Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

eAMK webinaari: Laatukriteereitä ja -työkaluja digimentorointiin

24 views

Published on

Webinaarissa esiteltiin eAMK-hankkeessa tuotetut digimentoroinnin laatukriteerit ja arviointityökalut 1) opiskelijan, 2) korkeakoulun ja 3) työelämän näkökulmista.

Irja Leppisaari, Centria-ammattikorkeakoulu

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

eAMK webinaari: Laatukriteereitä ja -työkaluja digimentorointiin

  1. 1. Laatukriteereitä ja -työkaluja digimentorointiin Irja Leppisaari Yliopettaja, KT, TM Centria-ammattikorkeakoulu eAMK-webinaari 6.5.2019 https://www.eamk.fi/fi/tyoelamayhteistyo/digimentorointi/ 7.5.2019
  2. 2. 7.5.2019 Sisältö I Intro mentorointiin digitaalisissa oppimis- ja toimintaympäristöissä - uudenlainen laatutekijöiden tunnistamisen tarve II eRyhmämentoroinnin kehittyvä toimintamalli - kokeilualusta laatutyössä III Laatukriteereitä ja -työkaluja digimentorointiin IV Tueksi tulevaan: Laadukasta mentorointia digitaalisissa jatkuvan oppimisen ekosysteemeissä
  3. 3. I Intro mentorointiin digitaalisissa oppimis- ja toimintaympäristöissä 7.5.2019
  4. 4. 7.5.2019 Ääniä mentoroinnin uudistuvista maisemista - paikallinen osaamisen kehittäminen ei enää riitä/toimi - minun ei tarvitse löytää yhtä täydellistä mentoria vaan voin luoda itselleni mentoriverkoston - mentorointi ei enää ole vain konkarilta noviisille, vaan kollegalta kollegalle tai jopa noviisilta konkarille - toimintamallissa voidaan yhdistellä erilaisia mentorointimuotoja - mentorointi kulkee ketterästi taskussa mukana - minun ei tarvitse sitoutua vuodeksi mentorointiprosessiin, tämä lyhytkestoisempi toiminta sopii minulle paremmin Leppisaari, I. (2019a): Exploring emerging mentoring practices in new ecosystems of learning in Finland.
  5. 5. 7.5.2019 Opiskelijan digimentoroinnin määritelmä eAMK-hankkeessa: Digimentorointi määritellään kahden tai useamman henkilön väliseksi yhteistyöksi, jossa osapuolet haluavat kehittyä yhteisellä kiinnostuksen alueella (esim. työelämävalmiudet) ja jakaa osaamistaan hyödyntäen keskinäisessä vuorovaikutuksessaan digimenetelmiä ja -työkaluja. Perustutkinto-opiskelijan mentorina voi toimia YAMK:n opiskelija, alumni tai työelämän edustaja. Mentoroinnissa hyödynnetään erilaisia muotoja, kuten ryhmä- ja vertaismentorointia sekä ristiinmentorointia, jossa osallistujat tulevat eri korkeakouluista, eri organisaatioista ja eri aloilta.
