Successfully reported this slideshow.
Your SlideShare is downloading. ×

Talous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseen

Loading in …3
×

Check these out next

1 of 54 Ad
1 of 54 Ad

Talous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseen

Download to read offline

​Perjantain seminaarissa perehdytään talousosaamisen PISA-tutkimuksen tuloksiin ja siitä vedettäviin johtopäätöksiin sekä konkreettisiin vinkkeihin koulujen yrittäjyyskasvatukseen. Talous tutuksi -kiertue toteutetaan kahtena etänä seurattavana aamupäiväseminaarina.

​Perjantain seminaarissa perehdytään talousosaamisen PISA-tutkimuksen tuloksiin ja siitä vedettäviin johtopäätöksiin sekä konkreettisiin vinkkeihin koulujen yrittäjyyskasvatukseen. Talous tutuksi -kiertue toteutetaan kahtena etänä seurattavana aamupäiväseminaarina.

Advertisement
Advertisement

More Related Content

More from Finanssiala ry - Finance Finland (20)

Advertisement

Talous tutuksi -koulutus 1/2020: PISA-tutkimuksesta yrittäjyyskasvatukseen

  1. 1. Arto K. Ahonen KT, Yliopistotutkija Pisan kansallinen tutkimusjohtaja Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopistoFinanssiala 4.9.2020
  2. 2. Talousosaamisen raportti julkaistu toukokuussa 2020 Saatavilla vapaasti OKM verkkosivulta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952- 263-827-4
  3. 3. Suomen keskiarvot -trendi 547 543 547 536 524 526 520 536 544 548 541 519 511 507 538 548 563 554 546 531 522 537 470 480 490 500 510 520 530 540 550 560 570 2000 2003 2006 2009 2012 2015 2018 Lukutaito Matematiikka Luonnontieteet Talousosaaminen
  4. 4. Tässä mittarissa oppilaan saavuttamaa talousosaamisen pistemäärää verrattiin hänelle lukutaidon ja matematiikan osaamisen perusteella johdettuun ennusteeseen. Ennuste saatiin tilastollisella mallilla, jossa oppilaan talousosaamisen pistemäärää selitettiin lukutaidon ja matematiikan pistemäärillä. Mittarin arvoksi asetettiin oppilaan saavuttaman ja hänelle ennustetun talousosaamisen erotus.
  5. 5. Jonkin verran oppilaiden välisiin eroihin koulun sisällä vaikuttaa se, osuiko koulun otokseen 8. luokan oppilaita (13 %). Suomessa 8. luokan oppilaiden keskimääräinen talousosaaminen oli 55 pistettä heikompaa kuin 9. luokan oppilailla, kun vastaava ero PISAn lukutaitotuloksissa oli 42 pistettä ja matematiikassa 37 pistettä.
  6. 6. Tytöt 540, Pojat 534
  7. 7. Kiitokset mielenkiinnostanne! https://minedu.fi/pisa https://ktl.jyu.fi/pisa arto.k.ahonen@jyu.fi
  8. 8. Suomen Pankki Talousosaamishanke Miten laaditaan ehdotus talousosaamisen kansalliseksi strategiaksi? Anu Raijas
  9. 9. 4.9.2020 29
  10. 10. Hankkeen aikataulu 1.9.2020 30 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Hankesuunnitelma M Suomalaisten talousosaamisen nykytilan tausta-analyysi K R V Muiden maiden talousosaamisen strategioiden kartoitus R V Toimijoiden ja hankkeiden kartoitus ja arviointi K K R V Kansallisen toimintamallin kehittäminen K M Ehdotus kansalliseksi strategiaksi R V Verkostotapaamiset T V T T V Ohjausryhmä K K K K
  11. 11. 4.9.2020 31
  12. 12. Talousosaamishankkeen rajaukset • Ne hankkeet ja toiminta, joilla pyritään parantamaan yksittäisten ihmisten ja kotitalouksien talousosaamista ja erityisesti oman talouden hallintaa • Taloudenhallinnan välittömien ongelmien ja riskien ennaltaehkäisy • Kansalaisten toiminta finanssimarkkinoilla sekä kuluttajana digitaalisilla markkinoilla • Koulujen ja oppilaitosten antama taloustiedon opetus EI mukana, mutta ulkopuolelta sinne tehtävä toiminta KYLLÄ 27.8.2020 32
  13. 13. Opetussektorin edustus talousosaamishankkeessa • Ohjausryhmä: Kristina Kaihari (Opetushallitus) • Toimijoiden ja hankkeiden kartoitus- ja arviointiryhmä: Marjo Sassalin (HYOL/Jyväskylän yliopiston normaalikoulu) • Toimintamallin kehittämisryhmä: Aki Tornberg (Opetus- ja kulttuuriministeriö), Manna Parvinen (Yrittäjyys- ja talouskasvatuksen lukioverkosto) 334.9.2020
