SlideShare a Scribd company logo
1 of 35
Download to read offline
Laatukriteereitä ja -työkaluja digimentorointiin
Irja Leppisaari
Yliopettaja, KT, TM
Centria-ammattikorkeakoulu
eAMK-webinaari 6.5.2019
https://www.eamk.fi/fi/tyoelamayhteistyo/digimentorointi/
7.5.2019
7.5.2019
Sisältö
I Intro mentorointiin digitaalisissa
oppimis- ja toimintaympäristöissä
- uudenlainen laatutekijöiden
tunnistamisen tarve
II eRyhmämentoroinnin kehittyvä
toimintamalli
- kokeilualusta laatutyössä
III Laatukriteereitä ja -työkaluja
digimentorointiin
IV Tueksi tulevaan: Laadukasta
mentorointia digitaalisissa jatkuvan
oppimisen ekosysteemeissä
I Intro mentorointiin digitaalisissa
oppimis- ja toimintaympäristöissä
7.5.2019
7.5.2019
Ääniä mentoroinnin uudistuvista maisemista
- paikallinen osaamisen kehittäminen ei enää riitä/toimi
- minun ei tarvitse löytää yhtä täydellistä mentoria vaan voin
luoda itselleni mentoriverkoston
- mentorointi ei enää ole vain konkarilta noviisille, vaan
kollegalta kollegalle tai jopa noviisilta konkarille
- toimintamallissa voidaan yhdistellä erilaisia
mentorointimuotoja
- mentorointi kulkee ketterästi taskussa mukana
- minun ei tarvitse sitoutua vuodeksi mentorointiprosessiin,
tämä lyhytkestoisempi toiminta sopii minulle paremmin
Leppisaari, I. (2019a): Exploring emerging mentoring practices in new ecosystems of learning in Finland.
7.5.2019
Opiskelijan digimentoroinnin
määritelmä eAMK-hankkeessa:
Digimentorointi määritellään kahden tai useamman
henkilön väliseksi yhteistyöksi, jossa osapuolet
haluavat kehittyä yhteisellä kiinnostuksen alueella
(esim. työelämävalmiudet) ja jakaa osaamistaan
hyödyntäen keskinäisessä vuorovaikutuksessaan
digimenetelmiä ja -työkaluja.
Perustutkinto-opiskelijan mentorina voi toimia
YAMK:n opiskelija, alumni tai työelämän edustaja.
Mentoroinnissa hyödynnetään erilaisia muotoja,
kuten ryhmä- ja vertaismentorointia sekä
ristiinmentorointia, jossa osallistujat tulevat eri
korkeakouluista, eri organisaatioista ja eri aloilta.
II eRyhmämentoroinnin
kehittyvä toimintamalli
7.5.2019
Ensimmäiset Suomessa:
56 eMentoria ja 50 eAktoria
eMentorointikoulutus kokeilualustana
eAMKissa 2017-
21.3.2017 + 19.4.2018 + 10.4.2019 http://ementorit.blogspot.fi/
Etujoukoissa eRyhmämentoroinnin kehittäjinä
• Tulevaisuuden mentorointitutkimuksen yhtenä
suuntaviivana on yhteisöllisten mentorointimuotojen
kehittäminen uuden sukupolven mentorointitarpeisiin
digitaalisissa oppimis- ja toimintaympäristöissä.
• eRyhmämentoroinnin ja ylipäätään reaaliaikaisen
e-mentoroinnin mahdollisuudet ovat lisääntyneet
nopeasti, mutta tutkimusta näistä ei juurikaan on tehty
vielä vähän (Huizing, 2012; Irby ym., 2017, 126).
• Kehitämme DBR-tutkimuksen (McKenney & Reeves,
2014) avulla toimintamallia, jossa mentorointiprosessin
keskiössä ovat reaaliaikaiset eRyhmien
videoneuvottelut.
• Miten eRyhmämentorointi -mallissa toimitaan ja mitä
digivälineitä käytetään? Mitkä tekijät vaikuttavat
eRyhmämentoroinnin onnistumiseen?
http://ementorit.blogspot.fi/
M
(ala2)
M (ala
1) A (ala 1)
A (ala 2)
A (ala3)
eMentorointimalli 2016-2017 (Leppisaari & Åkerlund 2017)
Ryhmässä
- 2 mentoria and 2-4 aktoria eri aloilta
A
1
M
2
A
1
M
2
A=aktori
M=mentori
Monialainen eRyhmämentorointi osana mentorointiprosessia:
Pari- ja ryhmämentorointi vuorottelivat
– Yhteistä työskentelyä tukevat digityökalut
M1
(ala2)
M3
(ala 1)
M2
(ala 3)
A1
(ala2)
A2
(ala 1)
eRyhmämentorointimalli
2017-2018 (Leppisaari 2019b)
eMentorointikoulutus
5 op/3 op
(Kamk,
Centria-amk,
Xamk)
Yhdistettiin ryhmä-, vertais- ja käänteismentorointia sekä hyödynnettiin digivälineitä
niiden toteuttamisessa.
M=mento
ri
A=aktori
MR1 MR2
MR3 MR4
Mentori 1
Mentori 2
Mentori 1
Mentori 2
Mentori 1
Mentori 2
Mentori 1
Mentori 2
Aktori 1
Aktori 2 Aktori 2
Aktori 1
Aktori 1
Aktori 2
Aktori 1
eRyhmämentorointimalli 2018-2019
Aktori 2
(Kajaanin amk & Centria-amk, kuva T. Rajander)
Esimerkki: Miten eRyhmä toimi?
- 2 mentoria (mentoripari) ja 3 aktoria eri aloilta,
5 x 1,5 h
ENNEN
- Ennakkotehtävä, esim. kysymykset/testit
OneDriveen tai perehtyminen tiettyyn
teemamateriaaliin (flipped learning)
SESSIO
- Tapaaminen videoneuvotteluna
(Skype/AC/Hangouts ym.): teemana työelämään
siirtyminen, omien vahvuuksien tunnistaminen
ym.
JÄLKEEN
- Session jälkeen yhteinen arviointi (blogi, Flinga,
OneDrive, Padlet)
VÄLILLÄ
- Vuorovaikutuksen ylläpitäminen,
pikamentorointi: WhatsApp
III Laatukriteereitä ja -työkaluja digimentorointiin
7.5.2019
TUTKIMUS: eRyhmämentoroinnin kehittyvä toimintamalli (Leppisaari 2019b)
7.5.2019
Phases of eMentoring Training Course Development Research
(Leppisaari 2019b)
eAMK webinaari: Laatukriteereitä ja -työkaluja digimentorointiin
eAMK-hankkeessa on tuotettu tueksi ja työvälineiksi
digimentoroinnin laadunarviointiin ”yhdyspinnoilla”:
1) Laatukriteerit
a) opiskelijan
b) korkeakoulun
c) työelämän
näkökulmasta
2) Digitaalinen
laatumatto
-työkalu
yhteisölliseen
reflektointiin
Tavoitteena tukea
opiskelijoiden ja
työntekijöiden tasavertaisia
ja -laatuisia mahdollisuuksia
digimentoroinnin
hyödyntämiseen uusissa
oppimisen ekosysteemeissä
KORKEA-
KOULU
TYÖELÄMÄ
OPISKE-
LIJA
Digimentoroinnin laatukriteerien
moniääninen näkökulma: minkälaista
on laadukas digimentorointi ao. tahojen
ja toimijoiden näkökulmasta ja
kokemana?
MITEN DIGIMENTOROINNIN LAATUKRITEERIT OVAT SYNTYNEET?
• Digimentoroinnin laatukriteerit 1) opiskelijan näkökulmasta ja 2) korkeakoulun näkökulmasta on
tuotettu osana eAMK-hanketyötä syksyllä 2018 ja 3) työelämän näkökulmasta keväällä 2019.
• Kriteeristöt on em. tutkimustuloksia hyödyntäen laatinut Irja Leppisaari (Centria-amk) yhdessä
seuraavien asiantuntijoiden ja -tahojen kanssa:
1) ”Opiskelijakortti”: Kajaanin ammattikorkeakoulun mentoroinnin asiantuntijat,
eMentorointikoulutuksen kouluttajat.
2) ”Korkeakoulukortti”: Sirpa Laitinen-Väänänen (JAMK), Rauni Leinonen (KAMK), Tuula Rajander
(KAMK), Helena Åkerlund (Centria-amk) sekä Kokeile ja kehitä -seminaarin (7.11.2018) eAMK-työpaja.
3) ”Työelämäkortti”: Sirpa Laitinen-Väänänen (JAMK), Rauni Leinonen (KAMK) ja Tuula Rajander
(KAMK). Laatukriteereitä yhteiskehitettiin digitaalisesti työelämän edustajille suunnatun avoimen
Innoduel-kyselyn avulla 4.2.-25.3.2019 teemalla ”Mistä asioista työelämän näkökulmasta laadukas
digimentorointi muodostuu?”
- Vastaajia oli yhteensä 37. Osallistujat äänestivät digimentorointitutkimusten pohjalta koottuja siemenideoita
ja antoivat yhteensä 412 vertailevaa ääntä. Osallistujat lisäsivät kyselyyn myös omia vastauksiaan.
- Laatukriteeristön pääteemojen alakohtien järjestys on määrittynyt Innoduel-vastausten pohjalta.
- Menetelmän avulla osallistettiin työelämää laatukriteerien kehittämiseen ja testattiin sisältöjen osuvuutta
sekä saatiin kohderyhmän asiantuntijaääntä kuuluviin.
7.5.2019
TAVOITTEET MENETELMÄT
YHTEISTYÖ
(vuorovaikutus,
yhteiskehittäminen)
DIGITAALISUUS
Digimentoroinnin
LAATU
1. OPISKELIJAN
DIGIMENTOROINNIN
LAATUKRITEERIT OPISKELIJAN
NÄKÖKULMASTA
- Työkalu on tarkoitettu kouluttajien avuksi
laadukkaiden digimentorointitoteutusten
suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
- Onko järjestämämme
digimentorointikoulutus (& erilaiset
mentorointiprosessit/-ohjelmat)
opiskelijan näkökulmasta laadukasta ja
hyödyllistä?
- Tarkastelun kohteena on opiskelijamentorointi
työelämän ja koulutuksen yhdyspinnoilla.
- Työkalua voivat erilaisiin mentorointi-
toteutuksiin osallistuvat opiskelijat tai ryhmät
soveltaen käyttää myös itsearviointiin.
7.5.2019
7.5.2019 Rahoittajat ym maininnat tarvittaessa tähän
KOMMENTTIPUHEENVUORO:
yliopettaja RAUNI LEINONEN
Kajaanin ammattikorkeakoulu
7.5.2019
2. DIGIMENTOROINNIN
LAATUKRITEERIT KORKEAKOULUN
NÄKÖKULMASTA
- Opiskelijan digimentoroinnin laatukriteerit
korkeakoulun näkökulmasta on laadittu
tueksi ammattikorkeakoulujen
digimentoroinnin kehittämiseen.
- Laatukriteereitä voidaan korkeakouluissa
käyttää itse- ja vertaisarvioinnin välineenä.
- Tarkastelun kohteena on, miten korkeakoulu
toteuttaa ja kehittää opiskelijamentorointia
digitaalisuutta hyödyntäen työelämän ja
koulutuksen yhdyspinnoilla.
7.5.2019
7.5.2019 Rahoittajat ym maininnat tarvittaessa tähän
KOMMENTTIPUHEENVUORO:
lehtori AIJA HIETANEN
Savonia-ammattikorkeakoulu
7.5.2019 Rahoittajat ym maininnat tarvittaessa tähän
KOMMENTTIPUHEENVUORO:
opettaja TUULA RAJANDER
Kajaanin ammattikorkeakoulu
3. DIGIMENTOROINNIN
LAATUKRITEERIT TYÖELÄMÄN
NÄKÖKULMASTA
- Laadittu tueksi mentoroinnin uudistamiseen
digitaalisissa työelämän toimintaympäristöissä.
- Laatukriteereitä voidaan hyödyntää mentoroinnin
suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja
kehittämiseen.
- Niitä voidaan käyttää itse- ja vertaisarvioinnin
välineenä sekä ajatusten herättäjänä strategisessa
työskentelyssä.
- Tarkoituksena on auttaa mentoroinnin eri toimijoita
(esim. mentorointipalvelujen ja
-ohjelmien tuottajat ja kehittäjät sekä mentorointia
henkilöstön jatkuvan oppimisen ja osaamisen
kehittämisessä hyödyntävät yritykset ja
organisaatiot) kehittämään laadukasta,
monimuotoista ja muuttuvan työelämän tarpeisiin
