Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Stanislav Jaš: Lajihunajien tuotanto Etelä-Suomessa

199 views

Published on

Stanislav Jašin esitys Suomen Mehiläishoitajain Liiton Talvipäivillä Lahdessa 28.2.2018

Published in: Food
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Stanislav Jaš: Lajihunajien tuotanto Etelä-Suomessa

  1. 1. Lajihunajatuotanto Etelä-Suomessa Stanislav Jaš Talvipäivät, Lahti, 28.1.2018
  2. 2. Mitä lajihunajaa tarkoittaa? • EU Hunajadirektiivi viittaa mahdollisuuteen ilmoittaa kasvialkuperä • Sekakukkahunaja tai monikukkahunaja (polyfloral honey) – yleisin Suomessa, voi olla myös tahallaan valmistettu (Keski-Eurooppa) • Yksikukkahunaja (monofloral honey) • ”Lajihunaja” voi olla merkitty myös kevät-, alkukesä- (esim. ”alkukesähunaja metsäalueilta”) tai kesähunajaksi ... • Lajihunaja ei ole makuhunaja, jolle on lisätty aromeja tai mausteita • Suomen Paras Hunaja kilpailu (järjestetty jo yli 30 vuotta) tuntee lajihunajan • (Entinen ”Lajihunaja” sarja kilpailussa jo vuodesta 1993) • Yksikukkahunajasarja • Aluehunajasarja • Juokseva • Kiteytynyt
  3. 3. Miksi tästä puhun • Lajihunajatuotanto ja siihen kuuluva siirtohoito yleinen ”urheilulaji” suuressa osassa Eurooppaa, varsinkin ammattimehiläishoidossa • Pakkaajilla siellä ei ole yksi irtohunajan hinta, mutta on lajihunajien hintoja • Keski-Euroopan ja Ranskan mehiläishoidon kokemukseni • Kannatan alan kehityksen sekä monimuotoisuuden yleisesti (ruoan valinta, luonto, maanviljely) • Tuotan lajihunajaa Suomessa itse … ja en ole yksin, enkä ensimmäinen! • SML:n laatutoimikunnan tehtäviä • Erikoishunajat tulevat esille myös ammattimehiläiskoulutuksessa
  4. 4. Aihe ei ole Suomessa uusi (esim. jo SML:n kevään seminaari 2007) • Erikoistuminen uusien tuotteiden avulla, etenkin suoramyynnissä
  5. 5. Edellytykset - Tarhaaja • Tarhaajan halu, valmius sekä perustiedot luonnosta/kasveista • Se ei tapahdu täysin satunnaisesti, sitä on suunniteltava MUTTA • Vaikka suunnitellaan kaikki yksityiskohdat, lajihunajan keruu ei aina onnistu • ”Kaikki alkaa tarhapaikan valinnasta” • Selvitä ja kysy maanomistajilta • Mitä viljelijä laittaa peltoon tänä/seuraavana vuonna (kierros) • Mitä minä itse laitan omaan peltoon (HUOM: Pinta-ala, kasvilajike ja ympäristö vaikuttavat) • Missä päin Suomea minä tarhaan ja milloin siellä luonnolliset/istutetut kasvit ja puut yleensä kukkivat
  6. 6. Kasvikukinnan seuranta • Katso luontoa ja seuraa peltoviljelyä, keskustele viljelijöiden kanssa • Yhden kasvilajin kukinta 2–4 viikkoa • Olla oikeassa paikassa oikean aikaan • Kun kukinta menee päällekkäin, mehiläiset valitsevat itse, mikä mesikasvi on heistä houkuttelevampi!
