Webinaarissa esiteltiin eAMK-hankkeessa tuotetut digimentoroinnin laatukriteerit ja arviointityökalut 1) opiskelijan, 2) korkeakoulun ja 3) työelämän näkökulmista.
Irja Leppisaari, Centria-ammattikorkeakoulu
2. 7.5.2019
Sisältö
I Intro mentorointiin digitaalisissa
oppimis- ja toimintaympäristöissä
- uudenlainen laatutekijöiden
tunnistamisen tarve
II eRyhmämentoroinnin kehittyvä
toimintamalli
- kokeilualusta laatutyössä
III Laatukriteereitä ja -työkaluja
digimentorointiin
IV Tueksi tulevaan: Laadukasta
mentorointia digitaalisissa jatkuvan
oppimisen ekosysteemeissä
4. 7.5.2019
Ääniä mentoroinnin uudistuvista maisemista
- paikallinen osaamisen kehittäminen ei enää riitä/toimi
- minun ei tarvitse löytää yhtä täydellistä mentoria vaan voin
luoda itselleni mentoriverkoston
- mentorointi ei enää ole vain konkarilta noviisille, vaan
kollegalta kollegalle tai jopa noviisilta konkarille
- toimintamallissa voidaan yhdistellä erilaisia
mentorointimuotoja
- mentorointi kulkee ketterästi taskussa mukana
- minun ei tarvitse sitoutua vuodeksi mentorointiprosessiin,
tämä lyhytkestoisempi toiminta sopii minulle paremmin
Leppisaari, I. (2019a): Exploring emerging mentoring practices in new ecosystems of learning in Finland.
5. 7.5.2019
Opiskelijan digimentoroinnin
määritelmä eAMK-hankkeessa:
Digimentorointi määritellään kahden tai useamman
henkilön väliseksi yhteistyöksi, jossa osapuolet
haluavat kehittyä yhteisellä kiinnostuksen alueella
(esim. työelämävalmiudet) ja jakaa osaamistaan
hyödyntäen keskinäisessä vuorovaikutuksessaan
digimenetelmiä ja -työkaluja.
Perustutkinto-opiskelijan mentorina voi toimia
YAMK:n opiskelija, alumni tai työelämän edustaja.
Mentoroinnissa hyödynnetään erilaisia muotoja,
kuten ryhmä- ja vertaismentorointia sekä
ristiinmentorointia, jossa osallistujat tulevat eri
korkeakouluista, eri organisaatioista ja eri aloilta.
7. Ensimmäiset Suomessa:
56 eMentoria ja 50 eAktoria
eMentorointikoulutus kokeilualustana
eAMKissa 2017-
21.3.2017 + 19.4.2018 + 10.4.2019 http://ementorit.blogspot.fi/
8. Etujoukoissa eRyhmämentoroinnin kehittäjinä
• Tulevaisuuden mentorointitutkimuksen yhtenä
suuntaviivana on yhteisöllisten mentorointimuotojen
kehittäminen uuden sukupolven mentorointitarpeisiin
digitaalisissa oppimis- ja toimintaympäristöissä.
• eRyhmämentoroinnin ja ylipäätään reaaliaikaisen
e-mentoroinnin mahdollisuudet ovat lisääntyneet
nopeasti, mutta tutkimusta näistä ei juurikaan on tehty
vielä vähän (Huizing, 2012; Irby ym., 2017, 126).
• Kehitämme DBR-tutkimuksen (McKenney & Reeves,
2014) avulla toimintamallia, jossa mentorointiprosessin
keskiössä ovat reaaliaikaiset eRyhmien
videoneuvottelut.
• Miten eRyhmämentorointi -mallissa toimitaan ja mitä
digivälineitä käytetään? Mitkä tekijät vaikuttavat
eRyhmämentoroinnin onnistumiseen?
http://ementorit.blogspot.fi/
9. M
(ala2)
M (ala
1) A (ala 1)
A (ala 2)
A (ala3)
eMentorointimalli 2016-2017 (Leppisaari & Åkerlund 2017)
Ryhmässä
- 2 mentoria and 2-4 aktoria eri aloilta
A
1
M
2
A
1
M
2
A=aktori
M=mentori
Monialainen eRyhmämentorointi osana mentorointiprosessia:
Pari- ja ryhmämentorointi vuorottelivat
– Yhteistä työskentelyä tukevat digityökalut
10. M1
(ala2)
M3
(ala 1)
M2
(ala 3)
A1
(ala2)
A2
(ala 1)
eRyhmämentorointimalli
2017-2018 (Leppisaari 2019b)
eMentorointikoulutus
5 op/3 op
(Kamk,
Centria-amk,
Xamk)
Yhdistettiin ryhmä-, vertais- ja käänteismentorointia sekä hyödynnettiin digivälineitä
niiden toteuttamisessa.