vastaavaa digimentorointia omassa kontekstissaan.
eAMK webinaari: Laatukriteereitä ja -työkaluja digimentorointiin
7.5.2019
Mietin asiaa työelämän näkökulmasta. Mielestäni kriteerien suuri anti on se, että
ne avaavat mentoroinnin mahdollisuuksia laajemmin henkilöstön kehittämisessä.
Kriteeristöä voi käyttää mentorointiohjelmien suunnittelussa, ne laajentavat
ajattelua mentoroinnin hyödyistä ja toteutustavoista sekä rohkaisevat digitaaliseen
vuorovaikutukseen.
Kriteerien pohjalta voi siirtyä miettimään seuraavaa askelta,
eli yksilöiden mentorointitaitojen kehittämistä.
Itse suosittelisin kriteereitä organisaatioille, joissa halutaan panostaa yksilöiden,
tiimien ja ryhmien osaamisen kehittämiseen vuorovaikutuksen keinoin. Kriteerit
antavat tärkeän näkökulman myös valmentavan kulttuurin kehittämiseen ja
osaamisen kehittämisen keinojen määrittelyyn organisaatiossa.
TERHI VESTERINEN on organisaatiokehittäjä, ammatillinen opettaja sekä
BusinessCoach (ACC) yrityksessään SolPoint Oy:ssä.
Terhi auttaa esimiehiä, asiantuntijoita ja organisaation avainryhmiä onnistumaan
johtamisessa valmentamalla, kouluttamalla, coachaamalla ja mentoroimalla.
KOMMENTTI-
PUHEENVUORO
Arviointimatto
LAATUMATTO (Leppisaari 2018)
1. Asettamamme TAVOITTEET ovat toteutuneet
3. VUOROVAIKUTUSSUHTEEMME toimii hyvin
- Miten asettamamme osaamistavoitteet (ks.
mentorointisopimus) ovat toteutuneet?
- Mitä aiheita olemme käsitelleet ja mitä aiheita arviointimme
perusteella pitäisi vielä käsitellä?
- Miten olemme arvioineet omaa ja parimme/ryhmämme
toimintaa? Mitä olemme arvioinneista oppineet?
- Mitä tavoitteita meidän tulee täsmentää tai/ja asettaa lisää
arviointiemme perusteella?
- Minkälainen ilmapiiri meillä on parina/ryhmänä?
- Miten luottamus rakentui välillemme?
- Miten pidämme yllä vuorovaikutussuhdettamme?
- Millä menetelmillä vahvistamme (virtuaalista)
läsnäoloamme?
- Miten olemme hyödyntäneet toistemme moninaisuutta /
erilaisuutta?
2. Olemme löytäneet oppimistamme tukevan
TOIMINTAMALLIN ja MENTOROINTIMENETELMIÄ
4. Käytämme DIGIMENETELMIÄ ja -VÄLINEITÄ
mielekkäällä tavalla mentoroinnissa
- Minkälaisen mentoroinnin toimintamallimallin olemme
rakentaneet? Miten se tukee asettamiamme tavoitteita?
- Mitä mentorointimenetelmiä/-tekniikoita olemme käyttäneet?
Miten ne ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamistamme?
- Miten olemme hyödyntäneet mentorin erilaisia rooleja? Mitä
havaintoja olemme tehneet toimivasta aktorin roolista?
- Miten hyödynnämme vertaismentorointia?
- Miten syvennämme osaamistamme mentorointimenetelmien
käytössä?
- Miten olemme kokeneet verkkovälitteisyyden/
digitaalisuuden (videoneuvottelut, blogit yms. yhteiset
dokumentit, pikaviestintä) mentoroinnissamme?
- Miten toimintamme on onnistunut teknisesti? Miten
olemme ratkaisseet teknisiä ongelmiamme?
- Miten valitsemamme yhteydenpitovälineet ovat tukeneet
tavoitteiden saavuttamistamme?
- Minkälaista vuorovaikutusta verkkovälitteinen/digitaalinen
toimintaympäristö on mahdollistanut?
Arviointimatto
4. Käytämme DIGIMENETELMIÄ ja
-VÄLINEITÄ mielekkäällä tavalla
mentoroinnissa
Digitaalinen laatumatto @Centria-amk/eAMK-hanke: Irja Leppisaari,
Asko Mentu ja Satu Hangasmaa
Etäisyys-työskentely sov. Oppiminen ja Ryhmätyöskentely @
Ideapakka.fi 2017
- Miten olemme kokeneet digitaalisuuden (videoneuvottelut, blogit yms. yhteiset dokumentit,
pikaviestintä) mentoroinnissamme?
- Miten toimintamme on onnistunut teknisesti? Miten olemme ratkaisseet teknisiä
ongelmiamme?
- Miten valitsemamme yhteydenpitovälineet ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamistamme?
- Minkälaista vuorovaikutusta digitaalinen toimintaympäristö on mahdollistanut?
- ota etäisyys suhteessa ympyrän keskipisteeseen
Havainnollistava esimerkki yhteistyöskentelystä:
Digitaalinen laatumatto @Centria-amk/eAMK-hanke/
Irja Leppisaari, Asko Mentu ja Satu Hangasmaa
Etäisyys tavoitteeseen sov. Oppiminen ja Ryhmätyöskentely @ Ideapakka.fi 2017
IV Tueksi tulevaan: Laadukasta mentorointia
digitaalisissa jatkuvan oppimisen ekosysteemeissä
7.5.2019
7.5.2019
- yhteiskehitetään kevyempiä,
tehokkaita mentoroinnin
toimintamalleja
+ kuunnellaan sekä
opiskelijoita että
työelämän edustajia
+ kuunnellaan milleniaaleja
- luodaan jatkuvan
oppimisen/uranaikaisen
osaamisen kehittämisen
toimintamalleja
1. KEVYEMPIÄ OSUVIA
TOIMINTAMALLEJA
2. KETTERÄÄ JA SULAUTUVAA
- yhdistellään erilaisia
mentorointimuotoja
- mentorointiin osallistutaan
sieltä missä liikutaan
- pika-/täsmämentorointi
- digitaalisuus sulautuu
mentoroinnin
toimintatapoihin
3. YHTEISÖLLISTÄ - LIIKUTAAN
JOUSTAVASTI ERI ROOLEISSA
- roolit väljenevät, monenkeskiset
oppimisprosessit
- osaamiset ”läikkyvät toisiinsa”
(vrt. Hakkarainen 2018)
oppimisen ekosysteemin
yhdyspinnoilla
- poikkialaisuus,
ristiinmentorointi
- ryhmämentorointi,
käänteismentorointi,
vertaismentorointi
Laatukriteerit ja -työkalut käyttöön digimentoroinnin kehittämisessä
jatkuvan oppimisen Suomessa
LUO ITSELLESI MENTORIVERKOSTO!
(Ericson, 2014)
(Ks. Leppisaari 2019a)
7.5.2019
Oivallus, ajatus, kysymys, tuntemus,
joka heräsi?
irja.leppisaari@centria.fi
https://www.eamk.fi/fi/tyoelamayhteistyo/digimentorointi/
Seuraa Kehittyvä
digimentorointi -sivustoa!
Lähteet
• Ericson, T. (2014). Mentoring for Gen Xers. In HBR Guide to Getting the Mentoring You Need (pp. 143-149). Boston. Harvard Business Review Press.
• Huizing, R. L. (2012). Mentoring Together: A Literature Review of Group Mentoring. Mentoring & Tutoring: Partnership in Learning Vol. 20, No. 1, February 2012, 27–55.
• Hakkarainen, K. (2018). Tulevaisuuden oppimisen haasteita. Saatavilla:
https://asiakas.kotisivukone.com/files/ottu3.kotisivukone.com/Hakkarainen_Kai_Oppimisen_tulevaisuuden_haasteita_22.3.2018_final.pdf
• Irby, B. J., Boswell, J., Abdelrahman, N., Lara-Aleco, R. & Tong, F. (2017). New Horizon for Mentoring Research: Exploring the Present and Past to Frame the Future. In D. A. Clutterbuck, F. K. Kochan,
L. G. Lunsford, N. Dominguez & J. Haddock-Millar (Eds.). The SAGE Handbook of Mentoring. (pp. 119–137). London: SAGE Publications Ltd.
• Leppisaari, I. (2017). Exploring principles of successful eGroup mentoring on the interface of higher education and working life. In J. Dron & S. Mishra (Eds.), Proceedings of E-Learn: World
Conference on E-Learning in Corporate, Government, Healthcare, and Higher Education (pp. 391-404). Vancouver, British Columbia, Canada: Association for the Advancement of Computing in
Education (AACE). https://www.learntechlib.org/p/181209/.
• Leppisaari, I. & Åkerlund, H. (2016). Designing eMentoring Training through Authentic Learning Principles at the Interface of Higher Education Studies and Working Life. In Proceedings of E-Learn:
World Conference on E-Learning in Corporate, Government, Healthcare, and Higher Education 2016 (pp. 1165–1174). Chesapeake, VA: Association for the Advancement of Computing in Education
(AACE).
• Leppisaari, I. (2017). Opiskelijoiden kokemuksia onnistuvaan eRyhmämentorointiin liittyvistä tekijöistä eMentorointikoulutuksessa. Teoksessa S. Ala-Tommola, T. Rajander, I. Leppisaari, R. Leinonen,
A. Kuparinen, J. Ansamäki, K. Latokangas, E-L. Kemppainen, H. Arffman, M. Forsell, M. Pilli-Sihvola. Jokainen opiskelija ansaitsee eMentorin! - eMentoroinnin kehittäminen
ammattikorkeakouluopintojen ja työelämän rajapinnassa. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 78 / 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821735
• Leppisaari, I. (2018). Laatumatto eRyhmien toiminnan arviointiin eMentorointikoulutuksessa. eAMK. Painamaton.
• Leppisaari, I. (2019a). Exploring Emerging Mentoring Practices in New Ecosystems of Learning in Finland. In P. Kommers, T. Issa, P. Isaias & W. Hui (Eds.) Proceedings of the 6th International
Conferece on Educational Technologies 2019 (ICEduTech 2019) Hong Kong 8-10 February, 2019 (pp. 97-108). IADIS International Association for Development of the Information Society.
• Leppisaari, I. (2019b). eGroup mentoring – an evolving operational model in new ecosystems of tertiary learning. In K. Graziano (Ed.), Proceedings of Society for Information Technology & Teacher
Education International Conference (pp. 1196-1206). Las Vegas, NV, United States: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE). Retrieved April 15, 2019 from
https://www.learntechlib.org/primary/p/207797/.
• McKenney, S. & Reeves, T. C. (2014). Educational Design Research. In J.M. Spector et al. (Eds.). Handbook of Research on Educational Communications and Technology (pp. 131-140). New York:
Sprimger Science+Business Media.
• McManus, S. E. & Russell, J. E. A. (2007). Peer Mentoring Relationships. In B. R. Ragins & K. E. Kram (Eds.) The Handbook of Mentoring at Work (pp. 273–297). Thousand Oaks: Sage.
• Vainio, L. & Leppisaari, I. (2010). e-Mentoring – opportunity to build a virtual learning community with teachers. In D. Clutterbuck & Z. Hussain (Ed.) Virtual coach, virtual mentor, Information Age
Publishing, Charlotte, NC, 177–187.

