Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Vuorovaikutus verkko-opetuksessa

6,452 views

Published on

Koulutus OAMK:in Creato-hankkeelle 26.8.2016, Harto Pönkä, Innowise

Published in: Education

Vuorovaikutus verkko-opetuksessa

  1. 1. Vuorovaikutus verkko-opetuksessa Harto Pönkä 26.8.2016
  2. 2. OPETUS VERKOSSA • Uusi ympäristö • Uudet menetelmät • Sosiaalinen rakenne muuttuu • Online 24/7 • Sietämätön keveys • Opettajan rooli muuttuu
  3. 3. 1. Ohjattu verkko-opetus, verkkokurssit 2. Itseopiskelu verkossa 3. Monimuoto-opetus eli sulautuva oppiminen/opetus = verkko-, etä- ja kontaktiopetuksen yhdistelmä • Toinen näkökulma: – Materiaalikeskeinen – Vuorovaikutuskeskeinen Verkko-opetuksen muodot
  4. 4. Teknologian perusedut opetuksessa • Teknologian avulla voidaan tehdä sellaista, mikä muuten ei onnistuisi • Ryhmän yhteinen virtuaalinen tila: mahdollisuus keskustella ja tehdä yhteisiä tuotoksia • Mahdollistaa työskentelyn ajasta ja paikasta riippumatta (?) • Tasavertainen mahdollisuus osallistumiseen (?) • Tekstimuotoinen keskustelu ja asioiden selittäminen tukee käsitteellistä ymmärtämistä (so. oppimista) • Kaikki toiminta verkossa jää talteen ja siihen voidaan palata myöhemmin
  5. 5. Vuorovaikutus ei itsestään tue oppimista ja tiedon luomista. - Millainen vuorovaikutus tukee?
  6. 6. Kuvassa koulutuksessa yhdessä tehdyn ideoinnin tulos
  7. 7. • Verkko-opetuksen onnistuminen on tutkitusti yhteydessä vuorovaikutuksen onnistumiseen. Onnistumisen esteitä ovat yksinäisyys ja eristäytyneisyys • Opiskelijoiden väliset keskustelu lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta, edistävät ryhmäytymistä sekä voivat auttaa tarkastelemaan aihetta eri näkökulmista • Jos vuorovaikutus ei toimi, ryhmässä ei synny positiivista ryhmäpainetta opintojen edistämiseen • Vuorovaikutus on yhteydessä opiskelijoiden aktiivisuuteen ja motivoituneisuuteen - tai kääntäen niiden puutteeseen • Verkkokeskustelu voi mahdollistaa syvällisemmän keskustelun, sillä se antaa aikaa miettiä ja reflektoida rauhassa Vuorovaikutus tukee oppimista, kun… Lähde: Laadukkaasti verkossa, HY, 2006, http://www.helsinki.fi/opetus/julkaisut/hallinnon_julkaisuja_33_2006.pdf
  8. 8. Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut Opiskelija - materiaali Opettaja - materiaali Opiskelija - opettaja Opettaja - ryhmäOpiskelija - ryhmä
  9. 9. Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut
  10. 10. • Ohjeiden/materiaalien teko ja niiden lukeminen • Omien ja yhteisten tuotosten teko • Tekstiviestit, yksityisviestit • Sähköpostit • Chatit, pikaviestikeskustelut • Kommenttipalstat • Keskustelufoorumit • Keskustelukanavat, ryhmäkeskustelut • Verkostokeskustelu, esim. Twitter ja Facebook • Ääniviesti • Video (ei reaaliaikainen) • Etäluento, video-stream • Puhelu • Videopuhelu tai live-video- chat kahdenkesken • Videoneuvottelu, monenvälinen videopuhelu • Lisätty todellisuus, esim. Pokémon Go • Virtuaalimaailmat ja -pelit • Virtuaalitodellisuus (VR) • Kasvokkain Vuorovaikutuksen muotoja
  11. 11. Oppijalähtöisyys ja yksilöllinen opetus • Kyse ei ole siitä, miten opettaja haluaa opettaa • Kyse on siitä, miten oppija haluaa oppia – Miten oppijan toiveet otetaan huomioon – Miten opittavasta asiasta tulee tärkeä, ”oma” – Miten oppija hallitsee oppimisprosessiaan – Miten pidetään motivaatio yllä – Miten oppiminen tulee ”lähelle” ja omalle vastuulle  Silloin oppija ei nuku tai huku luentosalin massaan • ”Jos sinulla on 200 osallistujaa, et voi luennoida kaikille yhdellä kertaa tai ohjata jokaista erikseen.”