M=mento
ri
A=aktori
12. Esimerkki: Miten eRyhmä toimi?
- 2 mentoria (mentoripari) ja 3 aktoria eri aloilta,
5 x 1,5 h
ENNEN
- Ennakkotehtävä, esim. kysymykset/testit
OneDriveen tai perehtyminen tiettyyn
teemamateriaaliin (flipped learning)
SESSIO
- Tapaaminen videoneuvotteluna
(Skype/AC/Hangouts ym.): teemana työelämään
siirtyminen, omien vahvuuksien tunnistaminen
ym.
JÄLKEEN
- Session jälkeen yhteinen arviointi (blogi, Flinga,
OneDrive, Padlet)
VÄLILLÄ
- Vuorovaikutuksen ylläpitäminen,
pikamentorointi: WhatsApp
14. TUTKIMUS: eRyhmämentoroinnin kehittyvä toimintamalli (Leppisaari 2019b)
7.5.2019
Phases of eMentoring Training Course Development Research
(Leppisaari 2019b)
16. eAMK-hankkeessa on tuotettu tueksi ja työvälineiksi
digimentoroinnin laadunarviointiin ”yhdyspinnoilla”:
1) Laatukriteerit
a) opiskelijan
b) korkeakoulun
c) työelämän
näkökulmasta
2) Digitaalinen
laatumatto
-työkalu
yhteisölliseen
reflektointiin
Tavoitteena tukea
opiskelijoiden ja
työntekijöiden tasavertaisia
ja -laatuisia mahdollisuuksia
digimentoroinnin
hyödyntämiseen uusissa
oppimisen ekosysteemeissä
KORKEA-
KOULU
TYÖELÄMÄ
OPISKE-
LIJA
Digimentoroinnin laatukriteerien
moniääninen näkökulma: minkälaista
on laadukas digimentorointi ao. tahojen
ja toimijoiden näkökulmasta ja
kokemana?
17. MITEN DIGIMENTOROINNIN LAATUKRITEERIT OVAT SYNTYNEET?
• Digimentoroinnin laatukriteerit 1) opiskelijan näkökulmasta ja 2) korkeakoulun näkökulmasta on
tuotettu osana eAMK-hanketyötä syksyllä 2018 ja 3) työelämän näkökulmasta keväällä 2019.
• Kriteeristöt on em. tutkimustuloksia hyödyntäen laatinut Irja Leppisaari (Centria-amk) yhdessä
seuraavien asiantuntijoiden ja -tahojen kanssa:
1) ”Opiskelijakortti”: Kajaanin ammattikorkeakoulun mentoroinnin asiantuntijat,
eMentorointikoulutuksen kouluttajat.
2) ”Korkeakoulukortti”: Sirpa Laitinen-Väänänen (JAMK), Rauni Leinonen (KAMK), Tuula Rajander
(KAMK), Helena Åkerlund (Centria-amk) sekä Kokeile ja kehitä -seminaarin (7.11.2018) eAMK-työpaja.
3) ”Työelämäkortti”: Sirpa Laitinen-Väänänen (JAMK), Rauni Leinonen (KAMK) ja Tuula Rajander
(KAMK). Laatukriteereitä yhteiskehitettiin digitaalisesti työelämän edustajille suunnatun avoimen
Innoduel-kyselyn avulla 4.2.-25.3.2019 teemalla ”Mistä asioista työelämän näkökulmasta laadukas
digimentorointi muodostuu?”
- Vastaajia oli yhteensä 37. Osallistujat äänestivät digimentorointitutkimusten pohjalta koottuja siemenideoita
ja antoivat yhteensä 412 vertailevaa ääntä. Osallistujat lisäsivät kyselyyn myös omia vastauksiaan.
- Laatukriteeristön pääteemojen alakohtien järjestys on määrittynyt Innoduel-vastausten pohjalta.