More Related Content

Similar to eAMK webinaari: Laatukriteereitä ja -työkaluja digimentorointiin

Opiskelijakeskeistä pedagogiikkaa kehittämässä
Opiskelijakeskeistä pedagogiikkaa kehittämässäOpiskelijakeskeistä pedagogiikkaa kehittämässä
Opiskelijakeskeistä pedagogiikkaa kehittämässäSirpa Pursiainen
 
eAMK webinaari: Kartoitus ammattikorkeakoulujen osaamismerkeistä
eAMK webinaari: Kartoitus ammattikorkeakoulujen osaamismerkeistäeAMK webinaari: Kartoitus ammattikorkeakoulujen osaamismerkeistä
eAMK webinaari: Kartoitus ammattikorkeakoulujen osaamismerkeistäeamkhanke
 
Yhteisöllinen digiloikka kv momu
Yhteisöllinen digiloikka kv momuYhteisöllinen digiloikka kv momu
Yhteisöllinen digiloikka kv momuSanna Brauer
 
Mentorointikäytänteet alkukartoituksen pohjalta
Mentorointikäytänteet alkukartoituksen pohjaltaMentorointikäytänteet alkukartoituksen pohjalta
Mentorointikäytänteet alkukartoituksen pohjaltaeamkhanke
 
SoMe Studio-työnhaun-valmennukset
SoMe Studio-työnhaun-valmennuksetSoMe Studio-työnhaun-valmennukset
SoMe Studio-työnhaun-valmennuksetMaria Rajakallio
 
Digipeda ja tekoäly 9.10.23
Digipeda ja tekoäly 9.10.23Digipeda ja tekoäly 9.10.23
Digipeda ja tekoäly 9.10.23Matleena Laakso
 
Osaamismerkkipäivät18022016
Osaamismerkkipäivät18022016Osaamismerkkipäivät18022016
Osaamismerkkipäivät18022016akorhonen
 
Opetusteknologian trendit ja vinkkejä sovelluksista
Opetusteknologian trendit ja vinkkejä sovelluksistaOpetusteknologian trendit ja vinkkejä sovelluksista
Opetusteknologian trendit ja vinkkejä sovelluksistaMatleena Laakso
 
Digiope-selvityksen tulosten esittely
Digiope-selvityksen tulosten esittely Digiope-selvityksen tulosten esittely
Digiope-selvityksen tulosten esittely Sanna Ruhalahti
 
SoMe Studio - LinkedIniin liittyvät koulutukset ja sisällöt
SoMe Studio  - LinkedIniin liittyvät koulutukset ja sisällöt SoMe Studio  - LinkedIniin liittyvät koulutukset ja sisällöt
SoMe Studio - LinkedIniin liittyvät koulutukset ja sisällöt Maria Rajakallio
 
Tulevaisuuden näkymät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä
Tulevaisuuden näkymät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössäTulevaisuuden näkymät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä
Tulevaisuuden näkymät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössäTaivassalo Minna
 