  6. 6. II eRyhmämentoroinnin kehittyvä toimintamalli 7.5.2019
  7. 7. Ensimmäiset Suomessa: 56 eMentoria ja 50 eAktoria eMentorointikoulutus kokeilualustana eAMKissa 2017- 21.3.2017 + 19.4.2018 + 10.4.2019 http://ementorit.blogspot.fi/
  8. 8. Etujoukoissa eRyhmämentoroinnin kehittäjinä • Tulevaisuuden mentorointitutkimuksen yhtenä suuntaviivana on yhteisöllisten mentorointimuotojen kehittäminen uuden sukupolven mentorointitarpeisiin digitaalisissa oppimis- ja toimintaympäristöissä. • eRyhmämentoroinnin ja ylipäätään reaaliaikaisen e-mentoroinnin mahdollisuudet ovat lisääntyneet nopeasti, mutta tutkimusta näistä ei juurikaan on tehty vielä vähän (Huizing, 2012; Irby ym., 2017, 126). • Kehitämme DBR-tutkimuksen (McKenney & Reeves, 2014) avulla toimintamallia, jossa mentorointiprosessin keskiössä ovat reaaliaikaiset eRyhmien videoneuvottelut. • Miten eRyhmämentorointi -mallissa toimitaan ja mitä digivälineitä käytetään? Mitkä tekijät vaikuttavat eRyhmämentoroinnin onnistumiseen? http://ementorit.blogspot.fi/
  9. 9. M (ala2) M (ala 1) A (ala 1) A (ala 2) A (ala3) eMentorointimalli 2016-2017 (Leppisaari & Åkerlund 2017) Ryhmässä - 2 mentoria and 2-4 aktoria eri aloilta A 1 M 2 A 1 M 2 A=aktori M=mentori Monialainen eRyhmämentorointi osana mentorointiprosessia: Pari- ja ryhmämentorointi vuorottelivat – Yhteistä työskentelyä tukevat digityökalut
  10. 10. M1 (ala2) M3 (ala 1) M2 (ala 3) A1 (ala2) A2 (ala 1) eRyhmämentorointimalli 2017-2018 (Leppisaari 2019b) eMentorointikoulutus 5 op/3 op (Kamk, Centria-amk, Xamk) Yhdistettiin ryhmä-, vertais- ja käänteismentorointia sekä hyödynnettiin digivälineitä niiden toteuttamisessa. M=mento ri A=aktori
  11. 11. MR1 MR2 MR3 MR4 Mentori 1 Mentori 2 Mentori 1 Mentori 2 Mentori 1 Mentori 2 Mentori 1 Mentori 2 Aktori 1 Aktori 2 Aktori 2 Aktori 1 Aktori 1 Aktori 2 Aktori 1 eRyhmämentorointimalli 2018-2019 Aktori 2 (Kajaanin amk & Centria-amk, kuva T. Rajander)
  12. 12. Esimerkki: Miten eRyhmä toimi? - 2 mentoria (mentoripari) ja 3 aktoria eri aloilta, 5 x 1,5 h ENNEN - Ennakkotehtävä, esim. kysymykset/testit OneDriveen tai perehtyminen tiettyyn teemamateriaaliin (flipped learning) SESSIO - Tapaaminen videoneuvotteluna (Skype/AC/Hangouts ym.): teemana työelämään siirtyminen, omien vahvuuksien tunnistaminen ym. JÄLKEEN - Session jälkeen yhteinen arviointi (blogi, Flinga, OneDrive, Padlet) VÄLILLÄ - Vuorovaikutuksen ylläpitäminen, pikamentorointi: WhatsApp
  13. 13. III Laatukriteereitä ja -työkaluja digimentorointiin 7.5.2019
  14. 14. TUTKIMUS: eRyhmämentoroinnin kehittyvä toimintamalli (Leppisaari 2019b) 7.5.2019 Phases of eMentoring Training Course Development Research (Leppisaari 2019b)
  15. 15. eAMK-hankkeessa on tuotettu tueksi ja työvälineiksi digimentoroinnin laadunarviointiin ”yhdyspinnoilla”: 1) Laatukriteerit a) opiskelijan b) korkeakoulun c) työelämän näkökulmasta 2) Digitaalinen laatumatto -työkalu yhteisölliseen reflektointiin Tavoitteena tukea opiskelijoiden ja työntekijöiden tasavertaisia ja -laatuisia mahdollisuuksia digimentoroinnin hyödyntämiseen uusissa oppimisen ekosysteemeissä KORKEA- KOULU TYÖELÄMÄ OPISKE- LIJA Digimentoroinnin laatukriteerien moniääninen näkökulma: minkälaista on laadukas digimentorointi ao. tahojen ja toimijoiden näkökulmasta ja kokemana?
