1. Talous tutuksi osa 2:
Maailmantalous
koronan jälkeen
Henna Mikkonen, pääekonomisti
HennaMikkonen1

2. Talous tutuksi osa 2: Maailmantalous koronan
jälkeen, 10.9.2020
Tiina Helenius
Pääekonomisti, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

3. Globaali talousdata vahvistui reippaasti kesällä
Elokuussa talousdatan elpyminen hiipunut muualla kuin USA:ssa

4. Globaalin talouden ennusteet 2020-22

5. Talouskasvu tästä eteenpäin: kaikki riippuu koronasta!
2. korona-aalto on jo käynnissä, kysymys on nyt siitä, miten se saadaan nopeasti aisoihin ilman suuria
rajoitustoimia? Tämä on keskeisin tekijä lähiajan talousnäkymille.

6. Suomen talous pärjännyt toistaiseksi hyvin
verrattuna muihin maihin

7. Huolenaiheita: vaikutus vientiin viiveellä?

8. Ei tämä ehkä olekaan ”sodanjälkeisen ajan
pahin kriisi” – mutta vakava paikka silti
Säästöpankin
ennusteet:
2020: -4,5 %
2021: 2,5 %

9. • Lomautukset laskussa,
mutta työttömyys nousussa
• Työpaikan säilyttäneillä
ansiotasot nousseet
• Kulutus piristynyt selvästi
kevään pohjista
• Kulutuksen rakenne muuttui,
jääkö pysyviä vaikutuksia?
• Asuntokauppa piristynyt kevään
pudotuksen jälkeen, hinnoissa ei
suuria liikkeitä
• Muuttuuko asumispreferenssit?
• Säästämisaste noussut
• Talletuksiin virrannut lisää rahaa
• Osakekurssit toipuneet kevään
pudotuksesta, nyt kehitys
tasaantunut
• Kotitalouksien velkaantuminen on
kasvanut viime vuosina –
lyhennysvapaat tuovat
lyhytaikaista helpotusta
• Rahapolitiikka pysyy
elvyttävänä pitkään

10. Millainen on uusi
normaali koronan
jälkeen?
Kuvan lähde: Financial Times

11. Tuottavuuskasvu – kirosana vai siunaus?

12. Tuottavuus on pitkässä juoksussa kasvun
tärkein lähde

13. Tuottavuuden kasvutrendi on hidastunut
Ilmiölle löytyy moninaiset selitykset, jotka kaikki yhdessä todennäköisesti vaikuttavat
yhdessä tuottavuuden kasvua heikentävästi
Kootut selitykset sille, miksi tuottavuuskasvu on hidastunut:
• Finanssikriisin jälkeinen kotitaloussektorin velka-asteen
lasku
• Globaalin kaupan penetraatioasteen nousun
päättyminen
• Mittausongelmia
• Palveluvaltaistuneissa talouksissa tuottavuutta on
vaikea mitata, kun ei ole aina olemassa yksiselitteisen
selkeästi mitattavissa olevaa tuotantomäärää
• Ongelmia hintakorjauksen kanssa
• Yrityssektorilla yksittäisten yritysten markkinavoiman
kasvu ja kilpailun väheneminen
• Väestön vanhenemisen aikaansaama inhimillisen
pääoman kasvun hidastuminen

14. Pre-korona noususuhdanne modernin historian pisin,
mutta myös heikoin
Finanssikriisi synnytti pysyviä tuotantomenetyksiä

15. Yksityinen sektori ei ole ollut kykenevä laittamaan
keskuspankkirahaa kiertoon
Keskuspankkiraha ei ole paisuttanut luotonantona, kulutusta ja investointeja.