Koulutusesittely
KoulutusesittelyKoulutusesittely
Koulutusesittelytarleino
 
Hakamaki hyte paiva_22112018
Hakamaki hyte paiva_22112018Hakamaki hyte paiva_22112018
Hakamaki hyte paiva_22112018THL
 
Innostava verkkoläsnäolo 3.10.23
Innostava verkkoläsnäolo 3.10.23Innostava verkkoläsnäolo 3.10.23
Innostava verkkoläsnäolo 3.10.23Matleena Laakso
 
Koulutusesittely2
Koulutusesittely2Koulutusesittely2
Koulutusesittely2tarleino
 

Similar to eAMK webinaari: Laatukriteereitä ja -työkaluja digimentorointiin (20)

Opiskelijakeskeistä pedagogiikkaa kehittämässä
Opiskelijakeskeistä pedagogiikkaa kehittämässäOpiskelijakeskeistä pedagogiikkaa kehittämässä
Opiskelijakeskeistä pedagogiikkaa kehittämässä
 
Mattila silander levin_huiput_esitys
Mattila silander levin_huiput_esitysMattila silander levin_huiput_esitys
Mattila silander levin_huiput_esitys
 
eAMK webinaari: Kartoitus ammattikorkeakoulujen osaamismerkeistä
eAMK webinaari: Kartoitus ammattikorkeakoulujen osaamismerkeistäeAMK webinaari: Kartoitus ammattikorkeakoulujen osaamismerkeistä
eAMK webinaari: Kartoitus ammattikorkeakoulujen osaamismerkeistä
 
Yhteisöllinen digiloikka kv momu
Yhteisöllinen digiloikka kv momuYhteisöllinen digiloikka kv momu
Yhteisöllinen digiloikka kv momu
 
Mentorointikäytänteet alkukartoituksen pohjalta
Mentorointikäytänteet alkukartoituksen pohjaltaMentorointikäytänteet alkukartoituksen pohjalta
Mentorointikäytänteet alkukartoituksen pohjalta
 
SoMe Studio-työnhaun-valmennukset
SoMe Studio-työnhaun-valmennuksetSoMe Studio-työnhaun-valmennukset
SoMe Studio-työnhaun-valmennukset
 
Tiviittori - Digiosaamisen arviointi
Tiviittori - Digiosaamisen arviointiTiviittori - Digiosaamisen arviointi
Tiviittori - Digiosaamisen arviointi
 
Digipeda ja tekoäly 9.10.23
Digipeda ja tekoäly 9.10.23Digipeda ja tekoäly 9.10.23
Digipeda ja tekoäly 9.10.23
 
Osaamismerkkipäivät18022016
Osaamismerkkipäivät18022016Osaamismerkkipäivät18022016
Osaamismerkkipäivät18022016
 
Opetusteknologian trendit ja vinkkejä sovelluksista
Opetusteknologian trendit ja vinkkejä sovelluksistaOpetusteknologian trendit ja vinkkejä sovelluksista
Opetusteknologian trendit ja vinkkejä sovelluksista
 
Mobiilia kehittämistä
Mobiilia kehittämistäMobiilia kehittämistä
Mobiilia kehittämistä
 
Digiope-selvityksen tulosten esittely
Digiope-selvityksen tulosten esittely Digiope-selvityksen tulosten esittely
Digiope-selvityksen tulosten esittely
 
SoMe Studio - LinkedIniin liittyvät koulutukset ja sisällöt
SoMe Studio  - LinkedIniin liittyvät koulutukset ja sisällöt SoMe Studio  - LinkedIniin liittyvät koulutukset ja sisällöt
SoMe Studio - LinkedIniin liittyvät koulutukset ja sisällöt
 
Tulevaisuuden näkymät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä
Tulevaisuuden näkymät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössäTulevaisuuden näkymät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä
Tulevaisuuden näkymät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä
 
Koulutusesittely
KoulutusesittelyKoulutusesittely
Koulutusesittely
 
Hakamaki hyte paiva_22112018
Hakamaki hyte paiva_22112018Hakamaki hyte paiva_22112018
Hakamaki hyte paiva_22112018
 
Esitys minna17042013
Esitys minna17042013Esitys minna17042013
Esitys minna17042013
 
Get file
Get fileGet file
Get file
 
Innostava verkkoläsnäolo 3.10.23
Innostava verkkoläsnäolo 3.10.23Innostava verkkoläsnäolo 3.10.23
Innostava verkkoläsnäolo 3.10.23
 
Koulutusesittely2
Koulutusesittely2Koulutusesittely2
Koulutusesittely2
 

More from eamkhanke

Campus online tilastot ja talous 2020
Campus online tilastot ja talous 2020 Campus online tilastot ja talous 2020
Campus online tilastot ja talous 2020 eamkhanke
 
CampusOnline talouskatsaus 2019
CampusOnline talouskatsaus 2019CampusOnline talouskatsaus 2019
CampusOnline talouskatsaus 2019eamkhanke
 
Digital quality carpet
Digital quality carpetDigital quality carpet
Digital quality carpeteamkhanke
 
Digital kvalitetsmatta
Digital kvalitetsmattaDigital kvalitetsmatta
Digital kvalitetsmattaeamkhanke
 
eAMK ja CampusOnline.fi ajankohtaiset kuulumiset
eAMK ja CampusOnline.fi ajankohtaiset kuulumiseteAMK ja CampusOnline.fi ajankohtaiset kuulumiset
eAMK ja CampusOnline.fi ajankohtaiset kuulumiseteamkhanke
 
CampusOnline and quality in online teaching - OOFHEC 2019
CampusOnline and quality in online teaching - OOFHEC 2019CampusOnline and quality in online teaching - OOFHEC 2019
CampusOnline and quality in online teaching - OOFHEC 2019eamkhanke
 
CampusOnline analyysin loppuraportin yhteenveto
CampusOnline analyysin loppuraportin yhteenvetoCampusOnline analyysin loppuraportin yhteenveto
CampusOnline analyysin loppuraportin yhteenvetoeamkhanke
 
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariot
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariotCampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariot
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaarioteamkhanke
 
Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluissa
Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluissaTyöelämäyhteistyö ammattikorkeakouluissa
Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluissaeamkhanke
 
Mitä ovat oppimisen ekosysteemit
Mitä ovat oppimisen ekosysteemitMitä ovat oppimisen ekosysteemit
Mitä ovat oppimisen ekosysteemiteamkhanke
 
Future work skills 2025 - participatory anticipation of competence
Future work skills 2025 - participatory anticipation of competenceFuture work skills 2025 - participatory anticipation of competence
Future work skills 2025 - participatory anticipation of competenceeamkhanke
 
CampusOnline raportti, osa 2: Vaikuttavuusanalyysi
CampusOnline raportti, osa 2: VaikuttavuusanalyysiCampusOnline raportti, osa 2: Vaikuttavuusanalyysi
CampusOnline raportti, osa 2: Vaikuttavuusanalyysieamkhanke
 
Digilöylyt – yhteistoiminnallista verkkotyöpajaa rakentamassa
Digilöylyt – yhteistoiminnallista verkkotyöpajaa rakentamassa Digilöylyt – yhteistoiminnallista verkkotyöpajaa rakentamassa
Digilöylyt – yhteistoiminnallista verkkotyöpajaa rakentamassa eamkhanke
 
eAMK webinaari: Verkkotutkinto-opiskelijan hyvinvointi
eAMK webinaari: Verkkotutkinto-opiskelijan hyvinvointi eAMK webinaari: Verkkotutkinto-opiskelijan hyvinvointi
eAMK webinaari: Verkkotutkinto-opiskelijan hyvinvointi eamkhanke
 
Vertaistukea verkkoon? Verkkotutkinto-opiskelijoiden vinkit uusille opiskelij...
Vertaistukea verkkoon? Verkkotutkinto-opiskelijoiden vinkit uusille opiskelij...Vertaistukea verkkoon? Verkkotutkinto-opiskelijoiden vinkit uusille opiskelij...
Vertaistukea verkkoon? Verkkotutkinto-opiskelijoiden vinkit uusille opiskelij...eamkhanke
 
eAMK webinaari: Mitä hyötyä osaamismerkeistä on?
eAMK webinaari: Mitä hyötyä osaamismerkeistä on?eAMK webinaari: Mitä hyötyä osaamismerkeistä on?
eAMK webinaari: Mitä hyötyä osaamismerkeistä on?eamkhanke
 
