Miksi Balin ilmastokokous on tärkeä?
<ul><li>Ilmastopaneeli IPCC:n tuoreimman raportin mukaan päästöjen kasvu on taitettava laskuun viimeistään vuonna 2015, jo...
<ul><li>Kansainvälistä ilmastopolitiikkaa on väännetty jo yli 20 vuotta, mutta tulokset ovat olleet vaatimattomia...  </li...
Toronton pöytäkirja YK:n puitesopimus Kioton pöytäkirjan allekirjoitus Kioton pöytäkirja voimaan Tukholman ympäristöhuippu...
Balilla suunnan on MUUTUTTAVA
Toronton pöytäkirja YK:n puitesopimus Kioton pöytäkirjan allekirjoitus Kioton pöytäkirja voimaan Tukholman ympäristöhuippu...
<ul><li>Nyt valtioiden pitäisi vain kahdessa vuodessa löytää yhteinen tahto sekä valtaviin päästövähennyksiin, että  mitta...
<ul><li>” Jos päästöjen vähentämisellä on kerran niin tulipalokiire miksi Balilla on tarkoitus tyytyä vain ”keskusteluun r...
Kyse kansainvälisen politiikan suurimmista haasteista <ul><li>Tulevan sopimuksen on  haastettava  koko nykyinen globaali  ...
 
<ul><li>Tulevaisuudessa näiden talousmahtien on kuitenkin keksittävä muuta bisnestä. </li></ul><ul><li>On selvää, ettei tä...
Poliittinen paine on nyt kuitenkin  suurempi, kuin koskaan aiemmin,  mikä luo neuvotteluille toivoa.
Mitä Balilla tapahtuu?
Kokous käynnistää kaksivuotiset neuvottelut uudesta ilmastosopimuksesta <ul><li>YK:n ilmastosopimuksen 13. osapuolikokous ...
Kokous säätää tavoitteet kohdilleen ja palikat kasaan <ul><li>Balin kokouksessa linjataan tulevan sopimuksen rakennuspalik...
<ul><li>Kahden vuoden neuvotteluaikataulu on erittäin tiukka ja haastava, ja siksi myös Balin kokouksen menestys on tärkeä...
<ul><li>Mitä Balin kokouksessa on tapahduttava? </li></ul>
<ul><li>Tulevan sopimuksen perimmäiset tavoitteet ja rakennuspalikat on koostettava  Balin mandaatiksi ,  jonka pohjalta t...
Entä jos neuvotteluissa epäonnistutaan?
Entä jos mahdollisuus rajoittaa lämpeneminen kahta astetta pienemmäksi menetetään?
Jos neuvotteluissa epäonnistutaan… <ul><li>Ilman päästövähennystoimia ilmasto voi lämmetä jopa 6,5 °C  tällä vuosisadalla....
Jos neuvotteluissa epäonnistutaan… <ul><li>Äärimmäiset sääilmiöt ja vesipula lisääntyvät, trooppiset taudit leviävät laaje...
Vastaus on yksinkertainen: Ei ole varaa epäonnistua.
Neuvotteluissa on kyse POLIITTISESTA tahdosta
<ul><li>Ilmastonmuutoksen tiede-elimen IPCC:n tuoreen raportin mukana päästöjen radikaali vähentäminen on teknisesti ja ta...
Greenpeacen resepti Balin mandaatiksi
1. Määriteltävä tulevan sopimuksen perimmäiset tavoitteet <ul><li>Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2 ºC esiteolli...
2. Määriteltävä tulevan sopimuksen  rakennuspalikat <ul><li>Säilytetään Kioton pöytäkirjan arkkitehtuuri </li></ul><ul><li...
3. Luotava aikataulutettu prosessi työryhmineen <ul><li>Bali kokous (2007) : Neuvottelumandaatista & aikataulutetusta työo...
<ul><li>Miksi jatkosopimus pitäisi rakentaa juuri Kioton pöytäkirjan pohjalta? Miksei esimerkiksi Yhdysvaltojen ehdotusten...
Kioton pöytäkirja <ul><li>V. 1997 solmittu Kioton pöytäkirja asetti sitovat päästövähennysvelvoitteet teollisuusmaille.  <...
Päästövähennykset alkaneet <ul><li>Kioton pöytäkirjan (KP) päästörajoitukset ovat täysin riittämättömiä. </li></ul><ul><li...
<ul><li>  Bushin vaihtoehto </li></ul>
Bushin kumppanuushankkeen  ennustettu vaikutus päästöihin Bushin vaihtoehdossa Kioton pöytäkirjalle (Aasian-Tyynenmeren ku...
Bushin vaihtoehto <ul><li>Yhdysvallat jättäytyi Kioton pöytäkirjasta vuonna 2001 George W. Bushin voitettua vaalit. </li><...
<ul><li>Bushin hallinnon vapaaehtoisuuteen perustuva lähestymistapa on tullut tiensä päähän. Sen sijaan Kioton pöytäkirja ...
Yhteenveto <ul><li>Ihmiskunnalla on korkeintaan  seitsemän vuotta aikaa  kääntää globaalit päästöt laskuun, jotta ilmaston...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Balin Ilmastokokous: mistä on kysymys

1,480 views

Published on

Greenpeacen esitys Balin ilmastokokouksesta; mistä on kysymys ja mitä kokouksessa olisi saavutettava.

