Successfully reported this slideshow.
Your SlideShare is downloading. ×

Talous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutat

Loading in …3
×

Check these out next

1 of 75 Ad
1 of 75 Ad

Talous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutat

Download to read offline

Pääekonomistit Tiina Helenius työeläkeyhtiö Elosta ja Henna Mikkonen Säästöpankista käyvät läpi koronan vaikutuksia maailmantalouteen ja Pörssisäätiön Sari Lounasmeri vaikutuksia osakemarkkinoille. ​Kolmanneksi kuullaan kryptovaluutoista ja digitaalisesta keskuspankkirahasta Suomen Pankin neuvonantaja Aleksi Grymiltä.

Talous tutuksi -koulutukset on suunniteltu erityisesti historian ja yhteiskuntaopin ja matematiikan opettajille, kotitalous- ja luokanopettajille, rehtoreille, opoille ja opettajiksi opiskeleville. Koulutus sopii opettajille niin ala- ja yläkouluissa kuin lukioissa. Koulutusta voivat vapaasti seurata myös muut kuin opettajat. Osallistuminen ei vaadi aikaisempaa osallistumista tai taustatietoja.

Koulutuksia järjestävät yhdessä Finanssiala ry:n lisäksi Talous ja nuoret TAT, Suomen Pankki, Pörssisäätiö sekä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto ja Opetushallitus.

Pääekonomistit Tiina Helenius työeläkeyhtiö Elosta ja Henna Mikkonen Säästöpankista käyvät läpi koronan vaikutuksia maailmantalouteen ja Pörssisäätiön Sari Lounasmeri vaikutuksia osakemarkkinoille. ​Kolmanneksi kuullaan kryptovaluutoista ja digitaalisesta keskuspankkirahasta Suomen Pankin neuvonantaja Aleksi Grymiltä.

Talous tutuksi -koulutukset on suunniteltu erityisesti historian ja yhteiskuntaopin ja matematiikan opettajille, kotitalous- ja luokanopettajille, rehtoreille, opoille ja opettajiksi opiskeleville. Koulutus sopii opettajille niin ala- ja yläkouluissa kuin lukioissa. Koulutusta voivat vapaasti seurata myös muut kuin opettajat. Osallistuminen ei vaadi aikaisempaa osallistumista tai taustatietoja.

Koulutuksia järjestävät yhdessä Finanssiala ry:n lisäksi Talous ja nuoret TAT, Suomen Pankki, Pörssisäätiö sekä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto ja Opetushallitus.

Advertisement
Advertisement

More Related Content

Slideshows for you (19)

More from Finanssiala ry - Finance Finland (20)