  12. 12. Lähde: Syrjäläinen, Jyrhämä ja Haverinen, 2008, http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/luku4/index.htm Tavoitteellisuus ja emotionaalisuus
  13. 13. Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799 Henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE)
  14. 14. Oppijoiden itseohjautuvuuteen ei kannata liiaksi luottaa – yhteys opettajaan tulee toimia! Ks. http://ocw.metu.edu.tr/pluginfile.php/3298/course/section/1174/Do%20Learners%20Really%20Know%20Best.pdf
  15. 15. Tekstipohjainen vuorovaikutus
  16. 16. • Verkostokeskustelut – Sopii keskustelun laajentamiseen ryhmän ulkopuolelle – Esimerkiksi: Facebook- ja Twitter-keskustelut • Keskustelualue/foorumi, joka jakaantuu viestiketjuihin – Sopii rauhalliseen syvälliseen keskusteluun, mutta huonommin esim. nopeatahtiseen ideointiin – Esimerkiksi: Moodlen keskustelualueet, Facebook-ryhmät • Keskustelukanava, ryhmäkeskustelu – Sopii ryhmän väliseen tiedottamiseen, tiedon jakamiseen, lyhyisiin keskusteluihin, ideointiin ja palautteen keruuseen. – Esimerkiksi: Yammer, WhatsApp-ryhmät • Kommenttipalsta – Sopii yksittäisen aiheen/materiaalin kommentointiin ja yksinkertaisiin tehtävänantoihin vastaamiseen – Esimerkiksi: blogien, wikien, Google Driven, Google Classroomin ja O365:n kommentit Keskustelumuoto tarpeen mukaan
  17. 17. Keskusteluissa yksilöt selittävät ajatteluaan, välittävät tietoa, arvioivat tietoa kriittisesti, kysyvät ja rakentavat uutta tietoa. Tekstipohjaisuus tukee oppimista
  18. 18. • Joillekin tekstimuotoinen keskustelu sopii paremmin kuin toisille, kun esim. äänensävyt ja ilmeet eivät välity • Nimettömänä toimiminen ja ohjaajien vertaisohjausta muistuttava asema madaltaa kynnystä kertoa itsestään • Internet-keskustelijan estoja vähentää (Suler, 2004): 1. Et tunne minua (dissociative anonymity) 2. Et voi nähdä minua (invisibility) 3. Voimme palata asiaan myöhemmin (asynchronicity) 4. Keskustelu tapahtuu omassa mielessäni (solipsistic introjection) 5. Tämä on vain peliä (dissociative imagination) 6. Olemme tasa-arvoisia (minimization of authority) • Haasteena on läsnäolo ”tässä ja nyt” ja luottamus • Verkossa on helpompi jättää toisen viesti huomioimatta Chat-keskustelun erityispiirteitä Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf
  19. 19. Onnistunut chat-ohjauskeskustelu Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf • Ohjaaja käyttää ohjaustyökaluja kuten ”perusutelu”, tarkentavat kysymykset, valmiit teemat, aiheen rajaus, yhteisymmärryksen varmistaminen.  Keskusteluyhteyden ylläpitäminen. • Ohjaajat tarjoavat runsaasti linkkivinkkejä ja niihin voidaan tutustua myös yhdessä • Hidas, tasainen keskustelutahti. Onnistuneet keskustelut kestivät yli tunnin, pisimmät tunteja. • Löydetään mahdollisia ratkaisuja. Saadaan yhteystiedot tai sovitaan f2f-tapaamisesta.