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,480
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
30
Actions
Shares
0
Downloads
9
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Balin Ilmastokokous: mistä on kysymys

  1. 1. Miksi Balin ilmastokokous on tärkeä?
  2. 2. <ul><li>Ilmastopaneeli IPCC:n tuoreimman raportin mukaan päästöjen kasvu on taitettava laskuun viimeistään vuonna 2015, jotta vaarallinen kahden asteen lämpeneminen voitaisiin estää. </li></ul><ul><li>Tämän jälkeen päästöjen on laskettava nopeasti, vähintään 50 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. </li></ul><ul><li>Samanaikaisesti trooppisten metsien hävitys on saatava loppumaan. </li></ul>Korkeintaan seitsemän vuotta aikaa kääntää päästökehitys
  3. 3. <ul><li>Kansainvälistä ilmastopolitiikkaa on väännetty jo yli 20 vuotta, mutta tulokset ovat olleet vaatimattomia... </li></ul>Edessä yksi kansainvälisen politiikan suurimmista haasteista
  4. 4. Toronton pöytäkirja YK:n puitesopimus Kioton pöytäkirjan allekirjoitus Kioton pöytäkirja voimaan Tukholman ympäristöhuippukokous
  5. 5. Balilla suunnan on MUUTUTTAVA
  6. 6. Toronton pöytäkirja YK:n puitesopimus Kioton pöytäkirjan allekirjoitus Kioton pöytäkirja voimaan Tukholman ympäristöhuippukokous UUSI SOPIMUS VOIMAAN 2013
  7. 7. <ul><li>Nyt valtioiden pitäisi vain kahdessa vuodessa löytää yhteinen tahto sekä valtaviin päästövähennyksiin, että mittaviin rahavirtoihin rikkaista länsimaista kehitysmaihin , jotka tulevat kärsimään ilmastonmuutoksesta eniten, ja joilla toisaalta on teollisuusmaita heikommat edellytykset puhtaan teknologian käyttöönottoon. </li></ul>
  8. 8. <ul><li>” Jos päästöjen vähentämisellä on kerran niin tulipalokiire miksi Balilla on tarkoitus tyytyä vain ”keskusteluun rakennuspalikoista” sen sijaan, että päätettäisiin konkreettisista päästövähennyksistä?” </li></ul>
  9. 9. Kyse kansainvälisen politiikan suurimmista haasteista <ul><li>Tulevan sopimuksen on haastettava koko nykyinen globaali talouselämä . Fossiilisista polttoaineista, jotka nyt pyörittävät globaalia taloutta, on lopulta luovuttava. Jo nykyistä Kioton pöytäkirjaa on kuvattu tärkeimmäksi taloudelliseksi sopimukseksi sitten WTO:n. </li></ul><ul><li>Kuvaavaa on, että maailman 12 suurimmasta yrityksestä 11 on nyt öljy- ja autoalan yrityksiä. </li></ul>
  10. 11. <ul><li>Tulevaisuudessa näiden talousmahtien on kuitenkin keksittävä muuta bisnestä. </li></ul><ul><li>On selvää, ettei tällainen sopimus voi syntyä hetkessä... </li></ul>
  11. 12. Poliittinen paine on nyt kuitenkin suurempi, kuin koskaan aiemmin, mikä luo neuvotteluille toivoa.
  12. 13. Mitä Balilla tapahtuu?
  13. 14. Kokous käynnistää kaksivuotiset neuvottelut uudesta ilmastosopimuksesta <ul><li>YK:n ilmastosopimuksen 13. osapuolikokous Balilla käynnistää kahden vuoden neuvottelut, jotka tähtäävät Kioton pöytäkirjan jatkosopimuksen solmimiseen Kööpenhaminassa vuonna 2009. </li></ul><ul><li>Jatkosopimuksen on määrä astua voimaan 2013, jolloin nykyinen sitoumuskausi päättyy. </li></ul>
  14. 15. Kokous säätää tavoitteet kohdilleen ja palikat kasaan <ul><li>Balin kokouksessa linjataan tulevan sopimuksen rakennuspalikoita, eli perimmäisiä tavoitteita ja periaatteita , joiden pohjalta konkreettisista, maakohtaisista päästövähennys- ja rahoitusvelvoitteista voidaan myöhemmin sopia. </li></ul><ul><li>Balin kokouksessa ei vielä sovita maakohtaisista velvoitteista. </li></ul>
  15. 16. <ul><li>Kahden vuoden neuvotteluaikataulu on erittäin tiukka ja haastava, ja siksi myös Balin kokouksen menestys on tärkeää. </li></ul>
