen
  35. 35. Perusterveydenhuolto • Tavoittaa koko väestön • Varhainen tunnistaminen • Matala kynnys Digitaalisessa hoitoympäristössä toteuttavat interventiot • Taustalla tutkimustieto • Internetin hyödyntäminen • Henkilökohtainen puhelin- valmennus ja koulutetut työntekijät • Kertauspuhelut • Strukturoitu ja ohjattu toiminta • Toteutetaan yhdestä keskuksesta Riskiryhmät VOIMAPERHEET-TOIMINTAMALLI Tutkimuksesta käytännön toimintaan Seulonta Palaute
  36. 36. Merkitys • Ekologian muutos • Kehityksen solmukohtiin kohdistettu hoito • lisääntynyt mielenterveystietoisuus väestössä • mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy • avun hakemisen aikaistuminen • olemassa olevien palvelujen tehokkaampaan kohdistuminen
  37. 37. Konsortio Hanketta rahoittaa Professori Andre Sourander andre.sourander@utu.fi tel. 050 3653 447
  38. 38. Keskustelu jatkuu www.tasaarvostn.fi #syrjäytyminen Nähdään: 4.4: Syrjäytymisen ehkäiseminen nuoruudessa ja koulutuksessa 11.4: Syrjäytymisen ehkäiseminen työiässä 18.4: Syrjäytymisen ehkäiseminen eläkeiässä (Huom! klo 14–16)

×