Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Mehiläiset, kimalaiset ja öljykasvien pölytys. Unto Tulisalo

1,904 views

Published on

Mehiläishoitajain Talvipäivät 2014

Published in: News & Politics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Mehiläiset, kimalaiset ja öljykasvien pölytys. Unto Tulisalo

  1. 1. MEHILÄISET, KIMALAISET JA ÖLJYKASVIEN PÖLYTYS Mehiläishoitajien talvipäivät 25.1.2014 Unto Tulisalo
  2. 2. Rypsi • Rypsi on ristisiittoinen kasvi, joka tarvitsee pölytyksen • • • • • • naapurikasvilta Rypsin kukinta alkaa noin kuukausi kylvöstä Kukinnan keston ja kukkien määrän säätävät lähinnä vesi, lämpö ja ravinteet Yksi kukka on avoinna 1-3 päivää Kukkia saattaa olla jopa 10 000 kpl neliömetrillä Siitepöly on kevyttä ja kulkee tuulen mukana jopa 50m Pölyttäjillä on tärkeä merkitys erityisesti tyynissä ja kosteissa sääoloissa
  3. 3. • Mehiläisten ansiosta kukinta nopeutuu ja siementen määrä liduissa kasvaa • Tehokkaaseen pölytykseen tarvitaan vähintään kaksi mehiläisyhdyskuntaa /ha
  4. 4. Rapsi • Rapsi on itsesiittoinen kasvi, mutta tarvitsee myös pölyttäjiä • Rapsin siitepöly on painavaa ja liitelee tuulen mukaana vain muutaman metrin • Tutkimusten mukaan varsinkin jotkut hybridilajikkeet tarvitsevat mehiläisten apua Taulukko1. Arvioita pölytyksen antamasta sadonlisästä eri maissa
  5. 5. Taulukko 2. Siemenmääristä liduissa (1000 sp 2.1 g) ja sen vaikutus satoon .
  6. 6. Pölyttäjien tarve versus nykytilanne • Suomessa oli v. 2012 lähes 40 000 rekisteröityä • • • • • mehiläisyhteiskuntaa Vain osa yhteiskunnista sijaitsee rypsipeltojen välittömässä läheisyydessä Kilo hunajaa vaatii noin 80 000 keräyslentoa, joten etäisyydellä on iso merkitys Kimalaisen lentosäde on noin 500 m, joten sen pölytystyö kohdistuu vain pesäpientareen lähistölle Omien havaintojen mukaan kimalaisten määrä on vähentynyt vuosi vuodelta Havainto kesältä 2013: • Vain yhdellä 5 ha rypsipellolla oli keskimäärin yksi kimalainen/ m² eli minimimiehitys • Kauppaan toimitettu rypsin siemensato oli noin 2000 kg/ha • Kimalaiset siirtyivät rypsille läheisiltä valkoapilakasvustoilta eli rypsillä on vetovoimaa
  7. 7. Pölyttäjien tarve versus nykytilanne • Jotta nykyiset öljykasvialat tulisi pölytettyä tarvitaan • • • • yhteiskuntia kaksinkertainen määrä Mehiläisyhteiskunnat tulisi sijoittaa rypsipeltojen välittömään läheisyyteen Mehiläisväen tulisikin pohtia onko mahdollista ja mitä toimenpiteitä tarvittaisiin nykyisen yhteiskuntamäärän kaksin- kolminkertaistamiseen Ehkä ensimmäinen askel olisi osoittaa pölytyksen todellinen merkitys ja sen jälkeen määritellä hinta, mikä rypsinviljelijän kannattaa maksaa pölytysvuokraa / yhteiskunta Itse ehdottaisin noin 50 €/ha/2 yhteiskuntaa - Miltä kuulostaa?
  8. 8. Mehiläiset ja öljykasvien peittaus Peittausaineet • Öljykasvien peittaus kirppoja vastaan on toteutettu monila eri aineilla • Käytössä ovat olleet mm. lindaani, furatiokarbi, karbofuraani, isofenfossi ja viime vuodet neonikotinoidit • Huolimatta käytettyjen aineiden toksisuudesta peittaus sinällään ei ole uhannut mehiläisten hyvinvointia • Soijan ja maissin kasvinsuojelussa havaitut mehiläisuhat sysätään vastuuttomasti myös öljykasvien tillille
  9. 9. Mehiläiset ja öljykasvien peittaus Kanadan esimerkki • Kanadalaiset jalostivat rypsin ja rapsin nykyiseen muotoonsa ja • • • • • • kehittivät niistä tärkeän elinkeinon preeriavaltioille Viime vuonna viljelyala oli noin 8 miljoonaa ha Mehiläistalous on tärkein osatekijä öljykasvituotannossa 80% mehiläisistä on öljykasvien pölytyspalvelussa Hehtaarille pyritään saamaan 2-3 yhteiskuntaa kukinnan ajaksi Mehiläishoitajalle maksetaan pölytyspalvelusta jopa 100 €/ha; mikä on usein kallein viljelijän ostama tuotantopanos Jo vuosikymmen Suomea aikaisemmin käyttöönotetut neonikonoidit eivät ole aiheuttaneet ainuttakaan todettua yhteiskuntatuhoa
  10. 10. Yhteiskunnallinen näkökulma mehiläishoitoon • Meillä tarvittaisiin tuntuva lisäys mehiläisyhteiskuntia • • • • • pölyttämään sekä luonnonvaraiset marjat että viljeltävät kasvit Mehiläishoito on monille harraste ja vain pieni osa on ammattitarhaajia tai edes puoliammattilaisia Tarvitaan kosolti viitseliäisyyttä sekä aineellista ja henkistä panosta ryhtyä mehiläishoitajaksi Tarvitaan riittävä taloudellinen houkute Mehiläishoito olisi vapautettava kaikista veroluonteisista menoista Suurin hyöty muille kuin mehiläishoitajille
  11. 11. Tiivistelmä • Öljykasvien kukintaa säätelevät ennen kaikkea tärkeimmät kasvutekijät, jotka • • • • • • • • • • määräävät sekä kukintojen määrän että kukinnan keston Pölytys on sitten tuulen sekä mehiläisten ja kimalaisten yhteistyön tulos Kanadalaisten tavoitetiheys on vähintään kaksi yhteiskuntaa hehtaarille. Nykyinen mehiläiskanta, alle 40 000 yhteiskuntaa, ei riitä kattamaan kuin vajaa puolet nykyisestä viljelyalasta Moni rypsiviljelmä jää ilman merkittävää hyönteispölyttäjien työskentelyä ja satopanosta Kimalaiset ovat tehokkaita pölyttäjiä lähellä kotipesää mutta määrät jäävät vähäisiksi Kimalaisille otollinen elinympäristö avo-ojineen ja laidunniittyineen on menetetty vuosien saatossa Öljykasvien peittauksesta ei ole voitu osoittaa haittaa pölyttäjille, vaikka useimmat käytetyistä valmisteista ovat olleet systeemisiä ja erittäin toksisia Öljykasvien pölytyspalvelusta voisi kehittää uuden taloudellisen tukijalan mehiläishoidolle Pelkkä hunaja ei aina riitä taloudellisessa kilpailussa tuontihunajaa vastaan. Yhteiskunnan tulisi arvottaa mehiläishoito koko yhteiskuntaa hyödyttävänä toimintana ja veroratkaisuin innostaa alalle uusia yrittäjiä Ilman taloudellisia houkuttimia öljykasvien viljelyn ja pölyttäjien symbioosi jää hyödyntämättä ja molempien toimialojen tulevaisuus kuihtuu pois

×