  16. 16. MITEN DIGIMENTOROINNIN LAATUKRITEERIT OVAT SYNTYNEET? • Digimentoroinnin laatukriteerit 1) opiskelijan näkökulmasta ja 2) korkeakoulun näkökulmasta on tuotettu osana eAMK-hanketyötä syksyllä 2018 ja 3) työelämän näkökulmasta keväällä 2019. • Kriteeristöt on em. tutkimustuloksia hyödyntäen laatinut Irja Leppisaari (Centria-amk) yhdessä seuraavien asiantuntijoiden ja -tahojen kanssa: 1) ”Opiskelijakortti”: Kajaanin ammattikorkeakoulun mentoroinnin asiantuntijat, eMentorointikoulutuksen kouluttajat. 2) ”Korkeakoulukortti”: Sirpa Laitinen-Väänänen (JAMK), Rauni Leinonen (KAMK), Tuula Rajander (KAMK), Helena Åkerlund (Centria-amk) sekä Kokeile ja kehitä -seminaarin (7.11.2018) eAMK-työpaja. 3) ”Työelämäkortti”: Sirpa Laitinen-Väänänen (JAMK), Rauni Leinonen (KAMK) ja Tuula Rajander (KAMK). Laatukriteereitä yhteiskehitettiin digitaalisesti työelämän edustajille suunnatun avoimen Innoduel-kyselyn avulla 4.2.-25.3.2019 teemalla ”Mistä asioista työelämän näkökulmasta laadukas digimentorointi muodostuu?” - Vastaajia oli yhteensä 37. Osallistujat äänestivät digimentorointitutkimusten pohjalta koottuja siemenideoita ja antoivat yhteensä 412 vertailevaa ääntä. Osallistujat lisäsivät kyselyyn myös omia vastauksiaan. - Laatukriteeristön pääteemojen alakohtien järjestys on määrittynyt Innoduel-vastausten pohjalta. - Menetelmän avulla osallistettiin työelämää laatukriteerien kehittämiseen ja testattiin sisältöjen osuvuutta sekä saatiin kohderyhmän asiantuntijaääntä kuuluviin.
  17. 17. 7.5.2019 TAVOITTEET MENETELMÄT YHTEISTYÖ (vuorovaikutus, yhteiskehittäminen) DIGITAALISUUS Digimentoroinnin LAATU
  18. 18. 1. OPISKELIJAN DIGIMENTOROINNIN LAATUKRITEERIT OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTA - Työkalu on tarkoitettu kouluttajien avuksi laadukkaiden digimentorointitoteutusten suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. - Onko järjestämämme digimentorointikoulutus (& erilaiset mentorointiprosessit/-ohjelmat) opiskelijan näkökulmasta laadukasta ja hyödyllistä? - Tarkastelun kohteena on opiskelijamentorointi työelämän ja koulutuksen yhdyspinnoilla. - Työkalua voivat erilaisiin mentorointi- toteutuksiin osallistuvat opiskelijat tai ryhmät soveltaen käyttää myös itsearviointiin.
  19. 19. 7.5.2019
  20. 20. 7.5.2019 Rahoittajat ym maininnat tarvittaessa tähän KOMMENTTIPUHEENVUORO: yliopettaja RAUNI LEINONEN Kajaanin ammattikorkeakoulu
  21. 21. 7.5.2019 2. DIGIMENTOROINNIN LAATUKRITEERIT KORKEAKOULUN NÄKÖKULMASTA - Opiskelijan digimentoroinnin laatukriteerit korkeakoulun näkökulmasta on laadittu tueksi ammattikorkeakoulujen digimentoroinnin kehittämiseen. - Laatukriteereitä voidaan korkeakouluissa käyttää itse- ja vertaisarvioinnin välineenä. - Tarkastelun kohteena on, miten korkeakoulu toteuttaa ja kehittää opiskelijamentorointia digitaalisuutta hyödyntäen työelämän ja koulutuksen yhdyspinnoilla.