  20. 20. Luottamuksen rakentaminen • Keskustelun avoimuus lisääntyy sitä mukaa, kun ohjaaja ”ansaitsee” ohjattavan luottamuksen • Luottamusta voi rakentaa mm. kohteliaisuudella ja aikuismaisuudella • Aloitusviesti tärkeä: rento asiaan johdatteleva tyyli toimii, esim. ”mitäpä mielen päällä?” • Ohjaajan osoittama kiinnostus ja auttamishalu lisäävät luottamusta • Ohjaajan taustatiedot on hyvä kertoa: luotettava taho ja aikuinen ammattilainen Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf
  21. 21. Hymiöt chat-keskusteluissa Chat-otteet: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf Hämmennys Empatia Vahvistus Pehmennys Pahoittelu Empatia Yllätys Iloisuus
  22. 22. Ymmärrätkö tämän emojitarinan?
  23. 23. Vertaisryhmä ja opettaja taskussa
  24. 24. WhatsApp Facebook & FB messenger Skype Pikaviestit ja ryhmäkeskustelut
  25. 25. • Some-palvelut ovat tärkeitä nuorille kavereiden välisessä viestinnässä ja vertaistuessa • Esimerkiksi WhatsApp-ryhmä vahvistaa opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vertaistukea • Some-ryhmiä voidaan perustaa lisäksi opintojaksoja ja harjoitteluja varten ohjaajan/opettajan aloitteesta – Aluksi tottuminen uuteen toimintatapaan ja käyttötarkoitukseen – Some-ryhmät sopivat ryhmän etäohjaukseen: tiedotus, kokemusten vaihto, tehtävien anto, kuvien ja videoiden jako, jne. • Ohjaaja voi tarjota myös yksilöohjausta some-palvelujen kautta. Huomioitava henkilötietojen käsittely – Huomioitava oppilaitoksen some-ohjeistuksessa – Esim. WhatsApp ja Snapchat eivät tallenna viestejä palvelimilleen sen jälkeen, kun ne on välitetty vastaanottajalle Some-palvelut ryhmäohjauksessa
  26. 26. Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/
  27. 27. Lähde: Oulun kaupunki / NettiNappi, 2014, http://www.slideshare.net/liisakurtti/kyselytulokset-nuorille-51114-41196530
  28. 28. Keskustelu 1) Miten olet käyttänyt verkkokeskusteluja opetuksessa? 2) Millaisiin tehtäviin ja tilanteisiin verkko- keskustelut sopivat?
  29. 29. Opetusta etänä ja videoyhteydellä
  30. 30. Adobe Connect etäluentoihin ja -ohjaukseen Ruudunjaolla voit näyttää mitä tahansa omalta tietokoneeltasi sekä jakaa sen käyttöoikeuden osallistujille (ylläpitäjät ja esittäjät) Jaetut linkit (tai muistiinpanot, äänestys, piirtotaulu tms.) Chat-keskustelu osallistujien kesken: kysymykset, kommentit, linkit… Esittäjän video on yleensä tässä Osallistujat Ylläpitäjät VINKKEJÄ: - Testaa tekniikka etukäteen - Muista nauhoitus - Osallista! Anna esitysoikeuksia - Voit tehdä useita asetteluja (layout) ikkunoineen (pod) erilaisiin tarkoituksiin (esim. eri esitykset ja tehtävät) - Voit jakaa opiskelijat pienryhmiin chatissa (breakout rooms) - Chat-keskustelu onnistuu myös kahden kesken Esittäjät AC:n kattavat ohjevideot: http://tv.adobe.com/watch/learn-adobe-connect/what-is-adobe-connect-8/
  31. 31. • Luennoija on yksin – kuvittele opiskelijat edessäsi, puhu heille • Suunnittelu korostuu – jaksotus, osallistaminen, tehtävät, tauot • Vuorovaikutus – varaa aikaa työskentelylle ja keskustelulle • Puheenvuorojen pyyntö ja jako – kerro selvästi, miten toimitaan • Etäryhmien paikallisohjaajat – sovi etukäteen toimintatavoista paikallisohjaajien kanssa • Yksilöohjaukselle oma aika • Testaa kaikki tekniset asiat etukäteen, tee varasuunnitelma Etäluentojen haasteet Kuvittele mielessäsi yleisö edessäsi, katso heitä, puhu heille, ota heidät mukaan!
