Successfully reported this slideshow.

Sosiaalisen median ottaminen opetuskäyttöön

4,643 views

Published on

Puheenvuoro VirtuKampus-hankkeen sosiaalisen median päivässä 6.5.2010 Kuopiossa, Harto Pönkä, Innowise, http://www.innowise.fi/

  • Ok, hyvä saada asiaan varmistus Tarmoltakin. :-)
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
  • Jep näin se menee Harto, sain Tarmolta myös saman tulkinnan, että SlideSharen ehtoihin kuuluu hyväksyä tuo upottaminen ja jos lataaminen on sallittu, niin kopionkin saa ottaa, vaikka tuossa sivun reunassa lukeekin © All Rights Reserved. Hyvä kun selvisi, minua tuo copyright on hämännyt.
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
  • Kiintoisaa! En ehdi nyt tutkimaan palvelun käyttöehtoja, mutta oletan antaneeni siinä luvan kaikkien esitysten upottamiseen. Oletus perustuu siihen, että SlideShare olisi pitänyt 'taustansa suojattuna' tuon osalta, kun kyse on palvelun perusominaisuudesta. Joka tapauksessa asia voidaan mielestäni nähdä niin, että lupa on annettu siinä vaiheessa, kun esitys tuodaan tänne. Sen verran selvä ja perustavanlaatuinen ominaisuus tuo upotus täällä on. Olisi ristiriitaista tuoda esityksiä palveluun, jossa upotus on tärkeässä osassa ja sitten kieltää se.
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
  • Kiitos Harto, nyt minulla on lupasi, joten voin upottaa kevein mielin. Mutta eihän palvelun perusominaisuus vielä tee upottamista mahdolliseksi. Täysin tekijänoikeuksin (copyright) varustettua sisältöä voi siteerata asiayhteydessään, mutta kokonaisen teoksen (mielestäni teoskynnys ylittyy suvereenisti tässä tapauksessa) siteeraaminen (mitä upotus aina on, siinä lisätään kokonainen teos) ei ole luvallista. Upottamisessa on kyse teoksen levittämisestä ja senhän copyright kieltää. SlideSharessa on mahdollisuus valita erilaisia cc-lisenssejä. Koska diaesityksissäsi ei myöskään ole esityksessä itsessään ollut merkintöjä tekijänoikeudestä, ne ovat sinällään copyright-tavaraa. Kysyin tekijänoikeuksiin syväperehtyneeltä Tarmolta vielä lisävalaisua tähän.
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
  • Hei Anne. Kiitos kommentista. Kaikkia esityksiäni saa vapaasti upottaa, linkittää ja ladata. Upottaminenhan on slidesharen perustoimintoja, eli kun kuka tahansa tuo esityksiä tänne, niin niitä saa upottaa.
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here