- Menetelmän avulla osallistettiin työelämää laatukriteerien kehittämiseen ja testattiin sisältöjen osuvuutta
sekä saatiin kohderyhmän asiantuntijaääntä kuuluviin.
19. 1. OPISKELIJAN
DIGIMENTOROINNIN
LAATUKRITEERIT OPISKELIJAN
NÄKÖKULMASTA
- Työkalu on tarkoitettu kouluttajien avuksi
laadukkaiden digimentorointitoteutusten
suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
- Onko järjestämämme
digimentorointikoulutus (& erilaiset
mentorointiprosessit/-ohjelmat)
opiskelijan näkökulmasta laadukasta ja
hyödyllistä?
- Tarkastelun kohteena on opiskelijamentorointi
työelämän ja koulutuksen yhdyspinnoilla.
- Työkalua voivat erilaisiin mentorointi-
toteutuksiin osallistuvat opiskelijat tai ryhmät
soveltaen käyttää myös itsearviointiin.
21. 7.5.2019 Rahoittajat ym maininnat tarvittaessa tähän
KOMMENTTIPUHEENVUORO:
yliopettaja RAUNI LEINONEN
Kajaanin ammattikorkeakoulu
22. 7.5.2019
2. DIGIMENTOROINNIN
LAATUKRITEERIT KORKEAKOULUN
NÄKÖKULMASTA
- Opiskelijan digimentoroinnin laatukriteerit
korkeakoulun näkökulmasta on laadittu
tueksi ammattikorkeakoulujen
digimentoroinnin kehittämiseen.
- Laatukriteereitä voidaan korkeakouluissa
käyttää itse- ja vertaisarvioinnin välineenä.
- Tarkastelun kohteena on, miten korkeakoulu
toteuttaa ja kehittää opiskelijamentorointia
digitaalisuutta hyödyntäen työelämän ja
koulutuksen yhdyspinnoilla.
24. 7.5.2019 Rahoittajat ym maininnat tarvittaessa tähän
KOMMENTTIPUHEENVUORO:
lehtori AIJA HIETANEN
Savonia-ammattikorkeakoulu
25. 7.5.2019 Rahoittajat ym maininnat tarvittaessa tähän
KOMMENTTIPUHEENVUORO:
opettaja TUULA RAJANDER
Kajaanin ammattikorkeakoulu
26. 3. DIGIMENTOROINNIN
LAATUKRITEERIT TYÖELÄMÄN
NÄKÖKULMASTA
- Laadittu tueksi mentoroinnin uudistamiseen
digitaalisissa työelämän toimintaympäristöissä.
- Laatukriteereitä voidaan hyödyntää mentoroinnin
suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja
kehittämiseen.
- Niitä voidaan käyttää itse- ja vertaisarvioinnin
välineenä sekä ajatusten herättäjänä strategisessa
työskentelyssä.
- Tarkoituksena on auttaa mentoroinnin eri toimijoita
(esim. mentorointipalvelujen ja
-ohjelmien tuottajat ja kehittäjät sekä mentorointia
henkilöstön jatkuvan oppimisen ja osaamisen
kehittämisessä hyödyntävät yritykset ja
organisaatiot) kehittämään laadukasta,
monimuotoista ja muuttuvan työelämän tarpeisiin
vastaavaa digimentorointia omassa kontekstissaan.
28. 7.5.2019
Mietin asiaa työelämän näkökulmasta. Mielestäni kriteerien suuri anti on se, että
ne avaavat mentoroinnin mahdollisuuksia laajemmin henkilöstön kehittämisessä.
Kriteeristöä voi käyttää mentorointiohjelmien suunnittelussa, ne laajentavat
ajattelua mentoroinnin hyödyistä ja toteutustavoista sekä rohkaisevat digitaaliseen
vuorovaikutukseen.
Kriteerien pohjalta voi siirtyä miettimään seuraavaa askelta,
eli yksilöiden mentorointitaitojen kehittämistä.
Itse suosittelisin kriteereitä organisaatioille, joissa halutaan panostaa yksilöiden,
tiimien ja ryhmien osaamisen kehittämiseen vuorovaikutuksen keinoin. Kriteerit
antavat tärkeän näkökulman myös valmentavan kulttuurin kehittämiseen ja
osaamisen kehittämisen keinojen määrittelyyn organisaatiossa.