CampusOnline raportti, osa 1: Talouden nakokulma
CampusOnline raportti, osa 1: Talouden nakokulmaCampusOnline raportti, osa 1: Talouden nakokulma
CampusOnline raportti, osa 1: Talouden nakokulmaeamkhanke
 
eAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin - opinnollistamisen monet mahdollisuudet
eAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin - opinnollistamisen monet mahdollisuudeteAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin - opinnollistamisen monet mahdollisuudet
eAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin - opinnollistamisen monet mahdollisuudeteamkhanke
 
eAMK webinaari: Opiskelijan digiohjauspolku
eAMK webinaari: Opiskelijan digiohjauspolkueAMK webinaari: Opiskelijan digiohjauspolku
eAMK webinaari: Opiskelijan digiohjauspolkueamkhanke
 
eAMK webinaari: Onnistuneen osaamismerkin salaisuudet
eAMK webinaari: Onnistuneen osaamismerkin salaisuudeteAMK webinaari: Onnistuneen osaamismerkin salaisuudet
eAMK webinaari: Onnistuneen osaamismerkin salaisuudeteamkhanke
 

More from eamkhanke (20)

Campus online tilastot ja talous 2020
Campus online tilastot ja talous 2020 Campus online tilastot ja talous 2020
Campus online tilastot ja talous 2020
 
CampusOnline talouskatsaus 2019
CampusOnline talouskatsaus 2019CampusOnline talouskatsaus 2019
CampusOnline talouskatsaus 2019
 
Digital quality carpet
Digital quality carpetDigital quality carpet
Digital quality carpet
 
Digital kvalitetsmatta
Digital kvalitetsmattaDigital kvalitetsmatta
Digital kvalitetsmatta
 
eAMK ja CampusOnline.fi ajankohtaiset kuulumiset
eAMK ja CampusOnline.fi ajankohtaiset kuulumiseteAMK ja CampusOnline.fi ajankohtaiset kuulumiset
eAMK ja CampusOnline.fi ajankohtaiset kuulumiset
 
CampusOnline and quality in online teaching - OOFHEC 2019
CampusOnline and quality in online teaching - OOFHEC 2019CampusOnline and quality in online teaching - OOFHEC 2019
CampusOnline and quality in online teaching - OOFHEC 2019
 
CampusOnline analyysin loppuraportin yhteenveto
CampusOnline analyysin loppuraportin yhteenvetoCampusOnline analyysin loppuraportin yhteenveto
CampusOnline analyysin loppuraportin yhteenveto
 
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariot
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariotCampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariot
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariot
 
Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluissa
Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluissaTyöelämäyhteistyö ammattikorkeakouluissa
Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluissa
 
Mitä ovat oppimisen ekosysteemit
Mitä ovat oppimisen ekosysteemitMitä ovat oppimisen ekosysteemit
Mitä ovat oppimisen ekosysteemit
 
Future work skills 2025 - participatory anticipation of competence
Future work skills 2025 - participatory anticipation of competenceFuture work skills 2025 - participatory anticipation of competence
Future work skills 2025 - participatory anticipation of competence
 
CampusOnline raportti, osa 2: Vaikuttavuusanalyysi
CampusOnline raportti, osa 2: VaikuttavuusanalyysiCampusOnline raportti, osa 2: Vaikuttavuusanalyysi
CampusOnline raportti, osa 2: Vaikuttavuusanalyysi
 
Digilöylyt – yhteistoiminnallista verkkotyöpajaa rakentamassa
Digilöylyt – yhteistoiminnallista verkkotyöpajaa rakentamassa Digilöylyt – yhteistoiminnallista verkkotyöpajaa rakentamassa
Digilöylyt – yhteistoiminnallista verkkotyöpajaa rakentamassa
 
eAMK webinaari: Verkkotutkinto-opiskelijan hyvinvointi
eAMK webinaari: Verkkotutkinto-opiskelijan hyvinvointi eAMK webinaari: Verkkotutkinto-opiskelijan hyvinvointi
eAMK webinaari: Verkkotutkinto-opiskelijan hyvinvointi
 
Vertaistukea verkkoon? Verkkotutkinto-opiskelijoiden vinkit uusille opiskelij...
Vertaistukea verkkoon? Verkkotutkinto-opiskelijoiden vinkit uusille opiskelij...Vertaistukea verkkoon? Verkkotutkinto-opiskelijoiden vinkit uusille opiskelij...
Vertaistukea verkkoon? Verkkotutkinto-opiskelijoiden vinkit uusille opiskelij...
 
eAMK webinaari: Mitä hyötyä osaamismerkeistä on?
eAMK webinaari: Mitä hyötyä osaamismerkeistä on?eAMK webinaari: Mitä hyötyä osaamismerkeistä on?
eAMK webinaari: Mitä hyötyä osaamismerkeistä on?
 
CampusOnline raportti, osa 1: Talouden nakokulma
CampusOnline raportti, osa 1: Talouden nakokulmaCampusOnline raportti, osa 1: Talouden nakokulma
CampusOnline raportti, osa 1: Talouden nakokulma
 
eAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin - opinnollistamisen monet mahdollisuudet
eAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin - opinnollistamisen monet mahdollisuudeteAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin - opinnollistamisen monet mahdollisuudet
eAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin - opinnollistamisen monet mahdollisuudet
 
eAMK webinaari: Opiskelijan digiohjauspolku
eAMK webinaari: Opiskelijan digiohjauspolkueAMK webinaari: Opiskelijan digiohjauspolku
eAMK webinaari: Opiskelijan digiohjauspolku
 
eAMK webinaari: Onnistuneen osaamismerkin salaisuudet
eAMK webinaari: Onnistuneen osaamismerkin salaisuudeteAMK webinaari: Onnistuneen osaamismerkin salaisuudet
eAMK webinaari: Onnistuneen osaamismerkin salaisuudet
 

