Successfully reported this slideshow.
Your SlideShare is downloading. ×

Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa

Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Loading in …3
×

Check these out next

1 of 57 Ad

Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa

Download to read offline

Koulutus Naisten Valmiusliiton ja MPK:n järjestämän Lempi-harjoituksen informaatiovaikuttaminen-kurssin osallistujille, 27.8.2022, Harto Pönkä, Innowise

Koulutus Naisten Valmiusliiton ja MPK:n järjestämän Lempi-harjoituksen informaatiovaikuttaminen-kurssin osallistujille, 27.8.2022, Harto Pönkä, Innowise

Advertisement
Advertisement

More Related Content

More from Harto Pönkä (20)

Advertisement

Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa

  1. 1. Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa 27.8.2022 Harto Pönkä Innowise Kuva: Pixabay
  2. 2. Koulutuksen aiheita 2 Informaatiovaikuttaminen Suomessa Valeuutiset, disinformaatio ja kuvamanipulaatiot Valeprofiilien tutkiminen Luottamuksen nakertajat: trollit ja botit
  3. 3. Harva ajattelee olevansa kuplassa, mutta informaatiovaikuttamiseen uskotaan 3 Lähde: Matikainen, Ojala, Horowitz & Jääsaari, 2020, Media ja yleisön Luottamuksen ulottuvuudet: Instituutiot, journalismi ja mediasuhde, https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_tunteet_pelissa_raportti.pdf
  4. 4. Sosiaalisessa verkostossa jokainen on kuplassa 4 Kyse on siitä, tiedostaako olevansa kuplassa, ja minkä kokoinen kupla on. Eri kuplien välillä samasta aiheesta voi olla täysin vastakkaiset käsitykset.
  5. 5. 5 Lähde: Pew, 2017, http://www.people-press.org/2017/02/23/partisan-conflict-and-congressional-outreach/pdl-02-23-17_antipathy-new-00-02/ Tuohtuneet viestit saivat keskimäärin tuplasti enemmän tykkäyksiä ja 3-4 kertaa enemmän kommentteja kuin viestit, joissa ei tuotu esiin erimielisyyttä. Tunne vs. järki
  6. 6. Someväittelyt: vastakkainasettelua vai dialogisuutta? 6 ▪ Polarisaatio on arkipäivää Suomessakin: keskustelu muuttuu helposti vastakohtien väittelyksi. ▪ Someväittelyissä vastakkaisten leirien välissä on vaikeaa olla neutraali ja asiapitoinen. Lähde: Jenna Vuorela, 2021, pro gradu –tutkielma, https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74872
  7. 7. Joskus netissä tapahtuvan häirinnän kohteeksi joutuneet 2017-2020 Datalähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699, 2017, 2019 ja 2020. http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html Kuva: Harto Pönkä 7
  8. 8. ▪ Algoritmit valitsevat käyttäjän sijasta ▪ Algoritmit voimistavat tunnereaktioiden vaikutusta näkyvyyteen ▪ Algoritmien manipulointi on yhä helppoa Kuva suuren somepettymyksen vuodelta 2018 päivitettynä vuoden 2022 tilanteeseen 8 ▪ Tottuminen epäaitoon sisältöön somessa ▪ Somevaikuttajat ▪ Kaikkea voidaan ostaa: seuraajia, tykkäyksiä, kommentteja, katselu- ja kuuntelukertoja ▪ Totuuden jälkeisenä aikana faktoja ei pidetä aina tärkeinä ▪ Klikkiotsikot leviävät lukematta ▪ Tarkoituksellinen disinformaatio ▪ Keskustelut polarisoituvat helposti vastakkaisten leirien väittelyksi ▪ Trollaus, maalittaminen, vihapuhe ▪ Yhä harvempi haluaa osallistua somessa julkisesti ▪ Käyttäjistä kertynyt data on nettijättien ja muiden datankerääjien hallussa ▪ Tietovuodot yleisiä ▪ Henkilötietoja käytetään myös huhujen levittämiseen ja cancelointiin Sosiaalinen media vuonna 2022
