Successfully reported this slideshow.
Your SlideShare is downloading. ×

Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen

Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Loading in …3
×

Check these out next

1 of 44 Ad

More Related Content

More from Harto Pönkä (20)

Advertisement

Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen

  1. 1. Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen 24.11.2022 Harto Pönkä Innowise Kuva: Pixabay
  2. 2. Harva ajattelee olevansa kuplassa, mutta informaatiovaikuttamiseen uskotaan 2 Lähde: Matikainen, Ojala, Horowitz & Jääsaari, 2020, Media ja yleisön Luottamuksen ulottuvuudet: Instituutiot, journalismi ja mediasuhde, https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_tunteet_pelissa_raportti.pdf
  3. 3. 3 Lähde: Pew, 2017, http://www.people-press.org/2017/02/23/partisan-conflict-and-congressional-outreach/pdl-02-23-17_antipathy-new-00-02/ Tuohtuneet viestit saivat 2 kertaa enemmän tykkäyksiä ja 3-4 kertaa enemmän kommentteja kuin viestit, joissa ei tuotu esiin erimielisyyttä. Somessa reagoidaan helposti tunteella
  4. 4. Facebook suosi vihaisuutta Tutkija Aleksi Knuutila selvitti puolueiden Facebook-viestintää 1.2.2017–14.4.2019. Suuttumusta aiheuttavat viestit saivat eniten klikkauksia, kommentteja ja jakoja. Eniten vihanaama-emojia käytettiin Perussuomalaisten ja Vasemmiston julkaisuihin reagoinnissa. Haha-emojia käytettiin mm. kritisointiin ja ivaan. Myöhemmin paljastui, että emoji-reaktioiden arvo oli v. 2017 Facebookin algoritmissa viisinkertainen normaaliin tykkäykseen verrattuna. (Syksyllä 2021 vihanaaman arvoksi muutettiin nolla tykkäystä.) 4 Lähde: Aleksi Knuutila, 2019, https://politiikasta.fi/narkastyksen-kone-miksi-uusoikeiston-aani-kuuluu-verkossa-muita-vahvemmin/ Lisää Facebookin emojireaktioista ja algoritmista blogissa: https://harto.wordpress.com/2021/10/31/infografiikka-facebookin-viha-reaktio-ja-algoritmin-muutokset/ Yleisimpien tunnereaktioiden osuus eniten tunteita herättävissä viesteissä puolueiden ja ehdokkaiden Facebook-sivuilla.
  5. 5. Informaatiovaikuttaminen Suomessa
  6. 6. “ Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn. Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja painostaminen sekä sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö. Kyse on strategisesta toiminnasta, jonka tavoitteena on saada kohde tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan omaa etuaan vastaan. 6 Lähde: Valtionhallinnon viestintäsuositus, 2016, https://vnk.fi/documents/10616/3541383/Valtionhallinnon-viestintasuositus-2016.pdf
  7. 7. 7 "Todennäköisesti Venäjä pyrkisi vaikuttamaan Suomen Nato-kansanäänestykseen informaatiovaikuttamisella.” (Antti Pelttari, 29.3.2022) ▪ Sosiaalinen media on keskeinen kanava informaatiovaikuttamisessa ▪ Supon mukaan Venäjän keinovalikoimaan voivat kuulua mm. väitteet venäläistaustaisen henkilöiden kaltoinkohtelusta Suomessa, poliitikkojen mustamaalaus ja väärennetyt deep fake -videot. ▪ Tärkeää: medialukutaito, kriittisyys ja tiedon oikeellisuuden tarkistaminen ▪ Muista myös tietoturva: "Tavallinen kännykkä ei ole oikea väline valtion turvallisuutta koskeville keskusteluille." Kuvakaappaus: HS, 29.3.2022, Suojelupoliisin tiedotustilaisuus, https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008711456.html
  8. 8. Venäläinen strateginen ”totuus” 8 Kuvakaappaukset: Venäjän suurlähetystö Suomessa, @RussianEmbFinla, 16.3.2022, https://twitter.com/RussianEmbFinla/status/1504087251009081348 ja Venäjän ulkoministeriö @mod_russia, 3.4.2022, https://twitter.com/MID_RF/status/1510635762332712963 (käännökset: Google Kääntäjä)
  9. 9. Strategiset narratiivit 9 ▪ Esimerkiksi etnisistä tai uskonnollisista ryhmistä voidaan väittää asioita niin, että ne sopivat laajempaan historialliseen tai poliittisen narratiiviin sekä ihmisten ennakkokäsityksiin kyseisistä ryhmistä. ▪ Strategisen narratiivin kohteena voi olla myös somessa kriittinen keskustelija, toimittaja tms. Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512
  10. 10. Informaatiovaikuttamisen tekniikoita 10 Lähde: Valtioneuvoston kanslia, 2019, Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen : Opas viestijöille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161512 Tunnistatko informaatiovaikuttamisen ja osaatko vastata siihen?
