Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

eAMK osa 1: Talouden nakokulma

79 views

Published on

Analyysissa tarkastellaan eAMK-hankkeen CampusOnline –palvelun kautta syntyneiden tulosten talousvaikutuksia neljästä eri näkökulmasta
Opetus- ja kulttuuriministeriö (jatkossa OKM)
Ammattikorkeakoulukenttä
Ammattikorkeakoulu
Tutkinto-ohjelma

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

eAMK osa 1: Talouden nakokulma

  1. 1. eAMK-analyysiraportti Väliraportti 1/3: Talouden näkökulma Jukka Jonninen
  2. 2. eAMK-analyysiraportti • Viivain Oy toteuttaa syksyn 2019 aikana analyysiraportin eAMK-hankkeeseen liittyen • Analyysiraportin tarkoituksena on tarkastella eAMK-hankkeen sekä ammattikorkeakoulujen kasvavan ristiinopiskelun ja laajentuvan avoimen ammattikorkeakoulun verkkotarjonnan vaikutuksia eri näkökulmista • Raportin tarkoituksena on havainnoida erityisesti eAMK-hankkeen yhteydessä lanseerattua ja vuodesta 2017 lähtien toiminnassa ollutta CampusOnlinea, ammattikorkeakoulujen yhteistä digitaalista opintotarjonnan alustaa • Viivain Oy toteuttaa analyysin kolmessa osassa, jotka julkaistaa PowerPoint-muotoisina väliraportteina: 1. Talouden näkökulma, elokuu 2019 2. Vaikuttavuusanalyysi, lokakuu 2019 3. Tulevaisuuden skenaariot, joulukuu 2019 • Joulukuussa valmistuu myös loppuraportti • Kaikki raportin osiot ja loppuraportti löytyvät osoitteesta www.eamk.fi • Raportin tekijälle voi lähettää palautetta osoitteeseen jukka.jonninen@viivain.fi 3.9.2019
  3. 3. Osio 1: analyysitapa ja tavoitteet • Analyysissa tarkastellaan eAMK-hankkeen CampusOnline –palvelun kautta syntyneiden tulosten talousvaikutuksia neljästä eri näkökulmasta • Opetus- ja kulttuuriministeriö (jatkossa OKM) • Ammattikorkeakoulukenttä • Ammattikorkeakoulu • Tutkinto-ohjelma • Analyysissa kartoitetaan CampusOnlineen liittyvät tunnistetut talouden näkökulman tarpeet, mahdollisuudet, riskit ja arvioidut jokaisesta neljästä näkökulmasta • Aineistona analyysissa käytetään pääasiassa vuoden 2018 kesän ja syksyn dataa CampusOnlinessa syntyneistä opintosuorituksista • Tehty analyysi jakautuu kolmeen osioon • Ensimmäisessä taustoitetaan relevantit selvitettävät asiat kustakin neljästä näkökulmasta • Toisessa osiossa käydään läpi tilastojen pohjalta tehtyjä laskelmia asiaan liittyen • Kolmannessa osiossa esitetään johtopäätökset kustakin neljästä näkökulmasta • Tavoitteena on saada monipuolinen ja tarkka kuva CampusOnlinen kautta tapahtuvan ristiinopiskelun talousnäkökulmasta eri osapuolten näkökulmasta katsoen sekä selvittää, onko CampusOnline –palvelusta näille taloudellista hyötyä 3.9.2019
  4. 4. Osio 1: CampusOnline tarkasteltavien tahojen näkökulmasta 3.9.2019