  9. 9. Informaatiovaikuttaminen Suomessa
  10. 10. Informaatiovaikuttamisen tekniikoita 10 Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512 Tunnistatko informaatiovaikuttamisen ja osaatko vastata siihen?
  11. 11. 11 "Todennäköisesti Venäjä pyrkisi vaikuttamaan Suomen Nato-kansanäänestykseen informaatiovaikuttamisella.” (Antti Pelttari, 29.3.2022) ▪ Sosiaalinen media on keskeinen kanava informaatiovaikuttamisessa ▪ Supon mukaan Venäjän keinovalikoimaan voivat kuulua mm. väitteet venäläistaustaisen henkilöiden kaltoinkohtelusta Suomessa, poliitikkojen mustamaalaus ja väärennetyt deep fake -videot. ▪ Tärkeää: medialukutaito, kriittisyys ja tiedon oikeellisuuden tarkistaminen ▪ Muista myös tietoturva: "Tavallinen kännykkä ei ole oikea väline valtion turvallisuutta koskeville keskusteluille." Kuvakaappaus: HS, 29.3.2022, Suojelupoliisin tiedotustilaisuus, https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008711456.html
  12. 12. Venäläinen strateginen ”totuus” 12 Kuvakaappaukset: Venäjän suurlähetystö Suomessa, @RussianEmbFinla, 16.3.2022, https://twitter.com/RussianEmbFinla/status/1504087251009081348 ja Venäjän ulkoministeriö @mod_russia, 3.4.2022, https://twitter.com/MID_RF/status/1510635762332712963 (käännökset: Google Kääntäjä)
  13. 13. Millaisia väitteitä Suomesta nyt levitetään? 13 1. Pääministeri Marinin mustamaalaaminen ”uutena Mannerheimina” 2. Suomi haluaa Natoon ”Hitler-kultin” takia 3. Suomen väitetään siirtäneen panssarivaunuja rajalle 4. Suomi valmis olemaan jälleen ”ponnahduslauta” hyökkäykselle 5. Suomi ”ukrainalaistuu” vauhdilla 6. Virheelliset väitteet Suomen Nato-jäsenyydestä ”Vähän totuutta mukana tekee lopusta uskottavamman.” Lähde ja lisää aiheesta: Iltalehti, 5.5.2022, https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9bed7d3f-925c-41f2-942e-f4c4a0b2c9c6 Katso myös vanhat valheet: EUvsDisinfo, 6.8.2018, https://euvsdisinfo.eu/finland-puts-russian-kids-in-prison-disinformation-that-shaped-the-minds-of-millions/# Fake
  14. 14. Niinistön ja Marinin julkaisuihin vastanneita trolli- ja bottitunnuksia Twitterissä, 21.4.2022, bottianalyysi Tweeps.net:illä + edelliset 100 twiittiä valituilta tunnuksilta, keskusteluverkosto ja klusterianalyysi, tehnyt: Pönkä H. @hponka ja Laiti M. @mihkal 14
  15. 15. Valeuutiset, disinformaatio ja kuvamanipulaatiot
  16. 16. Havainnut netissä epätosia tai epäilyttäviä tietoja edellisen 3 kk:n aikana Datalähde: SVT, 2021, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, https://www.stat.fi/til/sutivi/2021/sutivi_2021_2021-11-30_tie_001_fi.html (N=6000, 16-89-vuotiaat), kuvaaja: Pönkä H., 27.4.2022 16