  32. 32. • Luo katsekontakti kameran kautta kuulijaan. Kohdista puheesi etenkin vastatessa toiselle. • Puhu riittävän kovalla äänellä, artikuloi selvästi ja käytä selkeitä lauseenrakenteita. • Puhu keskustelutyyliin ja huomioi kuulijat: vastaa todennäköisiin lisäkysymyksiin ja ennakkoluuloihin. • Vältä vaikeita termejä. Jos et voi, selitä ne. • Havainnollista puheen sisältöä esimerkeillä, kuvilla tai diaesityksellä. • Selitä asiakokonaisuudet kohta kerrallaan ja esitä lopuksi kokonaisuus  auta kuulijaa jäsentämään tietoa. • Pyydä puheenvuoro. Älä puhu päälle. • Dialogi on ennen muuta kuuntelua! Ole rakentava. Puhetavalla on väliä Lisää aiheesta: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/3yhteiskunta/videoneuvottelu/05_esiintyminen
  33. 33. • Monotinen, tylsä tai liian hiljainen ääni • Sekavaa ja katkeilevaa puhetta • Nopeita liikkeitä ja eleitä, jota luovat levottoman vaikuteleman • Maneereita – sekä sanontoja että eleitä • Liian nopeaa etenemistä • Liian pieni fontti tai liian täydet kalvot • Mikrofonin ja/tai kameran unohtamista päälle Vältä näitä etäluennolla Lisää aiheesta: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/3yhteiskunta/videoneuvottelu/05_esiintyminen
  34. 34. Videoneuvottelu • Kaksisuuntainen videoyhteys luo voimakkaan läsnäolon tunnun • Vaatii tottumista – kameran kohdistuminen yhteen puheenvuoron käyttäjään kerrallaan jännittää osallistujia • Paikallisohjaajien vastuu korostuu keskustelujen ohjaamisessa • Chat puuttuu – käytä siis jotain some-palvelua keskusteluun ja materiaalien/linkkien jakamiseen • Laitteiden rajallinen saatavuus – hinta, sidottu tiettyyn tilaan, etukäteisvalmistelut
  35. 35. • Esitä kysymyksesi selkeästi tietylle osallistujalle tai ryhmälle • Älä esitä kahta kysymystä peräkkäin • Muotoile kysymykset selkeästi ja täsmällisesti • Ilmaise selkeästi mihin kysymyksiin odotat vastauksia, ja mitkä kysymykset ovat retorisia • Toista kysymys tarvittaessa • Varmista sopivin väliajoin, että viestintäkumppanisi ovat ymmärtäneet viestisi • Pyydä tarkennusta aina, kun tilanne tai keskustelun aihe sitä edellyttävät Kysymysten esittäminen Lähde: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/3yhteiskunta/videoneuvottelu/05_esiintyminen
  36. 36. Verkkoyhteisöllisyyden muodot
  37. 37. http://www.sometu.fi/ https://www.facebook.com/groups/237930856866/ Yhteisö != yhteisösivusto tai some-palvelu
  38. 38. Lähde: http://www.orgnet.com/community.html Lurkkaajat, jopa yli 60% Pienet kaveriklusterit Yhteisön ydin (ja sisäpiiri) Verkkoyhteisö kasvaa jäsenten JA yhteyksien lisääntymisen kautta. Verkkoyhteisön sosiaaliset suhteet
  39. 39. Sosiaalinen verkosto (esim. Twitter) Kuvan lähde: http://www.innowise.fi/fi/verkostoanalyysit/ (n. 3000 toimijaa, joista suodatettu esiin 50 vaikuttajaa)
  40. 40. Sosiaalisen verkoston rakenne Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja eri klustereiden välille. Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa. Kiinteät ryhmät kierrättävät joskus tarpeetontakin tietoa. Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia tai suuntaamattomia. Vahvoja sidoksia syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri. Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat osa kokonaisuutta.