eAMK webinaari: Laatukriteereitä ja -työkaluja digimentorointiin

  • 1. Laatukriteereitä ja -työkaluja digimentorointiin Irja Leppisaari Yliopettaja, KT, TM Centria-ammattikorkeakoulu eAMK-webinaari 6.5.2019 https://www.eamk.fi/fi/tyoelamayhteistyo/digimentorointi/ 7.5.2019
  • 2. 7.5.2019 Sisältö I Intro mentorointiin digitaalisissa oppimis- ja toimintaympäristöissä - uudenlainen laatutekijöiden tunnistamisen tarve II eRyhmämentoroinnin kehittyvä toimintamalli - kokeilualusta laatutyössä III Laatukriteereitä ja -työkaluja digimentorointiin IV Tueksi tulevaan: Laadukasta mentorointia digitaalisissa jatkuvan oppimisen ekosysteemeissä
  • 3. I Intro mentorointiin digitaalisissa oppimis- ja toimintaympäristöissä 7.5.2019
  • 4. 7.5.2019 Ääniä mentoroinnin uudistuvista maisemista - paikallinen osaamisen kehittäminen ei enää riitä/toimi - minun ei tarvitse löytää yhtä täydellistä mentoria vaan voin luoda itselleni mentoriverkoston - mentorointi ei enää ole vain konkarilta noviisille, vaan kollegalta kollegalle tai jopa noviisilta konkarille - toimintamallissa voidaan yhdistellä erilaisia mentorointimuotoja - mentorointi kulkee ketterästi taskussa mukana - minun ei tarvitse sitoutua vuodeksi mentorointiprosessiin, tämä lyhytkestoisempi toiminta sopii minulle paremmin Leppisaari, I. (2019a): Exploring emerging mentoring practices in new ecosystems of learning in Finland.
  • 5. 7.5.2019 Opiskelijan digimentoroinnin määritelmä eAMK-hankkeessa: Digimentorointi määritellään kahden tai useamman henkilön väliseksi yhteistyöksi, jossa osapuolet haluavat kehittyä yhteisellä kiinnostuksen alueella (esim. työelämävalmiudet) ja jakaa osaamistaan hyödyntäen keskinäisessä vuorovaikutuksessaan digimenetelmiä ja -työkaluja. Perustutkinto-opiskelijan mentorina voi toimia YAMK:n opiskelija, alumni tai työelämän edustaja. Mentoroinnissa hyödynnetään erilaisia muotoja, kuten ryhmä- ja vertaismentorointia sekä ristiinmentorointia, jossa osallistujat tulevat eri korkeakouluista, eri organisaatioista ja eri aloilta.
  • 7. Ensimmäiset Suomessa: 56 eMentoria ja 50 eAktoria eMentorointikoulutus kokeilualustana eAMKissa 2017- 21.3.2017 + 19.4.2018 + 10.4.2019 http://ementorit.blogspot.fi/
  • 8. Etujoukoissa eRyhmämentoroinnin kehittäjinä • Tulevaisuuden mentorointitutkimuksen yhtenä suuntaviivana on yhteisöllisten mentorointimuotojen kehittäminen uuden sukupolven mentorointitarpeisiin digitaalisissa oppimis- ja toimintaympäristöissä. • eRyhmämentoroinnin ja ylipäätään reaaliaikaisen e-mentoroinnin mahdollisuudet ovat lisääntyneet nopeasti, mutta tutkimusta näistä ei juurikaan on tehty vielä vähän (Huizing, 2012; Irby ym., 2017, 126). • Kehitämme DBR-tutkimuksen (McKenney & Reeves, 2014) avulla toimintamallia, jossa mentorointiprosessin keskiössä ovat reaaliaikaiset eRyhmien videoneuvottelut. • Miten eRyhmämentorointi -mallissa toimitaan ja mitä digivälineitä käytetään? Mitkä tekijät vaikuttavat eRyhmämentoroinnin onnistumiseen? http://ementorit.blogspot.fi/
  • 9. M (ala2) M (ala 1) A (ala 1) A (ala 2) A (ala3) eMentorointimalli 2016-2017 (Leppisaari & Åkerlund 2017) Ryhmässä - 2 mentoria and 2-4 aktoria eri aloilta A 1 M 2 A 1 M 2 A=aktori M=mentori Monialainen eRyhmämentorointi osana mentorointiprosessia: Pari- ja ryhmämentorointi vuorottelivat – Yhteistä työskentelyä tukevat digityökalut
  • 10. M1 (ala2) M3 (ala 1) M2 (ala 3) A1 (ala2) A2 (ala 1) eRyhmämentorointimalli 2017-2018 (Leppisaari 2019b) eMentorointikoulutus 5 op/3 op (Kamk, Centria-amk, Xamk) Yhdistettiin ryhmä-, vertais- ja käänteismentorointia sekä hyödynnettiin digivälineitä niiden toteuttamisessa. M=mento ri A=aktori
  • 11. MR1 MR2 MR3 MR4 Mentori 1 Mentori 2 Mentori 1 Mentori 2 Mentori 1 Mentori 2 Mentori 1 Mentori 2 Aktori 1 Aktori 2 Aktori 2 Aktori 1 Aktori 1 Aktori 2 Aktori 1 eRyhmämentorointimalli 2018-2019 Aktori 2 (Kajaanin amk & Centria-amk, kuva T. Rajander)
  • 12. Esimerkki: Miten eRyhmä toimi? - 2 mentoria (mentoripari) ja 3 aktoria eri aloilta, 5 x 1,5 h ENNEN - Ennakkotehtävä, esim. kysymykset/testit OneDriveen tai perehtyminen tiettyyn teemamateriaaliin (flipped learning) SESSIO - Tapaaminen videoneuvotteluna (Skype/AC/Hangouts ym.): teemana työelämään siirtyminen, omien vahvuuksien tunnistaminen ym. JÄLKEEN - Session jälkeen yhteinen arviointi (blogi, Flinga, OneDrive, Padlet) VÄLILLÄ - Vuorovaikutuksen ylläpitäminen, pikamentorointi: WhatsApp
  • 13. III Laatukriteereitä ja -työkaluja digimentorointiin 7.5.2019
  • 14. TUTKIMUS: eRyhmämentoroinnin kehittyvä toimintamalli (Leppisaari 2019b) 7.5.2019 Phases of eMentoring Training Course Development Research (Leppisaari 2019b)
  • 16. eAMK-hankkeessa on tuotettu tueksi ja työvälineiksi digimentoroinnin laadunarviointiin ”yhdyspinnoilla”: 1) Laatukriteerit a) opiskelijan b) korkeakoulun c) työelämän näkökulmasta 2) Digitaalinen laatumatto -työkalu yhteisölliseen reflektointiin Tavoitteena tukea opiskelijoiden ja työntekijöiden tasavertaisia ja -laatuisia mahdollisuuksia digimentoroinnin hyödyntämiseen uusissa oppimisen ekosysteemeissä KORKEA- KOULU TYÖELÄMÄ OPISKE- LIJA Digimentoroinnin laatukriteerien moniääninen näkökulma: minkälaista on laadukas digimentorointi ao. tahojen ja toimijoiden näkökulmasta ja kokemana?
  • 17. MITEN DIGIMENTOROINNIN LAATUKRITEERIT OVAT SYNTYNEET? • Digimentoroinnin laatukriteerit 1) opiskelijan näkökulmasta ja 2) korkeakoulun näkökulmasta on tuotettu osana eAMK-hanketyötä syksyllä 2018 ja 3) työelämän näkökulmasta keväällä 2019. • Kriteeristöt on em. tutkimustuloksia hyödyntäen laatinut Irja Leppisaari (Centria-amk) yhdessä seuraavien asiantuntijoiden ja -tahojen kanssa: 1) ”Opiskelijakortti”: Kajaanin ammattikorkeakoulun mentoroinnin asiantuntijat, eMentorointikoulutuksen kouluttajat. 2) ”Korkeakoulukortti”: Sirpa Laitinen-Väänänen (JAMK), Rauni Leinonen (KAMK), Tuula Rajander (KAMK), Helena Åkerlund (Centria-amk) sekä Kokeile ja kehitä -seminaarin (7.11.2018) eAMK-työpaja. 3) ”Työelämäkortti”: Sirpa Laitinen-Väänänen (JAMK), Rauni Leinonen (KAMK) ja Tuula Rajander (KAMK). Laatukriteereitä yhteiskehitettiin digitaalisesti työelämän edustajille suunnatun avoimen Innoduel-kyselyn avulla 4.2.-25.3.2019 teemalla ”Mistä asioista työelämän näkökulmasta laadukas digimentorointi muodostuu?” - Vastaajia oli yhteensä 37. Osallistujat äänestivät digimentorointitutkimusten pohjalta koottuja siemenideoita ja antoivat yhteensä 412 vertailevaa ääntä. Osallistujat lisäsivät kyselyyn myös omia vastauksiaan. - Laatukriteeristön pääteemojen alakohtien järjestys on määrittynyt Innoduel-vastausten pohjalta. - Menetelmän avulla osallistettiin työelämää laatukriteerien kehittämiseen ja testattiin sisältöjen osuvuutta sekä saatiin kohderyhmän asiantuntijaääntä kuuluviin.
  • 19. 1. OPISKELIJAN DIGIMENTOROINNIN LAATUKRITEERIT OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTA - Työkalu on tarkoitettu kouluttajien avuksi laadukkaiden digimentorointitoteutusten suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. - Onko järjestämämme digimentorointikoulutus (& erilaiset mentorointiprosessit/-ohjelmat) opiskelijan näkökulmasta laadukasta ja hyödyllistä? - Tarkastelun kohteena on opiskelijamentorointi työelämän ja koulutuksen yhdyspinnoilla. - Työkalua voivat erilaisiin mentorointi- toteutuksiin osallistuvat opiskelijat tai ryhmät soveltaen käyttää myös itsearviointiin.
  • 21. 7.5.2019 Rahoittajat ym maininnat tarvittaessa tähän KOMMENTTIPUHEENVUORO: yliopettaja RAUNI LEINONEN Kajaanin ammattikorkeakoulu
  • 22. 7.5.2019 2. DIGIMENTOROINNIN LAATUKRITEERIT KORKEAKOULUN NÄKÖKULMASTA - Opiskelijan digimentoroinnin laatukriteerit korkeakoulun näkökulmasta on laadittu tueksi ammattikorkeakoulujen digimentoroinnin kehittämiseen. - Laatukriteereitä voidaan korkeakouluissa käyttää itse- ja vertaisarvioinnin välineenä. - Tarkastelun kohteena on, miten korkeakoulu toteuttaa ja kehittää opiskelijamentorointia digitaalisuutta hyödyntäen työelämän ja koulutuksen yhdyspinnoilla.
  • 24. 7.5.2019 Rahoittajat ym maininnat tarvittaessa tähän KOMMENTTIPUHEENVUORO: lehtori AIJA HIETANEN Savonia-ammattikorkeakoulu
  • 25. 7.5.2019 Rahoittajat ym maininnat tarvittaessa tähän KOMMENTTIPUHEENVUORO: opettaja TUULA RAJANDER Kajaanin ammattikorkeakoulu
  • 26. 3. DIGIMENTOROINNIN LAATUKRITEERIT TYÖELÄMÄN NÄKÖKULMASTA - Laadittu tueksi mentoroinnin uudistamiseen digitaalisissa työelämän toimintaympäristöissä. - Laatukriteereitä voidaan hyödyntää mentoroinnin suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja kehittämiseen. - Niitä voidaan käyttää itse- ja vertaisarvioinnin välineenä sekä ajatusten herättäjänä strategisessa työskentelyssä. - Tarkoituksena on auttaa mentoroinnin eri toimijoita (esim. mentorointipalvelujen ja -ohjelmien tuottajat ja kehittäjät sekä mentorointia henkilöstön jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisessä hyödyntävät yritykset ja organisaatiot) kehittämään laadukasta, monimuotoista ja muuttuvan työelämän tarpeisiin vastaavaa digimentorointia omassa kontekstissaan.