16. Finanssimarkkinat vs. reaalimaailma – keskuspankkiraha
on ajanut varallisuusarvot ylös
Nettovaralliset hyötyneet

17. Kiinan rooli globaalin kysynnän piristäjänä muuttunut

18. Voisiko kriisistä seurata kuitenkin myös jotain
hyvää?
1810.9.2020
Tutkimus ja ideoiden
jakaminen lisää tuottavuutta
pitkällä aikavälillä. Jo ennen
koronaa ideoiden jakaminen
globaalisti oli kasvussa. Kriisit ovat myös
oppimisen paikkoja. Pakon
edessä voi syntyä uutta.

19. Taaksepäin katsomalla tulevaisuus näyttää deflatoriselta,
mutta…

20. Deflaatio vs. Inflaatio
-
• Riittämätön kysyntä
• Globalisaation jatkuminen
• Heikko tuottavuus
• Heikko palkkakehitys
• Digitalisaatio, robotiikka,
automatisaatio
• Verkkokauppa
• Tulonjaon eriytymisen jatkuminen

21. Deflaatio vs. Inflaatio
+
• Kevyt rahapolitiikka
• Elvyttävä finanssipolitiikka
• Deglobalisaatio ja tuotantoketjujen
lokalisoituminen
• Työikäisen väestön supistuminen ja
työntekijöiden neuvotteluvoiman
kasvu
• Tasaisempi tulonjako

22. …mutta, mitä jos talouden kasvu- ja inflaatioparadigma
muuttuu?
Muutoksen ajurina oltava keskuspankit ja hallitukset
yhdessä!
Miksi muutos ja miksi nyt?
• Poliittinen paine tulonjaon tasaamiseen =>
populismin uhka & nousu
• Korona-kriisi itsessään -->
• Korkea velka
• Systeemin puhdistaminen deflaatiolla ei ole
poliittisesti mahdollista, kun poliitikot eivät halua
lamaa
Miten se tehdään?
• Suuret ja pitkäaikaiset julkisen sektorin alijäämät
yhdistyneenä de facto keskuspankkien
alijäämärahoitukseen
• Eli velat sulatetaan kasvamalla niistä nimellisesti
ulos, eli nopeamman inflaation/nimelliskasvun
kautta.
• ”Financial repression” on osa tätä ratkaisua
• Globalisaation peruutus

23. Miksi sillä, onko edessä inflaatiota vai deflaatiota on
merkitystä tavallisen ihmisen elämään
Inflaation hyötyjä:
•Palkkataso nousee, mikä hyödyttää palkansaajia.
•Talous kasvaa tiettyyn pisteeseen saakka.
•Ihmisten halukkuus kuluttaa rahaa voi hyödyttää
yrityksiä.
•Kiinteistöjen arvo nousee, minkä myötä osa
sijoittajista hyötyy.
Inflaation haittoja:
•Ihmisten ja yritysten keskuuteen voi syntyä
taloudellista epävarmuutta.
•Yritysten investointihalukkuus laskee.
•Ostovoima heikkenee, kun hinnat nousevat.
•Säästöjen reaaliarvo laskee.
•Maan kilpailukyky ulkomaankaupassa voi kärsiä.
Yleinen vastaus on, että jos kuluttajat
odottavat hintojen laskevan, he lykkäävät
ostoksiaan ja kysyntä hiipuu. Deflaation
oloissa ei kannata investoida tuotantoon,
koska investoinnin rahamääräinen tuotto
pienenee. Oikeastaan kyse on siitä, että
deflaation oloissa reaalikorko pyrkii
nousemaan, koska nimelliskorot eivät voi
laskea alle nollan, mikä heikentää
investointien kannattavuutta. Asuntolainan
ottaminenkin on vähän huono asia, koska
velan reaaliarvo kasvaa ehkä jopa
nopeammin kuin velkaa pystyy
lyhentämään.
Mikä deflaatiossa on vaarallista?
Osmo Soininvaara / 8.1.2015