TERHI VESTERINEN on organisaatiokehittäjä, ammatillinen opettaja sekä
BusinessCoach (ACC) yrityksessään SolPoint Oy:ssä.
Terhi auttaa esimiehiä, asiantuntijoita ja organisaation avainryhmiä onnistumaan
johtamisessa valmentamalla, kouluttamalla, coachaamalla ja mentoroimalla.
KOMMENTTI-
PUHEENVUORO
29. Arviointimatto
LAATUMATTO (Leppisaari 2018)
1. Asettamamme TAVOITTEET ovat toteutuneet
3. VUOROVAIKUTUSSUHTEEMME toimii hyvin
- Miten asettamamme osaamistavoitteet (ks.
mentorointisopimus) ovat toteutuneet?
- Mitä aiheita olemme käsitelleet ja mitä aiheita arviointimme
perusteella pitäisi vielä käsitellä?
- Miten olemme arvioineet omaa ja parimme/ryhmämme
toimintaa? Mitä olemme arvioinneista oppineet?
- Mitä tavoitteita meidän tulee täsmentää tai/ja asettaa lisää
arviointiemme perusteella?
- Minkälainen ilmapiiri meillä on parina/ryhmänä?
- Miten luottamus rakentui välillemme?
- Miten pidämme yllä vuorovaikutussuhdettamme?
- Millä menetelmillä vahvistamme (virtuaalista)
läsnäoloamme?
- Miten olemme hyödyntäneet toistemme moninaisuutta /
erilaisuutta?
2. Olemme löytäneet oppimistamme tukevan
TOIMINTAMALLIN ja MENTOROINTIMENETELMIÄ
4. Käytämme DIGIMENETELMIÄ ja -VÄLINEITÄ
mielekkäällä tavalla mentoroinnissa
- Minkälaisen mentoroinnin toimintamallimallin olemme
rakentaneet? Miten se tukee asettamiamme tavoitteita?
- Mitä mentorointimenetelmiä/-tekniikoita olemme käyttäneet?
Miten ne ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamistamme?
- Miten olemme hyödyntäneet mentorin erilaisia rooleja? Mitä
havaintoja olemme tehneet toimivasta aktorin roolista?
- Miten hyödynnämme vertaismentorointia?
- Miten syvennämme osaamistamme mentorointimenetelmien
käytössä?
- Miten olemme kokeneet verkkovälitteisyyden/
digitaalisuuden (videoneuvottelut, blogit yms. yhteiset
dokumentit, pikaviestintä) mentoroinnissamme?
- Miten toimintamme on onnistunut teknisesti? Miten
olemme ratkaisseet teknisiä ongelmiamme?
- Miten valitsemamme yhteydenpitovälineet ovat tukeneet
tavoitteiden saavuttamistamme?
- Minkälaista vuorovaikutusta verkkovälitteinen/digitaalinen
toimintaympäristö on mahdollistanut?
30. Arviointimatto
4. Käytämme DIGIMENETELMIÄ ja
-VÄLINEITÄ mielekkäällä tavalla
mentoroinnissa
Digitaalinen laatumatto @Centria-amk/eAMK-hanke: Irja Leppisaari,
Asko Mentu ja Satu Hangasmaa
Etäisyys-työskentely sov. Oppiminen ja Ryhmätyöskentely @
Ideapakka.fi 2017
- Miten olemme kokeneet digitaalisuuden (videoneuvottelut, blogit yms. yhteiset dokumentit,
pikaviestintä) mentoroinnissamme?
- Miten toimintamme on onnistunut teknisesti? Miten olemme ratkaisseet teknisiä
ongelmiamme?
- Miten valitsemamme yhteydenpitovälineet ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamistamme?
- Minkälaista vuorovaikutusta digitaalinen toimintaympäristö on mahdollistanut?
