Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Yhteisöllisen oppimisen skriptaus ja ohjaaminen

5,747 views

Published on

Koulutus Itä-Suomen yliopistolle, 16.9.2015, Harto Pönkä, Innowise

Published in: Education

Yhteisöllisen oppimisen skriptaus ja ohjaaminen

  1. 1. Yhteisöllisen oppimisen skriptaus ja ohjaaminen Harto Pönkä, 16.9.2015
  2. 2. • ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.” (Dillenbourg, 1999) • Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa mediassa!) • Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa. Yhteisöllinen oppiminen
  3. 3. Kun puhutaan ”tiukasta” yhteisöllisestä työskentelystä, niin puhutaan ryhmistä.
  4. 4. 1. Muotoutumisvaihe • Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit • Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja • Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja 2. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä) • Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta. • Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista. 3. Normien luomisen vaihe • Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius. • Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan. • Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta. 4. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän) • Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen. 5. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja. Ryhmäytyminen Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977). http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development
  5. 5. Yhteisöllinen työskentely edellyttää yhteistä tavoitetta. 1. Kirkas (tiedostettu, oma, tärkeä, motivoiva) 2. Saa jäsenet osallistumaan ja tekemään yhteistyötä
  6. 6. MIKSI?
  7. 7. Yhteisöllinen prosessi Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin alussa ennustaa hyvää lopputulosta.
  8. 8. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.
  9. 9. Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan luomus tai innovaatio, joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet. Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.
  10. 10. Keskusteluissa yksilöt selittävät omaa ajatteluaan, välittävät tietoa ja rakentavat uutta tietoa. Keskustelujen merkitys
  11. 11. Riittävästi aikaa ja tukea • Ryhmäytyminen vaatii ajan ja paikan • Välineiden täytyy olla hallussa ennen työskentelyä • Oma keskustelualue yleisille ja teknisille kysymyksille • Selkeät ohjeet tukevat työskentelyä • Keskustelua syntyy harvoin itsestään – tarvitaan hyvä tehtävänanto • Opettajan on oltava läsnä • Kannusta vertaistukeen
  12. 12. Toimintakulttuurin kehittyminen
  13. 13. Oppimisen skriptaus
  14. 14. • Pedagogiset skriptit ”käsikirjoittavat” oppimista etukäteen opettajan suunnittelemalla tavalla • Pedagogisia malleja voidaan tarkastella skripteinä • Laajemmin oppimisen skriptauksella tarkoitetaan sitä, että opettaja liittää verkkoympäristöön tehtäviä, ohjeita ja muita elementtejä, jotka ohjaavat oppimisprosessia toivottuun suuntaan • Myös opetukseen valitut laitteet ja sovellukset voivat toimia skripteinä – On tärkeää tuntea, miten kutakin laitetta ja sovellusta tyypillisesti käytetään ja mitä ne mahdollistavat (affordanssit) Skriptit ja skriptaus
  15. 15. Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä, jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät ryhmän jäsenten älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.
  16. 16. • Skriptin tulee loogisesti synnyttää ja tukea yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista. • Skripti ei saa olla liian tiukka (over-scripting) • Skriptin vaiheita tulee voida seurata helposti. Tätä voidaan helpottaa esim. koostamalla skriptistä yhtenäinen tarina tai välittämällä se jonkin apuvälineen kautta. • Oppijat voivat hylätä liian tiukasti määritellyn tai monimutkaisen skriptin. • Skriptin tulisi olla siirrettävissä eri konteksteihin. Yhteisöllisten skriptien vaatimuksia Dillenbourg, 2002
  17. 17. Tehtävänannoista • Tehtäviä eri oppimisprosessin vaiheiden tukemiseen – Aiemman tiedon aktivointi, ennakkokäsitykset – Tiedon haku ja arviointi – Harjoittelu – Liittäminen aiempiin tietoihin – Soveltaminen, ongelmanratkaisu • Avoimet kysymykset ja ongelmat ”pakottavat” ajattelemaan – Ja niistä syntyy keskustelua, kun erilaiset näkökulmat tulevat esiin ja osallistuvat joutuvat selittämään niitä toisilleen • Riittävän haastavia tehtäviä ja suoritusvaatimuksia – Esimerkiksi: artikkeli, tutkimus (tai suunnitelma) projektityö, Wikipedia-artikkeli, oppimispäiväkirja, ryhmänä isomman ongelman selvittäminen, prosessimaiset käsitekartat