  22. 22. 7.5.2019
  23. 23. 7.5.2019 Rahoittajat ym maininnat tarvittaessa tähän KOMMENTTIPUHEENVUORO: lehtori AIJA HIETANEN Savonia-ammattikorkeakoulu
  24. 24. 7.5.2019 Rahoittajat ym maininnat tarvittaessa tähän KOMMENTTIPUHEENVUORO: opettaja TUULA RAJANDER Kajaanin ammattikorkeakoulu
  25. 25. 3. DIGIMENTOROINNIN LAATUKRITEERIT TYÖELÄMÄN NÄKÖKULMASTA - Laadittu tueksi mentoroinnin uudistamiseen digitaalisissa työelämän toimintaympäristöissä. - Laatukriteereitä voidaan hyödyntää mentoroinnin suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja kehittämiseen. - Niitä voidaan käyttää itse- ja vertaisarvioinnin välineenä sekä ajatusten herättäjänä strategisessa työskentelyssä. - Tarkoituksena on auttaa mentoroinnin eri toimijoita (esim. mentorointipalvelujen ja -ohjelmien tuottajat ja kehittäjät sekä mentorointia henkilöstön jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisessä hyödyntävät yritykset ja organisaatiot) kehittämään laadukasta, monimuotoista ja muuttuvan työelämän tarpeisiin vastaavaa digimentorointia omassa kontekstissaan.
  26. 26. 7.5.2019 Mietin asiaa työelämän näkökulmasta. Mielestäni kriteerien suuri anti on se, että ne avaavat mentoroinnin mahdollisuuksia laajemmin henkilöstön kehittämisessä. Kriteeristöä voi käyttää mentorointiohjelmien suunnittelussa, ne laajentavat ajattelua mentoroinnin hyödyistä ja toteutustavoista sekä rohkaisevat digitaaliseen vuorovaikutukseen. Kriteerien pohjalta voi siirtyä miettimään seuraavaa askelta, eli yksilöiden mentorointitaitojen kehittämistä. Itse suosittelisin kriteereitä organisaatioille, joissa halutaan panostaa yksilöiden, tiimien ja ryhmien osaamisen kehittämiseen vuorovaikutuksen keinoin. Kriteerit antavat tärkeän näkökulman myös valmentavan kulttuurin kehittämiseen ja osaamisen kehittämisen keinojen määrittelyyn organisaatiossa. TERHI VESTERINEN on organisaatiokehittäjä, ammatillinen opettaja sekä BusinessCoach (ACC) yrityksessään SolPoint Oy:ssä. Terhi auttaa esimiehiä, asiantuntijoita ja organisaation avainryhmiä onnistumaan johtamisessa valmentamalla, kouluttamalla, coachaamalla ja mentoroimalla. KOMMENTTI- PUHEENVUORO
  27. 27. Arviointimatto LAATUMATTO (Leppisaari 2018) 1. Asettamamme TAVOITTEET ovat toteutuneet 3. VUOROVAIKUTUSSUHTEEMME toimii hyvin - Miten asettamamme osaamistavoitteet (ks. mentorointisopimus) ovat toteutuneet? - Mitä aiheita olemme käsitelleet ja mitä aiheita arviointimme perusteella pitäisi vielä käsitellä? - Miten olemme arvioineet omaa ja parimme/ryhmämme toimintaa? Mitä olemme arvioinneista oppineet? - Mitä tavoitteita meidän tulee täsmentää tai/ja asettaa lisää arviointiemme perusteella? - Minkälainen ilmapiiri meillä on parina/ryhmänä? - Miten luottamus rakentui välillemme? - Miten pidämme yllä vuorovaikutussuhdettamme? - Millä menetelmillä vahvistamme (virtuaalista) läsnäoloamme? - Miten olemme hyödyntäneet toistemme moninaisuutta / erilaisuutta? 2. Olemme löytäneet oppimistamme tukevan TOIMINTAMALLIN ja MENTOROINTIMENETELMIÄ 4. Käytämme DIGIMENETELMIÄ ja -VÄLINEITÄ mielekkäällä tavalla mentoroinnissa - Minkälaisen mentoroinnin toimintamallimallin olemme rakentaneet? Miten se tukee asettamiamme tavoitteita? - Mitä mentorointimenetelmiä/-tekniikoita olemme käyttäneet? Miten ne ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamistamme? - Miten olemme hyödyntäneet mentorin erilaisia rooleja? Mitä havaintoja olemme tehneet toimivasta aktorin roolista? - Miten hyödynnämme vertaismentorointia? - Miten syvennämme osaamistamme mentorointimenetelmien käytössä? - Miten olemme kokeneet verkkovälitteisyyden/ digitaalisuuden (videoneuvottelut, blogit yms. yhteiset dokumentit, pikaviestintä) mentoroinnissamme? - Miten toimintamme on onnistunut teknisesti? Miten olemme ratkaisseet teknisiä ongelmiamme? - Miten valitsemamme yhteydenpitovälineet ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamistamme? - Minkälaista vuorovaikutusta verkkovälitteinen/digitaalinen toimintaympäristö on mahdollistanut?