  17. 17. Mitä viitteitä valeuutisesta huomaat? 17 Lisää tapauksesta: http://www.snopes.com/clinton-votes-found-in-warehouse/ Kuvakaappaus: http://archive.is/5lfHH Ei ole tunnettu sivusto Pöyristyttävä väite. Kuinka uskottavaa on tällaisen skuupin julkaisu tuntemattomalla sivustolla? Kirjoittajan nimi puuttuu. Kuvassa on kummallisia tuhruja. Fake
  18. 18. Kuva oli irrotettu alkuperäisestä asiayhteydestä ja sitä oli muokattu 18 Kuva ja lisätietoa: https://petapixel.com/2017/01/19/problem-fake-photos-fake-news/ Original
  19. 19. Valeuutisten levittämisen mekanismit 19 1. Tunteisiin vetoava väite, huhu tai oikea uutinen, jolle annetaan haluttu merkitys. 2. Synnyttää lukijoissa helposti tunnereaktion: tykkäyksen, kommentin, jakamisen. 3. Tehosteena huomiota herättävä kuva tai video. 4. Valeuutisen tekijä ja lähipiiri levittävät julkaisua sosiaalisen median kanavissa. 5. Valeuutisten levittämisen tueksi voidaan perustaa joukoittain some-tunnuksia ja esimerkiksi Facebook-ryhmiä, joilla ”rekrytoidaan” apulaisia mukaan. 6. Kriitikot käännetään eduksi esim. leimaamalla heidät virallisen propagandan edustajiksi. 7. Valeuutinen saavuttaa suurimman näkyvyytensä, jos sitä lainataan valtamediassa.
  20. 20. MH17-lennosta kertova feikkiuutinen venäläisellä TV-kanavalla (2014) ▪ Tämä kuva esitettiin venäläisellä tv-kanavalla 14.11.2014 – juuri ennen G20-maiden kokousta Australiassa ▪ Todellisuudessa lentoturmatutkimuksen mukaan kone ammuttiin venäläisellä BUK-ohjusjärjestelmällä. Alkuperäinen tv-juttu: https://www.1tv.ru/news/2014-11-14/29049-za_mgnoveniya_do_krusheniya_boinga_pod_donetskom_unikalnyy_kadr_v_analiticheskoy_programme_odnako (käännös: Google kääntäjä) Tarkan kuvan lähde: https://thinkmorebetterer.wordpress.com/2014/11/15/does-this-satellite-photo-prove-mh17-was-shot-down-by-a-jet/ Tietoa MH17-turman tutkinnasta: Wikipedia, https://fi.wikipedia.org/wiki/Malaysia_Airlinesin_lento_17 20 Fake ”Kuvassa olevien koordinaattien mukaan voidaan olettaa, että kuvan on ottanut amerikkalainen tai brittiläinen satelliitti. Teimme tämän kuvan yksityiskohtaisen analyysin emmekä paljastaneet merkkejä väärennöksestä", sanoi Ivan Andrievsky, Venäjän insinööriliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja.”
  21. 21. Kuva oli photoshopattu mm. Google Mapsin karttakuvista ▪ Sama kuvassa oleva pilvi oli Google Maps -kuvassa, mutta muut pilvet eivät täsmää tv-kuvan kanssa. ▪ Kuvassa olevan koneen tyyppi on väärä: MH17 oli Boeing 777-200ER, mutta kuvassa on Boeing 767. Oik. puoleisen kuvan lähde: https://thinkmorebetterer.wordpress.com/2014/11/15/does-this-satellite-photo-prove-mh17-was-shot-down-by-a-jet/ Google Maps -kuva: https://www.stopfake.org/en/lies-russian-channel-one-demonstrated-a-satellite-image-of-the-malaysian-boeing-being-attacked/ (kuvien liitos: Pönkä, 23.5.2022) 21 Fake