  11. 11. Disinformaatio ja kuvamanipulaatiot
  12. 12. 12 Lähde: Faktabaari, 27.1.2018, https://twitter.com/Faktabaari/status/957230461184507904 Lisätietoa: https://faktabaari.fi/baaripuhetta/disinformaation-analysointi-ja-faktantarkistusprosessi/
  13. 13. Havainnut netissä epätosia tai epäilyttäviä tietoja edellisen 3 kk:n aikana Datalähde: SVT, 2021, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, https://www.stat.fi/til/sutivi/2021/sutivi_2021_2021-11-30_tie_001_fi.html (N=6000, 16-89-vuotiaat), kuvaaja: Pönkä H., 27.4.2022 13
  14. 14. TikTokissa leviävä disinformaatio 14 Lähde: NewsGuard’s Misinformation Monitor, 11.9.2022, https://www.newsguardtech.com/misinformation-monitor/september-2022/ Hakusana Suomeksi Vääriä tai harhaanjohtavia tietoja 20 hakutuloksesta 2020 voter fraude Vuoden 2020 äänestyspetos 7 COVID vaccine injury COVID-rokotteen aiheuttama vahinko 6 Was the 2020 election stolen? Varastettiinko vuoden 2020 vaalit? 6 Ukraine bioweapons Ukrainan bioaseet 6 Bucha fake Bucha väärennös 6 mRNA vaccine mRNA-rokote 5 Is covid a bioweapon? Onko covid bioase? 4 Ukraine Neonazi Ukraina Neonazi 4 Is global warming real Onko ilmaston lämpeneminen totta 3 COVID vaccine truths COVID-rokotteen totuuksia 3 Fake
  15. 15. 15 Alkuperäisessä kuvassa vuodelta 2014 Obamalla ei ole RIP Epstein -paitaa Lähde: Janne Ahlberg, HoaxEye –blogi, 16.8.2019, https://hoaxeye.com/2019/08/16/obamas-t-shirt/ Alkuperäinen kuva: Julie Thurston, Getty Images, https://www.gettyimages.fi/detail/news-photo/president-obama-greets-well-wishers-at-marine-corps-base-news-photo/531682369 Kuvamanipulaatiot ja valeuutiset Fake Original
  16. 16. MH17-lennosta kertova feikkiuutinen venäläisellä TV-kanavalla (2014) ▪ Tämä kuva esitettiin venäläisellä tv-kanavalla 14.11.2014 – juuri ennen G20-maiden kokousta Australiassa ▪ Todellisuudessa lentoturman tutkinnan mukaan kone ammuttiin venäläisellä BUK-ohjuksella. ▪ Kuvamanipulaatiossa oli käytetty Googlen ja Yandexin karttojen osia. Kuvassa on myös väärän mallinen Boeing-kone ja se on väärässä mittakaavassa. Alkuperäinen tv-juttu: https://www.1tv.ru/news/2014-11-14/29049-za_mgnoveniya_do_krusheniya_boinga_pod_donetskom_unikalnyy_kadr_v_analiticheskoy_programme_odnako (käännös: Google kääntäjä) Tarkan kuvan lähde: https://thinkmorebetterer.wordpress.com/2014/11/15/does-this-satellite-photo-prove-mh17-was-shot-down-by-a-jet/ Tietoa MH17-turman tutkinnasta: Wikipedia, https://fi.wikipedia.org/wiki/Malaysia_Airlinesin_lento_17 16 ”Kuvassa olevien koordinaattien mukaan voidaan olettaa, että kuvan on ottanut amerikkalainen tai brittiläinen satelliitti. Teimme tämän kuvan yksityiskohtaisen analyysin emmekä paljastaneet merkkejä väärennöksestä", sanoi Ivan Andrievsky, Venäjän insinööriliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja.” Fake