24. Tiinan pääviesti
• Talousdata selvästi vahvistunut kaikilla päämarkkinoilla kesä-heinäkuussa, kun talouksia on avattu ja
ihmisten liikkuminen kasvanut lockdownien päättymisten myötä. Koronan 2. aalto on kuitenkin
tosiasia, ja ratkaisevaa nyt on, miten se saadaan aisoihin ilman tiukkoja talouskasvua rajoittavia
rajoitustoimia ja toisaalta miten paljon ihmisten varovaisuus jälleen kasvaa.
• Viruksen 2. aalto on nyt aikaisempaa keskeisempi riski loppuvuoden talouskasvulle.
• Tällä hetkellä vallitsee suuri epävarmuus, millaisena talouskasvu käynnistyy ja millaisena se jatkuu
hieman pidemmällä aikavälillä, eli millaisia pysyviä jälkiä koronakriisi jättää talousiin. Yksimielisyys
siitä, että velka-asteet nousevat.
• Hidasta globaalia kasvua ylläpitävät voimat eivät kenties ole kadonneet mihinkään. Tällöin
talouskasvu ja inflaatio pysyisivät hitaana ja korot matalana keskuspankkien elvyttävän
rahapolitiikan takia. Tämä ylläpitäisi korkeita varallisuusarvoja ja korkeita tuloeroja.
• Talouspolitiikan linja voi olla muuttumassa, kun korkeiden velka-asteista selviäminen edellyttää
riittävää talouskasvua ja inflaatiota. Rahapolitiikan keinot eivät ehkä tepsi ja talouspolitiikassa
pääpaino tulee olemaan finanssipolitiikan keinoissa. Maailmasta voi tulla aikaisempaa merkittävästi
inflatorisempi.

25. Hennan pääviestit
• Miksi seurata taloutta?
• Taloustilanne vaikuttaa moneen asiaan niin opettajien kuin
oppilaidenkin arjessa, nyt ja tulevaisuudessa.
• Epävarmuutta on paljon, mitä tehdä?
• Kouluttaudu, pidä yllä osaamistasi ja suhtaudu tulevaan avoimin mielin!
• Oman talouden hallinta tärkeä osa hyvinvointia. Omaa talouttaan voi
hoitaa hyvin, vaikkei makrotalous kiinnostaisikaan.
• Voi hyvin olla, että tulevaisuudessa taloudenhallinnan merkitys
korostuu entisestään

26. KORONAKRIISI
OSAKEMARKKINOILLA
Sari Lounasmeri

27. 10.9.2020
Pörssisäätiö edistää
arvopaperisäästämistä ja
arvopaperimarkkinoita
Toiminta rahoitetaan
säätiön omistaman
Pörssitalon vuokratuotoilla

28. Yli 800 000 suomalaista
omistaa pörssiosakkeita
suoraan omissa nimissään
10.9.202028

29. Talletukset
100 mrd eur
10.9.202029
Kiinteistöt
300 mrd eur
Metsä
50 mrd eur
Pörssiosakkeet
35 mrd eur
Sijoitusrahastot
20 mrd eur

30. Koronakriisi keskeytti
pitkän nousukauden
• Osakekurssit nousivat lähes koko
2010-luvun
• Matala korkotaso sai säästäjät
etsimään tuottoja
osakemarkkinoilta
• Nousukauden lopulla oli jo
syksystä 2018 merkkejä
hermostuneisuudesta
10.9.202030

31. Osakekurssien lasku -
terminologiaa
• ”Markkinakorjaus”
• Osakekurssit laskevat yli 10 prosenttia
• Kesto historiallisesti yleensä pari kuukautta
• ”Karhumarkkina”
• Osakekurssit laskevat yli 20 prosenttia
• Kesto historiallisesti yleensä pari vuotta
10.9.202031