  5. 5. Opetus- ja kulttuuriministeriö • OKM:n kannustavat linjaukset ja toimenpiteet ristiinopiskelua ja verkossa järjestettyä oppimistarjontaa koskien on selitettävissä kansantaloudellisilla tekijöillä: koulutustasoa tulee saada uudistuvan työelämän tarpeiden johdosta paranemaan, korkeakoulujen päällekkäisyyksiä karsittua ja nuoret aiempaa aiemmin työelämään tuottamaan verotuloja • Sipilän hallituskaudesta lähtien on koulutuspolitiikassa ollut vallassa yleisesti jaettu näkemys, jonka mukaan miljoona suomalaista tulee kouluttaa uudelleen uudistuvaan työelämään ja koulutustasoa tulee nostaa kautta linjan • Elinikäinen oppiminen  jatkuva oppiminen: korkeakouluja kannustetaan avaamaan koulutustarjontansa työelämässä jo oleville jotta työn tuottavuus saataisiin kasvamaan ja työvoima vastaamaan muuttuvaan kysyntään • Toinen jo pidempään pinnalla ollut tavoite ministeriöllä on saada korkeakoulut profiloitumaan ja keskittymään muutamiin vahvuuksiinsa  ristiinopiskelu todennäköisesti omalta osaltaan johtaa tähän suuntaan, mikäli siitä tulee arkea korkeakoulumaailmassa • Kolmas tekijä on ollut tavoite saada nuoret aiempaa aikaisemmin kouluun ja valmistumaan  digitaaliset opetusmenetelmät mahdollistavat nopeamman valmistumisen ja purkavat etenemisesteitä • OKM:n näkökulmasta eAMK-hankkeeseen ja CampusOnlineen liittyy tärkeä kysymys: miksi rahoittaa toimintaa, mikä on korkeakouluille kannattavaa ja hyödyllistä muutenkin? • Kysymys on relevantti sekä eAMK-hankkeen että korkeakoulujen yhteistyössä syntyneiden opintopisteiden –valtionrahoitusmittarin kohdalla 3.9.2019
  6. 6. Ammattikorkeakoulukenttä • Korkeakoulujen yhteistyössä syntyneiden opintopisteiden kuuluminen valtionrahoituksen mittareihin takaa sen, että ristiinopiskelua tullaan harjoittamaan ammattikorkeakoulujen kesken • Kysymys kuuluu, olisiko amk-kentälle taloudellisesti hyödyllisempää, mikäli ko. rahoituspaino kohdennettaisiin johonkin toiseen mittariin • Edelliseen liittyen voidaan kysyä, olisiko ammattikorkeakoulukentälle taloudellisesti kannattavaa harjoittaa ristiinopiskelua CampusOnlinen kaltaisella konseptilla vaikkei se olisi kytketty valtionrahoitukseen? • Hypoteesina voidaan esittää, ettei ristiinopiskelu ole nollasummapeliä, vaan todennäköisesti hyödyttää kaikkia osallistujia: • Digitaalinen oppimisympäristö mahdollistaa säästöt tilakuluissa • Ristiinopiskelu mahdollistaa kesälukukauden ja valmistumisen nopeutumisen • Opiskelun valinnanvaran kasvu lisää opiskelijatyytyväisyyttä • Ristiinopiskelu mahdollistaa ammattikorkeakoulujen erikoistumisen substansseissa • Myös opiskelijat pystyvät räätälöimään osaamistaan entistä joustavammin • Rahoitusmalliin on kuitenkin sisäänrakennettuna ominaisuus, missä asia joka hyödyttää kaikkia yhtä paljon ei hyödytä ketään euroissa yhtään – ja jos joku suhteessa voittaa, toinen häviää  päteekö tämä sama myös ristiinopiskelun kohdalla? • Johtopäätösten kannalta tärkeä kysymys on, miten kalliita verkko-opintojaksot ovat suhteessa muihin opintojaksoihin? • Nostaa kuluja: byrokratia suoritusmerkinnöissä, mahdollisesti suurempi tarve ohjata muualta tulevia opiskelijoita, IT-infran kustannukset • Laskee kuluja: ei tarvetta kiinteille tiloille, opintojaksot todennäköisesti skaalattavissa suuremmalle opiskelijamäärälle halvemmalla 3.9.2019