Sosiaalisen median ottaminen opetuskäyttöön

  1. 1. Sosiaalisen median ottaminen opetuskäyttöön Harto Pönkä, 6.5.2010
  2. 2. MIKSI? MIHIN TÄLLÄ PYRITÄÄN?
  3. 3. <ul><li>OPPIMISEN TUKEMINEN: </li></ul><ul><li>ymmärtävä oppiminen </li></ul><ul><li>yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu </li></ul><ul><li>oppimisprosessi </li></ul>Jos unohdat nämä, unohda koko juttu!
  4. 4. Ryhmä muodostuu jonkin yhteisen tavoitteen ympärille Ryhmäytymisen vaiheet Social grounding Normit ja (oppimis-)kulttuuri
  5. 5. Yhteisöllistä työskentelyä ei tueta yhteistyön vuoksi, vaan koska se käynnistää tehokkaita oppimisen mekanismeja.
  6. 6. Yhteisöllinen tiedonrakentelu edellyttää omien ajatusten ulkoistamista – selittämistä muille. Keskustelussa ajatukset kehittyvät ja ketjuttuvat. Esim. Lehtinen, 2003, sekä Scardamalia & Bereiter, 2003 ja 2005
  7. 7. 1. VAIHE
  8. 8. <ul><li>Valitse yksi itsellesi tuttu sosiaalisen median palvelu, jolle näet pedagogisesti järkevän käyttötarkoituksen </li></ul><ul><li>Esimerkiksi kurssin yhteinen blogi tai wiki </li></ul><ul><li>Ensimmäisellä kerralla on turha hamuta liikoja </li></ul><ul><ul><li>Mahdollisuuksia riittää, mutta keskity johonkin </li></ul></ul><ul><ul><li>Pidä työskentely omissa käsissäsi </li></ul></ul><ul><li>Kerää palautetta ja arvioi, miten onnistuit </li></ul>Aloita jostakin tutusta ja helposta
  9. 9. <ul><li>Opettaja voi dokumentoida opetuksen etenemistä blogiin sekä antaa ohjeita ja tehtäviä sen kautta. </li></ul><ul><li>Blogia voidaan käyttää materiaalin keräämisessä linkittämällä aiheeseen liittyviä materiaaleja ja syötteitä. </li></ul><ul><li>Blogin kommenttitoimintoa voidaan käyttää keskustelu- ja palautekanavana . </li></ul><ul><li>Kurssiblogin päivitysoikeudet voidaan antaa myös opiskelijoille, jolloin blogi toimii yhteisenä työskentelyalueena . </li></ul><ul><li>Blogin kirjoituksilla ja sivuilla voidaan vaiheistaa opetuksen etenemistä (esim. 23asiaa.net). </li></ul>Esimerkkejä blogien opetuskäytöstä
  10. 10. 2. VAIHE
  11. 11. <ul><li>Kehitä opetusta aiemman pohjalta </li></ul><ul><li>Siirrä lisää vastuuta oppijoille </li></ul><ul><li>Esimerkiksi jos viimeksi oli kurssin yhteinen blogi, seuraavaksi voidaan sen lisäksi perustaa opiskelijoiden henkilökohtaiset blogit </li></ul><ul><li>Ota käyttöön myös jokin uusi sosiaalisen median palvelu, joka sopii kurssin työskentelyyn </li></ul><ul><ul><li>Esimerkiksi miellekarttaohjelma, sosiaaliset kirjanmerkit tai mikroblogi </li></ul></ul>Vähän enemmän ja paremmin
  12. 12. Sosiaalisen median tarjoumat Lähde: Gene Smith, 2007, http://nform.ca/publications/social-software-building-block Sosiaalisen median palvelut koostuvat teknisistä ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista so. tarjoumista. Identiteetti, läsnäolo, sosiaaliset suhteet, keskustelut, ryhmät, maine, jakaminen.  Käytä palveluita sen mukaan, millaiseen työskentelyyn ne ohjaavat!
  13. 13. <ul><li>Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa? </li></ul><ul><li>Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot </li></ul><ul><li>Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä </li></ul><ul><li>Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos” </li></ul><ul><ul><li>RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä) </li></ul></ul><ul><ul><li>Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet </li></ul></ul><ul><li>Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva </li></ul><ul><li>Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa? </li></ul><ul><li> Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus </li></ul>Some-palvelujen pedagoginen käytettävyys
  14. 14. 3. VAIHE