  28. 28. Arviointimatto 4. Käytämme DIGIMENETELMIÄ ja -VÄLINEITÄ mielekkäällä tavalla mentoroinnissa Digitaalinen laatumatto @Centria-amk/eAMK-hanke: Irja Leppisaari, Asko Mentu ja Satu Hangasmaa Etäisyys-työskentely sov. Oppiminen ja Ryhmätyöskentely @ Ideapakka.fi 2017 - Miten olemme kokeneet digitaalisuuden (videoneuvottelut, blogit yms. yhteiset dokumentit, pikaviestintä) mentoroinnissamme? - Miten toimintamme on onnistunut teknisesti? Miten olemme ratkaisseet teknisiä ongelmiamme? - Miten valitsemamme yhteydenpitovälineet ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamistamme? - Minkälaista vuorovaikutusta digitaalinen toimintaympäristö on mahdollistanut? - ota etäisyys suhteessa ympyrän keskipisteeseen
  29. 29. Havainnollistava esimerkki yhteistyöskentelystä: Digitaalinen laatumatto @Centria-amk/eAMK-hanke/ Irja Leppisaari, Asko Mentu ja Satu Hangasmaa Etäisyys tavoitteeseen sov. Oppiminen ja Ryhmätyöskentely @ Ideapakka.fi 2017
  30. 30. IV Tueksi tulevaan: Laadukasta mentorointia digitaalisissa jatkuvan oppimisen ekosysteemeissä 7.5.2019
  31. 31. 7.5.2019 - yhteiskehitetään kevyempiä, tehokkaita mentoroinnin toimintamalleja + kuunnellaan sekä opiskelijoita että työelämän edustajia + kuunnellaan milleniaaleja - luodaan jatkuvan oppimisen/uranaikaisen osaamisen kehittämisen toimintamalleja 1. KEVYEMPIÄ OSUVIA TOIMINTAMALLEJA 2. KETTERÄÄ JA SULAUTUVAA - yhdistellään erilaisia mentorointimuotoja - mentorointiin osallistutaan sieltä missä liikutaan - pika-/täsmämentorointi - digitaalisuus sulautuu mentoroinnin toimintatapoihin 3. YHTEISÖLLISTÄ - LIIKUTAAN JOUSTAVASTI ERI ROOLEISSA - roolit väljenevät, monenkeskiset oppimisprosessit - osaamiset ”läikkyvät toisiinsa” (vrt. Hakkarainen 2018) oppimisen ekosysteemin yhdyspinnoilla - poikkialaisuus, ristiinmentorointi - ryhmämentorointi, käänteismentorointi, vertaismentorointi Laatukriteerit ja -työkalut käyttöön digimentoroinnin kehittämisessä jatkuvan oppimisen Suomessa LUO ITSELLESI MENTORIVERKOSTO! (Ericson, 2014) (Ks. Leppisaari 2019a)
  32. 32. 7.5.2019 Oivallus, ajatus, kysymys, tuntemus, joka heräsi? irja.leppisaari@centria.fi https://www.eamk.fi/fi/tyoelamayhteistyo/digimentorointi/ Seuraa Kehittyvä digimentorointi -sivustoa!