Advertisement

Talous tutuksi -koulutus 2/2020: Koronan isku talouteen – ja kryptovaluutat

  1. 1. Talous tutuksi osa 2: Maailmantalous koronan jälkeen Henna Mikkonen, pääekonomisti HennaMikkonen1
  2. 2. Talous tutuksi osa 2: Maailmantalous koronan jälkeen, 10.9.2020 Tiina Helenius Pääekonomisti, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
  3. 3. Globaali talousdata vahvistui reippaasti kesällä Elokuussa talousdatan elpyminen hiipunut muualla kuin USA:ssa
  4. 4. Globaalin talouden ennusteet 2020-22
  5. 5. Talouskasvu tästä eteenpäin: kaikki riippuu koronasta! 2. korona-aalto on jo käynnissä, kysymys on nyt siitä, miten se saadaan nopeasti aisoihin ilman suuria rajoitustoimia? Tämä on keskeisin tekijä lähiajan talousnäkymille.
  6. 6. Suomen talous pärjännyt toistaiseksi hyvin verrattuna muihin maihin
  7. 7. Huolenaiheita: vaikutus vientiin viiveellä?
  8. 8. Ei tämä ehkä olekaan ”sodanjälkeisen ajan pahin kriisi” – mutta vakava paikka silti Säästöpankin ennusteet: 2020: -4,5 % 2021: 2,5 %
  9. 9. • Lomautukset laskussa, mutta työttömyys nousussa • Työpaikan säilyttäneillä ansiotasot nousseet • Kulutus piristynyt selvästi kevään pohjista • Kulutuksen rakenne muuttui, jääkö pysyviä vaikutuksia? • Asuntokauppa piristynyt kevään pudotuksen jälkeen, hinnoissa ei suuria liikkeitä • Muuttuuko asumispreferenssit? • Säästämisaste noussut • Talletuksiin virrannut lisää rahaa • Osakekurssit toipuneet kevään pudotuksesta, nyt kehitys tasaantunut • Kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut viime vuosina – lyhennysvapaat tuovat lyhytaikaista helpotusta • Rahapolitiikka pysyy elvyttävänä pitkään
  10. 10. Millainen on uusi normaali koronan jälkeen? Kuvan lähde: Financial Times
  11. 11. Tuottavuuskasvu – kirosana vai siunaus?
  12. 12. Tuottavuus on pitkässä juoksussa kasvun tärkein lähde
  13. 13. Tuottavuuden kasvutrendi on hidastunut Ilmiölle löytyy moninaiset selitykset, jotka kaikki yhdessä todennäköisesti vaikuttavat yhdessä tuottavuuden kasvua heikentävästi Kootut selitykset sille, miksi tuottavuuskasvu on hidastunut: • Finanssikriisin jälkeinen kotitaloussektorin velka-asteen lasku • Globaalin kaupan penetraatioasteen nousun päättyminen • Mittausongelmia • Palveluvaltaistuneissa talouksissa tuottavuutta on vaikea mitata, kun ei ole aina olemassa yksiselitteisen selkeästi mitattavissa olevaa tuotantomäärää • Ongelmia hintakorjauksen kanssa • Yrityssektorilla yksittäisten yritysten markkinavoiman kasvu ja kilpailun väheneminen • Väestön vanhenemisen aikaansaama inhimillisen pääoman kasvun hidastuminen
  14. 14. Pre-korona noususuhdanne modernin historian pisin, mutta myös heikoin Finanssikriisi synnytti pysyviä tuotantomenetyksiä
  15. 15. Yksityinen sektori ei ole ollut kykenevä laittamaan keskuspankkirahaa kiertoon Keskuspankkiraha ei ole paisuttanut luotonantona, kulutusta ja investointeja.
  16. 16. Finanssimarkkinat vs. reaalimaailma – keskuspankkiraha on ajanut varallisuusarvot ylös Nettovaralliset hyötyneet
  17. 17. Kiinan rooli globaalin kysynnän piristäjänä muuttunut
  18. 18. Voisiko kriisistä seurata kuitenkin myös jotain hyvää? 1810.9.2020 Tutkimus ja ideoiden jakaminen lisää tuottavuutta pitkällä aikavälillä. Jo ennen koronaa ideoiden jakaminen globaalisti oli kasvussa. Kriisit ovat myös oppimisen paikkoja. Pakon edessä voi syntyä uutta.
  19. 19. Taaksepäin katsomalla tulevaisuus näyttää deflatoriselta, mutta…
  20. 20. Deflaatio vs. Inflaatio - • Riittämätön kysyntä • Globalisaation jatkuminen • Heikko tuottavuus • Heikko palkkakehitys • Digitalisaatio, robotiikka, automatisaatio • Verkkokauppa • Tulonjaon eriytymisen jatkuminen
  21. 21. Deflaatio vs. Inflaatio + • Kevyt rahapolitiikka • Elvyttävä finanssipolitiikka • Deglobalisaatio ja tuotantoketjujen lokalisoituminen • Työikäisen väestön supistuminen ja työntekijöiden neuvotteluvoiman kasvu • Tasaisempi tulonjako