  14. 14. Kartoituskyselyn tuloksia (Raijas 2020): Kouluopetuksen ohella kouluissa runsaasti muuta toimintaa • Ikäryhmän hyvä tavoitettavuus • Aktiiviset toimijat • Pankit, Finanssiala ry, Talous ja nuoret TAT, Pörssisäätiö, Perintäritari Oy • Suomen Pankki, FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta, Kilpailu- ja kuluttajavirasto • Nuorten Akatemia, Lasten ja nuorten säätiö, Nuorisoasuntoliitto, Nuori yrittäjyys ry • Kohderyhmät • Yläkoululaiset (erityisesti ysiluokkalaiset) ja toisen asteen opiskelijat • Alakoululaiset harvemmin • Opettajat, erityisesti historian ja yhteiskuntaopin opettajat • Toteuttamismuodot • Materiaalit • Vierailut • Työpajat • Verkko-oppimisympäristöt, etäkoulutus • Kilpailut • Hankkeet • Opettajien täydennyskoulutus 3427.8.2020
  15. 15. Talousosaamishankkeen viestintä • Some #talousosaamishanke • Verkkosivusto suomenpankki.fi/talousosaamishanke • Blogit • Uutiskirje verkostolle • Raportit • Tapahtumat • Yhteydenotot anu.raijas@bof.fi richard.brander@bof.fi jenni.hellstrom@bof.fi 35
  16. 16. suomenpankki.fi Kiitos! 36
  17. 17. Talous-, yrittäjyys ja työelämäosaaminen ops-perusteissa (PO/LU) TALOUS TUTUKSI, ZOOM Kristina Kaihari 4.9.2020
  18. 18. Koulutuksen kehittäminen Suomessa 04/09/2020 Opetushallitus 38 TUTKIMUSPERUSTAISUUS JATKUVA KEHITTÄMINEN YHTEISTYÖ LAIT, ASETUKSET, SÄÄDÖKSET PAIKALLISEN TASON/KOULUJEN AUTONOMIA
  19. 19. 04/09/2020 Opetushallitus 39
  20. 20. POPS: LAAJA-ALAISEN OSAAMINEN Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) • Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudesta huolehtimiseen ja talouden suunnitteluun. Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) • Oppilaiden tulee saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. • kokemuksia, jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekä oman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. • opetus järjestetään niin, että oppilaat voivat kartuttaa työelämätuntemustaan, oppia yrittäjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta. 04/09/2020 Opetushallitus 40
  21. 21. YHTEISKUNTAOPIN TEHTÄVIÄ vl. 4-9 (POPS 2014) • rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi • vahvistetaan oppilaiden kiinnostusta työtä, työelämää ja yrittäjyyttä sekä eri ammatteja kohtaan • oppilaat tutustuvat oman taloudenhoidon ja vastuullisen kuluttamisen perusasioihin. ->Oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään • Toiminnalliset ja kokemukselliset työtavat, monipuoliset oppimisympäristöt KOTITALOUS : arjen talous- ja kuluttajaosaaminen MATEMATIIKKA, OPO: TET! 04/09/2020 Opetushallitus 41
  22. 22. 04/09/2020 Opetushallitus 42
  23. 23. LOPS2021 3.6 Korkeakoulut, työelämä ja kansainvälisyys Toimintakulttuurissa, laaja-alaisen osaam. toteutuksissa ja kaikkien oppiaineiden opinnoissa Työelämävalmiudet/LOPS2021 • opiskeluympäristöt, jotka lisäävät jatko-opintojen, yritys- ja työelämän tuntemusta myös kansainvälisesti: toimintakulttuuri, yhteistyö • työn, yrittäjyyden ja taloudellisen toimeliaisuuden uudet muodot ja mahdollisuudet • Elämänhallinnan taidot, yhteistyö- ja tiimitaidot, luovuus, rohkeus, joustavuus • yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, innostaminen Ohjataan opiskelijoita • tiedostamaan ja dokumentoimaan opintoihin ja työhön liittyviä kiinnostuksen kohteita, vahvuuksia ja osaamista (henkilökohtainen opintosuunnitelma) • jakamaan ja reflektoimaan työelämään ja yrittäjyyteen liittyviä teemoja, aktiviteetteja ja osaamistaan -> Merkityksellisyys, positiivinen draivi, tulevaisuuteen suuntaaminen! 04/09/2020 Finnish National Agency for Education 43