32. Vuosi 2020
10.9.202032

33. Vuosi 2020
Osakesäästötili + historiallisen lyhyt
karhumarkkina
10.9.202033

34. Osakesäästötilit käyttöön
1.1.2020
• Tavoite edistää kotimaista
omistajuutta ja kotitalouksien
vaurastumista
• Neutraali verokohtelu
finanssituotteille
• sijoitusrahasto, sijoitusvakuutus,
osakesäästötili
• Osakesäästötilin sisällä ei veroa,
verotetaan vasta nostettaessa
= lykkäyshyöty + ei raportointia
• Max alkupääoma 50.000 euroa
10.9.202034

35. Osakesäästötilit käyttöön
1.1.2020
• Tammikuun loppuun mennessä
avattiin 60 000 osakesäästötiliä
• 3.2.2020 sijoitettu 116 milj. eur
• Osakesäästäjien lukumäärä
kasvoi, tammikuun aikana 18 711
suomalaista aloitti
osakesäästämisen
• 31.12.2019 807 567
• 31.1.2020 826 278
• Neljännes tilin avaajista naisia
10.9.202035

36. 31.1.2020
yli 826 000 suomalaista
omisti pörssiosakkeita
Lähes 19 000 osakesäästötilin avaajaa
oli uusia sijoittajia joilla ei ollut
vanhastaan arvo-osuustiliä
10.9.202036

37. 12000
14000
16000
18000
20000
22000
24000
1/2/2020
1/4/2020
1/6/2020
1/8/2020
1/10/2020
1/12/2020
1/14/2020
1/16/2020
1/18/2020
1/20/2020
1/22/2020
1/24/2020
1/26/2020
1/28/2020
1/30/2020
2/1/2020
2/3/2020
2/5/2020
2/7/2020
2/9/2020
2/11/2020
2/13/2020
2/15/2020
2/17/2020
2/19/2020
2/21/2020
2/23/2020
2/25/2020
2/27/2020
2/29/2020
3/2/2020
3/4/2020
3/6/2020
3/8/2020
3/10/2020
3/12/2020
3/14/2020
3/16/2020
OMXHCAPGI
- 30,4 %
Osakekurssien kehitys 1.1.-16.3.2020 / Helsinki

38. Kolme vaihtoehtoa kuinka
toimia kurssilaskussa
• Myy heti kurssien laskiessa
”panic first”
• Älä tee mitään, odota
• Osta vähitellen lisää
alhaisemmalla kurssitasolla
Noudata omaa
sijoitussuunnitelmaasi
10.9.202038

39. Kuinka yksityissijoittajat
kertoivat toimineensa
kriisitilanteessa
Sijoittajabarometri 1/2020
Tietoykkönen Osakesäästäjien ja Pörssisäätiön
toimeksiannosta, 2589 vastaajaa 24.3.-5.4.
10.9.202039

40. 10.9.202040
8 % vähensi osakepainoa
33 % lisäsi osakepainoa

41. 31.3.2020
jo yli 855 000 suomalaista
omisti pörssiosakkeita
Osakesäästötilin lykätty verotus ja helppous
sekä osakekurssien lasku houkuttelivat uusia
sijoittajia markkinoille
10.9.202041

42. Kun sijoitat
osingot uudelleen
sijoitus kasvaa
korkoa korolle
Osakesäästötili
PÖRSSIOSAKKEET
Osingot
Myyntivoitot
€
VEROSijoituksia ei lukita
verotuksen pelossa,
parempi hajautus
1.1.2020 alkaen
Yksinkertainen rakenne,
tilin sisällä ei verotusta
max 50.000 €
Nostettaessa
maksetaan
tuotosta
30-34 % vero
1.1.2012 1.9.2017 1.1.2019 1.1.2020
Ruotsi Norja Tanska Suomi
Sijoitussäästötili Osakesäästötili Osakesäästötili Osakesäästötili

43. Vaikutukset pörssiyhtiöiden
osingonjakoon
• EKP:n ja Finanssivalvonnan
suositus (=käsky) luottolaitoksille
pidättäytyä voitonjaosta 1.1.2021
saakka
• Koronakriisin vaikutus erityisesti
palvelusektorin yritysten
maksuvalmiuteen
10.9.202043