  22. 22. …mutta, mitä jos talouden kasvu- ja inflaatioparadigma muuttuu? Muutoksen ajurina oltava keskuspankit ja hallitukset yhdessä! Miksi muutos ja miksi nyt? • Poliittinen paine tulonjaon tasaamiseen => populismin uhka & nousu • Korona-kriisi itsessään --> • Korkea velka • Systeemin puhdistaminen deflaatiolla ei ole poliittisesti mahdollista, kun poliitikot eivät halua lamaa Miten se tehdään? • Suuret ja pitkäaikaiset julkisen sektorin alijäämät yhdistyneenä de facto keskuspankkien alijäämärahoitukseen • Eli velat sulatetaan kasvamalla niistä nimellisesti ulos, eli nopeamman inflaation/nimelliskasvun kautta. • ”Financial repression” on osa tätä ratkaisua • Globalisaation peruutus
  23. 23. Miksi sillä, onko edessä inflaatiota vai deflaatiota on merkitystä tavallisen ihmisen elämään Inflaation hyötyjä: •Palkkataso nousee, mikä hyödyttää palkansaajia. •Talous kasvaa tiettyyn pisteeseen saakka. •Ihmisten halukkuus kuluttaa rahaa voi hyödyttää yrityksiä. •Kiinteistöjen arvo nousee, minkä myötä osa sijoittajista hyötyy. Inflaation haittoja: •Ihmisten ja yritysten keskuuteen voi syntyä taloudellista epävarmuutta. •Yritysten investointihalukkuus laskee. •Ostovoima heikkenee, kun hinnat nousevat. •Säästöjen reaaliarvo laskee. •Maan kilpailukyky ulkomaankaupassa voi kärsiä. Yleinen vastaus on, että jos kuluttajat odottavat hintojen laskevan, he lykkäävät ostoksiaan ja kysyntä hiipuu. Deflaation oloissa ei kannata investoida tuotantoon, koska investoinnin rahamääräinen tuotto pienenee. Oikeastaan kyse on siitä, että deflaation oloissa reaalikorko pyrkii nousemaan, koska nimelliskorot eivät voi laskea alle nollan, mikä heikentää investointien kannattavuutta. Asuntolainan ottaminenkin on vähän huono asia, koska velan reaaliarvo kasvaa ehkä jopa nopeammin kuin velkaa pystyy lyhentämään. Mikä deflaatiossa on vaarallista? Osmo Soininvaara / 8.1.2015
  24. 24. Tiinan pääviesti • Talousdata selvästi vahvistunut kaikilla päämarkkinoilla kesä-heinäkuussa, kun talouksia on avattu ja ihmisten liikkuminen kasvanut lockdownien päättymisten myötä. Koronan 2. aalto on kuitenkin tosiasia, ja ratkaisevaa nyt on, miten se saadaan aisoihin ilman tiukkoja talouskasvua rajoittavia rajoitustoimia ja toisaalta miten paljon ihmisten varovaisuus jälleen kasvaa. • Viruksen 2. aalto on nyt aikaisempaa keskeisempi riski loppuvuoden talouskasvulle. • Tällä hetkellä vallitsee suuri epävarmuus, millaisena talouskasvu käynnistyy ja millaisena se jatkuu hieman pidemmällä aikavälillä, eli millaisia pysyviä jälkiä koronakriisi jättää talousiin. Yksimielisyys siitä, että velka-asteet nousevat. • Hidasta globaalia kasvua ylläpitävät voimat eivät kenties ole kadonneet mihinkään. Tällöin talouskasvu ja inflaatio pysyisivät hitaana ja korot matalana keskuspankkien elvyttävän rahapolitiikan takia. Tämä ylläpitäisi korkeita varallisuusarvoja ja korkeita tuloeroja. • Talouspolitiikan linja voi olla muuttumassa, kun korkeiden velka-asteista selviäminen edellyttää riittävää talouskasvua ja inflaatiota. Rahapolitiikan keinot eivät ehkä tepsi ja talouspolitiikassa pääpaino tulee olemaan finanssipolitiikan keinoissa. Maailmasta voi tulla aikaisempaa merkittävästi inflatorisempi.
  25. 25. Hennan pääviestit • Miksi seurata taloutta? • Taloustilanne vaikuttaa moneen asiaan niin opettajien kuin oppilaidenkin arjessa, nyt ja tulevaisuudessa. • Epävarmuutta on paljon, mitä tehdä? • Kouluttaudu, pidä yllä osaamistasi ja suhtaudu tulevaan avoimin mielin! • Oman talouden hallinta tärkeä osa hyvinvointia. Omaa talouttaan voi hoitaa hyvin, vaikkei makrotalous kiinnostaisikaan. • Voi hyvin olla, että tulevaisuudessa taloudenhallinnan merkitys korostuu entisestään
  26. 26. KORONAKRIISI OSAKEMARKKINOILLA Sari Lounasmeri
  27. 27. 10.9.2020 Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Toiminta rahoitetaan säätiön omistaman Pörssitalon vuokratuotoilla