  22. 22. Photoshopattu kuva paljastuu milläs muulla kuin Photoshopilla! Tässä tapauksessa feikkikuva oli yhdistelmä monesta eri karttakuvasta + lentokoneet + ”ohjuksen” vana Kuvassa Adobe Photoshop -sovellus ja edellisen sliden kuva, jossa on yhdistetty alkuperäinen feikkikuva ja sen päälle lisätty Google Mapsin karttakuva 1:1. Huomaa yhteensopimattomat pilvet, jotka paljastavat muun ohessa paljastavat huijauksen. 22
  23. 23. Deep fake -videot 23 ▪ Väärennetyllä videolla Zelenskyi ”sanoi” Ukrainan antautuvan. ▪ Videota levitettiin mm. Facebookissa, YouTubessa ja Twitterissä. ▪ Ukraina julkaisi nopeasti Zelenskyin vastausvideon (oikealla). Lähde: BBC, 18.3.2022, Deepfake presidents used in Russia-Ukraine war, https://www.bbc.com/news/technology-60780142 Kuvakaappaus oikealla: Ukrainan puolustushallinnon Twitter-tilillä julkaistu vastausvideo, https://twitter.com/DefenceU/status/1504054999793512449 (käännös: Google Kääntäjä)
  24. 24. Kuvien ja videoiden aitouden selvittäminen 24 ▪ Mistä kuvan/videon väitetään olevan? ▪ Onko kuvaaja voinut olla ko. paikassa? ▪ Näyttääkö ko. paikassa samalta kuin kuvassa/videossa? ▪ Onko kuva/video varmistettavissa jostakin muusta lähteestä? ▪ Onko kuvassa/videossa jotain, mikä voisi olla merkki sen muokkauksesta? ▪ Onko sama kuva, video tai videon pysäytyskuva julkaistu aikaisemmin? Työkaluja kuvien ja videoiden tutkintaan: ▪ Googlen kuvahaku: https://images.google.com/ ▪ TinEye-kuvahaku: https://tineye.com/ ▪ Yandex-kuvahaku: https://yandex.com/images/ (venäläinen, mutta tehokas)
  25. 25. Salaliittoteorioita levitetään esimerkiksi meemikuvien avulla ▪ Faktantarkastajien mukaan tällaista puhetta Kissinger ei ole pitänyt. Valesitaattia on levitetty somessa 2019 lähtien monella eri kielellä. ▪ AFP: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1 ▪ Reuters: https://www.reuters.com/article/uk-factcheck-henry-kissinger-quote-manda-idUSKBN22Y251 ▪ AAP: https://www.aap.com.au/factcheck/henry-kissingers-claim-about-using-vaccinations-for-social-and-population-control-is-false/ Kuvan lähde: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1 Kuvaa on levitetty viime aikoina myös Twitterissä esim. @SusanSundqvist, 25.4.2022, https://twitter.com/SusanSundqvist/status/1518509456660873216/photo/1 25 Fake
  26. 26. Faktantarkistusta suomeksi Katso myös: EUvsDisinfo https://euvsdisinfo.eu/ 26 https://faktabaari.fi/ https://faktantarkistus.afp.com/
  27. 27. Disinformaation oikaisu eli debunkkaus Oikaisu kohdistuu tiettyyn aiheeseen, josta on levitetty väärää tietoa (esim. valeuutinen tai deep fake -video). Oikaisu on haastavaa, koska faktat ovat tässä vaiheessa jo levinneiden väärien käsitysten ja ennakko-odotusten vastaisia. 1. Korosta oikeaa tietoa. Kerro faktat, perusteet ja lähteet. 2. Kerro vasta sen jälkeen, mitä väärää tietoa aiheesta oli levitetty. Merkitse väärä tieto selkeästi tai varoita ennen sen esittämistä. 3. Anna selitys, miksi aiheesta levitetään väärää tietoa, ja mihin vaikutukseen sillä saatetaan pyrkiä. 4. Havainnollista kuvalla tai grafiikalla– se jättää muistijäljen. 27 Lähteitä: NATO Strategic Communications, Fact-checking and debunking, 2021, nato_stratcom_coe_fact-checking_and_debunking_02-02-2021-1.pdf (stratcomcoe.org) George Mason University, Debunking handbook, 2020, https://www.climatechangecommunication.org/debunking-handbook-2020/
