Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Oppimisvideon käsikirjoittaminen

1,196 views

Published on

ELOA - elävää oppimissisältöä ammattiin -hankkeessa (OPH, 2014-2015) hahmotellaan videon mahdollisuuksia oppimisen työvälineenä. Video on kiinnostava työväline myös oppimisen tueksi ja dokumentointiin, uudet opetussuunnitelmat korostavat monilukutaidon merkitystä. Tämä materiaali on Jyväskylän ammattiopiston Tuotantopalveluiden Tiina Hiekkarannan tuotos. Materiaalia on käytetty kuvallisen ajattelun kehittämisen tukena, videon käsikirjoitusprosessissa. (CC-BY)

Published in: Education

Oppimisvideon käsikirjoittaminen

  1. 1. KÄSIKIRJOITUS
  2. 2. Käsikirjoitus n  Alkaa aina tiedon hankinnalla, mitä kerrotaan n  Dramaturgiset kriteerit määrittävät mitä kerrotaan – yritetään saada katsoja koukkuun
  3. 3. Esituotanto: n  Katsojaryhmän kartoitus: n  Kenelle, mitä, miksi -> miten? n  Kohderyhmän huomioiminen sisällössä, kerronnassa että visuaalisessa ilmeessä on keskeinen osa suunnitteluvaihetta
  4. 4. Esituotanto: n  Synopsis (lyhyt tiivistelmä ohjelman sisällöstä.) Olennaisimmat asiat. Mistä kertoo, keitä esiintyy? eli käsikirjoituksen lähtökohdat, sisältö ja muoto tiivistetysti, muutamalla lauseella.
  5. 5. Esituotanto: n  Tuotantosuunnitelma; - aikataulutus taustatyölle, kuvauksille, haastatteluille (ketä haastatellaan), grafiikalle, editoinnille, kuvauspaikat, luvat, kalusto, äänityöt, formaatti, musiikki…
  6. 6. Esituotanto: n  Käsikirjoitus ja kuvakäsikirjoitus: ota ennakkoon selvää mitkä ovat tilan rajoitteet ja mahdollisuudet n  Mieti onko videossa jokin tapahtuma, joka etenee videon myötä (jonkin tuotteen/ruoan valmistus tms.)
  7. 7. Esituotanto: n  Yksi keskeisiä juttuaiheen valintaa koskevia kriteereitä aiheen kuvallisuus. Eli se miten aiheen voi kuvallisesti toteuttaa, vai voiko lainkaan. Käsikirjoitusta tehtäessä mietitän ensin AINA kuvateema.
  8. 8. Käsikirjoitus n  ei koostu pelkästään faktatiedosta vaan myös tilanteista ja kuvista (kuvasta voi oivaltaa ilman sanoja)
  9. 9. Käsikirjoitus n  Rajaus; aiheen ja asian rajaus, näkökulma on tärkeää (katsojan/oppijan näkökulma) -kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen vaan annetaan katsojankin ymmärtää. n  -Kolme asiaa nyrkkisääntö (1-2 minuutin video)
  10. 10. Käsikirjoitus n  KOLMINÄYTÖKSINEN RAKENNE n  1. esitellään asia (päähenkilö) n  2. opitaan uusia asioita (päähenkilö kokeilee, erehtyy, oppii) n  3. saavutetaan tavoite (päähenkilö voittaa)
  11. 11. Käsikirjoitus n  KOHTAUS n  Pääsääntö: aina kun paikka tai aika vaihtuu, kohtaus vaihtuu. n  Toki sääntöön löytyy poikkeuksia: jos kamera esim. seuraa henkilöä huoneesta toiseen ilman aikahyppyä, silloin kohtaus ei vaihdu
  12. 12. Käsikirjoitus n  Kohtauksen alussa kysy: n  1. Mikä on kohtauksen tarkoitus? 2. Ketkä ovat tässä kohtauksessa? 3. Missä kohtaus tapahtuu?
  13. 13. Käsikirjoitus n  4. Mitä (WANT) kohtauksessa halutaan? n  5. Mitä kohtauksessa tarvitaan (NEED) ? n  (6. Mistä kohtauksen konflikti tai jännite tulee?)
  14. 14. Käsikirjoitus n AJATTELE KUVALLISESTI! Mieti miltä kohtaus näyttää katsojan silmään. Miltä kohtauspaikka näyttää, mitä esineitä kohtauksessa käytetään jne. n Mieti, miten kertoisit kohtauksen jos et saisi lainkaan käyttää dialogia/sanoja/grafiikkaa.
  15. 15. Käsikirjoitus/mallit n  Ola Olssonin malli 1. Alkusysäys. Katsojan mielenkiinto herätetään Ensimmäiset sekunnit ja minuutit ovat tärkeimmät! `Tulet näkemään, tuntemaan jotain sellaista, mitä et tiennyt mutta haluat tietää, tuntea.` - vetoa tunteeseen tai älylliseen uteliaisuuteen. - kuva, tokaisu, kysymys, ääni… - koskettava, yllättävä, ristiriitainen, jyrkkä, hauska, naseva….
  16. 16. Käsikirjoitus 2. Esittely: mistä ohjelmassa on kysymys? Tapahtumapaikka, henkilöt, peruslähtökohta esitellään. -ketkä, missä, milloin - mihin haetaan vastausta?
  17. 17. Käsikirjoitus n  Ola Olssonin malli 3. Syventäminen. Katsoja kytketään tunnesidokseen. ”Sympatiakohtaus.” 4. Ongelmaan, kysymykseen etsitään ratkaisua.