  33. 33. Lähteet • Ericson, T. (2014). Mentoring for Gen Xers. In HBR Guide to Getting the Mentoring You Need (pp. 143-149). Boston. Harvard Business Review Press. • Huizing, R. L. (2012). Mentoring Together: A Literature Review of Group Mentoring. Mentoring & Tutoring: Partnership in Learning Vol. 20, No. 1, February 2012, 27–55. • Hakkarainen, K. (2018). Tulevaisuuden oppimisen haasteita. Saatavilla: https://asiakas.kotisivukone.com/files/ottu3.kotisivukone.com/Hakkarainen_Kai_Oppimisen_tulevaisuuden_haasteita_22.3.2018_final.pdf • Irby, B. J., Boswell, J., Abdelrahman, N., Lara-Aleco, R. & Tong, F. (2017). New Horizon for Mentoring Research: Exploring the Present and Past to Frame the Future. In D. A. Clutterbuck, F. K. Kochan, L. G. Lunsford, N. Dominguez & J. Haddock-Millar (Eds.). The SAGE Handbook of Mentoring. (pp. 119–137). London: SAGE Publications Ltd. • Leppisaari, I. (2017). Exploring principles of successful eGroup mentoring on the interface of higher education and working life. In J. Dron & S. Mishra (Eds.), Proceedings of E-Learn: World Conference on E-Learning in Corporate, Government, Healthcare, and Higher Education (pp. 391-404). Vancouver, British Columbia, Canada: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE). https://www.learntechlib.org/p/181209/. • Leppisaari, I. & Åkerlund, H. (2016). Designing eMentoring Training through Authentic Learning Principles at the Interface of Higher Education Studies and Working Life. In Proceedings of E-Learn: World Conference on E-Learning in Corporate, Government, Healthcare, and Higher Education 2016 (pp. 1165–1174). Chesapeake, VA: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE). • Leppisaari, I. (2017). Opiskelijoiden kokemuksia onnistuvaan eRyhmämentorointiin liittyvistä tekijöistä eMentorointikoulutuksessa. Teoksessa S. Ala-Tommola, T. Rajander, I. Leppisaari, R. Leinonen, A. Kuparinen, J. Ansamäki, K. Latokangas, E-L. Kemppainen, H. Arffman, M. Forsell, M. Pilli-Sihvola. Jokainen opiskelija ansaitsee eMentorin! - eMentoroinnin kehittäminen ammattikorkeakouluopintojen ja työelämän rajapinnassa. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 78 / 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821735 • Leppisaari, I. (2018). Laatumatto eRyhmien toiminnan arviointiin eMentorointikoulutuksessa. eAMK. Painamaton. • Leppisaari, I. (2019a). Exploring Emerging Mentoring Practices in New Ecosystems of Learning in Finland. In P. Kommers, T. Issa, P. Isaias & W. Hui (Eds.) Proceedings of the 6th International Conferece on Educational Technologies 2019 (ICEduTech 2019) Hong Kong 8-10 February, 2019 (pp. 97-108). IADIS International Association for Development of the Information Society. • Leppisaari, I. (2019b). eGroup mentoring – an evolving operational model in new ecosystems of tertiary learning. In K. Graziano (Ed.), Proceedings of Society for Information Technology & Teacher Education International Conference (pp. 1196-1206). Las Vegas, NV, United States: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE). Retrieved April 15, 2019 from https://www.learntechlib.org/primary/p/207797/. • McKenney, S. & Reeves, T. C. (2014). Educational Design Research. In J.M. Spector et al. (Eds.). Handbook of Research on Educational Communications and Technology (pp. 131-140). New York: Sprimger Science+Business Media. • McManus, S. E. & Russell, J. E. A. (2007). Peer Mentoring Relationships. In B. R. Ragins & K. E. Kram (Eds.) The Handbook of Mentoring at Work (pp. 273–297). Thousand Oaks: Sage. • Vainio, L. & Leppisaari, I. (2010). e-Mentoring – opportunity to build a virtual learning community with teachers. In D. Clutterbuck & Z. Hussain (Ed.) Virtual coach, virtual mentor, Information Age Publishing, Charlotte, NC, 177–187.

×