44. Pörssiyhtiöiden
yhtiökokoukset
• Osakkeenomistajan oikeudet:
• Osallistuminen
• Puhe- ja kyselyoikeus
• Äänestäminen
• Osakeyhtiölakia muutettiin jo
vuonna 2009 sallimaan
etäosallistuminen
• Poikkeuslaki helpottamaan
yhtiökokousjärjestelyjä
10.9.202044

45. Osakesäästäjien lukumäärän kehitys
0
100000
200000
300000
400000
500000
600000
700000
800000
900000
1000000
Yksityishenkilöt pörssiyhtiöiden osakkeenomistajina
Yksityishenkilöt pörssiyhtiöiden osakkeenomistajina
10.9.202045
Yhtiöveron
hyvitysjärjestelmästä
luopuminen
Osinkoveron kiristys
Finanssikriisi
Osakesäästötili +
koronakriisi

46. Yli 100 000 suomalaisella
on jo osakesäästötili
• Toukokuun alussa yli 100 000
suomalaista oli avannut
osakesäästötilin
• 31.7. osakesäästötilejä 118 000
• Sijoitusten arvo 453 milj. euroa
• Uusia sijoittajia (joilla ei
aikaisemmin arvo-osuustiliä)
vuoden alusta yli 33 000
10.9.202046

47. Maaliskuun kurssilasku oli poikkeuksellisen lyhyt
10.9.202047
Lähde: Hannu Angervuo

48. Tilastotietoa nousukausista
• Edellinen nousukausi kesti peräti 7,5
vuotta vuosina 1992–2000.
Pörssikurssit nousivat yhteensä 842
prosenttia.
• Muut nousut ovat olleet maltillisempia
ja pysyneet pääosin kestoltaan 4-6
vuodessa.
 Kasvuprosentit ovat vaihdelleet noin
100 prosentista suurimmillaan yli 800
prosenttiin.
10.9.202048
Tilastot: Hannu Angervuo, eQ

49. Tilastotietoa laskukausista
viime vuosikymmeninä
 Laskukausista pitkäkestoisin on ollut noin
neljä vuotta aikavälillä 1973–1977. Silloin
pudotus pörssissä oli 51 prosentin
suuruinen.
 Lyhyimmillään lasku oli 15 kuukauden
mittainen eli vain vähän yli vuoden 1984–
1985, jolloin pudotusta tuli 24 prosentin
verran.
 Finanssikriisin aikaan kurssilasku kesti 20
kuukautta 2007-2009 ja kurssit laskivat 61
prosenttia.
 Kurssilaskut ovat olleet prosentteina 24–
72 prosentin välillä.
10.9.202049
Tilastot: Hannu Angervuo, eQ

50. Toimivatko yksityissijoittajat viisaasti?
0
100000
200000
300000
400000
500000
600000
700000
800000
900000
1000000
Yksityishenkilöt pörssiyhtiöiden osakkeenomistajina
Yksityishenkilöt pörssiyhtiöiden osakkeenomistajina
10.9.202050
Yhtiöveron
hyvitysjärjestelmästä
luopuminen
Osinkoveron kiristys
Finanssikriisi
Osakesäästötili +
koronakriisi

51. Voidaanko
osakemarkkinoiden
tuottoja ennustaa?
Kysyimme rahoitustieteen tutkijalta
(prof. Kaustia):
• Rajuista kurssiliikkeistä ei voi
ennustaa tulevaa
• Lähimenneisyyden
markkinakehitys ei ennusta
tulevaa
10.9.202051