  16. 17. <ul><li>Mitä Balin kokouksessa on tapahduttava? </li></ul>
  17. 18. <ul><li>Tulevan sopimuksen perimmäiset tavoitteet ja rakennuspalikat on koostettava Balin mandaatiksi , jonka pohjalta tuleva sopimus kahden vuoden aikana neuvotellaan (vrt. 1995 laadittu Berliinin mandaatti, joka johti Kioton pöytäkirjan solmimiseen v. 1997). </li></ul><ul><li>Mandaatista käytetään myös nimitystä tiekartta , joka on poliittiselta painoarvoltaan mandaattia heikompi. </li></ul>
  18. 19. Entä jos neuvotteluissa epäonnistutaan?
  19. 20. Entä jos mahdollisuus rajoittaa lämpeneminen kahta astetta pienemmäksi menetetään?
  20. 21. Jos neuvotteluissa epäonnistutaan… <ul><li>Ilman päästövähennystoimia ilmasto voi lämmetä jopa 6,5 °C tällä vuosisadalla. </li></ul><ul><li>Jo 2 °C lämpeneminen voi käynnistää Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen mittavan sulamisen ja merenpinnan nousuun 4-6 metrillä. </li></ul><ul><li>Yli 2,5 °C lämpeneminen voi IPCC:n mukaan </li></ul><ul><ul><ul><li>johtaa merenpinnan nousuun yli 10 metrillä. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>tuhota arviolta 20 – 80 % Amatsonin sademetsistä ja sen lajistosta </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>hävittää joka kolmannen maalla elävän eläin- ja kasvilajin sukupuuttoon </li></ul></ul></ul>
  21. 22. Jos neuvotteluissa epäonnistutaan… <ul><li>Äärimmäiset sääilmiöt ja vesipula lisääntyvät, trooppiset taudit leviävät laajemmalle, ja ilmastopakolaisuus lisääntyy. </li></ul><ul><li>Maat, jotka ovat vähiten syyllisiä ongelmaan jätetään oman onnensa nojaan sopeutumisohjelmien puuttuessa. </li></ul><ul><li>Trooppisten metsien hävittäminen jatkuu. </li></ul><ul><li>Kansainvälisten konfliktien ainekset ovat kasassa. </li></ul>
  22. 23. Vastaus on yksinkertainen: Ei ole varaa epäonnistua.
  23. 24. Neuvotteluissa on kyse POLIITTISESTA tahdosta
  24. 25. <ul><li>Ilmastonmuutoksen tiede-elimen IPCC:n tuoreen raportin mukana päästöjen radikaali vähentäminen on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. </li></ul><ul><li>Haaste onkin politiikassa . Suostuvatko saastuttajat maksamaan, vaikka eivät itse ole suurimpia kärsijöitä? </li></ul>
  25. 26. Greenpeacen resepti Balin mandaatiksi
  26. 27. 1. Määriteltävä tulevan sopimuksen perimmäiset tavoitteet <ul><li>Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2 ºC esiteolliseen aikaan verrattuna . </li></ul><ul><li>Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna 2015. </li></ul><ul><li>Globaalien päästövähennysten oltava vähintään : </li></ul><ul><ul><li>- 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä </li></ul></ul><ul><li>Teollisuusmaaryhmän päästövähennysten oltava vähintään : </li></ul><ul><ul><li>30 % v. 1990 tasosta v. 2020 mennessä </li></ul></ul><ul><ul><li>80 % v. 1990 tasosta v. 2080 mennessä </li></ul></ul><ul><li>Oikeudenmukainen ja läpinäkyvä taakanjako perustuen vastuuseen, vaurauteen ja kapasiteettiin. </li></ul>
  27. 28. 2. Määriteltävä tulevan sopimuksen rakennuspalikat <ul><li>Säilytetään Kioton pöytäkirjan arkkitehtuuri </li></ul><ul><li>Sitovat päästökatot laajennetulle teollisuusmaaryhmälle (mm. Korea, Singapore, Saudi-Arabia, Meksiko) </li></ul><ul><li>Nopeasti kehittyville maille (esim. Kiina, Brasilia, Intia ja Etelä-Afrikka) insentiivit osallistua päästökauppaan, esim. sektoritavoitteiden kautta. Lisäksi erilaisia mitattavia politiikkatoimia </li></ul><ul><li>Köyhien kehitysmaiden sopeutumisen avustaminen ja rahoittaminen </li></ul><ul><li>Puhtaan kehityksen mekanismin säilyttäminen ja kehittäminen (teollisuus- ja kehitysmaiden toimijoiden yhteiset hankkeet) </li></ul><ul><li>Mekanismit puhtaan teknologian vauhdittamiseksi </li></ul><ul><li>Kannustimet metsäkadon pysäyttämiseen </li></ul><ul><li>Kansainvälisen liikenteen päästöt rajoitusten piiriin </li></ul><ul><li>Tehokas valvonta- ja sanktiojärjestelmä </li></ul>