  28. 28. Valeprofiilien tutkiminen
  29. 29. 1. Viestillä houkutellaan huijaussivulle, jolla pyritään saamaan käyttäjän tunnus ja salasana. 2. Käyttäjän Facebook-tunnuksella lähetetään huijausviestiä edelleen tämän kavereille. Poisto: Asetukset ja yksityisyys → Asetukset → Turvallisuus ja sisäänkirjautuminen → Missä olet sisäänkirjautuneena? → Näytä lisää → Kirjaudu ulos kaikista istunnoista Kaapatut tunnukset & Facebook Messengerin virusviestit Ohjeita: https://harto.wordpress.com/2020/04/23/facebook-messenger-virus-ja-sen-poistaminen/ 29 Fake Fake
  30. 30. Huijaussivuston linkki Twitter-mainoksessa Kuvakaappaus: Twitter-mainos, 9.1.2019. Ari Lahdella ei ole mitään tekemistä tämän huijausmainoksen kanssa. Lisää aiheesta: IS, 13.1.2019: https://www.is.fi/huuhkajat/art-2000005964476.html 30 Fake
  31. 31. ”Oululainen bloggaaja Veikko Korhonen” ▪ Helmikuussa 2022 venäläisessä VK- yhteisöpalvelussa levitettiin ”Veikko Korhosen” tekstiä, jonka mukaan moni maa saisi kiittää olemassaolostaan Venäjää tai Neuvostoliittoa. ▪ Kyseistä henkilöä ei ole olemassa ▪ Valeprofiilin kuvaksi on otettu Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professorin Atte Korholan kuva. ▪ Teksti on jäljitetty alun perin vuoteen 2015 erään Itä-Ukrainan separatistiryhmän sivulle ▪ Teksti on kiertänyt venäjänkielisessä somessa jo 7 vuotta, vaikka se on osoitettu feikiksi jo vuonna 2018. Lähde ja kuva: Kaleva, 6.3.2022, https://www.kaleva.fi/oululainen-veikko-korhonen-levittaa-propagandaa-ve/4403777, alkuperäinen kuvan lähde: Liubov Alekseeva, Lisätietoa aiheesta myös Nato StratComin Robotrolling 1/2019 –raportissa: https://stratcomcoe.org/publications/robotrolling-20191/105 31 Fake
  32. 32. Tekoälyn luoman profiilikuvan tunnistaminen ▪ Usein ”mallikasvoinen” nainen ▪ Epäselvä tausta, oudot muodot, kiiltävät täplät (GAN-algoritmin tunnettu vika) ▪ Silmät keskellä kuvaa ▪ Puuttuva korvakoru tai eri pari korvat ▪ Välillä katkeavat tai taustaan häipyvät hiukset ▪ Virheet hampaissa, esim. toinen etuhammas paksumpi ▪ Muut epäsymmetriat ▪ Värivirheet ihossa tai taustassa Kuvakaappaus ja lähteet: NPR, 2022, https://www.npr.org/2022/03/27/1088140809/fake-linkedin-profiles, Lifehacker, 2019, https://lifehacker.com/how-to-spot-an-ai-generated-photo-1834558395 32
  33. 33. Esimerkkejä AI:n tekemistä virheistä kasvokuvassa ▪ Avaa kuva kuvankäsittelyohjelmassa ▪ Kun tutkit kuvaa, zoomaa sitä ja katso yksityiskohtia, niin huomaat mahdolliset tekoälyn tekemät virheet kuvan generoinnissa. Kuvien lähde ja lisää esimerkkejä: Kyle McDonald, 2018, https://kcimc.medium.com/how-to-recognize-fake-ai-generated-images-4d1f6f9a2842 33
