Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Oppimisen uusi ekosysteemi

845 views

Published on

Hannu L. T. Heikkinen
eAMK-työpäivä 14.9.2017

Published in: Education
  • Be the first to comment

Oppimisen uusi ekosysteemi

  1. 1. OPPIMISEN UUSI EKOSYSTEEMI HannuL.T.HeikkinenJyväskylänyliopistoKoulutuksentutkimuslaitos eAMK-seminaari Haaga-Helia Helsinki 14.9.2017
  2. 2. •Mitä se on? •Mistä se on kotoisin? •Mitä virkaa sillä on?
  3. 3. • eAMK projektin tarkoituksena on kehittää korkeakouluoppimisen ekosysteemejä, jotka perustuvat • yhteiseen digitaaliseen opintotarjontaan • työelämälähtöiseen pedagogiikkaan • opiskelijan työelämävalmiuksia ja hyvinvointia tukevaan ohjaukseen
  4. 4. Miksi ekosysteemin metafora kiinnostaa? • Keskitetyistä systeemeistä hajautettuihin tuotannossa ja koulutuksessa (Heikkinen 2016) • Disipliinisestä oppimisesta yleisiin työelämätaitoihin (generic skills); erityisesti vuorovaikutuksen, tiedonhankinnan ja oppimaan oppimisen taitoihin • Oppimisen kaikkiallistuminen: • Formaalin, nonformaalin ja informaalin oppimisen rajojen sumeneminen • Oppimisen informalisaatio ja formalisaatio (Heikkinen, Tynjälä & Jokinen 2012)
  5. 5. Ubiikki oppiminen (ubiquitous learning) • perustuu sulautettuun, kaikkialla läsnä olevaan oppimiseen • joka puolestaan perustuu huomaamattomalla tavalla toimivaan tietotekniikkaan (ubiquitous computing) • henkilökohtaiset tavoitteet ja oma arki lähtökohtina • mikä tahansa ympäristö on oppimisympäristö – oppiminen tapahtuu kaikkialla (Cope & Kalantzis 2009; Yahya, Ahmad & Jalil 2010)
  6. 6. • Oppimisen ekosysteemit ovat toimijoiden ja välineiden dynaamisia ja kehittyviä kokonaisuuksia, jotka edistävät oppijan osaamisen ja työelämän käytänteiden kehittymistä. • eAMK-hankkeessa rakennetaan uudenlaisia oppimisen polkuja ja ubiikkeja oppimisympäristöjä työelämän ja koulutuksen yhteistyössä. • Oppimisen ekosysteemit perustuvat työelämäläheisen pedagogiikan, digitaalisen oppimisen mahdollisuuksien sekä ohjauksen soveltamiseen ja kehittämiseen. Oppimisen ekosysteemin käsite eAMK-hankkeessa
  7. 7. ”Ekosysteemiajattelu juontaa juurensa James F. Mooren luomaan käsitteeseen Business Ecosystems. ”
  8. 8. Mistä se on kotoisin? • Liiketaloustiede? (Moore 1993) • Psykologia? (Bronfenbrenner 1979) • Käytänteiden teoriat (practice theories)? (Kemmis 2008) • Biologia – ekologia?
  9. 9. • οἶκος (oîkos, “talo” => “talonpito” => “ympäristö”) + -λογία (-logía, “tutkiminen”) (Harper 2017) • eliöiden ja ympäristön suhteita tutkiva tiede, joka tutkii eliöiden ja eliölajien vuorovaikutusta toistensa sekä niitä ympäröivän ympäristön kanssa (Wikipedia)
  10. 10. • Organismien ja niiden ympäristön muodostama toiminnallinen kokonaisuus • ekosysteemiin kuuluvat elottomat ja elolliset oliot tietyllä rajatulla alueella - esimerkiksi aavikko, metsä tai lampi • rajat eivät ole tarkkoja => maapallo voidaan käsittää yhdeksi ekosysteemiksi, joka muodostuu alasysteemeistä • ihmisellä on ekosysteemissä erityislaatuinen asema