  28. 29. 3. Luotava aikataulutettu prosessi työryhmineen <ul><li>Bali kokous (2007) : Neuvottelumandaatista & aikataulutetusta työohjelmasta sopiminen. Työryhmien perustaminen. Työryhmien puheenjohtajille laajat toimivaltuudet. </li></ul><ul><li>Poznanin kokous (2008) : Työryhmien tulosten arviointi, työohjelman väliarvio & varsinaisten neuvottelujen käynnistäminen. </li></ul><ul><li>Kööpenhaminan kokous (2009) : Neuvottelut & päätökset maakohtaisista velvoitteista. Sopimus valmis allekirjoitettavaksi. </li></ul>
  29. 30. <ul><li>Miksi jatkosopimus pitäisi rakentaa juuri Kioton pöytäkirjan pohjalta? Miksei esimerkiksi Yhdysvaltojen ehdotusten pohjalta? </li></ul>
  30. 31. Kioton pöytäkirja <ul><li>V. 1997 solmittu Kioton pöytäkirja asetti sitovat päästövähennysvelvoitteet teollisuusmaille. </li></ul><ul><li>Kehitysmaille ei sitovia velvoitteita ensimmäisessä vaiheessa, sillä nähtiin, että suurimpien saastuttajien on toimittava ensin. (Esim. Suomen päästöt henkeä kohden ovat yli 10-suuremmat Intiaan nähden). </li></ul><ul><li>Periaatteena on kiristää tavoitteita tulevien sopimuskausien myötä. Ensimmäinen kausi: 2008 – 2012. Toinen alkaa 2013. </li></ul>
  31. 32. Päästövähennykset alkaneet <ul><li>Kioton pöytäkirjan (KP) päästörajoitukset ovat täysin riittämättömiä. </li></ul><ul><li>KP on kuitenkin ainoana sitovana sopimuksena käynnistänyt päästövähennystoimet teollisuusmaissa. </li></ul><ul><li>KP on luonut päästöille hinnan ja markkinat. Uusiutuvan energian teknologioiden markkinat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. </li></ul><ul><li>YK:n ilmastosopimusjärjestelmää on rakennettu jo kohta 20 vuotta, ja se luo vankan pohjan uusille päästörajoituksille. Alusta aloittamiseen ei ole aikaa. </li></ul>
  32. 33. <ul><li> Bushin vaihtoehto </li></ul>
  33. 34. Bushin kumppanuushankkeen ennustettu vaikutus päästöihin Bushin vaihtoehdossa Kioton pöytäkirjalle (Aasian-Tyynenmeren kumppanuushanke)päästöt jatkaisivat kasvuaan aina 2050-luvulle saakka, vain vähän loivemmin, kuin mitä ne muutoin kasvaisivat.
  34. 35. Bushin vaihtoehto <ul><li>Yhdysvallat jättäytyi Kioton pöytäkirjasta vuonna 2001 George W. Bushin voitettua vaalit. </li></ul><ul><li>Bush aloittanut viime aikoina omia kansainvälisiä prosesseja (mm. Aasian-Tyynenmeren kumppanuushanke, ja suurten saastuttajamaiden kokous), mutta välttelee edelleen kaikkea sitovaa. </li></ul>
  35. 36. <ul><li>Bushin hallinnon vapaaehtoisuuteen perustuva lähestymistapa on tullut tiensä päähän. Sen sijaan Kioton pöytäkirja on jo nyt osoittanut, että sitovat päästörajoitukset toimivat. </li></ul>
  36. 37. Yhteenveto <ul><li>Ihmiskunnalla on korkeintaan seitsemän vuotta aikaa kääntää globaalit päästöt laskuun, jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin hillitä alle vaarallisen kahden asteen. </li></ul><ul><li>Balin kokous käynnistää neuvottelut, joiden on johdettava uuteen kattavaan ja sitovaan ilmastosopimukseen viimeistään vuonna 2009 . </li></ul><ul><li>Balilla päätetään, minkälaisista aineksista uusi sopimus rakentuu . Konkreettisista, maakohtaisista velvoitteista päätetään vasta myöhemmässä vaiheessa. </li></ul><ul><li>Balin kokouksen käynnistämät neuvottelut ratkaisevat, voidaanko ilmastonmuutoksen vaarallisimmat seuraukset välttää. </li></ul>

×