  7. 7. Ammattikorkeakoulu • Jokaiselle ammattikorkeakoululle on lähtökohtaisesti kannattavaa, että omat opiskelijat ottavat muiden tarjoamia verkkokursseja tämän säästäessä opetuksen kuluja ja mahdollisesti nopeuttaessa valmistumista purkamalla etenemisesteitä • Ristiinopiskelun opintojaksojen järjestäminen muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoille on periaatteessa aina kannattavaa, kun siitä saatu korvaus ylittää siitä aiheutuvat muuttuvat kustannukset • Muuttuvat kustannukset kuitenkin vaihtelevat paljon ammattikorkeakoulukohtaisesti • Mikäli ammattikorkeakoulu pystyy tarjoamaan halvalla skaalautuvan opintojakson, on se todennäköisesti joka tapauksessa erittäin kannattava ristiinopiskelun rahoituskontekstissa • Analyysissa selvitetään tarkemmin, miten kannattavaa tämä on • Jos ammattikorkeakoulu avaa opintojaksot myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille, paranevat rahoituslaskelmat olennaisesti: avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteestä saatava perusrahoituksen korvauksen ennustetaan olevan yli kaksinkertainen muuttuviin kustannuksiin verrattuna ainakin vuoteen 2023 asti • Ammattikorkeakoulun taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta on hyvä selvittää, hyödyntävätkö myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat CampusOnline -palvelua 3.9.2019
  8. 8. Tutkinto-ohjelma • Tutkinto-ohjelma on se organisaatioyksikkö, joka yleensä konkreettisesti toteuttaa CampusOnline –palvelussa tarjottavat opintojaksot • Se on samalla organisaatiotaso, joka saa suorimman hyödyn, kun omat opiskelijat suorittavat muiden korkeakoulujen CampusOnlinessa tarjoamia opintojaksoja • Tutkinto-ohjelman konteksti on talouslaskelmien kannalta haastava, sillä niitä rahoitetaan eri ammattikorkeakouluissa hyvin eri tavoin • Mikäli CampusOnlinen opintojaksojen järjestämistä ei oteta millään lailla huomioon ammattikorkeakoulun sisäisessä rahanjaossa, voi se tuottaa tutkinto-ohjelmalle puhdasta tappiota samaan aikaan kun se on hyvin kannattavaa ammattikorkeakoulu-tasolla • Valtionrahoitus kohdentuu ammattikorkeakoulun ”pohjattomaan kassaan” • Vastaavasti tutkinto-ohjelma hyötyy taloudellisesti käytännössä aina, kun sen omat opiskelijat suorittavat muiden järjestämiä opintojaksoja • Analyysissa tutkinto-ohjelman näkökulmaa tarkastellaankin ennen kaikkea em. asetelman synnyttämän osaoptimointi-haasteen kautta • Tähän haasteeseen pyritään etsimään ratkaisuehdotuksia 3.9.2019
  9. 9. Osio 2: CampusOnline – toimintaan liittyvät laskelmat 3.9.2019
  10. 10. Laskelmissa käytettyjä pohjaoletuksia 1/2 • Laskelmissa tarkastellaan vuotta 2018, mistä on löydettävissä suurin osa analyysissa tarvittavista ammattikorkeakoulujen tuloksista ja taloustiedoista • Niistä puuttuvat tiedot (lähinnä TKI:n omarahoitukseen liittyen) saadaan johtamalla ne aiempien vuosien toteumista • Ammattikorkeakoulujen opetuspistekohtaiset kustannukset on saatu Vipusen Talous / Ammattikorkeakoulujen liikevaihto - tilastosta poistamalla kunkin ammattikorkeakoulun kohdalla kokonaiskuluista TKI-toimintaan sekä opettajakoulutukseen liittyvät kulut • Opettajakoulutuksen kohdalla oletetaan, että amkilla on menoja tasan saman verran kuin se