  17. 17. Salaliittoteorioita levitetään esimerkiksi meemikuvien avulla ▪ Faktantarkastajien mukaan tällaista puhetta Kissinger ei ole pitänyt. Valesitaattia on levitetty somessa 2019 lähtien monella eri kielellä. ▪ AFP: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1 ▪ Reuters: https://www.reuters.com/article/uk-factcheck-henry-kissinger-quote-manda-idUSKBN22Y251 ▪ AAP: https://www.aap.com.au/factcheck/henry-kissingers-claim-about-using-vaccinations-for-social-and-population-control-is-false/ Kuvan lähde: https://faktantarkistus.afp.com/http%253A%252F%252Fdoc.afp.com%252F9VV9LV-1 Kuvaa on levitetty viime aikoina myös Twitterissä esim. @SusanSundqvist, 25.4.2022, https://twitter.com/SusanSundqvist/status/1518509456660873216/photo/1 17 Fake
  18. 18. Valeuutisten levittämisen mekanismit 18 1. Tunteisiin vetoava väite, huhu tai oikea uutinen, jolle annetaan haluttu merkitys. 2. Synnyttää lukijoissa helposti tunnereaktion: tykkäyksen, kommentin, jakamisen. 3. Tehosteena huomiota herättävä kuva tai video. 4. Valeuutisen tekijä ja lähipiiri levittävät julkaisua sosiaalisen median kanavissa. 5. Valeuutisten levittämisen tueksi voidaan perustaa joukoittain some-tunnuksia ja esimerkiksi Facebook-ryhmiä, joilla ”rekrytoidaan” apulaisia mukaan. 6. Kriitikot käännetään eduksi esim. leimaamalla heidät virallisen propagandan edustajiksi. 7. Valeuutinen saavuttaa suurimman näkyvyytensä, jos sitä lainataan valtamediassa.
  19. 19. Deep fake -videot 19 ▪ Väärennetyllä videolla Zelenskyi ”sanoi” Ukrainan antautuvan. ▪ Videota levitettiin mm. Facebookissa, YouTubessa ja Twitterissä. ▪ Ukraina julkaisi nopeasti Zelenskyin vastausvideon (oikealla). Lähde: BBC, 18.3.2022, Deepfake presidents used in Russia-Ukraine war, https://www.bbc.com/news/technology-60780142 Kuvakaappaus oikealla: Ukrainan puolustushallinnon Twitter-tilillä julkaistu vastausvideo, https://twitter.com/DefenceU/status/1504054999793512449 (käännös: Google Kääntäjä)
  20. 20. Kuvien ja videoiden aitouden selvittäminen 20 ▪ Mistä kuvan/videon väitetään olevan? ▪ Onko kuvaaja voinut olla ko. paikassa? ▪ Näyttääkö ko. paikassa samalta kuin kuvassa/videossa? ▪ Onko kuva/video varmistettavissa jostakin muusta lähteestä? ▪ Onko kuvassa/videossa jotain, mikä voisi olla merkki sen muokkauksesta? ▪ Onko sama kuva, video tai videon pysäytyskuva julkaistu aikaisemmin? Työkaluja kuvien ja videoiden tutkintaan: ▪ Googlen kuvahaku: https://images.google.com/ ▪ TinEye-kuvahaku: https://tineye.com/ ▪ Yandex-kuvahaku: https://yandex.com/images/ (venäläinen, mutta tehokas)
  21. 21. Trollit, maalittaminen, botit ja valeprofiilit
  22. 22. Trollaus ▪ Tarkoituksena ärsyttää muita. ▪ Trolli-sanaa käytetään myös yksittäisistä provosoivista viesteistä. ▪ Trollaus synnyttää ristiriitoja ja voi estää järkevän keskustelun aiheesta. ▪ Trolleiksi voidaan kutsua myös käyttäjiä, jotka levittävät tiettyä aatetta tai mielipidettä tukevaa tietoa tai suoranaista propagandaa. ▪ Trollaamisen yhteyttä valtiolliseen toimijaan ei yleensä voida osoittaa. ▪ Twitter poisti esim. ”Pietarin trollitehtaaseen” (virall. Internet Research Agency, IRA) yhdistettyjä käyttäjiä 3613 kpl lokakuussa 2018. 22 Kuvakaappaus: käyttäjän @tux_86 vastaus valtiovarainministeri @AnnikaSaarikko twiittiin, 27.4.2022, https://twitter.com/tux_86/status/1519406250139824131 Esimerkki: trollaaja vastaa ministerin twiittiin esittämällä kärjistettyjä perättömiä väitteitä.