- ota etäisyys suhteessa ympyrän keskipisteeseen
33. 7.5.2019
- yhteiskehitetään kevyempiä,
tehokkaita mentoroinnin
toimintamalleja
+ kuunnellaan sekä
opiskelijoita että
työelämän edustajia
+ kuunnellaan milleniaaleja
- luodaan jatkuvan
oppimisen/uranaikaisen
osaamisen kehittämisen
toimintamalleja
1. KEVYEMPIÄ OSUVIA
TOIMINTAMALLEJA
2. KETTERÄÄ JA SULAUTUVAA
- yhdistellään erilaisia
mentorointimuotoja
- mentorointiin osallistutaan
sieltä missä liikutaan
- pika-/täsmämentorointi
- digitaalisuus sulautuu
mentoroinnin
toimintatapoihin
3. YHTEISÖLLISTÄ - LIIKUTAAN
JOUSTAVASTI ERI ROOLEISSA
- roolit väljenevät, monenkeskiset
oppimisprosessit
- osaamiset ”läikkyvät toisiinsa”
(vrt. Hakkarainen 2018)
oppimisen ekosysteemin
yhdyspinnoilla
- poikkialaisuus,
ristiinmentorointi
- ryhmämentorointi,
käänteismentorointi,
vertaismentorointi
Laatukriteerit ja -työkalut käyttöön digimentoroinnin kehittämisessä
jatkuvan oppimisen Suomessa
LUO ITSELLESI MENTORIVERKOSTO!
(Ericson, 2014)
(Ks. Leppisaari 2019a)
34. 7.5.2019
Oivallus, ajatus, kysymys, tuntemus,
joka heräsi?
irja.leppisaari@centria.fi
https://www.eamk.fi/fi/tyoelamayhteistyo/digimentorointi/
Seuraa Kehittyvä
digimentorointi -sivustoa!
35. Lähteet
• Ericson, T. (2014). Mentoring for Gen Xers. In HBR Guide to Getting the Mentoring You Need (pp. 143-149). Boston. Harvard Business Review Press.
• Huizing, R. L. (2012). Mentoring Together: A Literature Review of Group Mentoring. Mentoring & Tutoring: Partnership in Learning Vol. 20, No. 1, February 2012, 27–55.
• Hakkarainen, K. (2018). Tulevaisuuden oppimisen haasteita. Saatavilla:
https://asiakas.kotisivukone.com/files/ottu3.kotisivukone.com/Hakkarainen_Kai_Oppimisen_tulevaisuuden_haasteita_22.3.2018_final.pdf
• Irby, B. J., Boswell, J., Abdelrahman, N., Lara-Aleco, R. & Tong, F. (2017). New Horizon for Mentoring Research: Exploring the Present and Past to Frame the Future. In D. A. Clutterbuck, F. K. Kochan,
L. G. Lunsford, N. Dominguez & J. Haddock-Millar (Eds.). The SAGE Handbook of Mentoring. (pp. 119–137). London: SAGE Publications Ltd.
• Leppisaari, I. (2017). Exploring principles of successful eGroup mentoring on the interface of higher education and working life. In J. Dron & S. Mishra (Eds.), Proceedings of E-Learn: World
Conference on E-Learning in Corporate, Government, Healthcare, and Higher Education (pp. 391-404). Vancouver, British Columbia, Canada: Association for the Advancement of Computing in
Education (AACE). https://www.learntechlib.org/p/181209/.
• Leppisaari, I. & Åkerlund, H. (2016). Designing eMentoring Training through Authentic Learning Principles at the Interface of Higher Education Studies and Working Life. In Proceedings of E-Learn:
World Conference on E-Learning in Corporate, Government, Healthcare, and Higher Education 2016 (pp. 1165–1174). Chesapeake, VA: Association for the Advancement of Computing in Education
(AACE).
• Leppisaari, I. (2017). Opiskelijoiden kokemuksia onnistuvaan eRyhmämentorointiin liittyvistä tekijöistä eMentorointikoulutuksessa. Teoksessa S. Ala-Tommola, T. Rajander, I. Leppisaari, R. Leinonen,
A. Kuparinen, J. Ansamäki, K. Latokangas, E-L. Kemppainen, H. Arffman, M. Forsell, M. Pilli-Sihvola. Jokainen opiskelija ansaitsee eMentorin! - eMentoroinnin kehittäminen
ammattikorkeakouluopintojen ja työelämän rajapinnassa. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 78 / 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821735
• Leppisaari, I. (2018). Laatumatto eRyhmien toiminnan arviointiin eMentorointikoulutuksessa. eAMK. Painamaton.
• Leppisaari, I. (2019a). Exploring Emerging Mentoring Practices in New Ecosystems of Learning in Finland. In P. Kommers, T. Issa, P. Isaias & W. Hui (Eds.) Proceedings of the 6th International
Conferece on Educational Technologies 2019 (ICEduTech 2019) Hong Kong 8-10 February, 2019 (pp. 97-108). IADIS International Association for Development of the Information Society.
