Finanssiala ry:n vt. toimitusjohtajan Esko Kivisaaren esitys finanssialan tilasta ja ajankohtaisista aiheista.

1. Finanssiala –uuden ajan kumppani
#finanssiala
Esko Kivisaari, FA:n vt. toimitusjohtaja
Toimittajien finanssiseminaari 7. – 8.9.2017

2. Suomen suurimpia veronmaksajia
OP Ryhmä 249
Nordea 216
Supercell 176
Bayer 104
Kesko 75
Metsä Fibre 68
UPM-
Kymmene
61
Elisa 56
Danske Bank 54
ABB 53
LähiTapiola 48
Orion 45
Sampo 38
Alan erilaiset verot
1 106 milj.€
Finanssialan maksamat yhteisöverot
777 milj.€
Vakuutusmaksuvero
29 milj.€
Muut
vakuutus-
yhtiöiden
keräämät
veroluonteiset
maksut
1,9
mrd.€
Milj. EUR
12 suurimmasta
yhteisöveron
maksajasta viisi on
finanssialan
toimijoita
Vuosi 2015

3. Mitä 1,9 miljardin euron
veroilla saa?
n. 10 uutta keskussairaalaa
tai n. 60 uutta koulua
tai peruskoulun kustannukset
yli 20 000 oppilaalle

4. Näin sijoitukset pyörittävät Suomen taloutta
Lainat yleisölle
219 mrd.€
Jvk-lainat
106 mrd.€
Rahamarkkinat
Helsingin pörssin
osakkeiden
markkina-arvo
209 mrd.€
191 mrd. €
KOTITALOUDET
125 mrd.€
YRITYKSET
76 mrd.€
PÖRSSI-
YRITYKSET
YRITYKSET
10 mrd.€
JULKINEN SEKTORI
88 mrd.€
TALLETUKSET
150 mrd.€
ELÄKERAHASTOT
191 mrd.€
SIJOITUSRAHASTOT
107 mrd.€
YKSITYISET
VAKUUTUSSÄÄSTÖT
49 mrd.€
14 mrd.€
Pörssiosakkeet
14 mrd.€
Jvk-lainat 5 mrd.€
Rahamarkkinat 11 mrd.€
Osakkeet
8 mrd.€
Rahasto-osuudet 16 mrd.€
Velkakirjat 6 mrd.€
SUORAT OSAKESIJOITUKSET
187 mrd.€
ULKOMAATULKOMAAT

5. Vahva ja vastuullinen yhteiskunnan rakentaja
Kestävä kasvu edellyttää, että
kaikessa toiminnassa otetaan
huomioon sosiaaliset,
taloudelliset ja ympäristöön
kohdistuvat vaikutukset.
Panoksia:
• Vahingontorjuntaan
• Vastuulliseen sijoittamiseen
• Vastuulliseen luotonantoon
• Digitaaliseen asiointiin

6. EU-komission asiantuntijaryhmä kestävän
kehityksen rahoituksesta
Väliraportin linjaukset:
• Luokittelumalli, jossa määritellään kestävät sijoitukset
• Eurooppalainen standardi vihreille joukkovelkakirjalainoille
• Varainhoitajan tehtävien tarkentaminen niin, että myös sijoitusten kestävyys
otetaan näkyvästi huomioon
• Raportointijärjestelmien kehittäminen tuomaan esiin sijoittamisen
kestävyyskysymykset
• Eurooppalaisen sääntelyn alistaminen ennen säätämistä kestävyystestille, jotta
säädösten ympäristövaikutukset otetaan entistä paremmin huomioon
• Eurooppalaisten valvontaviranomaisten roolin täsmentäminen niin, että näiden
tulee ottaa valvonnassa myös kestävyys huomioon

8. Finanssialan ilmastomuutoslinjaus
• Target two degrees
(FA:n hallitus 3.2.2017)
• Jäsenyhtiöt päättävät omista
toimenpiteistään
• Raportointia varten parhaiten sopivat
indikaattorit
• Finanssialalla parhaat mahdollisuudet
vaikuttaa

10. Kestävän kehityksen sitoumukset
2015
Rakenteisen
tiedon
automatisointi,
e-kuitin
kehittäminen
Yhdessä
Taloushallintoliiton
kanssa
2015
Ajoneuvojen
rekisteröinti ja
vakuuttaminen
yhteen
Yhdessä LVK:n
ja Trafin kanssa
2017
Terveydenhuollon
asiakirjojen
digitalisointi
Yhdessä STM:n, Kelan,
Trafin, Ilmarisen,
Varman, Elon,
LähiTapiolan ja IF:n
kanssa
2017
Finanssialan
ilmastonmuutos
-linjaus

11. Torjuttu vahinko parempi kuin korvattu
• Poikkeukselliset tulvavahingot
korvataan vakuutuksista ml.
merivesi- ja rankkasadetulvat.
• Yksityismetsistä 40 % vakuutettu
myrskyvahinkojen varalta.
• FA mukana Tulvakeskuksen
ohjausryhmässä.
• FA tekee yhteistyötä Syken ja
Ilmatieteenlaitoksen kanssa
luonnonilmiöriskien varoitus-
järjestelmien kehittämisessä.