  34. 34. Työkalu tekoälyn avulla luotujen profiilikuvien tunnistamiseen ▪ Jos käytät Chrome-selainta, voit asentaa Fake Profile Detector – selainlaajennuksen ▪ Tämän jälkeen voit testata, onko profiilikuva feikki klikkaamalla sitä hiiren oikealla napilla ja valitsemalla kohdan ”Check fake profile picture” ▪ Tulos tulee hetken kuluttua selaimen ilmoituksena ▪ Kyse on uudesta palvelusta, toiminnassa on katkoksia Laajennuksen sivu: https://chrome.google.com/webstore/detail/fake-profile-detector-dee/jbpcgcnnhmjmajjkgdaogpgefbnokpcc 34
  35. 35. Profiilin muut tiedot ▪ Milloin profiili on luotu? ▪ Kerrotaanko profiilin kuvauksessa mitään yksilöiviä asioita? ▪ Löytyykö hakukoneilla esittelysivua tai muuta tietoa? ▪ Löytyykö muista somepalveluista? ▪ Onko organisaatiota olemassa? ▪ Keiden kanssa on verkostoitunut? ▪ Mitä sisältöjä tuottaa ja jakaa? ▪ Vastaako yhteydenottoon? ▪ Voiko jotain tietoja tarkistaa julkisista rekistereistä? 35 Etunimi Sukunimi @nimimerkki Liittynyt 7.9.2021 ▪ Bio tai esittelyteksti ▪ Työpaikka/ketä edustaa ▪ Sijainti: maa ja kaupunki ▪ Linkit muille sivustoille ▪ Muut sometunnukset Aiheet 1. Esiintyykö asiantuntijana? 2. Mihin aiheisiin osallistuu? 3. Mihin sivustoille linkittää? Keskustelutyyli ▪ Onko omia julkaisuja? ▪ Onko tyyli ns. trollausta? ▪ Vastaako koskaan asiallisesti?
  36. 36. Tutkijat löysivät yli tuhat LinkedIn- valeprofiilia… 36 ▪ Profiilikuvat luotu tekoälyn avulla ▪ Kuvausteksti yleistä korporaatiokieltä ▪ Runsaasti kontakteja, mutta vain vähän omaa aktiivisuutta ▪ Työkokemus ja opintotiedot osoittautuivat väärennetyiksi ▪ Työnantajaorganisaatio saattaa olla aito, vaikka profiili olisi keksitty ▪ LinkedInissä on tavallista hyväksyä kontakteiksi tuntemattomia henkilöitä ▪ LinkedIn-feikkiprofiileja käytetään mm. markkinointiin, mutta myös huijauksiin ja tietojenkalasteluun Lähde: NPR, 2022, https://www.npr.org/2022/03/27/1088140809/fake-linkedin-profiles
  37. 37. LinkedIn-huijari 37 ▪ Epäilin huijariksi jo alun perin, koska vastaavia on LinkedInissä paljon ▪ Tyypillinen huijari-profiili ▪ Miksi tarjoaa rahoitusta juuri minulle ja kysyy yhteystietojani? ▪ Profiilikuva löytyi kuvapankista Profiilikuvan lähde: https://br.depositphotos.com/72737961/stock-photo- businessman-in-building-hallway.html Fake
  38. 38. Valeprofiili Antti Kurvisesta Twitterissä meni läpi mediassa 38 Iltalehti ehti tehdä virheellisen uutisen valetilin takia, mutta oikaisi sen nopeasti. Vasemmalla: @kurvisentiitti-valetili 1.2.2022 Oikealla: Iltalehti, 1.2.2022, https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f62b139c-32fb-4d97-bfc0-74448622a96e Fake
  39. 39. Luottamuksen nakertajat: trollit ja botit