  • 28. 7.5.2019 Mietin asiaa työelämän näkökulmasta. Mielestäni kriteerien suuri anti on se, että ne avaavat mentoroinnin mahdollisuuksia laajemmin henkilöstön kehittämisessä. Kriteeristöä voi käyttää mentorointiohjelmien suunnittelussa, ne laajentavat ajattelua mentoroinnin hyödyistä ja toteutustavoista sekä rohkaisevat digitaaliseen vuorovaikutukseen. Kriteerien pohjalta voi siirtyä miettimään seuraavaa askelta, eli yksilöiden mentorointitaitojen kehittämistä. Itse suosittelisin kriteereitä organisaatioille, joissa halutaan panostaa yksilöiden, tiimien ja ryhmien osaamisen kehittämiseen vuorovaikutuksen keinoin. Kriteerit antavat tärkeän näkökulman myös valmentavan kulttuurin kehittämiseen ja osaamisen kehittämisen keinojen määrittelyyn organisaatiossa. TERHI VESTERINEN on organisaatiokehittäjä, ammatillinen opettaja sekä BusinessCoach (ACC) yrityksessään SolPoint Oy:ssä. Terhi auttaa esimiehiä, asiantuntijoita ja organisaation avainryhmiä onnistumaan johtamisessa valmentamalla, kouluttamalla, coachaamalla ja mentoroimalla. KOMMENTTI- PUHEENVUORO
  • 29. Arviointimatto LAATUMATTO (Leppisaari 2018) 1. Asettamamme TAVOITTEET ovat toteutuneet 3. VUOROVAIKUTUSSUHTEEMME toimii hyvin - Miten asettamamme osaamistavoitteet (ks. mentorointisopimus) ovat toteutuneet? - Mitä aiheita olemme käsitelleet ja mitä aiheita arviointimme perusteella pitäisi vielä käsitellä? - Miten olemme arvioineet omaa ja parimme/ryhmämme toimintaa? Mitä olemme arvioinneista oppineet? - Mitä tavoitteita meidän tulee täsmentää tai/ja asettaa lisää arviointiemme perusteella? - Minkälainen ilmapiiri meillä on parina/ryhmänä? - Miten luottamus rakentui välillemme? - Miten pidämme yllä vuorovaikutussuhdettamme? - Millä menetelmillä vahvistamme (virtuaalista) läsnäoloamme? - Miten olemme hyödyntäneet toistemme moninaisuutta / erilaisuutta? 2. Olemme löytäneet oppimistamme tukevan TOIMINTAMALLIN ja MENTOROINTIMENETELMIÄ 4. Käytämme DIGIMENETELMIÄ ja -VÄLINEITÄ mielekkäällä tavalla mentoroinnissa - Minkälaisen mentoroinnin toimintamallimallin olemme rakentaneet? Miten se tukee asettamiamme tavoitteita? - Mitä mentorointimenetelmiä/-tekniikoita olemme käyttäneet? Miten ne ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamistamme? - Miten olemme hyödyntäneet mentorin erilaisia rooleja? Mitä havaintoja olemme tehneet toimivasta aktorin roolista? - Miten hyödynnämme vertaismentorointia? - Miten syvennämme osaamistamme mentorointimenetelmien käytössä? - Miten olemme kokeneet verkkovälitteisyyden/ digitaalisuuden (videoneuvottelut, blogit yms. yhteiset dokumentit, pikaviestintä) mentoroinnissamme? - Miten toimintamme on onnistunut teknisesti? Miten olemme ratkaisseet teknisiä ongelmiamme? - Miten valitsemamme yhteydenpitovälineet ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamistamme? - Minkälaista vuorovaikutusta verkkovälitteinen/digitaalinen toimintaympäristö on mahdollistanut?
  • 30. Arviointimatto 4. Käytämme DIGIMENETELMIÄ ja -VÄLINEITÄ mielekkäällä tavalla mentoroinnissa Digitaalinen laatumatto @Centria-amk/eAMK-hanke: Irja Leppisaari, Asko Mentu ja Satu Hangasmaa Etäisyys-työskentely sov. Oppiminen ja Ryhmätyöskentely @ Ideapakka.fi 2017 - Miten olemme kokeneet digitaalisuuden (videoneuvottelut, blogit yms. yhteiset dokumentit, pikaviestintä) mentoroinnissamme? - Miten toimintamme on onnistunut teknisesti? Miten olemme ratkaisseet teknisiä ongelmiamme? - Miten valitsemamme yhteydenpitovälineet ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamistamme? - Minkälaista vuorovaikutusta digitaalinen toimintaympäristö on mahdollistanut? - ota etäisyys suhteessa ympyrän keskipisteeseen
  • 31. Havainnollistava esimerkki yhteistyöskentelystä: Digitaalinen laatumatto @Centria-amk/eAMK-hanke/ Irja Leppisaari, Asko Mentu ja Satu Hangasmaa Etäisyys tavoitteeseen sov. Oppiminen ja Ryhmätyöskentely @ Ideapakka.fi 2017
  • 32. IV Tueksi tulevaan: Laadukasta mentorointia digitaalisissa jatkuvan oppimisen ekosysteemeissä 7.5.2019
  • 33. 7.5.2019 - yhteiskehitetään kevyempiä, tehokkaita mentoroinnin toimintamalleja + kuunnellaan sekä opiskelijoita että työelämän edustajia + kuunnellaan milleniaaleja - luodaan jatkuvan oppimisen/uranaikaisen osaamisen kehittämisen toimintamalleja 1. KEVYEMPIÄ OSUVIA TOIMINTAMALLEJA 2. KETTERÄÄ JA SULAUTUVAA - yhdistellään erilaisia mentorointimuotoja - mentorointiin osallistutaan sieltä missä liikutaan - pika-/täsmämentorointi - digitaalisuus sulautuu mentoroinnin toimintatapoihin 3. YHTEISÖLLISTÄ - LIIKUTAAN JOUSTAVASTI ERI ROOLEISSA - roolit väljenevät, monenkeskiset oppimisprosessit - osaamiset ”läikkyvät toisiinsa” (vrt. Hakkarainen 2018) oppimisen ekosysteemin yhdyspinnoilla - poikkialaisuus, ristiinmentorointi - ryhmämentorointi, käänteismentorointi, vertaismentorointi Laatukriteerit ja -työkalut käyttöön digimentoroinnin kehittämisessä jatkuvan oppimisen Suomessa LUO ITSELLESI MENTORIVERKOSTO! (Ericson, 2014) (Ks. Leppisaari 2019a)
  • 34. 7.5.2019 Oivallus, ajatus, kysymys, tuntemus, joka heräsi? irja.leppisaari@centria.fi https://www.eamk.fi/fi/tyoelamayhteistyo/digimentorointi/ Seuraa Kehittyvä digimentorointi -sivustoa!
  • 35. Lähteet • Ericson, T. (2014). Mentoring for Gen Xers. In HBR Guide to Getting the Mentoring You Need (pp. 143-149). Boston. Harvard Business Review Press. • Huizing, R. L. (2012). Mentoring Together: A Literature Review of Group Mentoring. Mentoring & Tutoring: Partnership in Learning Vol. 20, No. 1, February 2012, 27–55. • Hakkarainen, K. (2018). Tulevaisuuden oppimisen haasteita. Saatavilla: https://asiakas.kotisivukone.com/files/ottu3.kotisivukone.com/Hakkarainen_Kai_Oppimisen_tulevaisuuden_haasteita_22.3.2018_final.pdf • Irby, B. J., Boswell, J., Abdelrahman, N., Lara-Aleco, R. & Tong, F. (2017). New Horizon for Mentoring Research: Exploring the Present and Past to Frame the Future. In D. A. Clutterbuck, F. K. Kochan, L. G. Lunsford, N. Dominguez & J. Haddock-Millar (Eds.). The SAGE Handbook of Mentoring. (pp. 119–137). London: SAGE Publications Ltd. • Leppisaari, I. (2017). Exploring principles of successful eGroup mentoring on the interface of higher education and working life. In J. Dron & S. Mishra (Eds.), Proceedings of E-Learn: World Conference on E-Learning in Corporate, Government, Healthcare, and Higher Education (pp. 391-404). Vancouver, British Columbia, Canada: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE). https://www.learntechlib.org/p/181209/. • Leppisaari, I. & Åkerlund, H. (2016). Designing eMentoring Training through Authentic Learning Principles at the Interface of Higher Education Studies and Working Life. In Proceedings of E-Learn: World Conference on E-Learning in Corporate, Government, Healthcare, and Higher Education 2016 (pp. 1165–1174). Chesapeake, VA: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE). • Leppisaari, I. (2017). Opiskelijoiden kokemuksia onnistuvaan eRyhmämentorointiin liittyvistä tekijöistä eMentorointikoulutuksessa. Teoksessa S. Ala-Tommola, T. Rajander, I. Leppisaari, R. Leinonen, A. Kuparinen, J. Ansamäki, K. Latokangas, E-L. Kemppainen, H. Arffman, M. Forsell, M. Pilli-Sihvola. Jokainen opiskelija ansaitsee eMentorin! - eMentoroinnin kehittäminen ammattikorkeakouluopintojen ja työelämän rajapinnassa. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 78 / 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821735 • Leppisaari, I. (2018). Laatumatto eRyhmien toiminnan arviointiin eMentorointikoulutuksessa. eAMK. Painamaton. • Leppisaari, I. (2019a). Exploring Emerging Mentoring Practices in New Ecosystems of Learning in Finland. In P. Kommers, T. Issa, P. Isaias & W. Hui (Eds.) Proceedings of the 6th International Conferece on Educational Technologies 2019 (ICEduTech 2019) Hong Kong 8-10 February, 2019 (pp. 97-108). IADIS International Association for Development of the Information Society. • Leppisaari, I. (2019b). eGroup mentoring – an evolving operational model in new ecosystems of tertiary learning. In K. Graziano (Ed.), Proceedings of Society for Information Technology & Teacher Education International Conference (pp. 1196-1206). Las Vegas, NV, United States: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE). Retrieved April 15, 2019 from https://www.learntechlib.org/primary/p/207797/. • McKenney, S. & Reeves, T. C. (2014). Educational Design Research. In J.M. Spector et al. (Eds.). Handbook of Research on Educational Communications and Technology (pp. 131-140). New York: Sprimger Science+Business Media. • McManus, S. E. & Russell, J. E. A. (2007). Peer Mentoring Relationships. In B. R. Ragins & K. E. Kram (Eds.) The Handbook of Mentoring at Work (pp. 273–297). Thousand Oaks: Sage. • Vainio, L. & Leppisaari, I. (2010). e-Mentoring – opportunity to build a virtual learning community with teachers. In D. Clutterbuck & Z. Hussain (Ed.) Virtual coach, virtual mentor, Information Age Publishing, Charlotte, NC, 177–187.