  11. 11. OPPIMISEN EKOSYSTEEMIN ONTOLOGIA: IHMISEN OLEMASSAOLON TAPA •Oppiminen on lajityypillinen ominaisuus, joka erottaa ihmisen muista luonnonolioista •Eloonjääminen ja menestyminen evoluutiossa perustuu ajattelukykyihin, oppimiseen ja kekseliäisyyteen •Ihminen on olemassa ekosysteemeissä (=maailmassa) oppimisen kautta => ontologinen näkökulma oppimisen ekosysteemeihin
  12. 12. Tavoitteet 1. Hyödyntämällä olemassa olevaa tutkimusta ja kehittämistyötä kootaan parhaita työelämäläheisiä oppimisen ekosysteemejä, jotka hyödyntävät sekä korkeakouluja että työelämää 2. Analysoidaan ekosysteemejä digitalisuuden, työelämän saaman hyödyn ja uudistuvan työelämän tarpeen ja osaamisen näkökulmista Toimenpide 1: Oppimisen ekosysteemien tunnistaminen ja systematisointi
  13. 13. Käytänteiden ekosysteemien teoria Theory of ecologies of practices (Kemmis et al. 2008) • Toimijat ovat eläviä (muuttuvia, kehittyviä ja kuolevia) organismeja • Organismin vaiheet (Moore 1993) • Syntymä (birth) • Kasvaminen, laajeneminen (expansion) • Johtavaan asemaan pääseminen ekosysteemissä (leadership) • Kuolema / uudistuminen (death / self-renewal)
  14. 14. Ekologiset periaatteet (Heikkinen & Kemmis 2012; Kemmis & Heikkinen 2012; Kemmis, Heikkinen, Aspfors & Hansén 2011; vrt. Capra 2005; Capra & Jacobsen 2017) • Verkostot (Networks) • Sisäkkäiset systeemit (Nested Systems) • Keskinäinen riippuvuus (Interdependence) • Diversiteetti (Diversity) • Kiertokulku (Cycles) • Energian virtaus (Flows) • Jatkuva kehittyminen (Development) • Dynaaminen tasapaino (Dynamic Balance) • Ekologiset lokerot (Niches)
  15. 15. Verkostot (networks) • Verkosto ja ekosysteemi tarkoittavat samaa asiaa: • ”Ekosysteemi on terminä uusi ja sitä käytetään monissa eri yhteyksissä puhuttaessa yritysten välisistä verkostoista (Hytti & Ruusunen 2016). ” • Verkosto ja ekosysteemi tarkoittavat eri asiaa: • Verkostoituminen on yksi ekosysteemien toimintaperiaatteista • Ekosysteemin metafora antaa dynaamisen, kehittyvän ja vuorovaikutteisen kuvan toimijoiden välisistä suhteista
  16. 16. Keskinäinen riippuvuus (interdependence) •Kun muutetaan ekosysteemin osatekijää, koko ekosysteemi ja niiden välisiä suhteet muuttuvat • Työelämän ja koulutuksen keskinäinen riippuvuus • Koulutuksen järjestäjien keskinäinen riippuvuus
  17. 17. Dynaaminen tasapaino (dynamic balance) • Ekosysteemi on eliöiden jatkuvaa vuorovaikutusta - samaan aikaan kilpailua ja yhteistyötä • Toimijat • yritykset, rahoittajat, • kouluttajat, konsultit, • oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot ovat samanaikaisesti toisensa kilpailijoita ja yhteistyökumppaneita, joiden toiminta on dynaamisessa tasapainossa ekosysteemin sisällä ”Yhteistyö on menestyksen avain.” (Hannu Ikonen 14.9.2017) ”Uteliaat valloittavat maailman.” (Minna Scheinin 14.9.2017)