  15. 16. <ul><li>Sosiaalisen median palvelujen avulla on mahdollista rakentaa loputtomasti erilaisia oppimisympäristöjä </li></ul><ul><li>Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi esim. tähtimallin mukaisesti </li></ul><ul><li>Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta </li></ul><ul><li>Edelleen: muista perusteet, OPPIMINEN! </li></ul>Sosiaalisen median oppimisympäristö
  16. 17. Muutos perinteiseen verrattuna Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä Tähtimalli: toimintoja yhdistellään useista verkkopalveluista
  17. 18. <ul><li>Oppimisympäristö rakennetaan useista verkkopalveluista </li></ul><ul><li>Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden RSS-syötteet, widgetit ja linkit </li></ul><ul><li>Seurantasivun kautta on helppo seurata verkkotyöskentelyä </li></ul>Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena
  18. 19. <ul><li>Seuranta-/kotisivuna voi olla esimerkiksi: </li></ul><ul><ul><li>Google Reader tai opintojaksosta koostettu RSS-syöte </li></ul></ul><ul><ul><li>iGoogle- tai Netvibes-aloitussivu </li></ul></ul><ul><ul><li>Kurssiblogi </li></ul></ul><ul><ul><li>Wikisivusto </li></ul></ul><ul><ul><li>Qaiku-, FriendFeed- tai Edmodo-kanava tms. </li></ul></ul><ul><ul><li>Ning.com –yhteisösivusto tms. </li></ul></ul><ul><ul><li>Perinteinen verkko-oppimisympäristö </li></ul></ul><ul><ul><li>Perinteinen www-sivusto </li></ul></ul>Tähtimallin variaatioita
  19. 20. Esimerkki: avoin verkkokurssi Niina Impiö ja Harto Pönkä, 07.05.10 etunimi.sukunimi@oulu.fi | develope.wordpress.com Seuranta-/kotisivu, aikataulut, materiaalit, tehtävät ja osallistujat Kurssin wiki Yhteisöllinen työskentely Ryhmien wiki-työtilat Tiedon prosessointi ja visualisointi MindMeister Kurssin aikataulut Google Calendar Luentomateriaalien jakaminen SlideShare ja Box.net Vertaistuki ja keskusteleminen Qaiku-kanava Oppimisen reflektointi Opiskelijoiden blogit
  20. 21. Sisältöresurssit tiedonhaku, oppimateriaalien jakaminen Kognitiiviset työkalut tiedon prosessointi, tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos Henkilökohtainen oppimisympäristö ajattelun jäsentäminen, oppimisen seuraaminen Yhteisölliset työkalut tiedonrakentelu, jaettu asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen Yhteisöllinen oppimisympäristö oppimisprosessin vaiheistaminen, ryhmäprosessien tukeminen Yhteisöresurssit tiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki, verkostoituminen (Pönkä & Impiö, 2009) http://develope.wordpress.com/ YKSILÖ YHTEISÖ Sosiaalinen media työskentely- ja oppimisympäristönä
  21. 22. 4. VAIHE JA SIITÄ ETEENPÄIN
  22. 23. Kuva: http://xkcd.com/256/ Virtuaalisessa luokkahuoneessa ei tarvitse olla seiniä.
  23. 24. <ul><li>Yhteisöresursseilla tarkoitetaan aitoja sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja </li></ul><ul><li>Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä, keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne. </li></ul><ul><li>Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka saavuttaminen olisi muuten vaikeaa </li></ul>Yhteisöresurssit
  24. 25. <ul><li>Täysin avoin </li></ul><ul><ul><li>Kaikki voivat lukea ja osallistua </li></ul></ul><ul><li>Osittain avoin </li></ul><ul><ul><li>Kaikki voivat lukea </li></ul></ul><ul><ul><li>Vain jäsenet voivat osallistua </li></ul></ul><ul><li>Suljettu, rekisteröintipakko </li></ul><ul><ul><li>Vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät palveluun, mutta kuka tahansa voi rekisteröityä </li></ul></ul><ul><li>Suljettu, kutsu vaaditaan </li></ul><ul><ul><li>Vain kutsutut käyttäjät pääsevät palveluun </li></ul></ul><ul><li>Suljettu ja salainen </li></ul><ul><ul><li>Ei listaudu julkisesti; osoite täytyy tietää </li></ul></ul>Avoimuuden asteet
  25. 26. Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä , jotka tukevat , ohjaavat ja jäsentävät oppijoiden älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.