saa opettajakoulutus- mittarista valtionrahoitusta vuonna 2018 • TKI-toimintaan liittyen oletetaan sen olevan kustannusneutraalia, jolloin amkin menoista poistetaan ulkopuolisten TKI-tulojen verran rahaa sekä vuosien 2014-2017 yhteenlasketun toteumasta lasketun kertoimen mukaisesti omarahoitusosuutta • Lisäksi liiketoiminnan ja vastaavan opetukseen liittymättömän toiminnan osuus on arvioitu vähentämällä kuluissa puolet ”Muu liikevaihto” sekä ”Toiminnan muut tuotot” –kohtien tuloista • Näillä kustannuksilla katetuiksi opetuspisteiksi lasketaan Vipusessa olevan tiedon mukaisesti kaikki vuonna 2018 syntyneet opintopisteet paitsi ulkomailta hyväksiluetut, ulkomaisessa harjoittelussa suoritetut sekä omien opiskelijoiden (muiden järjestämässä opetuksessa) suorittamat yhteistyöopintopisteet, joista noin 2/3 on suoritettu CampusOnlinessa • Opintopisteen tuottamisen muuttuviksi kustannuksiksi lasketaan vahvasti suuntaa-antavan arvion mukaan puolet ammattikorkeakoulun kaikista (TKI / opettajakoulutuksen kustannukset puhdistettu) opintopisteen tuotantokustannuksista • Näin saadaan jokaiselle ammattikorkeakoululle tämän omien tietojen pohjalta laskettu euromäärä opetuksen muuttuville kustannuksille • Saatu euromäärä ei luonnollisesti ole aivan tarkka, mutta antaa hyvin suuntaa sekä muuttuvien kustannusten yleisestä tasosta että ammattikorkeakoulujen välisistä eroista muuttuvissa kustannuksissa 3.9.2019
  11. 11. Laskelmissa käytettyjä pohjaoletuksia 2/2 • Laskelmissa oletetaan, että yhteistyöopintopisteiden tuottaminen aiheuttaa ammattikorkeakoululle lähtökohtaisesti keskimäärin saman verran muuttuvia kustannuksia kuin muut opintojaksot keskimäärin • Tässä huomioidaan jatkolaskelmissa opintojakson skaala • Yhteistyöopintojen koulutusalaa ei huomioida laskelmissa millään tavalla • Laskelmissa oletetaan, että ammattikorkeakoulu saa samassa suhteessa säästöjä myös omien opiskelijoiden muiden korkeakoulujen opintojaksoilla suorittamista opintopisteistä • Opintojakson skaala huomioidaan alla olevan taulukon mukaisesti • Mitä enemmän opintojaksolle hyväksytään ilmoittautuneita ristiinopiskelijoita, sitä pienemmät muuttuneet kustannukset opintojaksolla oletetaan olevan • Tilastojen perusteella voidaan päätellä merkittävän osa CampusOnlinen opintojaksoista olevan erittäin skaalautuvia massaopintojaksoja, joiden yksikkökohtaiset muuttuvat kustannukset ovat maltillisia • Kaikkiin opintojaksoihin lisätään taulukon mukaisesti arvioidut hallinnolliset lisäkustannukset • Opintojakson kustannusten oletetaan olevan aina enintään 15 000 € + hallinnolliset kustannukset • Yhteistyöopintopisteiden valtakunnallisen lukumäärän ennakoidaan kehittyvän Viivain Oy:n kesällä 2019 tekemän ennusteen mukaisesti 3.9.2019 Hyväksytyt ristiinopiskelijat opintojaksolla Muuttuva kustannus / op Hallinnollinen tehtävä Kustannus Alle 21 70 € Opintojakson rekisteröinti järjestelmään 200 € / toteutus 21 - 40 50 € Opiskelijan hyväksyminen opintojaksolle 8 € / opiskelija 41 - 80 40 € Opintosuorituksen rekisteröinti järjestelmään* 12 € / suoritus Yli 80 30 € Toteutuksen hinta maksimissaan (pl. byrokratia) 15 000 € Arvioitu keskimääräinen opintopistekohtainen muuttuva kustannus suhteessa toteutukselle hyväksyttyihin ristiinopiskelun opiskelijoihin sekä arvioidut hallinnolliset kustannukset Opintopisteen muuttuva kustannus CampusOnlinen arvioidut hallinnolliset kustannukset *Järjestelmään rekisteröinti tehdään manuaalisesti opiskelijan koti-ammattikorkeakoulussa, joten kulut ohjataan sinne