  28. 28. Yli 800 000 suomalaista omistaa pörssiosakkeita suoraan omissa nimissään 10.9.202028
  29. 29. Talletukset 100 mrd eur 10.9.202029 Kiinteistöt 300 mrd eur Metsä 50 mrd eur Pörssiosakkeet 35 mrd eur Sijoitusrahastot 20 mrd eur
  30. 30. Koronakriisi keskeytti pitkän nousukauden • Osakekurssit nousivat lähes koko 2010-luvun • Matala korkotaso sai säästäjät etsimään tuottoja osakemarkkinoilta • Nousukauden lopulla oli jo syksystä 2018 merkkejä hermostuneisuudesta 10.9.202030
  31. 31. Osakekurssien lasku - terminologiaa • ”Markkinakorjaus” • Osakekurssit laskevat yli 10 prosenttia • Kesto historiallisesti yleensä pari kuukautta • ”Karhumarkkina” • Osakekurssit laskevat yli 20 prosenttia • Kesto historiallisesti yleensä pari vuotta 10.9.202031
  32. 32. Vuosi 2020 10.9.202032
  33. 33. Vuosi 2020 Osakesäästötili + historiallisen lyhyt karhumarkkina 10.9.202033
  34. 34. Osakesäästötilit käyttöön 1.1.2020 • Tavoite edistää kotimaista omistajuutta ja kotitalouksien vaurastumista • Neutraali verokohtelu finanssituotteille • sijoitusrahasto, sijoitusvakuutus, osakesäästötili • Osakesäästötilin sisällä ei veroa, verotetaan vasta nostettaessa = lykkäyshyöty + ei raportointia • Max alkupääoma 50.000 euroa 10.9.202034
  35. 35. Osakesäästötilit käyttöön 1.1.2020 • Tammikuun loppuun mennessä avattiin 60 000 osakesäästötiliä • 3.2.2020 sijoitettu 116 milj. eur • Osakesäästäjien lukumäärä kasvoi, tammikuun aikana 18 711 suomalaista aloitti osakesäästämisen • 31.12.2019 807 567 • 31.1.2020 826 278 • Neljännes tilin avaajista naisia 10.9.202035
  36. 36. 31.1.2020 yli 826 000 suomalaista omisti pörssiosakkeita Lähes 19 000 osakesäästötilin avaajaa oli uusia sijoittajia joilla ei ollut vanhastaan arvo-osuustiliä 10.9.202036
  37. 37. 12000 14000 16000 18000 20000 22000 24000 1/2/2020 1/4/2020 1/6/2020 1/8/2020 1/10/2020 1/12/2020 1/14/2020 1/16/2020 1/18/2020 1/20/2020 1/22/2020 1/24/2020 1/26/2020 1/28/2020 1/30/2020 2/1/2020 2/3/2020 2/5/2020 2/7/2020 2/9/2020 2/11/2020 2/13/2020 2/15/2020 2/17/2020 2/19/2020 2/21/2020 2/23/2020 2/25/2020 2/27/2020 2/29/2020 3/2/2020 3/4/2020 3/6/2020 3/8/2020 3/10/2020 3/12/2020 3/14/2020 3/16/2020 OMXHCAPGI - 30,4 % Osakekurssien kehitys 1.1.-16.3.2020 / Helsinki
  38. 38. Kolme vaihtoehtoa kuinka toimia kurssilaskussa • Myy heti kurssien laskiessa ”panic first” • Älä tee mitään, odota • Osta vähitellen lisää alhaisemmalla kurssitasolla Noudata omaa sijoitussuunnitelmaasi 10.9.202038
  39. 39. Kuinka yksityissijoittajat kertoivat toimineensa kriisitilanteessa Sijoittajabarometri 1/2020 Tietoykkönen Osakesäästäjien ja Pörssisäätiön toimeksiannosta, 2589 vastaajaa 24.3.-5.4. 10.9.202039
  40. 40. 10.9.202040 8 % vähensi osakepainoa 33 % lisäsi osakepainoa
  41. 41. 31.3.2020 jo yli 855 000 suomalaista omisti pörssiosakkeita Osakesäästötilin lykätty verotus ja helppous sekä osakekurssien lasku houkuttelivat uusia sijoittajia markkinoille 10.9.202041
  42. 42. Kun sijoitat osingot uudelleen sijoitus kasvaa korkoa korolle Osakesäästötili PÖRSSIOSAKKEET Osingot Myyntivoitot € VEROSijoituksia ei lukita verotuksen pelossa, parempi hajautus 1.1.2020 alkaen Yksinkertainen rakenne, tilin sisällä ei verotusta max 50.000 € Nostettaessa maksetaan tuotosta 30-34 % vero 1.1.2012 1.9.2017 1.1.2019 1.1.2020 Ruotsi Norja Tanska Suomi Sijoitussäästötili Osakesäästötili Osakesäästötili Osakesäästötili
  43. 43. Vaikutukset pörssiyhtiöiden osingonjakoon • EKP:n ja Finanssivalvonnan suositus (=käsky) luottolaitoksille pidättäytyä voitonjaosta 1.1.2021 saakka • Koronakriisin vaikutus erityisesti palvelusektorin yritysten maksuvalmiuteen 10.9.202043
  44. 44. Pörssiyhtiöiden yhtiökokoukset • Osakkeenomistajan oikeudet: • Osallistuminen • Puhe- ja kyselyoikeus • Äänestäminen • Osakeyhtiölakia muutettiin jo vuonna 2009 sallimaan etäosallistuminen • Poikkeuslaki helpottamaan yhtiökokousjärjestelyjä 10.9.202044