  41. 41. Tieto leviää verkoston kautta Käyttäjä julkaisee uutta sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video) 1. Jokainen käyttäjä valitsee, keitä muita käyttäjiä hän seuraa. 2. Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöjä, joita hän jakaa seuraajilleen. 3. Mitä useampi kaveri jakaa saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on. 4. Mitä useampi jakaa saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä suositummaksi se nousee some-palvelujen algoritmeissa ja TOP-listoilla.
  42. 42. Verkosto • Hajanainen • Voi olla hyvin laaja • Vaikutusvalta keskittynyt ns. mielipidejohtajille • Ei selvää tavoitetta, vaan jokin yhdistävä asia riittää • Harhaanjohdettavissa mielipidejohtajien kautta • Parhaimmillaan tiedon välittämisessä ja eri näkökulmien keräämisessä Ryhmä • Kiinteä • Rajallinen koko, n. 3-30 • Vaikutusvalta keskittynyt johtaville jäsenille • Voi olla jaettu yhteinen tavoite • Voi vastustaa ulkopuolelta tulevaa ohjausta • Parhaimmillaan yhteisöllisessä työskentelyssä Verkostot ja ryhmät
  43. 43. Lähde: Pönkä, 2014, Sosiaalisen median käsikirja
  44. 44. Yhteisöllinen oppiminen verkossa
  45. 45. Miten saada diginatiivit motivoitumaan hitaasta oppimisesta?
  46. 46. OPPIMISEN TUKEMINEN: • ymmärtävä oppiminen • yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu • oppimisprosessi Valitse opetukseen sopiva pedagoginen malli tai luo/yhdistele sellainen itse.
  47. 47. • ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.” (Dillenbourg, 1999) • Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa mediassa!) • Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa. • Yhteisöllistä oppimista tuetaan, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla. Yhteisöllinen oppiminen
  48. 48. Kun puhutaan ”tiukasta” yhteisöllisestä työskentelystä, niin puhutaan ryhmistä.
  49. 49. Yhteisöllinen työskentely edellyttää toimivaa vuorovaikutusta ja yhteistä tavoitetta. 1. Kirkas tavoite (tiedostettu, oma, tärkeä, motivoiva) 2. Saa jäsenet osallistumaan ja tekemään yhteistyötä
  50. 50. 1. Muotoutumisvaihe (forming) • Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit • Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja • Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja 2. Kuohuntavaihe (storming) (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä) • Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta. • Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista. 3. Normien luomisen vaihe (norming) • Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius. • Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan. • Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta. 4. Toteuttamisvaihe (performing) (kaikki ryhmät eivät pääse tähän) • Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen. 5. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja. Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977). http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development Ryhmäytymisen vaiheet
  51. 51. Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan yhteinen tuotos tai innovaatio, joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet. Yhteisöllistä oppimista tuetaan, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.
  52. 52. Keskusteluissa yksilöt selittävät ajatteluaan, välittävät tietoa, arvioivat tietoa kriittisesti, kysyvät ja rakentavat uutta tietoa. Ymmärtävän oppimisen mekanismit...
  53. 53. Kuvakaappaus wikistä: http://pedagoginenkehittaminen.purot.net/ (CC-BY-NC-SA) Molemmat tarvitaan: tuotos ja keskustelu
  54. 54. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.