  7. 7. Pääkaupunkiseutu / Etelä-Uusimaa 2014-2017 Voikukka (+ mustikka + omena) 12.5. - 19.5.-4.6. - 15.6. Vadelma (+ valkoapila) 22.6. – (16.6.) 27.6.-10.7. (15.7.) – 15.7. (25.7.) (Kevät)Rapsi/rypsi 5.7. – 7.7.-15.7. - 24.7. Lehmus 19.7. - 25.7.-3.8. - 15.8. Tattari 15.7. - 21.7.-15.8. - 30.8. Kanerva 25.7. - 1.8.-20.8. poikkeuksellinenvuosi2017 Voikukka (+ mustikka + omena) 30.4. – 12.5.-25.5. - 5.6. Vadelma (+ valkoapila) 1.6. – 15.6.-25.6. (25.7.) – 5.7. (1.8.) (Kevät)Rapsi/rypsi 20.6. - 5.7.-15.7. - 1.8. Lehmus 4.7. - 15.7.-30.7. (25.7.-5.8) - 1.8. Tattari 2.7. - 10.7.-15.8. - 30.8. Kanerva 22.7. - 1.8.-20.8. - 25.8. 2014-2016 pihlaja, puolukka, mansikka, ja myöhemmin puna-apila kukkivat myös… mustikka ja hedelmäpuut kukkivat samalla… Horsmakukkiimyös… Härkäpapu kukkii = 3 kk-pitkä satokausi Kaavasta puuttuvat pajut, syysrapsi, kumina, hunajakukka, hevoskastanja… Mesikaste, jos tulee
  8. 8. Periaatteet - Mehiläishoito • Valmista pesä: vahva mehiläiskunta, jolla on muniva emo, kehitystarve ja riittävästi lentomehiläisiä kun sitä tarvitaan, jopa toukokuussa • Pesäkalusto: Langstroth (n. 20 kg) vs. Farrarlaatikko (n. 10 kg hunajaa) • Kehiä: tummat kakut kanerva- tai rypsihunajalle (linkouksessa rikkomisen riski) • Sulkuristikko • Jos haluat useampia lajihunajia samasta pesästä samana vuonna, käynnit pesillä ja hoitotoimenpiteet lisääntyvät (pysyviä tarhoja vs. siirtopitopaikkoja)
  9. 9. Periaatteet - Mehiläishoito • Siirretään tarkoituksella pesiä alueelle, jossa tavoiteltava kasvi kasvaa • Pesien siirto eri satokasveille ei ole Suomessa kovinkaan yleistä • Tutustu siirtohoitoon huolella, huolehdi työturvallisuudesta • Pitopaikan ilmoittaminen Eviralle • Tavoiteltavan kasvin tiheys pitää olla riittävä • Poista pesästä muu hunaja (mikäli mehiläiset ovat keränneet sitä) • Tee kaikki ajoissa: aloita siirto kun kukinta on jo alkanut • Keruu on ohi ennen kuin viimeiset kukat aukeavat • HUOM! Jotkut hunajat (rapsi/rypsi, meletsitoosia sisältävä mesikaste) voivat ruveta kyteytymään kakuissa nopeasti – lingottava nopeasti • Lajihunajaa voi saada pysyvästä hoitopaikasta, mutta mehiläissiirrolla sitä saadaan varmemmin.
  10. 10. KEVÄTTALVI KEVÄT – puhdistuslennon jälkeen SYÖTTÖLAATIKKO PÄÄLLÄ, TARVITTAESSA KEVÄT – Voikukka/ hedelmäpuut kukkivat LOPPUKESÄ – viimeinen sadonkorjuu KEVÄT pohjukkeiden lisäys KESÄKAUSI – Juhannusta eteenpäin Raken. kakkuja + pohjukkeita Laatikoiden lisäys SYKSY
  11. 11. Hoitotekniikkani Mustiala 2017 Tuusula 7/2017 Tuusula 7/2017 • Laaja sikiöala toukokuusta elokuun loppuun asti • 1 Lg + 1 Fr, 1 Dadant (10 kh) + 1 Fr, 1 Dadant (12-13) • Pohjukkeet tänne • Hunajaosasto: Fr (9-10 kh), Lg (10 kh) + Fr (10 kh), 2 Lg (10 kh) • Rakennettuja kehiä (jos niitä on) • Vaakapesä Tuusulan tarhalla (n. 60 km pitkä matka) Espoo 8/2017
  12. 12. Kirkkonummi 12/2017 Tuusula 10/2017