  45. 45. Osakesäästäjien lukumäärän kehitys 0 100000 200000 300000 400000 500000 600000 700000 800000 900000 1000000 Yksityishenkilöt pörssiyhtiöiden osakkeenomistajina Yksityishenkilöt pörssiyhtiöiden osakkeenomistajina 10.9.202045 Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopuminen Osinkoveron kiristys Finanssikriisi Osakesäästötili + koronakriisi
  46. 46. Yli 100 000 suomalaisella on jo osakesäästötili • Toukokuun alussa yli 100 000 suomalaista oli avannut osakesäästötilin • 31.7. osakesäästötilejä 118 000 • Sijoitusten arvo 453 milj. euroa • Uusia sijoittajia (joilla ei aikaisemmin arvo-osuustiliä) vuoden alusta yli 33 000 10.9.202046
  47. 47. Maaliskuun kurssilasku oli poikkeuksellisen lyhyt 10.9.202047 Lähde: Hannu Angervuo
  48. 48. Tilastotietoa nousukausista • Edellinen nousukausi kesti peräti 7,5 vuotta vuosina 1992–2000. Pörssikurssit nousivat yhteensä 842 prosenttia. • Muut nousut ovat olleet maltillisempia ja pysyneet pääosin kestoltaan 4-6 vuodessa.  Kasvuprosentit ovat vaihdelleet noin 100 prosentista suurimmillaan yli 800 prosenttiin. 10.9.202048 Tilastot: Hannu Angervuo, eQ
  49. 49. Tilastotietoa laskukausista viime vuosikymmeninä  Laskukausista pitkäkestoisin on ollut noin neljä vuotta aikavälillä 1973–1977. Silloin pudotus pörssissä oli 51 prosentin suuruinen.  Lyhyimmillään lasku oli 15 kuukauden mittainen eli vain vähän yli vuoden 1984– 1985, jolloin pudotusta tuli 24 prosentin verran.  Finanssikriisin aikaan kurssilasku kesti 20 kuukautta 2007-2009 ja kurssit laskivat 61 prosenttia.  Kurssilaskut ovat olleet prosentteina 24– 72 prosentin välillä. 10.9.202049 Tilastot: Hannu Angervuo, eQ
  50. 50. Toimivatko yksityissijoittajat viisaasti? 0 100000 200000 300000 400000 500000 600000 700000 800000 900000 1000000 Yksityishenkilöt pörssiyhtiöiden osakkeenomistajina Yksityishenkilöt pörssiyhtiöiden osakkeenomistajina 10.9.202050 Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopuminen Osinkoveron kiristys Finanssikriisi Osakesäästötili + koronakriisi
  51. 51. Voidaanko osakemarkkinoiden tuottoja ennustaa? Kysyimme rahoitustieteen tutkijalta (prof. Kaustia): • Rajuista kurssiliikkeistä ei voi ennustaa tulevaa • Lähimenneisyyden markkinakehitys ei ennusta tulevaa 10.9.202051
  52. 52. Rahoitustutkimus kertoo ennustamisesta • Yksittäisten osakkeiden kohdalla mennyt tuotto ennustaa tulevaa parin kuukauden tähtäimellä (momentum) • Pitkällä tähtäimellä (yli 5 v.) koko osakemarkkinan alhainen P/E-luku ennustaa hyvää kurssikehitystä • Taloussuhdanne vaikuttaa tuottoihin: lama-aikana tehdyn sijoituksen tuotto-odotus on korkeampi • Eniten laskeneet alat ovat myös toipuneet hyvin Lähde: professori Markku Kaustia 10.9.202052
  53. 53. Sijoittajan peruskysymykset kurssimyllerryksessä • Mikä on sijoitusaikahorisonttini? • Mikä on oman talouden tilanne? • Olenko sijoittanut vain kärsivällistä rahaa? • Olenko tyytyväinen sijoitussalkkuni hajautukseen? • Vastaavatko sijoitukset sijoitussuunnitelmaani? • Mistä kurssilasku johtuu – kuinka ilmiö vaikuttaa omistamiini yhtiöihin? • Koronaviruksen aiheuttamien sairastumisten, karanteenien ja tuotantokatkosten vaikutukset yhtiöihin – uhat ja mahdollisuudet 10.9.202053
  54. 54. Noudata omaa sijoitussuunnitelmaa Sijoitussuunnitelmapohja: www.porssisaatio.fi 10.9.202054
  55. 55. Kiitos! www.porssisaatio.fi 10.9.202055
  56. 56. Maksujärjestelmät-osasto, Suomen Pankki Kryptovaluutat ja digitaalinen keskuspankkiraha – Mistä oikein on kyse? Talous tutuksi –koulutus 10.9.2020 Aleksi Grym
  57. 57. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Virtuaalivaluutat ja kryptovarat • Virtuaalivaluuttoja on ollut jo pitkään erilaisissa peleissä • Ei yhteyttä reaalimaailmaan • Bitcoin aloitti uudentyyppisten virtuaalivaluuttojen aikakauden: • Ei liity mihinkään yksittäiseen peliin tai virtuaaliympäristöön • Hajautettu verkosto, jolla ei keskitettyä ylläpitoa • Avoin lähdekoodi • Jälkimarkkinat (voi ostaa ja myydä oikealla rahalla) • Bitcoinin tekniikalla toteutetuista virtuaalivaluutoista käytetään nimeä ”kryptovaluutat”, mutta ”kryptovarat” olisi parempi sana