  23. 23. Maalittaminen ▪ Tarkoittaa henkilön ”ottamista maalitauluksi” ja ihmisten usuttamista hänen kimppuunsa. ▪ Maalittamisen osana saatetaan hankkia kohdehenkilön yhteys- ja muita tietoja. ▪ Maalittamiseen puuttumisen ongelmana on näyttää sen tarkoituksellisuus toteen. ▪ Maalittamisesta syytetään joskus perusteetta. ▪ Kyse on osittain sosiaalisen verkoston ilmiöstä: tuhansien ihmisten joukossa on todennäköisesti aina häiriköintiin alttiita. ▪ Maalittaminen voi olla rikos, jos siihen liittyy esim. kunnianloukkaus, uhkaus tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan. ▪ Maalittaminen voi liittyä mm. kehystykseen ja valheelliseen uhriutumiseen. 23 Kuvakaappaus: Keijo Kaarisade, 14.1.2020, https://twitter.com/keijomedia/status/1216852020528865282 Lisätietoa esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maalittaminen_(sosiaalinen_media) ja Nytin Vihapuhepoliisi-artikkelista: https://www.hs.fi/nyt/art-2000006065927.html Esimerkki: Twitter-tunnus, joka on olevinaan parodiatili poliisista, maalittaa poliitikkoa.
  24. 24. Tapausesimerkki maalittamisesta: ”Lassen päivä” ▪ Lasse Lehtonen on HUS:in diagnostiikkajohtaja ja terveysoikeuden professori. ▪ Taustalla Lehtosen omat julkiset kannanotot ja kommentit ”rokotekriittisistä öyhöttäjistä” ▪ Lehtonen joutui mm. Twitterissä ja Facebookissa laajan maalittamisen kohteeksi 11.11.2022. ▪ Toistuva teema: ”Lassen päivä” tai #lassenpäivä, yhteensä satoja viestejä ▪ Julkaisuja tehostettiin Lehtosta esittävillä meemikuvilla ja kuvamanipulaatioilla. ▪ Maalittaminen oli muutaman tunnuksen aloittamaa, jonka jälkeen se levisi verkoston kautta. Monet kannustivat muita mukaan. ▪ Mukana oli myös ns. haamutunnuksia ▪ Erään osallistujan mielestä kyse oli ”hauskasta teemapäivästä” Kuvakaappaus: @lasleh, 19.11.2022, https://twitter.com/lasleh/status/1593868668072443904 24
  25. 25. Häiriköinnin ja maalittamisen keinoja 25 Perättömät ilmiannot • Somejulkaisujen ja -tunnusten raportointi ylläpidolle • Somejulkaisuista kertominen työnantajalle Häiriköinti • Trollaaminen, kehystäminen ja leimaaminen • Häiriköintikampanjat somessa, blogikirjoitukset ym. • Häiriköintiviestit ja -puhelut Viranomais- keinot • Lastensuojeluilmoitukset • Valitukset ja tietopyynnöt viranomaisille • Kantelut viranomaisista eduskunnan oikeusasiamiehelle
  26. 26. Botit ▪ Botti tarkoittaa Twitter-tiliä, joka toimii tietokoneohjelman ohjaamana. ▪ Hyödyllisiä botteja ovat esimerkiksi uutisista ja päivän keskustelunaiheista automaattisesti twiittaavat Twitter-tilit ▪ Haitallisia botteja ovat esimerkiksi spämmibotit ja trollibotit. ▪ Usein oheisen kuvan mukaisia Twitter- tunnuksia luullaan usein boteiksi, vaikka ne ovat ilman käyttöä jääneitä Twitter-tilejä. ▪ Bottitoiminnan osoittaminen on joskus helppoa: esimerkiksi samanlaisten viestin julkaisu tai liian tiheä julkaisunopeus voivat olla merkkejä botista. 26 Esimerkki: pelkästään tunnuksen ja profiilin perusteella ei voi tietää, että kyse olisi botista.