• Leppisaari, I. (2019b). eGroup mentoring – an evolving operational model in new ecosystems of tertiary learning. In K. Graziano (Ed.), Proceedings of Society for Information Technology & Teacher
Education International Conference (pp. 1196-1206). Las Vegas, NV, United States: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE). Retrieved April 15, 2019 from
https://www.learntechlib.org/primary/p/207797/.
• McKenney, S. & Reeves, T. C. (2014). Educational Design Research. In J.M. Spector et al. (Eds.). Handbook of Research on Educational Communications and Technology (pp. 131-140). New York:
Sprimger Science+Business Media.
• McManus, S. E. & Russell, J. E. A. (2007). Peer Mentoring Relationships. In B. R. Ragins & K. E. Kram (Eds.) The Handbook of Mentoring at Work (pp. 273–297). Thousand Oaks: Sage.
• Vainio, L. & Leppisaari, I. (2010). e-Mentoring – opportunity to build a virtual learning community with teachers. In D. Clutterbuck & Z. Hussain (Ed.) Virtual coach, virtual mentor, Information Age
Publishing, Charlotte, NC, 177–187.
Editor's Notes
Mihin vastaa, miten toteutettiin, tulokset (kategoriat)mihin suunnataan toimenpiteessä kartoituksen pohjaltaosa työelämäläheistä oppimisen ekosysteemi –teemaa
Yksi pedagoginen toimintatapa työelämärajapinnassa
Tavoitteena nostaa ääniä / herätteitä ääniä mentoroinnin uudistuvasta maisemasta
Jatkuva oppiminen on uusi slogan / uusi digitaalisuus / uusi vaihe. Digitaalisuus ”alusta”, joka mahdollistaa sen. Tähän lähde: (tulossa 2018?) Exploring emerging mentoring practices in new ecosystems of learning in FinlandIn this article we examine what kinds of mentoring practices are employed in Finnish higher education and working-life to support continuous skill development, especially focusing on the working-life-centric digital mentoring of students. The theme interviews of 11 HE institutions and four enterprises were conducted as part of the eAMK project. The results show that classical and new implementations are employed in mentoring in HE and the workplace. While traditional pair mentoring continues to be the most widely used mentoring form, group and cross mentoring are increasingly utilised. Likewise, an agile combination of different mentoring forms is identified as a feature of emerging mentoring practices. Digitalisation is increasingly part of the examined mentoring implementations and in HE especially trials are carried out to develop digital mentoring. Emerging learning ecosystems call for mentoring that is agile, adaptable and digitally accessible. We also examine the viable features and development needs of the presented mentoring models, especially from the perspective of digital devices.
- ”Paikallinen osaamisen kehittäminen ja paikallinen johtamisen kehittäminen ei enää toimi vaan meidän on pakko löytää sellaisia käytäntöjä ja tapoja, että miten me… kehitetään… organisaatiota, joka… sijaitsee fyysisesti vähän siellä sun täällä.” (Y3)
Nouseva kolmikko? Mentorointi nähdään yhtenä työelämäläheisenä pedagogisena ratkaisuna korkeakoulutuksessa jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen yhdyspinnoillaMentoroinnin nousevat trendit, ks. myös iso kv-teos, uusimmat tutkimukset
Liikutaan mentoroinnin ja valmennuksen yhdyspinnoilla, tarkempi määrittely ja vertailua olisi eri esityksen paikka… Modern mentoring goes beyond the traditional one-to-one mentoring model that has been adapted through the years. Traditional mentoring is still popular, but with the increasing number of millennials joining the workforce, organizations are beginning to include more contemporary forms of mentoring.
iStock_75154277_MEDIUM_zpsoh69tdkl
In a recent webinar, we discussed 5 modern mentoring concepts that can facilitate learning within your organization.