Editor's Notes

  1. Mihin vastaa, miten toteutettiin, tulokset (kategoriat) mihin suunnataan toimenpiteessä kartoituksen pohjalta osa työelämäläheistä oppimisen ekosysteemi –teemaa Yksi pedagoginen toimintatapa työelämärajapinnassa Tavoitteena nostaa ääniä / herätteitä ääniä mentoroinnin uudistuvasta maisemasta
  2. Jatkuva oppiminen on uusi slogan / uusi digitaalisuus / uusi vaihe. Digitaalisuus ”alusta”, joka mahdollistaa sen. Tähän lähde: (tulossa 2018?) Exploring emerging mentoring practices in new ecosystems of learning in FinlandIn this article we examine what kinds of mentoring practices are employed in Finnish higher education and working-life to support continuous skill development, especially focusing on the working-life-centric digital mentoring of students. The theme interviews of 11 HE institutions and four enterprises were conducted as part of the eAMK project. The results show that classical and new implementations are employed in mentoring in HE and the workplace. While traditional pair mentoring continues to be the most widely used mentoring form, group and cross mentoring are increasingly utilised. Likewise, an agile combination of different mentoring forms is identified as a feature of emerging mentoring practices. Digitalisation is increasingly part of the examined mentoring implementations and in HE especially trials are carried out to develop digital mentoring. Emerging learning ecosystems call for mentoring that is agile, adaptable and digitally accessible. We also examine the viable features and development needs of the presented mentoring models, especially from the perspective of digital devices. - ”Paikallinen osaamisen kehittäminen ja paikallinen johtamisen kehittäminen ei enää toimi vaan meidän on pakko löytää sellaisia käytäntöjä ja tapoja, että miten me… kehitetään… organisaatiota, joka… sijaitsee fyysisesti vähän siellä sun täällä.” (Y3)
  3. Nouseva kolmikko? Mentorointi nähdään yhtenä työelämäläheisenä pedagogisena ratkaisuna korkeakoulutuksessa jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen yhdyspinnoilla Mentoroinnin nousevat trendit, ks. myös iso kv-teos, uusimmat tutkimukset Liikutaan mentoroinnin ja valmennuksen yhdyspinnoilla, tarkempi määrittely ja vertailua olisi eri esityksen paikka… Modern mentoring goes beyond the traditional one-to-one mentoring model that has been adapted through the years. Traditional mentoring is still popular, but with the increasing number of millennials joining the workforce, organizations are beginning to include more contemporary forms of mentoring. iStock_75154277_MEDIUM_zpsoh69tdkl In a recent webinar, we discussed 5 modern mentoring concepts that can facilitate learning within your organization. Flash Mentoring Virtual Mentoring Group Mentoring Reverse Mentoring Speed Mentoring
  4. Design based research (kuva olemassa)
  5. MATKA JATKUU – uusin malli muokkautumassa parhaillaan!!! eMentorointikoulutuksen toimintakonseptia uudistettiin siten, että koulutukseen keskeisesti liittyvässä mentorointiharjoittelusta jätettiin pois parimentorointi ja keskityttiin eRyhmämentorointiin, jossa yhdistettiin ryhmä-, vertais- ja käänteismentorointia sekä korostettiin digivälineiden käyttöä niiden toteuttamisessa. eMentorointikoulutuksen toisessa toteutuksessa lokakuusta 2017 huhtikuuhun 2018 (see Figure 2) toimintatapaa muutettiin kehittämistutkimuksen tulosten pohjalta siten, että muodostettiin ensin eRyhmät, joihin kuului 1-2 aktoria (A) ja 3–5 mentoria (M). Niiden sisällä voitiin tarvittaessa muodostaa myös mentori-aktoripareja. Keskimäärin ryhmässä oli 2 aktoria ja 3 mentoria. Ryhmien koostumus, jossa eAktoreita oli eMentoreita vähemmän, ei vastannut koulutuksessa tavoitteena ollutta kokoonpanoa, mikä johtui koulutusorganisaatioiden aikataulullisista ongelmista aktorien rekrytoinnissa. Toteutus kuitenkin osoitti mentoroinnin joustavuuden toimintatapana siten, että ei-tavoiteltu tilanne synnytti uusia oivalluksia toimintamallin kehittämiseen. Aktori-mentori-parien sijasta ryhmissä keskityttiin vertaismentorointiin ja käänteismentorointiin, mitä Figuressa 2 kaikkien keskinäiset nuolet kuvaavat. Jossain tapauksissa ryhmässä saattoi syntyä myös kahdenvälinen mentorointisuhde, jota kuviossa on kuvattu paksummalla yhdysnuolella. eMentoreilla oli toimintamallissa taustalla tukenaan korkeakoulujen väliset kollegiaaliset teemaryhmät. eRyhmämentoroinnin joustavuutta toimintamallina kuvaa se, että se taipui tilanteeseen, jossa mentoreita oli koulutuksessa enemmän kuin aktoreita. eMentorointiopiskelijat kykenivät hyödyntämään lähtökohtaisesti epätasapainoisessa tilanteessa vertais- ja käänteismentorointia. Ryhmät löysivät vertaismentoroinnin ja käänteismentoroinnin mahdollisuudet niin että osaamista jaettiin ja kehitettiin vastavuoroisesti ja liikuttiin sujuvasti ja tilannekohtaisesti aktorin ja mentorin rooleissa. Vertaismentoroinnista muodostui useille eMentoreille oivallus, jota he aikovat soveltaa omissa työyhteyksissään. Ryhmämentorointi auttoi opiskelijoita tunnistamaan uudenlaisen esimerkiksi Ericsonin (2014) esiin nostaman näkökulman, jossa milleniaali työntekijä ei pyri löytämään yhtä täydellistä mentoria vaan hakee useita mentoreita ja luo itselleen mentoriverkoston, joka palvelee hänen erilaisia kehittymistarpeitaan. Samalla hän saa kokemuksia verkostoissa oppimisesta.
  6. Ryhmät saivat itse valita kommunikointivälineensä. Eräs ryhmä (GR7) listasi käyttämänsä digivälineet seuraavasti: Flinga, AnswerGarden, Skype, Prezi, GoogleDocs ja Whattsapp. Toisella ryhmällä olivat vastaavasti käytössä Skypen lisäksi Flinga, OneDrive, Whattsapp (GR1). Ryhmät toimivat eri tavoin sen suhteen, oliko digi heillä ”vain” väline, vai myös sisällöllinen oppimistavoite Tarkasteltaessa näitä neljää työvälineryhmää, voidaan niiden käytöstä nostaa esiin seuraavia huomioita. Virtuaalimentorointi on perustunut pitkälti kirjoittamiseen pohjautuvaan vuorovaikutukseen, mutta tässä toimintamallissa vuorovaikutuksen keskiössä olivat reaaliaikaiset videoneuvottelut. Useimmat ryhmistä perustivat Whatsapp-ryhmän pikaviestintään ensimmäisenä toimenpiteenään mentorointiprosessin alussa. Dokumenttien yhteiseen työstämiseen etsittiin välineitä, joita voi käyttää yhdessä ryhmän kanssa. Esimerkkinä osiota Muut välineet mainittakoon Doodle, jonka käyttöön ryhmiä haastoi yhteisten tapaamisaikojen löytämisen vaikeus.
  7. Kehittämistutkimus
  8. Edelliseen slideen / tutkimuksiin pohjautuva arviointimatto eRyhmämentorointiin
  9. Ekosysteemissä / yhdyspinnoilla Ks. ilmaisumuodot OKM:n papereissa Yhteisöllinen ja verkostomainen toiminta lisääntyy osana kaikkea työtä