  55. 55. Yhteinen tuotos vs. omistajuus Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7 TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/
  56. 56. Keskustelu Mitä oppimisalustoja tai some-palveluita voisit käyttää yhteisölliseen oppimiseen? Miksi juuri niitä?
  57. 57. Opettaja oppimisprosessin ohjaajana
  58. 58. Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin alussa ennustaa hyvää lopputulosta. Tiedonrakentelun prosessi
  59. 59. Opettaja oppimisen mahdollistajana Yhteisöllisyyttä tai vuorovaikutusta ei voida pakottaa, mutta sille voidaan luoda otolliset olosuhteet. Lähde: https://harto.wordpress.com/2013/04/16/luovan-ongelmanratkaisun-ja-innovaatioiden-analyysia-innolukiosta/
  60. 60. Ryhmän työskentelyprosessi Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia? Oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen? Oliko työskentely vastavuoroista?
  61. 61. Yhteisöllistä oppimista edistävät tekijät Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (tapaustutkimus I/Optima)
  62. 62. Yhteisöllistä oppimista vaikeuttavat tekijät Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (tapaustutkimus I/Optima)
  63. 63. • Kiinnitä erityistä huomiota: – Sujuva ryhmätyöskentely on yhteisöllisen oppimisen edellytys – Opiskeluympäristön tulee mahdollistaa monipuolinen vuorovaikutus ja kannustaa oppijoita työskentelemään yhdessä – Yksittäisten oppijoiden merkitys ryhmän onnistumiselle • Varmista, että oppijoiden työskentely etenee ja syvenee oppimistavoitteen suuntaisesti (ei pinnallista keskustelua) • Ohjaaja voi aktivoida työskentelyä esittämällä tarkentavia ja perusteluita edellyttäviä kysymyksiä • Anna palautetta oppijoiden työskentelystä, niin että he kokevat ”tulleensa kuulluiksi” • Anna aikaa ryhmäytymiselle  ryhmään liittyvä keskustelu on edellytys luottamuksellisen ilmapiirin muodostumiselle Opettaja yhteisöllisessä oppimisessa Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)
  64. 64. • Yhteisöllistä oppimista edistää oppimistavoite, jonka saavuttamiseen tarvitaan jokaisen ryhmän jäsenen sitoutumista ja panosta • Tutkimuksen mukaan tehtävänannolla voi olla suurempi merkitys yhteisöllisen oppimisen onnistumiselle kuin käytetyllä pedagogisella mallilla • Muotoile tehtävänanto siten, että se edellyttää toisten viestien kommentoimista ja yhteisen päätöksen tekemistä • Roolitettu tehtävä helpottaa erityisesti ryhmiä, joiden jäsenet ovat entuudestaan toisilleen tuntemattomia • Käytä teknologioita, jotka tarjoavat monipuolisia välineitä oppijoiden väliseen keskusteluun ja päätöksentekoon Ohjaa tehtävänannolla yhteisöllisyyteen Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)
  65. 65. Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä, jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät ryhmän jäsenten älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.