  40. 40. Trollaus ▪ Tarkoituksena ärsyttää muita. ▪ Trolli-sanaa käytetään myös yksittäisistä provosoivista viesteistä. ▪ Trollaus synnyttää ristiriitoja ja voi estää järkevän keskustelun aiheesta. ▪ Trolleiksi voidaan kutsua myös käyttäjiä, jotka levittävät tiettyä aatetta tai mielipidettä tukevaa tietoa tai suoranaista propagandaa. ▪ Trollaamisen yhteyttä valtiolliseen toimijaan ei yleensä voida osoittaa. ▪ Twitter poisti esim. ”Pietarin trollitehtaaseen” (virall. Internet Research Agency, IRA) yhdistettyjä käyttäjiä 3613 kpl lokakuussa 2018. 40 Kuvakaappaus: käyttäjän @tux_86 vastaus valtiovarainministeri @AnnikaSaarikko twiittiin, 27.4.2022, https://twitter.com/tux_86/status/1519406250139824131 Esimerkki: trollaaja vastaa ministerin twiittiin esittämällä kärjistettyjä perättömiä väitteitä.
  41. 41. Botit ▪ Botti tarkoittaa Twitter-tiliä, joka toimii tietokoneohjelman ohjaamana. ▪ Hyödyllisiä botteja ovat esimerkiksi uutisista ja päivän keskustelunaiheista automaattisesti twiittaavat Twitter-tilit ▪ Haitallisia botteja ovat esimerkiksi spämmibotit ja trollibotit. ▪ Usein oheisen kuvan mukaisia Twitter- tunnuksia luullaan usein boteiksi, vaikka ne ovat ilman käyttöä jääneitä Twitter-tilejä. ▪ Bottitoiminnan osoittaminen on joskus helppoa: esimerkiksi samanlaisten viestin julkaisu tai liian tiheä julkaisunopeus voivat olla merkkejä botista. 41 Esimerkki: pelkästään tunnuksen ja profiilin perusteella ei voi tietää, että kyse olisi botista.
  42. 42. Manipuloivat botit 42 Lähde: NATO StratCom, 2020, Social media manipulation report 2020, https://www.stratcomcoe.org/social-media-manipulation-report-2020
  43. 43. Twitter-bottien ja –trollien analyysityökalu https://www.tweeps.net/ 43
  44. 44. Bottien mahdollisia tunnusmerkkejä ▪ Twiittaa säännöllisesti eli tietokoneohjelman ohjaamana. ▪ Lähettää twiittejä vuorokauden ympäri (ei nuku). ▪ Lähettää pääasiassa vain retwiittejä tai vastauksia muille. ▪ Lähettää runsaasti linkkejä samoille nettisivustoille. ▪ Seuraa huomattavan paljon muita Twitterin käyttäjiä. Kuva: esimerkkejä Twitter-bottien viestien jakaantumisesta eri vuorokauden tunneille. 44
  45. 45. Poliittinen botti Kuvakaappaukset: Twitter-tunnus @PMinister_Naeem ja Tweeps.net:in bottianalyysin tulos (2.5.2022) Tunnus kampanjoi Marine Le Penin puolesta. Aiemmin toiminut ns. patrioottien puolesta Yhdysvalloissa. Tunnus myös Instagramissa. 45
  46. 46. Pro Ukraina -botti Kuvakaappaukset: Twitter-tunnus @E_U_kraine ja Tweeps.net:in bottianalyysin tulos (2.5.2022) Twiittaa Ukrainan puolesta. 46
  47. 47. Botti levittämässä pääministerin erottamisadressia Kuvakaappaukset: Twitter-tunnus @RoopeSyrjala ja Tweeps.net:in bottianalyysin tulos (26.8.2022) 47
  48. 48. Osa trollitileistä on silmiinpistäviä – tarkoituksellako tökeröitä? Lähde: Twitter, 2.5.2022 (saman tyyppisiä Twitter-tunnuksia on aiemmin jäädytetty, esim. @MEEMIKUNINGAS) 48
  49. 49. Nämä tunnukset ovat trolleja, eivät botteja Lähde: Tweeps.net-bottianalyysit ko. tunnuksista, 2.5.2022. Tunnuksissa ei ole selviä merkkejä automatisoinnista. 49