  58. 58. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Raha, maksuväline, rahoitusväline vai hyödyke? • Maksuväline • Mikä tahansa, jolla maksetaan • Osapuolet voivat keskenään sopia, mitä käytetään maksuvälineenä • Laillinen maksuväline on lailla suojattu maksuväline, jolla on erityisasema • Maksaminen tarkoittaa velan selvittämistä • Kaupassa syntyy aina ensin velkasaatava, joka selvitetään maksamalla • Aineellinen tai aineeton • Rahoitusväline • Sopimukseen perustuva saatava • Rahoitusvälineessä on aina vastapuoli • Esim. osake, velkakirja, johdannainen • Rahoitusvälineellä voi olla jälkimarkkinat • Aineeton • Raha (myös valuutta) • Laillinen maksuväline • Yleisesti hyväksytty maksuväline • Rahalla on ostovoimaa • Arvon, hintojen ja velkasaatavien mittayksikkö • Aineellinen tai aineeton • Hyödyke • Aineellinen omaisuuserä, jolla on jälkimarkkinat • Yleensä teollisesti hyödynnettävä materiaali • Ei vastapuolta, ei saatavaa • Esim. kulta, kupari, maataloustuotteet • Virtuaalivaluutta (myös kryptovaluutta) • Aineeton omaisuuserä, jolla on jälkimarkkinat • Ei vastapuolta, ei saatavaa 10.9.2020 58
  59. 59. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Rahaa on kahdessa muodossa 10.9.2020 59 SETELIT JA KOLIKOT + PANKKITALLETUKSET
  60. 60. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Rahajärjestelmä 10.9.2020 60 YLEISÖ PANKIT KESKUSPANKKI KÄTEINEN RAHA TALLETETTU RAHA
  61. 61. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Raha, maksuväline, rahoitusväline vai hyödyke? 10.9.2020 61 Aineellinen vai aineeton? Seteli/kolikko? Käteisrahaa Hyödyke tai tavara Saaminen vastapuolelta? Vastapuoli on pankki? Tilirahaa Muu saaminen, mahdollisesti rahoitusväline Jälkimarkkinat? Virtuaalivaluutta Ei mitään AINEELLINEN AINEETON KYLLÄ EI KYLLÄ EI KYLLÄ EI KYLLÄ EI
  62. 62. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Miten maksujärjestelmät toimivat? • Koska tiliraha on käteissaaminen pankilta, sen voi siirtää toiselle tilinhaltijalle sen sijaan, että maksu suoritetaan käteisellä • Periaatteessa ainoastaan käteisraha on laillinen maksuväline, mutta käytännössä tilisiirrolla on nykypäivänä laillista maksuvälinettä vastaava asema • Huom! Tämä ei tarkoita, etteikö käteisrahalla olisi enää merkitystä, sillä tilirahan tapauksessa ilman käteistä ei olisi myöskään saamista • Sähköinen maksaminen tarkoittaa aina saamisten uudelleenjärjestelyä • Maksujärjestelmät ovat viestijärjestelmiä • Maksutapahtuma on viesti maksutapahtuman käynnistäjältä tilipankille • Viestin vastaanottavat tilipankit järjestelevät saamisia uudestaan • Viestiketju voi olla pitkä ja monimutkainen ja se voi koskettaa monta osapuolta 10.9.2020 62
  63. 63. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Esimerkki: korttimaksut 10.9.2020 63 Kortinhaltija Kauppias SAAMISET: 1000 €SAAMISET: 100 € Kortin liikkeeseenlaskija (kortinhaltijan pankki) Tapahtumahyvittäjä (kauppiaan pankki)
  64. 64. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Esimerkki: korttimaksut 10.9.2020 64 Kortinhaltija Kortin liikkeeseenlaskija (kortinhaltijan pankki) Kauppias Tapahtumahyvittäjä (kauppiaan pankki) OSTOS KORTTIMAKSULLA: 10 €
  65. 65. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Esimerkki: korttimaksut 10.9.2020 65 Kortinhaltija Kauppias Kortin liikkeeseenlaskija (kortinhaltijan pankki) Tapahtumahyvittäjä (kauppiaan pankki)
  66. 66. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Esimerkki: korttimaksut 10.9.2020 66 Kortinhaltija Kauppias SAAMISET: 1010 €SAAMISET: 90 € Kortin liikkeeseenlaskija (kortinhaltijan pankki) Tapahtumahyvittäjä (kauppiaan pankki)