  66. 66. • Skriptin tulee loogisesti synnyttää ja tukea yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista. • Skripti ei saa olla liian tiukka (over-scripting) • Skriptin vaiheita tulee voida seurata helposti. Tätä voidaan helpottaa esim. koostamalla skriptistä yhtenäinen tarina tai välittämällä se jonkin apuvälineen kautta. • Oppijat voivat hylätä liian tiukasti määritellyn tai monimutkaisen skriptin. • Skriptin tulisi olla siirrettävissä eri konteksteihin. Yhteisöllisten skriptien vaatimuksia Dillenbourg, 2002
  67. 67. Oppimisen arviointi
  68. 68. Arvioinnin näkökulmia • Oppijoiden tuotokset ja käytettyjen verkkopalvelujen lokitiedot • Vuorovaikutuksen arviointi • Oppimistavoitteiden toteutumisen arviointi – Tentti, ryhmätentti, kotitentti jne. – Ryhmätöiden arviointi – Itsearviointi, vertaisarviointi • Palaute opetuksesta  Lopputuloksen vs. prosessin arviointi
  69. 69. • Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen ymmärryksen muutokseen • Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä matkan varrella tapahtui – Ryhmien keskustelut – Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista – Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe – Opiskelijoilta saatu palaute ja muu lisätieto – Opettajien havainnot • Esimerkiksi näin: 1) Aseta tiedot aikajanalle, 2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet Yhteisöllisen oppimisen arviointi
  70. 70. • Mitkä havainnot olivat yhteydessä toisiinsa? • Miten keskustelut vaikuttavat ryhmän onnistumiseen tehtävässä? • Miten työ/osallistuminen jakaantui ryhmien jäsenten kesken? • Onnistuiko ryhmien roolitus ja kokoonpanot? • Mitä havaitset ryhmien oppimiskulttuurista? • Mihin opettajan olisi pitänyt reagoida ja miten? Mitä johtopäätöksiä voit tehdä?
  71. 71. Lähde: Pekka Peura, 2014, http://www.slideshare.net/peurapekka/oppimispolku-ja-itsearviointi-oppimisen-tukena Yksilöllisen oppimisen arviointi
  72. 72. Motivoivia työtapoja verkko-opetukseen
  73. 73. Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/
  74. 74. Tutkivan oppimisen malli Hakkarainen, Lonka, & Lipponen, 1999; Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkiva_oppiminen
  75. 75. Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL) 1. Tapaukseen ja virikkeeseen tutustuminen ja tapaukseen liittyvien käsitteiden selventäminen 2. Ongelman tai kuvattavan ilmiön määrittely 3. Aivoriihi, vapaa assosiaatio 4. Ongelman analysointi: ilmiötä kuvaavan selitysmallin rakentaminen, väitteiden perustelu 5. Oppimistavoitteiden muodostaminen 6. Itsenäisen työskentelyn vaihe (esim. viikko) 7. Purku: opitun tiedon analysointi ja arviointi
  76. 76. Opiskelijoiden roolit PBL-työskentelyssä • Puheenjohtaja: valmistautuu, jäsentää keskustelua, esittää kysymyksiä, pitää huolta työskentelyn etenemisestä aikataulun mukaisesti, johtaa puhetta ja vetää keskusteluja yhteen • Sihteeri: kirjaa ylös oppimistavoitteet ja avainsanat, rakentaa selitysmallia taululle, kirjoittaa ylös käytyä keskustelua purkutilanteessa • Ryhmän jäsenet: osallistuvat aktiivisesti keskusteluun kysyen ja kommentoiden, jakavat omaa tietoaan muille, valmistautuvat purkutilanteeseen muistiinpanoin, arvioivat työskentelyä • Tuutori: neuvoo tarvittaessa, kysyy ja arvioi toimintaa
  77. 77. Lähde: Silander 2012, https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/case-pohjainen-mobiilioppiminen (CC-BY-SA) Case-pohjainen malli
  78. 78. Käänteinen opetus (flipped classroom) • Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin: – Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina – Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa – Koulussa aika varataan työskentelylle • Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/ Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