  50. 50. “ Omasta mielestäni huolestuttavin löytämäni vaikutus oli se, että valetilit olivat voittaneet joidenkin aitojen suomalaisten ihmisten luottamuksen. Aidot ihmiset levittivät trollien materiaalia eteenpäin omissa verkostoissaan. - Jessikka Aro (Putinin trollit, 2019) 50
  51. 51. Bottiverkoston spämmikampanja ▪ Kuvassa on esimerkki spämmiboteista, jotka pyrkivät boostaamaan tiettyä Twitter-tunnusta (liittyy kryptovaluuttaan) toukokuussa 2022. ▪ Yhteensä tunnuksia oli yli 50 ▪ Tunnukset oli luotu jo 2010-2015 ▪ Kaikissa twiiteissä sama teksti alkua lukuunottamatta ▪ Useilla tunnuksilla oli samat profiilikuvat ▪ Samoja tunnuksia oli käytetty useissa kampanjoissa. ▪ Tweeps.net:in analyysissä tunnukset saivat keskimäärin 9,9 bottipistettä eli ne olivat täysin selviä botteja. ▪ Twitter ei kuitenkaan ollut tunnistanut bottitunnuksia eli rajoittanut niiden näkyvyyttä tai poistanut niitä. ▪ Vastaavia kampanjoita voi löytää helposti yksittäisten spämmibottien kautta. Lisätietoa: https://twitter.com/Tweeps_net/status/1523615561095200769 51
  52. 52. Milloin voidaan epäillä bottihyökkäystä? (Niinistön Twitter-tunnus) ▪ Tweeps.net:in seuraajien analyysin tuloksissa esitetään ns. verhokuva, jossa pisteet ovat seuraajien tunnuksia seuraamisjärjestyksen ja tunnusten luontipäivien mukaan. ▪ Jos mahdolliset botit (punaisella) keskittyvät tiettyyn aikaan, kyse voi olla bottihyökkäyksestä. ▪ Presidentti Niinistön Twitter-tunnukselle tuli epätavallisen paljon bottiseuraajia 11.5.-22.5.2022 Lisätietoa: https://twitter.com/Tweeps_net/status/1525373964318560257 52
  53. 53. Mihin informaatiovaikuttamisen kampanjoihin on syytä reagoida? 53 Seuraa ja varaudu muutoksiin Reagoi Negatiivinen/ pahantahtoinen Neutraali/ passiivinen Positiivinen/ hyväntahtoinen Seuraa ja reagoi tarvittaessa Kaikkea informaatiovaikuttamista on syytä seurata sekä tutkia niiden toimijoiden verkostoja ja menetelmiä.
  54. 54. Mistä huomaa, jos botti keskustelee tekoälyn avulla? ▪ Kuvassa on havainnollistamistarkoituksessa tehty tekoälyä ja konekäännöksiä käyttävä botti. Kuvakaappaus ja lähde: Inkeri Koskinen, 2022, https://blogs.tuni.fi/eufemia/teema1/juttelin-rokotevastaisen-botin-kanssa-suomeksi/ 54
  55. 55. Muistilista: milloin hälytyskellojen pitäisi soida? ▪ Saat kaveriltasi yllättävän yksityisviestin somepalvelussa, jonka mukana on epäilyttävä linkki ▪ Saat yllättävän kaveripyynnön tuntemattomalta henkilöltä ▪ Uusi nettituttavuus pyrkii pian aloittamaan yksityisen keskustelun ▪ Anonyymillä käyttäjällä on tyypilliset tekoälyn luomat ”mallikasvot” ▪ Anonyymi käyttäjätunnus ei tuota omaa sisältöä, vaan osallistuu pääasiassa kriittisesti suosittujen käyttäjien keskusteluihin ▪ Käyttäjästä ei löydy uskottavia jälkiä muualta netistä 55
  56. 56. Ilmianna epäilyttävät käyttäjätunnukset Mene käyttäjän profiilisivulle ja klikkaa … -ikonista tai Lisää/More-napista: 56 Twitter Facebook LinkedIn Snapchat Instagram WhatsApp
  57. 57. 57 Kysymyksiä tai kommentteja? Yhteystiedot Harto Pönkä 0400500315 @hponka harto.ponka@innowise.fi https://www.innowise.fi/ Kiitos!

×