  67. 67. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Mikä on Bitcoin? • Bitcoin on sekä järjestelmä että arvoyksikkö (virtuaalivaluutta) • Bitcoin-järjestelmä pitää kirjaa, kuinka paljon bitcoin-yksiköitä on eri tileillä • Bitcoin-tilejä hallitaan salausavaimien avulla (muistuttaa salasanaa) • Järjestelmä on hajautettu vertaisverkoksi • Bitcoin on kryptovaluuttojen tyyppiesimerkki 10.9.2020 67
  68. 68. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Mistä Bitcoinin markkina-arvo muodostuu? • Bitcoin-yksiköitä voi saada haltuunsa kolmella tavalla: • ”Louhimalla” eli osallistumalla Bitcoin-verkon ylläpitoon • Siirtona joltain toiselta haltijalta • Ostamalla vapailta markkinoilta • Bitcoin-markkinat ovat kasvaneet suureksi kansainväliseksi toimialaksi • Verkossa on kymmeniä kauppapaikkoja, joissa Bitcoin-yksiköitä voi ostaa ja myydä • Kauppapaikoilla Bitcoinille muodostuu markkinahinta kysynnän ja tarjonnan mukaan • Bitcoinin markkinahinta on altis hintamanipulaatiolle • Miksi Bitcoinia kysytään? • Keräilymotiivi ja yhteisöllisyys • Rikollinen toiminta (esim. huumekauppa, kiristyshaittaohjelmat, rahanpesu) • Keinottelu ja uhkapeli (ostaminen ja myyminen myyntivoittojen saavuttamiseksi) 10.9.2020 68
  69. 69. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Mitä on ”digitaalinen raha”? • Raha voi olla joko käteisen, pankkitalletusten tai sähköisen rahan muodossa • Kaikki muu kuin käteinen raha on ”digitaalista rahaa” • Mikään ”uusi teknologia” ei ole tuomassa asiaan muutosta • Sähköinen raha keksittiin jo vuosikymmeniä sitten, ja sille on olemassa hyvä sääntelykehikko (sähkörahadirektiivi eli 2009/110/EY (EMD2)) • Sähköinen raha eroaa talletusrahasta siinä, miten asiakasvaroja käsitellään • Maksaminen on jo nyt siirtynyt pitkälti sähköisiin välineisiin, ja ne ovat pääosin luotto- ja maksulaitosten sekä muiden yritysten tarjoamia kaupallisia palveluja • Digitaalinen keskuspankkiraha olisi julkisen toimijan tarjoama vaihtoehto 10.9.2020 69
  70. 70. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU10.9.2020 70
  71. 71. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Mitä keskuspankkien digirahalta toivotaan? • Kaikkien saatavilla • Käytön helppous (kaikissa tilanteissa) • Halpa ja nopea • Yksityisyyden suoja • Turvasatama • Riippumattomuus kaupallisista toimijoista 10.9.2020 71
  72. 72. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Voisiko käteisrahan korvata kokonaan digirahalla? Ongelma 1: Uuden maksuvälineen ostovoima Ongelma 2: Nykyisten pankkitalletusten asema Ongelma 3: Maksajan tunnistaminen Ongelma 4: Riippuvuus sähköstä ja tietoverkoista Ongelma 5: Riippuvuus yksityisten yritysten tuottamista välineistä ja palveluista Ongelma 6: Käteiselle on edelleen paljon kysyntää 10.9.2020 72
  73. 73. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Kierrossa oleva setelistö euroalueella 10.9.2020 73 Lähde: EKP 0 € 200,000,000,000 € 400,000,000,000 € 600,000,000,000 € 800,000,000,000 € 1,000,000,000,000 € 1,200,000,000,000 € 1,400,000,000,000 € 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Yhteensä 5 € 10 € 20 € 50 € 100 € 200 € 500 €
  74. 74. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU Yhteenveto • Raha on jo pitkälti ”digitaalista”: tiliraha, maksusovellukset, jne. • ”Digitaalinen valuutta” on oikeastaan vain huono synonyymi sähköiselle maksujärjestelmälle • Virtuaalivaluutta on jotain ihan muuta, muistuttaa pelimerkkejä • Käteisellä on tärkeä merkitys myös digitalisoituvassa taloudessa: laillinen maksuväline, valuuttayksikkö, yksityisyyden suoja, varajärjestelmä • Digitaalinen keskuspankkiraha voisi olla valtiollisen toimijan tarjoama ei-kaupallinen vaihtoehto nykyisille sähköisille maksutavoille 10.9.2020 74
  75. 75. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU10.9.2020 75 Kiitos! Aleksi Grym Suomen Pankki @aleksigrym