52. Rahoitustutkimus kertoo ennustamisesta
• Yksittäisten osakkeiden kohdalla mennyt tuotto ennustaa tulevaa
parin kuukauden tähtäimellä (momentum)
• Pitkällä tähtäimellä (yli 5 v.) koko osakemarkkinan alhainen P/E-luku
ennustaa hyvää kurssikehitystä
• Taloussuhdanne vaikuttaa tuottoihin: lama-aikana tehdyn sijoituksen
tuotto-odotus on korkeampi
• Eniten laskeneet alat ovat myös toipuneet hyvin
Lähde: professori Markku Kaustia
10.9.202052

53. Sijoittajan peruskysymykset kurssimyllerryksessä
• Mikä on sijoitusaikahorisonttini?
• Mikä on oman talouden tilanne?
• Olenko sijoittanut vain kärsivällistä rahaa?
• Olenko tyytyväinen sijoitussalkkuni hajautukseen?
• Vastaavatko sijoitukset sijoitussuunnitelmaani?
• Mistä kurssilasku johtuu – kuinka ilmiö vaikuttaa omistamiini
yhtiöihin?
• Koronaviruksen aiheuttamien sairastumisten, karanteenien ja tuotantokatkosten
vaikutukset yhtiöihin – uhat ja mahdollisuudet
10.9.202053

54. Noudata omaa
sijoitussuunnitelmaa
Sijoitussuunnitelmapohja: www.porssisaatio.fi
10.9.202054

55. Kiitos!
www.porssisaatio.fi
10.9.202055

56. Maksujärjestelmät-osasto, Suomen Pankki
Kryptovaluutat ja digitaalinen keskuspankkiraha –
Mistä oikein on kyse?
Talous tutuksi –koulutus 10.9.2020
Aleksi Grym

57. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Virtuaalivaluutat ja kryptovarat
• Virtuaalivaluuttoja on ollut jo pitkään erilaisissa peleissä
• Ei yhteyttä reaalimaailmaan
• Bitcoin aloitti uudentyyppisten virtuaalivaluuttojen aikakauden:
• Ei liity mihinkään yksittäiseen peliin tai virtuaaliympäristöön
• Hajautettu verkosto, jolla ei keskitettyä ylläpitoa
• Avoin lähdekoodi
• Jälkimarkkinat (voi ostaa ja myydä oikealla rahalla)
• Bitcoinin tekniikalla toteutetuista virtuaalivaluutoista käytetään
nimeä ”kryptovaluutat”, mutta ”kryptovarat” olisi parempi sana

58. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Raha, maksuväline, rahoitusväline vai hyödyke?
• Maksuväline
• Mikä tahansa, jolla maksetaan
• Osapuolet voivat keskenään sopia, mitä
käytetään maksuvälineenä
• Laillinen maksuväline on lailla suojattu
maksuväline, jolla on erityisasema
• Maksaminen tarkoittaa velan selvittämistä
• Kaupassa syntyy aina ensin velkasaatava,
joka selvitetään maksamalla
• Aineellinen tai aineeton
• Rahoitusväline
• Sopimukseen perustuva saatava
• Rahoitusvälineessä on aina vastapuoli
• Esim. osake, velkakirja, johdannainen
• Rahoitusvälineellä voi olla jälkimarkkinat
• Aineeton
• Raha (myös valuutta)
• Laillinen maksuväline
• Yleisesti hyväksytty maksuväline
• Rahalla on ostovoimaa
• Arvon, hintojen ja velkasaatavien mittayksikkö
• Aineellinen tai aineeton
• Hyödyke
• Aineellinen omaisuuserä, jolla on jälkimarkkinat
• Yleensä teollisesti hyödynnettävä materiaali
• Ei vastapuolta, ei saatavaa
• Esim. kulta, kupari, maataloustuotteet
• Virtuaalivaluutta (myös kryptovaluutta)
• Aineeton omaisuuserä, jolla on jälkimarkkinat
• Ei vastapuolta, ei saatavaa
10.9.2020 58

59. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahaa on kahdessa muodossa
10.9.2020 59
SETELIT JA KOLIKOT
+
PANKKITALLETUKSET

60. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahajärjestelmä
10.9.2020 60
YLEISÖ
PANKIT
KESKUSPANKKI
KÄTEINEN RAHA
TALLETETTU RAHA

61. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Raha, maksuväline, rahoitusväline vai hyödyke?
10.9.2020 61
Aineellinen vai
aineeton?
Seteli/kolikko?
Käteisrahaa
Hyödyke tai
tavara
Saaminen
vastapuolelta?
Vastapuoli on
pankki?
Tilirahaa
Muu saaminen,
mahdollisesti
rahoitusväline
Jälkimarkkinat?
Virtuaalivaluutta
Ei mitään
AINEELLINEN
AINEETON
KYLLÄ
EI
KYLLÄ
EI
KYLLÄ
EI
KYLLÄ
EI

62. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Miten maksujärjestelmät toimivat?
• Koska tiliraha on käteissaaminen pankilta, sen voi siirtää toiselle tilinhaltijalle
sen sijaan, että maksu suoritetaan käteisellä
• Periaatteessa ainoastaan käteisraha on laillinen maksuväline, mutta käytännössä
tilisiirrolla on nykypäivänä laillista maksuvälinettä vastaava asema
• Huom! Tämä ei tarkoita, etteikö käteisrahalla olisi enää merkitystä, sillä tilirahan
tapauksessa ilman käteistä ei olisi myöskään saamista
• Sähköinen maksaminen tarkoittaa aina saamisten uudelleenjärjestelyä
• Maksujärjestelmät ovat viestijärjestelmiä
• Maksutapahtuma on viesti maksutapahtuman käynnistäjältä tilipankille
• Viestin vastaanottavat tilipankit järjestelevät saamisia uudestaan
• Viestiketju voi olla pitkä ja monimutkainen ja se voi koskettaa monta osapuolta
10.9.2020 62

63. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Esimerkki: korttimaksut
10.9.2020 63
Kortinhaltija Kauppias
SAAMISET: 1000 €SAAMISET: 100 €
Kortin liikkeeseenlaskija
(kortinhaltijan pankki)
Tapahtumahyvittäjä
(kauppiaan pankki)

64. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Esimerkki: korttimaksut
10.9.2020 64
Kortinhaltija
Kortin liikkeeseenlaskija
(kortinhaltijan pankki)
Kauppias
Tapahtumahyvittäjä
(kauppiaan pankki)
OSTOS KORTTIMAKSULLA: 10 €

65. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Esimerkki: korttimaksut
10.9.2020 65
Kortinhaltija Kauppias
Kortin liikkeeseenlaskija
(kortinhaltijan pankki)
Tapahtumahyvittäjä
(kauppiaan pankki)

66. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Esimerkki: korttimaksut
10.9.2020 66
Kortinhaltija Kauppias
SAAMISET: 1010 €SAAMISET: 90 €
Kortin liikkeeseenlaskija
(kortinhaltijan pankki)
Tapahtumahyvittäjä
(kauppiaan pankki)

67. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Mikä on Bitcoin?
• Bitcoin on sekä järjestelmä että arvoyksikkö (virtuaalivaluutta)
• Bitcoin-järjestelmä pitää kirjaa, kuinka paljon bitcoin-yksiköitä on eri tileillä
• Bitcoin-tilejä hallitaan salausavaimien avulla (muistuttaa salasanaa)
• Järjestelmä on hajautettu vertaisverkoksi
• Bitcoin on kryptovaluuttojen tyyppiesimerkki
10.9.2020 67

68. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Mistä Bitcoinin markkina-arvo muodostuu?
• Bitcoin-yksiköitä voi saada haltuunsa kolmella tavalla:
• ”Louhimalla” eli osallistumalla Bitcoin-verkon ylläpitoon
• Siirtona joltain toiselta haltijalta
• Ostamalla vapailta markkinoilta
• Bitcoin-markkinat ovat kasvaneet suureksi kansainväliseksi toimialaksi
• Verkossa on kymmeniä kauppapaikkoja, joissa Bitcoin-yksiköitä voi ostaa ja myydä
• Kauppapaikoilla Bitcoinille muodostuu markkinahinta kysynnän ja tarjonnan mukaan
• Bitcoinin markkinahinta on altis hintamanipulaatiolle
• Miksi Bitcoinia kysytään?
• Keräilymotiivi ja yhteisöllisyys
• Rikollinen toiminta (esim. huumekauppa, kiristyshaittaohjelmat, rahanpesu)
• Keinottelu ja uhkapeli (ostaminen ja myyminen myyntivoittojen saavuttamiseksi)
10.9.2020 68

69. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Mitä on ”digitaalinen raha”?
• Raha voi olla joko käteisen, pankkitalletusten tai sähköisen rahan muodossa
• Kaikki muu kuin käteinen raha on ”digitaalista rahaa”
• Mikään ”uusi teknologia” ei ole tuomassa asiaan muutosta
• Sähköinen raha keksittiin jo vuosikymmeniä sitten, ja sille on olemassa hyvä sääntelykehikko
(sähkörahadirektiivi eli 2009/110/EY (EMD2))
• Sähköinen raha eroaa talletusrahasta siinä, miten asiakasvaroja käsitellään
• Maksaminen on jo nyt siirtynyt pitkälti sähköisiin välineisiin, ja ne ovat pääosin luotto- ja
maksulaitosten sekä muiden yritysten tarjoamia kaupallisia palveluja
• Digitaalinen keskuspankkiraha olisi julkisen toimijan tarjoama vaihtoehto
10.9.2020 69

70. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU10.9.2020 70

71. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Mitä keskuspankkien digirahalta toivotaan?
• Kaikkien saatavilla
• Käytön helppous (kaikissa tilanteissa)
• Halpa ja nopea
• Yksityisyyden suoja
• Turvasatama
• Riippumattomuus kaupallisista toimijoista
10.9.2020 71

72. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Voisiko käteisrahan korvata kokonaan digirahalla?
Ongelma 1: Uuden maksuvälineen ostovoima
Ongelma 2: Nykyisten pankkitalletusten asema
Ongelma 3: Maksajan tunnistaminen
Ongelma 4: Riippuvuus sähköstä ja tietoverkoista
Ongelma 5: Riippuvuus yksityisten yritysten tuottamista välineistä ja palveluista
Ongelma 6: Käteiselle on edelleen paljon kysyntää
10.9.2020 72

73. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kierrossa oleva setelistö euroalueella
10.9.2020 73
Lähde: EKP
0 €
200,000,000,000 €
400,000,000,000 €
600,000,000,000 €
800,000,000,000 €
1,000,000,000,000 €
1,200,000,000,000 €
1,400,000,000,000 €
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Yhteensä 5 € 10 € 20 € 50 € 100 € 200 € 500 €

74. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Yhteenveto
• Raha on jo pitkälti ”digitaalista”: tiliraha, maksusovellukset, jne.
• ”Digitaalinen valuutta” on oikeastaan vain huono synonyymi sähköiselle
maksujärjestelmälle
• Virtuaalivaluutta on jotain ihan muuta, muistuttaa pelimerkkejä
• Käteisellä on tärkeä merkitys myös digitalisoituvassa taloudessa:
laillinen maksuväline, valuuttayksikkö, yksityisyyden suoja, varajärjestelmä
• Digitaalinen keskuspankkiraha voisi olla valtiollisen toimijan tarjoama
ei-kaupallinen vaihtoehto nykyisille sähköisille maksutavoille
10.9.2020 74

75. | Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU10.9.2020 75
Kiitos!
Aleksi Grym
Suomen Pankki
@aleksigrym