  18. 18. Käsikirjoitus n  Ola Olssonin malli 5. Ratkaisu. Ristiriita, ongelma ratkeaa, tarina/video huipentuu. 6. Häivyttäminen. Katsojat nostetaan takaisin jaloilleen. Esim. kuvallinen ratkaisu: laaja kuva.
  19. 19. Käsikirjoitus n  Lopussa tärkeää, että alun lupaus lunastetaan, vastataan kysymyksiin, joita herätetään.
  20. 20. Käsikirjoitus n  Muita rakennemalleja n  Konfliktirakenne: kaksi ristiriitaa tai näkemystä asetetaan vastakkain esim. grynderit- ympäristöaktivistit. Vaihtoehtohoito/ Lääketiede Työtapojen vertailu yms. n  Prosessirakenne: kuljetetaan eri tapahtumaketjuja rinnakkain, yhdistellään niitä.
  21. 21. Käsikirjoitus n  Muita rakennemalleja n  Retorinen rakenne: alussa tuodaan esiin väite, jota tarkastellaan todistaen tai dialogia käyttäen: toisaalta - toisaalta. Edetään makrotasolta mikrotasolle. Esim. puhutaan sydän- ja verisuonitautien yleisyydestä, case: mies, joka on juuri selvinnyt ohitusleikkauksesta.
  22. 22. Käsikirjoitus n  Muita rakennemalleja n  Kronologia, asian käsitteleminen aikajärjestyksessä, usein henkilödokumentit historialliset dokumentit n  Sonaattirakenne: dokumentti ja sävellys ajassa eteneviä tarinoita, joissa tempon vaihto tärkeää..hidasta, nopeaa, seesteistä, pauhua. -mikä on pääteema, mitkä sivuteemat
  23. 23. Käsikirjoitus n  Kuvaussuunnitelma: (jos ei kuvakäsikirjoitusta) n  suunnittele kuvallinen runko/juoni/alku/loppu n  tee luettelo jutun kannalta välttämättömistä kuvista n  harkitse kuvalliset siirtymät ja suunnittele ne etukäteen n  suunnittele missä järjestyksessä kuvaus on järkevintä suorittaa: n  haastattelut, kuvakerronta
  24. 24. Käsikirjoitus n  Yksittäiset faktat unohtuvat mutta juonellinen tarina pysyy muistissa (pätee myös kuvaan) n  Taukoja, suvantoja, rytmin vaihtoja -taukoja tarvitaan kun on tuotu esiin tärkeä asia- antaa aikaa ymmärtää
  25. 25. Kuvan kesto n  kuvan kesto riippuu tarkoituksesta: n  informaation määrä, tiivis vai laaja kuva (laaja kestoltaan pitempi) n  kuinka tuttu kohde n  kuinka paljon toimintaa, muutosta, liikettä n  keskimääräinen kuvan kesto 4-7 s. n  grafiikka vaatii vähintään 15 s. n  kovin eripituiset kuvat tekevät sekavan vaikutelman (voi olla myös tehokeino)
  26. 26. Kuvaustilanne: kuvakoot n  kansainvälinen kahdeksanosainen mittakaavasarja n  pohja kuvakerronnan melodisuudelle (esim. elokuvassa oltava kaikki kuvakoot mukana, tv- kerronnassa usein kuusi) n  johdonmukaisuus, normaalisti ei käytetä kuin 2-3 porrasta n  ÄLÄ liitä samankokoista kuvaa toiseen saman kokoiseen, jos kohde, kuvakulma ja aika ovat samat
  27. 27. Kuvaustilanne ELK: erikoislähikuva (henkilön kasvot niin tiiviissä kuvassa, että osa kasvoista rajautuu pois—korostetaan jotain) LK: lähikuva (kasvot kokonaan kuvassa täyttäen ruudusta noin viisi kuudesosaa—merkityksellinen repliikki) PLK: puolilähikuva (kuvassa mukana kasvot ja hartiat, ”rintakuva”) PK: puolikuva (kuvassa mukana kasvot ja vartalo lantioon saakka) LPK: laaja puolikuva (reidet ) KK: kokokuva (henkilökokonaan kuvassa) LKK: laaja kokokuva (vartalon pituus kokonaiskorkeudesta noin puolesta kolmeen neljäsosaan) YK: yleiskuva (usein tarkoituksena on esitellä ympäristöä, johon tapahtumat sijoittuvat )
  28. 28. Kuvaustilanne §  Kuvakokoja vaihtelemalla luodaan kuvarytmi §  Yleinen yhdistelmä on esim. yleiskuva-kokokuva- lähikuva §  Liian pienen kuvakoon muutoksen seurauksena kuvassa tapahtuu klaffivirhe
  29. 29. Kuvaustilanne n  Pyydä kuvattavaa tekemään sama asia monta kertaa kuvausasemaa, kuvakokoa ja kuvakulmaa muutellen. (esim. tomaatinleikkaus vaatii lähikuvan veitsestä, puolilähikuvan ihmisestä ja kokonaiskuvan tilanteesta)
  30. 30. Kuvaustilanne n  ”Jos kuva ei ole riittävän hyvä, et ole riittävän lähellä kohdetta” (Robert Capa). Ole siis lähellä! n  Kuvan zoomaus on suositeltavaa vain, jos kuva on yllätyksellinen tai kertoo lisäarvoa alkuperäisestä. Zoomia pitää edeltää tai se pitää lopettaa n. 6-8 sekunnin vakaaseen kuvaan. n  Sama koskee muutakin liikkuvaa kuvaa: anna asioiden liikkua ja tapahtua kuvassa.
  31. 31. Kuvaustilanne n  Ottakaa mieluummin kymmenen kuvaa liikaa kuin yksi liian vähän! Kuvapulaa on vaikea paikkailla jälkikäteen.

×