Editor's Notes

  • Citin talouden toteutuneen aggregoidun datan kuvaaja ”Economic Data Change Index” on indikaattori, joka koostuu toteutuneesta datasta ja jota vastaan Bloombergin mediaaniennusteita verrataan. Tämä data-indeksi on päivittäin julkaistava indikaattori, joka antaa mahdollisimman ajantasaista signaalia siitä, mitä talouden aktiviteetille on tapahtunut juuri nyt.
  • Onnistunut taudinhallinta
    Lievemmät talouden sulkutoimet
    Talouden rakenne (palvelusektori pienempi)
    Digivalmiudet ja etätyön nopea käyttöönotto
  • Miksi tuottavuuden kasvu on hidasta ja miksi se on niin tärkeää kansantaloudelle (mistä talouskasvu syntyy), mitä tuottavuus on ylipäätään? Miksi tuottavuus on ratkaisevan tärkeää tavalliselle ihmiselle?

    Tuottavuuden hidastumisen syitä ei tarkkaan tiedetä. Esitettyjä syitä: uusia ideoita ei synny, ne eivät ole yhtä ”vallankumouksellisia”, hyvät ideat eivät leviä, mittausongelmat, vanheneva väestö, palveluiden merkityksen kasvu…

    On suhdannevaihteluja, pitkässä juoksussa
  • Arvopaperikeskus Euroclear Finlandin ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään on helmikuun 2020 alkuun mennessä avattu 60 042 osakesäästötiliä, joille suomalaiset yksityissijoittajat ovat tammikuun alusta lukien voineet hankkia osakkeita. 3.2.2020 näillä tileillä olevien säilytysten arvo oli 116 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin 0,29 % kotitalouksien omistamien suomalaisten pörssiosakkeiden kokonaisarvosta.

    Tammikuun lopussa 826 278 suomalaista omisti pörssiosakkeita. Kun joulukuussa 2019 osakkeenomistajia oli 807 567, on tammikuun aikana 18 711 suomalaista aloittanut osakesäästämisen.

    Naiset ovat avanneet 24, 4% osakesäästötileistä. Markkina-arvosta naisten osakesäästötileillä on 15,0 % sijoituksista.
  • Arvopaperikeskus Euroclear Finlandin ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään on helmikuun 2020 alkuun mennessä avattu 60 042 osakesäästötiliä, joille suomalaiset yksityissijoittajat ovat tammikuun alusta lukien voineet hankkia osakkeita. 3.2.2020 näillä tileillä olevien säilytysten arvo oli 116 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin 0,29 % kotitalouksien omistamien suomalaisten pörssiosakkeiden kokonaisarvosta.

    Tammikuun lopussa 826 278 suomalaista omisti pörssiosakkeita. Kun joulukuussa 2019 osakkeenomistajia oli 807 567, on tammikuun aikana 18 711 suomalaista aloittanut osakesäästämisen.

    Naiset ovat avanneet 24, 4% osakesäästötileistä. Markkina-arvosta naisten osakesäästötileillä on 15,0 % sijoituksista.
  • Helmikuussa kurssit romahtivat, mutta sijoittajien kokonaismäärä vaan jatkoi kasvuaan. Maaliskuun lopussa jo yli 855 000 suomalaista omisti pörssiosakkeita suoraan omissa nimissään. Kun sijoittaa kärsivällistä rahaa pitkällä sijoitusajalla, voi rauhassa tehdä sijoituksia vähitellen.
  • Helmikuussa kurssit romahtivat, mutta sijoittajien kokonaismäärä vaan jatkoi kasvuaan. Maaliskuun lopussa jo yli 855 000 suomalaista omisti pörssiosakkeita suoraan omissa nimissään. Kun sijoittaa kärsivällistä rahaa pitkällä sijoitusajalla, voi rauhassa tehdä sijoituksia vähitellen.
  • Suomessa on 800 000 ihmistä, jotka omistavat itse pörssiyritysten osakkeita. Keskimäärin yksi osakesäästäjä omistaa kolmen tai neljän yrityksen osakkeita. Tutkimusten mukaan myyntivoittoverotus vähentää halukkuutta myydä voitolla olevia sijoituksia. Riskien hallitsemisen kannalta olisi parempi hajauttaa säästöt useamman yrityksen osakkeisiin. Osakesäästötilillä rahoja voi sijoittaa kuten itse näkee viisaimmaksi, koska veroa ei makseta myyntihetkellä.
  • Markkinan arvostustaso suhteessa yritysten tuloksiin
  • Markkinan arvostustaso suhteessa yritysten tuloksiin

×