12. Finanssisääntelyn laajuus kasvanut muutamassa
vuodessa - esimerkki pankkisääntelystä
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
Aiemmin Nykyisin
Direktiivi Parlamentin ja neuvoston asetus (1-taso)
Komission asetus (2-taso) muu Komission asetus (2-taso) raportointi
Arvio EU – regulaation sivumääristä CRD IV/ CRR
vakavaraisuusuudistuksen jälkeen

13. Lainvalmistelu kehnoa ja myöhässä
– soveltaminen ongelmallista
• Kiireellä tapahtuva EU-direktiivien kansallinen voimaansaattaminen johtaa
lainsäädännön heikkoon laatuun. Asetukset valmistuvat myöhässä. Yritykset
joutuvat soveltamaan lakeja ilman tarkempia ohjeita.
• Vakuutusten tarjoamisen direktiiviä (IDD) täydentävät EU-tason alemman asteiset
asetukset ovat komission valmistelussa. Ne valmistuvat vasta, kun kansallisen
lainsäädännön tulisi olla voimassa. Asetukset sisältävät olennaisia säännöksiä
vakuutusalan valmistautumisesta, henkilöiden kouluttamisesta, it-järjestelmistä ja
tuotemateriaaleista. Lain sisältö joudutaan hyväksymään ilman tietoa lopullisen
EU-tason sääntelyn sisällöstä.
• Rahoitusvälineiden kaupankäynnin kansallinen sääntely (MiFID2) hyväksytään
todennäköisesti juuri ennen määräaikaa eli vuoden lopussa. Aika on riittämätön
ottaen huomioon laajan sääntelyn merkitys arvopaperimarkkinoiden toiminnalle.
• SM:ltä on ollut määrä valmistua jo lähes 10 vuotta sitten asetukset automaattisista
sammutuslaitteista ja paloilmoittimista sekä tulisijoista. Vakuutusalalle ne ovat
oleellista sääntelyä.

14. Mitä sääntelytulva aiheuttaa?
• Ministeriöiden lainsäädäntöresurssit ovat riittämättömät.
• Virkamiesten osaaminen ja toimialan tuntemus eivät täytä uusia
vaatimuksia.
• Lainvalmistelu pitäisi aloittaa nykyistä aiemmin ja laajapohjaisesti
yhteistyössä toimialan asiantuntijoiden kanssa. riittämättömiä
sääntelytulvaan nähden.

15. Ministeriöt tarvitsevat osaavia
lainvalmistelijoita. On myös tehtäviä
lainvalmisteluun vaikuttamisessa: esimerkiksi
etujärjestöissä on tärkeää, että on
lainvalmisteluprosessin ja argumentoinnin
tuntemusta.
Lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen,
Itä-Suomen yliopisto

16. Mitkä ovat velkaantumisen kovimmat
haasteet?

17. Velkaantumisen kasvu ollut maltillista
Velka/käytettävissä olevat
tulot, %
0
25
50
75
100
125
150
-
2,5
0,0
2,5
5,0
7,5
10,0
12,5
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Velkaantumisasteen vuosimuutos (oikea asteikko)
Kotitalouksien lainavelat suhteessa käytettävissä oleviin vuosituloihin (vasen asteikko)
Lähde: Macrobond
%

18. Suomi vähän EU:n keskiarvon yläpuolella
Kotitalouksien velkaantumisaste, vuosi 2016 (*-merkityt 2015)
Lähde: Eurostat
Lähde: Eurostat

19. Lyhennysvapaita käytetään maltillisesti
- tuloksia 2 500 suomalaisen tutkimuksesta

20. 15
19
18
22
19
12
15
23
12
20
28
42
17
0 20 40 60
Kevät 2012
Kevät 2013
Kevät 2014
Kevät 2015
Kevät 2017
Asuntolainan määrä:
Korkeintaan 10 000 €
10 001 - 40 000 €
40 001 - 60 000 €
60 001 - 100 000 €
100 001 - 150 000 €
150 001 - 200 000 €
200 001 - 250 000 €
Yli 250 000 €
kyllä-osuudet - % vastaajista, joilla on asuntolainaa (n=854 vuonna 2017)
Oletteko viimeisen 12 kuukauden aikana käyttänyt lainaa takaisin maksaessanne lyhennysvapaita jaksoja?
Lyhennysvapaiden jaksojen käyttö
Lähde: FA, Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat –tutkimus 2017 ( n= 2 500 )

21. Velkojen vastapainona kotitalouksilla paljon
rahoitusvarallisuutta
Mrd. EUR
Rahoitusvarallisuuden
lisäksi kotitalouksilla
reaalivarallisuutta (2015):
• Asuinrakennukset 248
mrd. euroa
• Muu reaalivarallisuus
178 mrd. euroa
-
200
-
150
-
100
-
50
0
50
100
150
200
250
300
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Nettorahoitusvarat Kotitalouksien rahoitusvelat yhteensä Kotitalouksien rahoitusvarat yhteensä
Lähde: Macrobond

22. Maksuhäiriöt kasvussa Suomessa

23. Positiivinen luottorekisteri tarpeen
– kattavampi kuva asiakkaan maksukyvystä

24. Maksukykyä arvioidaan pankissa mm. stressitestin avulla.
Luottorekisteristä tiedot kaikista luotoista.
Rekisteristä ajantasainen ja kustannustehokas.
Tiedonsaanti rajattava vain luotonmyöntöön.
Ylläpitäjä voisi olla esim. Suomen Pankki.

25. Finanssiala - uudistuvan alan ääni
WWW.FINANSSIALA.FI
Esko Kivisaari
Toimitusjohtajan äitiyslomasijainen
Esko.kivisaari@finanssiala.fi
+358 500 44 77 76
@EskoKivisaari