  18. 18. Ekologinen lokero (niche) • Tietty laji (oppimisen käytänne, toimintatapa) elää oma ekologisessa lokerossaan, jossa on sille suotuisat olosuhteet • Niche voi olla pieni: • ”laji” on erikoistunut juuri tietynlaiseen ympäristöön ja menestyy tarkkaan rajatussa tilassa, mutta ei muualla • niche market: pienillekin toimijoille tarjoutuu mahdollisuus menestykselliselle liiketoiminnalle, joka hyödyntää erikoisosaamista ja pienten kuluttajaryhmien tarpeita • Jos samassa nichessä kilpailee kaksi samalla tavalla erikoistunutta lajia, toinen (heikompi) väistyy => evoluutio
  19. 19. Kirjallisuutta: Bronfenbrenner, U. 1979. The ecology of human development: Experiments by nature and design. Cambridge, MA: Harvard University Press. Capra, F. (2005) “Speaking Nature's Language: Principles for Sustainability”. In M. K. Stone and Z. Barlow. (Eds.) Ecological Literacy: Educating Our Children for a Sustainable World (pp. 18–29). San Francisco, CA:Sierra Club Books. Capra, F. & Jakobsen, 2017. A Conceptual Framework for Ecological Economics Based on Systemic Principles of Life. International Journal of Social Economics, Vol. 44, No. 6, pp. 831-844. http://www.fritjofcapra.net/a-conceptual-framework-for-ecological-economics-based-on- systemic-principles-of-life/ Cope, B., & Kalantzis, M. (2009). Ubiquitous learning: An agenda for educational transformation. Ubiquitous learning, 3-14. Yahya, S., Ahmad, E. A., & Jalil, K. A. (2010). The definition and characteristics of ubiquitous learning: A discussion. International Journal of Education and Development using Information and Communication Technology, 6(1), 1. Heikkinen, H. 2016. Koulutus, työ ja elämä. Nuorisotutkimus 2, 61–66. Heikkinen, H., Jokinen, H. & Tynjälä, P. 2012. Teacher education and development as lifelong and lifewide learning. In: H. Heikkinen, H. Jokinen & P. Tynjälä (Eds.) Peer-Group Mentoring for Teacher Development. Milton Park: Routledge, 3-30. Heikkinen, H. & Kemmis, S. 2012. Vermen arkkitehtuuria ja ekologiaa. In: H. Heikkinen, H. Jokinen, I. Markkanen & P. Tynjälä: Osaaminen jakoon. Heikkinen, H., Tynjälä, P. & Jokinen, H. 2012. Vermen teoreettiset perusteet ja toimintaperiaatteet. In: H. Heikkinen, H. Jokinen, I. Markkanen & P. Tynjälä: Osaaminen jakoon. Vertaisryhmämentorointi opetusalalla. Jyväskylä: PS-Kustannus, 45-86. Hytti, S. & Ruusunen, S. 2016. Ekosysteemit yritysmaailmassa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Kemmis, S. & Heikkinen, H. 2012. Future perspectives: Peer-Group Mentoring and international practices for teacher development. In: H. Heikkinen, H. Jokinen & P. Tynjälä (Eds.) Peer-Group Mentoring for Teacher Development. Milton Park: Routledge, 144-170. Kemmis, S., Heikkinen, H., Aspfors, J. & Hansén, S.-E. 2011. Gruppmentorskapets arkitektur och ekologi. In: J. Aspfors & S.-E. Hansén (Eds.) Gruppmentorskap stöd för lärares professionella utveckling. Helsinki: Söderströms, 54-78. Kemmis, S., & Smith, T. 2008. Praxis and praxis development. Teoksessa S. Kemmis & T. Smith (toim.) Enabling praxis. Challenges for education. Rotterdam: Sense, 3–13. Moore, J. 1993. Predators and prey: A new ecology of competition. Harward Business Review, May-June 1993, 75 - 86.

×