  27. 27. Bottien epäaidot reaktiot ovat kaupan 27 Lähde: NATO StratCom, 2020, Social media manipulation report 2020, https://www.stratcomcoe.org/social-media-manipulation-report-2020
  28. 28. Twitter-bottien ja –trollien analyysityökalu https://www.tweeps.net/ 28
  29. 29. Spämmääjä, trolli vai botti? Lisätietoa: https://www.tweeps.net/fi/ukk/#bottipisteet-tulkinnat 29
  30. 30. Poliittinen botti Kuvakaappaukset: Twitter-tunnus @PMinister_Naeem ja Tweeps.net:in bottianalyysin tulos (2.5.2022) Tunnus kampanjoi Marine Le Penin puolesta. Aiemmin toiminut ns. patrioottien puolesta Yhdysvalloissa. Tunnus myös Instagramissa. 30
  31. 31. Tutkimus: Pro Ukraina vs. Pro Venäjä –tunnukset Twitterissä ▪ Pro Ukraina –tunnusten aktiivisuus oli sodan alussa selvästi suurempaa kuin Pro Venäjä –tunnusten. ▪ Pro Venäjä –tunnusten viestit kohdistuivat useimmin suoraan Pro Ukraina –tunnuksille. ▪ Analyysin mukaan venäläismieliset ei-botti-tilit olivat vaikuttavampia kuin botit. ▪ Boteilla pystyttiin vaikuttamaan siihen, mistä keskusteltiin ja mitä sanoja käytettiin. Lähde: Smart, B., Watt, J., Benedetti, S., Mitchell, L., & Roughan, M., 2022, #IStandWithPutin versus #IStandWithUkraine: The interaction of bots and humans in discussion of the Russia/Ukraine waw, https://arxiv.org/abs/2208.07038, PDF: https://arxiv.org/pdf/2208.07038.pdf 31
  32. 32. “ Huolestuttavin löytämäni vaikutus oli se, että valetilit olivat voittaneet joidenkin aitojen suomalaisten ihmisten luottamuksen. Aidot ihmiset levittivät trollien materiaalia eteenpäin omissa verkostoissaan. - Jessikka Aro (Putinin trollit, 2019) 32
  33. 33. Tekoälyn luoman profiilikuvan tunnistaminen ▪ Usein ”mallikasvoinen” nainen ▪ Epäselvä tausta, oudot muodot, kiiltävät täplät (GAN-algoritmin tunnettu vika) ▪ Silmät keskellä kuvaa ▪ Puuttuva korvakoru tai eri pari korvat ▪ Välillä katkeavat tai taustaan häipyvät hiukset ▪ Virheet hampaissa, esim. toinen etuhammas paksumpi ▪ Muut epäsymmetriat ▪ Värivirheet ihossa tai taustassa Kuvakaappaus ja lähteet: NPR, 2022, https://www.npr.org/2022/03/27/1088140809/fake-linkedin-profiles, Lifehacker, 2019, https://lifehacker.com/how-to-spot-an-ai-generated-photo-1834558395 33
  34. 34. Työkalu AI-profiilikuvien tunnistamiseen ▪ Jos käytät Chrome-selainta, voit asentaa Fake Profile Detector – selainlaajennuksen ▪ Tämän jälkeen voit testata, onko profiilikuva feikki klikkaamalla sitä hiiren oikealla napilla ja valitsemalla kohdan ”Check fake profile picture” ▪ Tulos tulee hetken kuluttua selaimen ilmoituksena ▪ Kyse on uudesta palvelusta, toiminnassa on katkoksia Laajennuksen sivu: https://chrome.google.com/webstore/detail/fake-profile-detector-dee/jbpcgcnnhmjmajjkgdaogpgefbnokpcc 34
  35. 35. Tutkijat löysivät yli tuhat LinkedIn- valeprofiilia… 35 ▪ Profiilikuvat luotu tekoälyn avulla ▪ Kuvausteksti yleistä korporaatiokieltä ▪ Runsaasti kontakteja, mutta vain vähän omaa aktiivisuutta ▪ Työkokemus ja opintotiedot osoittautuivat väärennetyiksi ▪ Työnantajaorganisaatio saattaa olla aito, vaikka profiili olisi keksitty ▪ LinkedInissä on tavallista hyväksyä kontakteiksi tuntemattomia henkilöitä ▪ LinkedIn-feikkiprofiileja käytetään mm. markkinointiin, mutta myös huijauksiin ja tietojenkalasteluun Lähde: NPR, 2022, https://www.npr.org/2022/03/27/1088140809/fake-linkedin-profiles