  13. 13. Tuotantoni Uusimaa – ESP, KK, TU • Talvehtimistarhoja: 6 • Tuotantotarhoja: 8 • Josta 2 kaupungissa • Josta 1 katolla • Mansikkapölytysalue: 1 • Sairaalatarha: 1  Krainilainen sekä italiainen rotu  siirto enintään 60 km 2017 Pesien määrä Kokonais-tuotanto (kg) Keskisato Voikukkahunaja 23 160 7 Monikukkahunaja (pääsato) 45 1232 27 Josta aluehunaja (kaupunki) 6 164 27 Josta rapsihunaja 17 246 14,5 Lehmushunaja 4 68 17 Tattarihunaja 14 350 25 (Kanervahunaja) 15 45 3 Yhteensä 45 1833 40,7 2-4 hunajakorjuuta/pesä tai tarha ja hoitokausi
  14. 14. Tattarihunaja • Tattarin kukinta Tuusulan tarhan alueella: • Noin 100 ha tattaripeltoja mehiläislennon säteellä • Tattarihunajan keskisato joka vuosi yli 20 kg hunajaa/pesä – satoisa kasvi! • Suomessa 1800 ha (v. 2016), joista n. 1000 ha yhden osuuskunnan jäsenillä, joista suurin osa viljelee tattaria Etelä-Suomessa • Moni viljelee sitä luomumukaisesti • Tattarihunajaa kertyy myös sikiöosastolle, mikä vähentää talviruokinnan tarvetta • Erinomainen kasvi jaokkeiden vahvistukseen loppukesällä 17.7. – 23.8.2015 = 5 viikkoa 2.7. – 15.8.2016 = 6 viikkoa 15.7. – 20.8.2017 = 5 viikkoa • Haasteet: • Talviruokinta ja punkkitorjunta aloitetaan myöhemmin kuin muilla pesillä • Parveilukausi pitenee, varsinkin krainilaisella • Tattarihunajan tuntemus, markkinointi ja tuotekehitys
  15. 15. Periaatteet - Hunajan käsittely • Linkoa erikseen erillisiin astioihin, merkitse alkuperä ja päivämäärä • Pese linko mikäli ei haluat toisen lajihunajan jäämiä, makua tai tuoksua (tattari) • Huomioi hunajan kosteus sekä mahdolliset erikoisominaisuudet (esim. kanervan tiksotropia = lepojähmeys, hyytelömäisyys) Hunajan juoksevuus palautuu, kun siihen tuodaan energiaa esimerkiksi sekoittamalla • Varastointi samalla kun kaikki muu hunaja (28 kg ämpäri) • Kiteytyminen tapahtuu nopeasti tai hitaasti riippuen lajista. Harvat hunajat eivät kiteydy (puhdasta horsmaa, mesikastetta, jotkut kaupunkihunajat)
  16. 16. Miten tiedetään, että se on lajihunaja • Tarhaajan omat tiedot tai teot (mitä silloin on kukkinut kun olen laittanut tämän laatikon?) • Laboratorioanalyysi – selvitetään alkuperä • Siitepölymääritys hunajasta, mikroskoopilla (läsnäolo ja määrä) • Horsmahunaja voi sisältää pajun siitepölyä, joka on peräisin sikiöosastosta tai talvikakuista • Fysikaalis-kemiallinen tutkimus • Sähkönjohtavuus: mesikaste tai kukkaishunaja • Aistinvarainen arviointi • Ulkonäkö = väri • Maistelu Peter Frühwirth, 2016
  17. 17. Mitä muuta huomioida • Kannattaa pitää ylivuotista varastoa, koska vuodet eivät ole veljeksiä • Lajihunajien hinnoittelu • Tarhaajan omat kustannukset aina korkeampia kuin niillä, jotka tuottavat hunajaa Suomessa perinteiseen tapaan • Olen ajanut 11754 km vuodessa 2017 • Millä hinnalla myyvät lajihunajaa he, joilta sitä löytyy (tattari, kanerva)? • Pienempi pakkauskoko: suosituimpia ovat 250 g ja 300 g lasipurkit • Ihmiset ovat erilaisia ja suosivat eri makuja (tattari x kanerva x lehmus) sekä rakenteeltaan erilaista hunajaa (juokseva x hienokiteinen x luonnollisesti kiteytetty) • Ei kaikki lajihunaja tule kaikille mieleen, mutta 4-6 lajeista aina löytyy ostajan suosikki