  24. 24. Yhteiskuntaoppi/LOPS 2021 Taloustieto (YH2) - käsitellään mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kotitalouksien, yritysten ja julkisen talouden näkökulmista - Perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa Kurssin tavoitteita on, että opiskelija • ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassa • osaa tehdä perusteltuja taloudellisia päätöksiä ja omaa keinot hallita ja suunnitella omaa talouttaan Sisältöjä • Kansantalouden kiertokulku sekä kotitalouksien, yritysten ja kansantalouden vuorovaikutus04/09/2020 Opetushallitus 44
  25. 25. 04/09/2020 Opetushallitus 45 Aineistoja ja verkkomateriaalia https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/yhteiskuntaopin-materiaalit https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/s3-kuluttaja-ja-talousosaaminen-kodissa
  26. 26. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kommentoitavina • Opetushallitus on valmistellut luonnokset kriteereistä, joissa kuvataan mitä oppilaan tulee osata saadakseen päättöarvioinnissa arvosanan 5, 7, 8 tai 9 eri oppiaineissa. • Arviointikriteerit on laadittu yhteistyössä asiantuntijoiden, opettajien ja sidosryhmien kanssa. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien luonnoksia voi kommentoida verkossa 28.8.–25.9.2020 https://www.oph.fi/fi/uutiset/2020/perusopetuksen-arvioinnin-uudistaminen- etenee-arvosanoille-maariteltyja 04/09/2020 Opetushallitus 46
  27. 27. 47 Yrittäjyyskasvatus Kouvolassa Yrittäjyyskasvatuksen ja opinto-ohjauksen koordinaattori Minna Tuukkanen minna.tuukkanen@kouvola.fi p. 02061 57279 4.9.2020 Minna Tuukkanen
  28. 28. 48 Perusta ja organisointi • Väylä yrittäjyyteen –Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategia • Kaupunkistrategian yksi kasvukärjistä: Yritysten kasvu • Perusopetuksen ops, L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys  NY-ohjelmat • Kaupungin budjetissa resurssit: – Yrittäjyyskasvatuksen koordinaattori, assistentti (Kinno) – toimintarahaa 4.9.2020Minna Tuukkanen
  29. 29. 49 Käytännön esimerkkejä • Miniyritystoiminta, Utin koulu, rehtori Matti Järventausta – www.miniyritys.fi 4.9.2020 Minna Tuukkanen
  30. 30. 50 Käytännön esimerkkejä • KOUahead -koulutus- ja uramessut kaikille Kouvolan 9.-luokkalaisille – Kumppaneina mm. Kauppakeskus Veturi, alueen 2. asteen oppilaitokset ja yrityselämä • www.kouahead.fi 4.9.2020 Minna Tuukkanen
  31. 31. 51 Käytännön esimerkkejä • Yrittäjyys-erikoisluokka, Elimäen yhtenäiskoulu – Yrittäjyysluokan tavoitteena on tarjota nuorelle mahdollisuus kehittää omaa yrittäjyysidentiteettiä ja saada kokemusta yrittäjänä toimimisesta. – Tavoitteena on, että jokaisen luokka-asteen yrittäjyysluokalla on kummiyritys, jonka kanssa tehdään yhteistyötä yläkoulun ajan. – Toiminnassa painotetaan omien mahdollisuuksien löytämistä ja omien voimavarojen tunnistamista sekä yrittävän elämänasenteen tärkeyttä kaikessa toiminnassa. – Kuva: Keskilaakso-lehti 20.3.2020 4.9.2020 Minna Tuukkanen
  32. 32. Yrittäjyyden opettaminen Yläkoulu & lukio
  33. 33. 1. Thinking outside the box -esimerkkejä a. yläkoulun ekonomia b. teatteri c. yrittäjän shadowing 2. Yhteistyöprojektit talouden ja yrittäjyyden opettamisessa a. Kaarinan lukio b. Tampereen Business Norssi 3. Uudet mahdollisuudet? a. paikalliset kehitysyhtiöt b. verkostot c. Elämäntaidot -kurssi d. oman koulun opettajanhuoneen hyödyntäminen
  34. 34. Lisätietoa.. ★ yläkoulun ekonomian opetuksesta: taru.kuronen@lauttasaarenyhteiskoulu.fi ★ thinking outside the box & yhteistyöprojektit: mari.hannola-antikainen@lauttasaarenyhteiskoulu.fi ★ verkostot, Elämäntaidot-kurssi & oman opehuoneen hyödyntäminen: manna.parvinen@lauttasaarenyhteiskoulu.fi