  36. 36. LinkedIn-huijari 36 ▪ Tyypillinen huijari-profiili ▪ Epäilin huijariksi jo alun perin, koska vastaavia on paljon. ▪ Miksi tarjoaa rahoitusta juuri minulle ja kysyy yhteystietojani? ▪ Profiilikuva löytyi kuvapankista Profiilikuvan lähde: https://br.depositphotos.com/72737961/stock-photo- businessman-in-building-hallway.html Fake
  37. 37. Informaatiovaikuttamiseen reagointi
  38. 38. Suojaudu etukäteen ▪ Julkaise netissä vain työhön liittyvät yhteystiedot. ▪ Harkitse, mitä työasioita kannattaa kertoa somessa. ▪ Älä jaa somessa henkilökohtaisia tietoja tai esimerkiksi lasten kuvia. ▪ Viesti selkeästi, niin sanojasi on vaikeaa vääristellä. ▪ Älä ruoki trollia. Maalittajia ei kannata houkutella. ▪ Huolehdi tietoturvasta, mm. käytä kaksivaiheista tunnistautumista. ▪ Työnantaja vai laatia ohjeistuksen somessa toimimiseen sekä maalittamiseen reagointiin ja työntekijöiden tukemiseen. 38
  39. 39. Ilmianna epäilyttävät käyttäjätunnukset Mene käyttäjän profiilisivulle ja klikkaa … -ikonista tai Lisää/More-napista: 39 Twitter Facebook LinkedIn Snapchat Instagram WhatsApp
  40. 40. Ammattilaisen vinkit lähdekritiikkiin 40 1. Todisteet pöytään 2. Mene lähteelle 3. Epäile täydellisyyttä 4. Luetko ”uutisia”? 5. Mieti motiivia 6. Erota mielipiteet faktoista 7. Älä anna kuvan hämätä 8. Tarkkana meemien kanssa 9. Tunteilla voi manipuloida 10. Varo vääriä profeettoja 11. Älä usko feikkitohtoria 12. Lainaa laadukasta tutkimusta 13. Vältä yksipuolisuutta Lähde: Pasi Kivioja, 2022, Salaliittoteorioiden ihmemaassa: Tositarinoita ihmisistä kaninkolossa (Docendo)
  41. 41. Faktantarkistusta suomeksi Katso myös: EUvsDisinfo https://euvsdisinfo.eu/ 41 https://faktabaari.fi/ https://faktantarkistus.afp.com/
  42. 42. Disinformaation oikaisu eli debunkkaus Oikaisu kohdistuu asiaan, josta on levitetty väärää tietoa (esim. valeuutinen tai deep fake -video). Oikaisu on haastavaa, koska faktat ovat jo levinneiden väärien käsitysten ja ennakko-odotusten vastaisia. 1. Korosta oikeaa tietoa. Kerro faktat, perusteet ja lähteet. 2. Kerro sen jälkeen, mitä väärää tietoa aiheesta oli levitetty. Merkitse väärä tieto selkeästi tai varoita ennen sen esittämistä. 3. Anna selitys, miksi aiheesta levitetään väärää tietoa, ja mihin vaikutukseen sillä saatetaan pyrkiä. 4. Havainnollista kuvalla tai grafiikalla– se jättää muistijäljen. 42 Lähteitä: NATO Strategic Communications, Fact-checking and debunking, 2021, nato_stratcom_coe_fact-checking_and_debunking_02-02-2021-1.pdf (stratcomcoe.org) George Mason University, Debunking handbook, 2020, https://www.climatechangecommunication.org/debunking-handbook-2020/
  43. 43. Kuvan lähde: https://knowyourmeme.com/photos/533460-abraham-lincoln 43
  44. 44. 44 Kysymyksiä tai kommentteja? Yhteystiedot Harto Pönkä 0400500315 @hponka harto.ponka@innowise.fi https://www.innowise.fi/ Kiitos!

×