  18. 18. Haasteet tuotannossa • IKUINEN KYSYMYS: Onko minulla aikaa säännölliseen pesien seurantaan ja useampaan sadonkeruuseen vuodessa vai haluanko (puolison kanssa) lomalle? • Keruu ja onnistuminen on vuodesta kiinni • Suomen ilmasto ja sääolosuhteet (lyhyt kevät ja varsinainen kesä) • Kasvit kukkivat samaan aikaan ja houkutellevat mehiläisiä • Käytännössä ei ole helppoa taata, että ne keräävät mettä pääsääntöisesti yhdestä kasvista • Meden tuotantoon vaikuttavat ilman sekä maan kosteus ja lämpötila • Peltokasvien lajikkeet: meden tuotannossa per kukka on isoja eroja (esim. syysrapsi, härkäpapu) • Sadon keruu keskellä kesää voi aiheuttaa nälkää ja sikiöintiä / talvimehiläisten sukupolven kasvatusta • Erikokoinen kalusto: Langstroth (Dadant), Farrar
  19. 19. Haasteet arvoketjun kehittämisessä • Tunteeko kuluttaja lajihunajaa? Kulttuurikysymys sekä koulutus… • Onko hän valmis maksamaan tästä lisää? (fiilingissä ostamalla) ”100 € / kilo maksavaa hunajaa menee ihan helposti” (kauppaan) • Kokonaistuotantomäärät pieniä – ei mikään ”bulkkituote” • Hunajapakkaamot • Miten voidaan löytää ja järjestää tuottajat?  Kotimaisia lajihunajia ei löydy kauppakeskuksen hyllyistä
  20. 20. Johtopäätökseni • Lajihunajan keruu ei ole aina helppoa, mutta hunajat ovat arvokkaampia ”lajihunajan tuottaminen on hirviään vaivalloista, A. Valo, 2015” • Kaikki voivat kokeilla, jos ovat valmiita tekemään lisätyötä ja hyväksymään lisäkustannuksia (ei tarvitse olla ammattimehiläishoitaja) • Viljelijäkin hyötyy: pitäisikö pölytyspalvelu huomioida (laji)hunajan hinnoittelussa tuotannon kannattavuuden parantamiseksi? • Järki voittaa: jos ei kannatta, monikukka/aluehunajalla Suomessa pärjää myös • Minulla pitää myös olla hauskaa: mahtava fiilis liikkua autolla mehiläisineen hienoissa vaihtelevissa maisemissa • Kiinnostus lajihunajiin on viime vuosina kasvanut. Asiakkaiden palaute pääkaupunkiseudulla tukee päätöstäni, että lajihunajan tuotantoa on jatkettava, ainakin omassa tarhaustoiminnassa. • Seuraavat haasteeni: (korpi)paatsama, sinimailanen, vaahtera, (valko)mesikkä • Voidaanko Suomessa rakentaa isompaa lajihunajien tuotantoketjua tai sadon ennakointipalvelua?
  21. 21. Muutamat kirjalliset referenssit alkuunne • MEHILÄINEN LEHTI 3/2016, sivu 86 – Tuula Lehtonen • MEHILÄINEN LEHTI 2/2016 – Lajihunajaopas (Anneli Salonen & T. Ollikka, 2015) http://www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/hunaja-ja-sen- pakkaaminen/lajihunajaopas/ • Kirja ”Mehiläishoitoa käytännössä osa 2”, mehiläiskasvit ja hunajan ominaisuudet – Tarja Ollikka, Pekka Peltotalo ja Kaspar Ruoff. • Mehiläispesien siirtäminen - Maritta Martikkala (Mehiläisten siirto-opas.pdf, 2013, www.mehilaishoitajat.fi) • Aappo Valo: lajihunajantuotantoa ja -myyntiä (SML:n YouTube kanava, 2015, www.youtube.com/watch?v=jz-ao97rXjo) • Ruotsi: Våra honungar (Biodlingsföretagarna, www.svenskabin.se) • Tanska: Projekti ”Produktion af sortshonninger” „Tervetuloa lajihunajien aromirikkaaseen maailmaan!
  22. 22. Kiitos heille, kiitos teille palataan asiaan maistajaisissa! Lajihunajan tuotantoni ei olisi mahdollista ilman seuraavia: - Sirpa Jas - Antti Sakara & Juha Välimäki & Vuokko ja Antero Keinänen - Viljelijät Jouko Aalto, Rikard Korkman/Risto Väyrynen ja Joshua Finch

×