  18. 18. Esimerkkejä
  19. 19. Matleena Laakson ja Auli Nikkasen someaakkoset ITK 2015 -konferenssissa, http://itk.fi/2015/ohjelma/posteri/204, https://aulinikkanen.wordpress.com/2015/04/20/aakkosposteri-aurasmalla/ ja http://www.matleenalaakso.fi/2015/04/some-aakkosten- kirjainten-sisallot.html
  20. 20. http://www.thinglink.com/ (Esimerkkinä Anne Rongaksen kuva: http://www.thinglink.com/scene/311029963220320258 ) Linkkiseinä
  21. 21. Graduwikin rakenne skriptinä • Ilmennä verkkoympäristön rakenteella prosessin vaiheita • Käytä numerointia näyttämään vaiheiden looginen järjestys. Vielä parempi, jos ne muodostavat ”juonen”! • Oppijalle on hyödyksi hahmottaa prosessin kokonaisuus – Suunnitelmallisuus – Mitä seuraavaksi, missä on maali? • Erikseen pysyvät materiaalit ja työtilat
  22. 22. Sivupohjat helpottavat aloittamista
  23. 23. Case: Innolukio Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/201 3/04/16/luovan- ongelmanratkaisun-ja- innovaatioiden-analyysia- innolukiosta/
  24. 24. Korrelaatio r=0,67 (p<0,001) Menestyneimmät ideaehdotukset saivat 3-7 viestiä ohjaajilta. Lähde: https://harto.wordpress.com/2013/04/16/luovan-ongelmanratkaisun-ja-innovaatioiden-analyysia-innolukiosta/ Innovaatioprosessin ohjaus
  25. 25. Prosessit ovat ainutlaatuisia Yhteisöllisyyttä tai vuorovaikutusta ei voida pakottaa, mutta sille voidaan luoda otolliset olosuhteet. Lähde: https://harto.wordpress.com/2013/04/16/luovan-ongelmanratkaisun-ja-innovaatioiden-analyysia-innolukiosta/
  26. 26. Pelillisyys
  27. 27. Pelillisyys oppimisessa • Pisteet ja kilpailullisuus, tuloslistat • Saavutukset • Tasot, hahmon kehitys • Vertailu, usein käyttäjien välillä • Edistymispalkit • Tunnustukset (esim. open badget) • Virtuaalirahan ansainta • Kyselyt ja ns. keskeytykset • Tarinallisuus, juoni • Todellisuuden jäljittely • Pelit ja 3D-maailmat Lähde ja lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelillist%C3%A4minen
  28. 28. QR-koodien avulla on helppo rakentaa tosimaailmaan kytkeytyviä oppimispolkuja. Esimerkkejä pelillisyydestä Kahoot-tietokilpailut Opetuksen vaiheistaminen/skriptaaminen juonellisen tarinan muotoon tekee siitä helposti seurattavaa ja motivoivaa. (Pönkä, 2008)
  29. 29. Kuva: http://some.lappia.fi/blogs/jonnetestaa/2014/12/10/tietovisat-opetuksen-piristyksena-osa-1-kahoot/ Kahoot: https://getkahoot.com/
  30. 30. Esimerkkinä Jari Larun kurssi: http://www.slideshare.net/larux/tieto-ja-viestintatekniikka- pedagogisena-tyovalineena-luento-1
  31. 31. Oppimisen arviointi
  32. 32. Arvioinnin näkökulmia • Oppijoiden tuotokset ja käytettyjen verkkopalvelujen lokitiedot • Vuorovaikutuksen arviointi • Oppimistavoitteiden toteutumisen arviointi – Tentti, ryhmätentti, kotitentti jne. – Ryhmätöiden arviointi – Itsearviointi, vertaisarviointi • Palaute opetuksesta  Lopputuloksen vs. prosessin arviointi
  33. 33. • Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen ymmärryksen muutokseen • Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä matkan varrella tapahtui – Ryhmien keskustelut – Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista – Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe – Opiskelijoilta saatu palaute ja muu lisätieto – Opettajien havainnot • Esimerkiksi näin: 1) Aseta tiedot aikajanalle, 2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet Yhteisöllisen oppimisen arviointi
  34. 34. Ryhmien tuotosten versiohistoriat Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia? Oliko työskentely vastavuoroista?
  35. 35. • Mitkä havainnot olivat yhteydessä toisiinsa? • Miten keskustelut vaikuttavat ryhmän onnistumiseen tehtävässä? • Miten työ/osallistuminen jakaantui ryhmien jäsenten kesken? • Onnistuiko ryhmien roolitus ja kokoonpanot? • Mitä havaitset ryhmien oppimiskulttuurista? • Mihin opettajan olisi pitänyt reagoida ja miten? Mitä johtopäätöksiä voit tehdä?
  36. 36. Lähde: Pekka Peura, 2014, http://www.slideshare.net/peurapekka/oppimispolku-ja-itsearviointi-oppimisen-tukena Yksilöllisen oppimisen arviointi
  37. 37. Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ Kiitos!

×