Flash Mentoring
Virtual Mentoring
Group Mentoring
Reverse Mentoring
Speed Mentoring
Design based research (kuva olemassa)
MATKA JATKUU – uusin malli muokkautumassa parhaillaan!!! eMentorointikoulutuksen toimintakonseptia uudistettiin siten, että koulutukseen keskeisesti liittyvässä mentorointiharjoittelusta jätettiin pois parimentorointi ja keskityttiin eRyhmämentorointiin, jossa yhdistettiin ryhmä-, vertais- ja käänteismentorointia sekä korostettiin digivälineiden käyttöä niiden toteuttamisessa.
eMentorointikoulutuksen toisessa toteutuksessa lokakuusta 2017 huhtikuuhun 2018 (see Figure 2) toimintatapaa muutettiin kehittämistutkimuksen tulosten pohjalta siten, että muodostettiin ensin eRyhmät, joihin kuului 1-2 aktoria (A) ja 3–5 mentoria (M). Niiden sisällä voitiin tarvittaessa muodostaa myös mentori-aktoripareja. Keskimäärin ryhmässä oli 2 aktoria ja 3 mentoria. Ryhmien koostumus, jossa eAktoreita oli eMentoreita vähemmän, ei vastannut koulutuksessa tavoitteena ollutta kokoonpanoa, mikä johtui koulutusorganisaatioiden aikataulullisista ongelmista aktorien rekrytoinnissa. Toteutus kuitenkin osoitti mentoroinnin joustavuuden toimintatapana siten, että ei-tavoiteltu tilanne synnytti uusia oivalluksia toimintamallin kehittämiseen. Aktori-mentori-parien sijasta ryhmissä keskityttiin vertaismentorointiin ja käänteismentorointiin, mitä Figuressa 2 kaikkien keskinäiset nuolet kuvaavat. Jossain tapauksissa ryhmässä saattoi syntyä myös kahdenvälinen mentorointisuhde, jota kuviossa on kuvattu paksummalla yhdysnuolella. eMentoreilla oli toimintamallissa taustalla tukenaan korkeakoulujen väliset kollegiaaliset teemaryhmät.
eRyhmämentoroinnin joustavuutta toimintamallina kuvaa se, että se taipui tilanteeseen, jossa mentoreita oli koulutuksessa enemmän kuin aktoreita. eMentorointiopiskelijat kykenivät hyödyntämään lähtökohtaisesti epätasapainoisessa tilanteessa vertais- ja käänteismentorointia. Ryhmät löysivät vertaismentoroinnin ja käänteismentoroinnin mahdollisuudet niin että osaamista jaettiin ja kehitettiin vastavuoroisesti ja liikuttiin sujuvasti ja tilannekohtaisesti aktorin ja mentorin rooleissa. Vertaismentoroinnista muodostui useille eMentoreille oivallus, jota he aikovat soveltaa omissa työyhteyksissään. Ryhmämentorointi auttoi opiskelijoita tunnistamaan uudenlaisen esimerkiksi Ericsonin (2014) esiin nostaman näkökulman, jossa milleniaali työntekijä ei pyri löytämään yhtä täydellistä mentoria vaan hakee useita mentoreita ja luo itselleen mentoriverkoston, joka palvelee hänen erilaisia kehittymistarpeitaan. Samalla hän saa kokemuksia verkostoissa oppimisesta.
Ryhmät saivat itse valita kommunikointivälineensä. Eräs ryhmä (GR7) listasi käyttämänsä digivälineet seuraavasti: Flinga, AnswerGarden, Skype, Prezi, GoogleDocs ja Whattsapp. Toisella ryhmällä olivat vastaavasti käytössä Skypen lisäksi Flinga, OneDrive, Whattsapp (GR1). Ryhmät toimivat eri tavoin sen suhteen, oliko digi heillä ”vain” väline, vai myös sisällöllinen oppimistavoite
Tarkasteltaessa näitä neljää työvälineryhmää, voidaan niiden käytöstä nostaa esiin seuraavia huomioita. Virtuaalimentorointi on perustunut pitkälti kirjoittamiseen pohjautuvaan vuorovaikutukseen, mutta tässä toimintamallissa vuorovaikutuksen keskiössä olivat reaaliaikaiset videoneuvottelut. Useimmat ryhmistä perustivat Whatsapp-ryhmän pikaviestintään ensimmäisenä toimenpiteenään mentorointiprosessin alussa. Dokumenttien yhteiseen työstämiseen etsittiin välineitä, joita voi käyttää yhdessä ryhmän kanssa. Esimerkkinä osiota Muut välineet mainittakoon Doodle, jonka käyttöön ryhmiä haastoi yhteisten tapaamisaikojen löytämisen vaikeus.