Editor's Notes

  • 12.00-12.30   Talousosaamisen kansallinen koordinaatio – mitä opettajien olisi hyvä tietää?
                                    Anu Raijas, vanhempi neuvonantaja
  • Talousosaamishanke alkoi tämän vuoden helmikuussa ja se jatkuu vuoden loppuun asti.
    Siihen palkattiin projektipäälliköksi Anu Raijas.
    Anu työskentelee JOVIssa, josta myös Richard Brander ja Jenni Hellström ovat hankkeessa mukana.

    1 ) Hanke aloitetiin selvittämällä kansalaisten talousosaamisen tilaa Suomessa viimeaikaisten tutkimusten ja selvitysten valossa. Tästä julkaistiin raportti viime viikon perjantaina.

    2) Seuraavaksi on lähdetty kartoittamaan talousosaamisen edistämistä tekeviä toimijoita, toimintaa ja hankkeita.
    Tämä kerätty aineisto analysoidaan.
    .
    3) Kartoitus- ja arviointityön pohjalta kehitetään talousosaamisen edistämisen toimintamalli.

    4) Hankkeen yleisenä tavoitteena on kansalaisten nykyistä parempi talousosaaminen, jota tulee jatkossa mitata ja tutkia systemaattisemmin.

  • Suomen Pankki siis vastaa talousosaamishankkeen koordinoinnista.

    Suomen Pankin sisällä valmistellaan hankesuunnitelma ja vastataan sen toteutuksesta, huolehditaan OECD-yhteistyöstä sekä hyödynnetään Rahamuseon johtoryhmää ja tiedotetaan hankkeen etenemisestä Pankkia ja Fivaa.

    (Suomen Pankki liittyi 30.3. OECD:n talouskasvatuksen kansainvälinen verkostoon, OECD International Network on Financial Education (INFE), joka on talousosaamisen edistämisen yhteistyöfoorumi. Verkosto laatii talousosaamisen edistämiseen suosituksia ja ohjeistaa jäsenmaita talousosaamisen strategian laatimisessa. Lisäksi verkostossa on kehitetty talousosaamisen mittaamista. Suomen Pankki saa verkostosta hyödyllistä tukea kansallisen talousosaamisen strategian kirjoittamiseen. Verkostossa pääsee myös kuulemaan muiden maiden käytännöistä talousosaamisen edistämisessä )

    Hankkeen toteutukseen on perustettu kolmentasoisia toimintaryhmiä: ohjausryhmä, projektiryhmiä sekä verkosto.
     
    Ohjausryhmä hyväksyy hankesuunnitelman ja seuraa sen toteuttamista. Ohjausryhmän tehtävänä on edesauttaa hankkeen onnistumista. Hankkeen projektipäällikkö raportoi ohjausryhmälle hankkeen etenemisestä.

    Toimijoiden ja hankkeiden kartoitus- ja arviointiryhmä kokoaa ja arvioi tietoa talousosaamisen edistämisen toimijoista, toiminnasta ja hankkeista.

    Kartoitus- ja arviointiryhmän työn tulosta hyödyntää toimintamallin kehittämisryhmä, joka laatii ehdotuksen talousosaamisen edistämisen kansalliselle yhteistyölle.

    Vaikka Suomen Pankki vastaa koordinaatiosta, se tarvitsee hankkeeseen mukaan kaikki talousosaamisen edistämistä tekevät viranomaiset sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Tätä laajaa toimijoiden ja hankkeiden muodostama verkostoa tiedotetaan mm. uutiskirjeellä hankkeen etenemisestä ja heitä kuullaan järjestettävissä tapaamisissa.

    Hankkeen tuloksista hyötyvät monet eri tahot, niin talousosaamisen edistämistoimintaa toteuttavat kuin niiden kohderyhmät.
  • Valtioneuvoston asetuksen mukaan tiedonalakohtaisen osaamisen lisäksi tulee tavoitella oppiainerajat ylittävää ja yhdistävää osaamista.
    Laaja-alaisen osaamisen tarve nousee ympäröivän maailman muutoksesta.
    Laaja-alainen osaaminen on kuvattu tavoitteita käsittelevässä luvussa kolme ja määritelty siinä kunkin osaamisalueen yleiset tavoitteet
    Tavoitteet on purettu vuosiluokkakokonaisuuksittain tarkempiin tavoitteisiin luvuissa 13, 14 ja 15

×