  26. 27. <ul><li>Skriptin tulee loogisesti synnyttää ja tukea yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista. </li></ul><ul><li>Skripti ei saa olla liian tiukka (over-scripting) </li></ul><ul><li>Skriptin vaiheita tulee voida seurata helposti. Tätä voidaan helpottaa esim. koostamalla skriptistä yhtenäinen tarina/juoni. </li></ul><ul><li>Skripti integroidaan oppimisympäristöön. </li></ul><ul><li>Oppijat voivat hylätä liian tiukasti määritellyn tai monimutkaisen skriptin. </li></ul><ul><li>Hyvä skripti voidaan siirtää eri konteksteihin. </li></ul>Yhteisöllisten skriptien vaatimuksia Lähde: Pierre Dillenbourg, 2002
  27. 28. <ul><li>Ilmennä wikin rakenteella työskentelyn vaiheita </li></ul><ul><ul><li>Wikin sivut voivat muodostaa esim. tiedekirjan tai tutkimusprojektin </li></ul></ul><ul><ul><li>Erota kronologisten työskentelyvaiheiden sivut pysyvistä sivuista ja työtiloista </li></ul></ul><ul><li>Kirjoita selkeät ohjeet ja tehtävänannot </li></ul><ul><ul><li>Mitä, miksi, miten, milloin, mitä seuraavaksi </li></ul></ul><ul><li>Käytä sivupohjia tuotosten tekemisen tukemisessa </li></ul><ul><ul><li>Sivupohjassa voi olla esim. malliotsikoita, kysymyksiä, lisäohjeita jne. </li></ul></ul><ul><li>Ennakoi avun tarve </li></ul><ul><ul><li>Opettajaa, yleistä keskustelua ja teknistä tukea tarvitaan aina. </li></ul></ul>Yhteisöllisten skriptien liittäminen wikiin Lähde: http://harto.wordpress.com/2009/03/07/yheisolliset-skriptit-wiki/
  28. 29. <ul><li>Oppiminen on prosessi , joka voidaan kuvata oppimispolkuna </li></ul><ul><li>Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita ja etappeja polulla on </li></ul>Suunnittele oppimispolku Arviointi Aloitus Palaute ja lopetus Tehtävä Tehtävä Miten tuet oppimisprosessia loogisesti alusta loppuun?
  29. 30. <ul><li>Mitä ja miten pitäisi oppia? </li></ul><ul><li>Miten oppimista arvioidaan? </li></ul><ul><li>Tee polusta piirros, kaavio tai taulukko: </li></ul><ul><ul><li>Mitä vaiheita oppimiseen kuuluu? Käytätkö valmista oppimismallia? </li></ul></ul><ul><ul><li>Miten toteutat oppimisen vaiheet: millä tehtävillä ja työskentelytavoilla? </li></ul></ul><ul><ul><li>Mitä välineitä/verkkopalveluja käytetään eri vaiheissa? </li></ul></ul><ul><ul><li>Missä roolissa opiskelijat ja opettaja(t) toimivat eri vaiheissa? Kenellä on vastuu etenemisestä? </li></ul></ul><ul><ul><li>Miten teet oppimisprosessin näkyväksi oppijoille? </li></ul></ul>Opetuksen suunnittelun muistilista
  30. 31. Yksilölliset oppimispolut
  31. 32. <ul><li>Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö </li></ul><ul><li>Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu </li></ul><ul><li>Riittämätön ohjaus ja tuki </li></ul><ul><li>Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset ongelmat, yhteisöllisyyden puute </li></ul><ul><li>Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute </li></ul><ul><li>Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää </li></ul><ul><li>Liian kompleksinen oppimisympäristö (vrt. ZPD) </li></ul><ul><li>Kuormittavuus vs. motivaatio/itsesäätelytaidot </li></ul>Tavallisia kompastuskiviä
  32. 33. <ul><li>Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen ymmärryksen muutokseen </li></ul><ul><li>Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä tapahtui </li></ul><ul><ul><li>Ryhmien keskustelut (määrä ja laatu) </li></ul></ul><ul><ul><li>Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista (esim. wikisivun tai miellekartan versiot) </li></ul></ul><ul><ul><li>Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe </li></ul></ul><ul><ul><li>Opiskelijoilta saatu palaute ja muut lisätiedot </li></ul></ul><ul><ul><li>Opettajien havainnot </li></ul></ul><ul><li>1) Aseta tiedot aikajanalle, 2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet </li></ul>Oppimisprosessin arviointi
  33. 34. Harto Pönkä http ://www.innowise.fi/ http://harto.wordpress.com/ http ://twitter.com/hponka/ KIITOS!

×