  79. 79. Scrum projektiopintoihin? Kuva: https://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-ja-malleja/4-4-ketterat-menetelmat/4-4-1-scrum.html • Työ tapahtuu yhä useammin tiimeissä. Oleellista on mm. tiedonhallinta, oman ja muiden työn suunnittelu, viestintä- ja tietotekniikkataidot
  80. 80. Tehtävänannot – kaikki kaikessa • Tehtäviä eri oppimisprosessin vaiheisiin – Aiemman tiedon aktivointi, ennakkokäsitykset – Tiedon haku ja arviointi – Harjoittelu – Liittäminen aiempiin tietoihin – Soveltaminen, ongelmanratkaisu • Avoimet kysymykset ja ongelmat ”pakottavat” ajattelemaan – Keskustelua syntyy, kun erilaiset näkökulmat tulevat esiin ja osallistuvat joutuvat selittämään niitä toisilleen • Riittävän haastavia tehtäviä ja suoritusvaatimuksia – Esimerkiksi: artikkeli, tutkimus (tai suunnitelma) projektityö, Wikipedia-artikkeli, oppimispäiväkirja, ryhmänä isomman ongelman selvittäminen, prosessimaiset käsitekartat
  81. 81. Esimerkkinä Jari Larun kurssi: http://www.slideshare.net/larux/tieto-ja-viestintatekniikka- pedagogisena-tyovalineena-luento-1
  82. 82. Pelillisyys oppimisessa • Pisteet ja kilpailullisuus, tuloslistat • Saavutukset • Tasot, hahmon kehitys • Vertailu, usein käyttäjien välillä • Edistymispalkit • Tunnustukset (esim. open badget) • Virtuaalirahan ansainta • Kyselyt ja ns. keskeytykset • Tarinallisuus, juoni • Todellisuuden jäljittely • Pelit ja 3D-maailmat Lähde ja lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelillist%C3%A4minen
  83. 83. Some-esimerkkejä
  84. 84. Kurssiblogi Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila  Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa  Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen  Tiedon ja kokemusten jakaminen
  85. 85. Käsitekartta = tiedon käsitteellinen jäsennys, esitys, ideointi https://www.mindmeister.com/
  86. 86. Käsitekarttoja vaiheistettuna Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf
  87. 87. Pintakäsittelyn projektityön dokumentointi Facebook-sivuna: https://www.facebook.com/I11tpPorscheProjekti
  88. 88. Opiskelijan sähköosaston laboratoriotöiden dokumentointia iPadilla: https://www.youtube.com/watch?v=wtskCiK6cEM (via Mobiili ammattillisella –Facebook-ryhmä, kuvakaappaus Reflector-peilauksesta tietokoneelle)
  89. 89. Vinkkejä Twitteristä
  90. 90. Yhteenvetoa verkko-opetuksesta
  91. 91. Opettajan ei-eit • ”Siirrän kurssin verkkoon sellaisenaan” – Ei toimi, koska verkossa on erilaiset haasteet ja mahdollisuudet • ”Käytän Moodlea, koska se on laitoksemme valinta” – Mihin unohtui tavoite-, sisältö- ja oppijalähtöisyys? • ”Käytän jatkossa menetelmää X kaikilla kursseillani” – Vaihtelevia työtapoja tarvitaan myös verkossa! • ”En kehitä enää kurssia Y, koska olen jo saanut sen sujumaan melko hyvin” – Onko tosiaan aihetta, joka ei enää kehity? – Entä ammatillinen kehittyminen opettajana?
  92. 92. Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut
  93. 93. Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/ Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672
  94. 94. Teknologis-pedagoginen sisältötieto • Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen opettamiseen ja oppimiseen • Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön opetuksen ja oppimisen tukena • Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen ylläpitoa kaikista osatekijöistä: – Sisältötieto – Pedagoginen tieto – Teknologinen tieto
  95. 95. 1. LUO KURSSIN DESIGN / VALITSE MALLI 2. RAKENNA DESIGNIA TUKEVA YMPÄRISTÖ 3. AVAA DESIGN OPPIJOILLE 4. OHJAA JA VAADI HYVIÄ TUOTOKSIA 5. MAHDOLLISTA YKSILÖLLINEN OPPIMINEN 6. KERÄÄ DATAA OPPIMISPROSESSISTA 7. PANOSTA PALAUTTEISIIN JA ARVIOINTIIN 8. TUTKI, ANALYSOI, KEHITÄ, JAA
  96. 96. Työskentely 2-3 hengen ryhmissä: Tehkää oma suunnitelma verkko-opetuksesta: - aihe/sisältö - oppimisalusta/some-palvelu - pedagoginen malli - Tehtävänannot Lyhyet esittelyt lopuksi
  97. 97. Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ Kiitos!

×