  12. 12. Arvioidut opintopistekohtaiset muuttuvat kustannukset • Käytettyjen pohjaoletusten mukaisesti tehdyillä laskelmilla saadaan suuntaa- antava arvio jokaisen ammattikorkeakoulun opintopistekohtaisista muuttuvista kustannuksista vuonna 2018 • Nämä vaihtelevat 53 eurosta aina 72 euroon saakka koko Suomen keskiarvon ollessa 59 euroa • Laskelmien tuottamat luvut ovat vahvasti suuntaa-antavia arvioita, joita käytetään analyysin myöhemmissä vaiheissa 3.9.2019
  13. 13. CampusOnlinen vuonna 2018 tuottamat opintopisteet • Vuoden 2018 kesällä ja syksyllä CampusOnlinen kautta suoritettiin yhteensä lähes 60 000 ristiinopiskelun opintopistettä • Tämä on noin 2/3 kaikista vuoden 2018 ammattikorkeakoulujen yhteistyössä suorittamista opintopisteistä • Ylivoimaisesti eniten ristiinopiskelun opintopisteitä tuotti Savonia, yli 15 000 kpl • Osa ammattikorkeakouluista on tullut mukaan CampusOnline-toimintaan hieman muita myöhemmin, mikä vaikuttaa opintopistemääriin 3.9.2019
  14. 14. CampusOnlinen vuonna 2018 tuottama OKM-rahoitus • Mikäli vuoden 2018 reaaliarvoinen yhteistyöopintopisteiden 1 % OKM- rahoituksen osuudesta 2/3 jaettaisiin suoraan näiden opintopisteiden perusteella, olisi jaettava summa 5,4 M€, eli noin 90 € opintopistettä kohti • Ylivoimaisesti eniten OKM- rahoitusta saa Savonia, yhtä paljon kuin 15 vähiten saavaa ammattikorkeakoulua yhteensä • Rahaa tulee ammattikorkeakouluille suoraan opintopisteiden suhteessa 3.9.2019
  15. 15. OKM-rahoituksen viive • Valtionrahoitusta tarkasteltaessa tulee huomioida kaksi asiaa • Rahoituksessa on 2-4 vuoden viive tuloksista rahoituksen saamiseen • Rahoituksen perusteet päätetään sopimuskausittain, joten ne voivat muuttua kun sopimuskauden vaihtuessa • Nyt yhteistyössä suoritetut opintopisteet on päätetty sisällyttää sopimuskauden 2021-2024 OKM- rahoitukseen, mutta mikään ei takaa, että ne ovat siellä seuraavalla sopimuskaudella, joka alkaa vuonna 2025 • Rahoituksessa olevasta viiveestä johtuen vuonna 2020 syntyneet yhteistyössä suoritetut opintopisteet ovat viimeiset, joista saa varmuudella kompensaation valtionrahoituksessa 3.9.2019 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 SOPIMUSKAUSI 2021-2024 SOPIMUSKAUSI 2025-2029 2017 Sopimuskausi Tulosvuodet, jotka huomioidaan budjettivuoden valtionrahoituksessa kukin 1/3 painolla 20182017 SOPIMUSKAUSI 2017-2020 2018 2019 2018 2019 2020 2019 2020 2021 2020 2021 2022 2021 2022 2023 2022 2023 2024 Budjettivuosi
  16. 16. CampusOnlinessa tarjotut opintojaksot opiskelijamäärittäin • Ammattikorkeakoulun arvioituihin laskennallisiin kustannuksiin vaikuttaa analyysissa opintojaksolle hyväksyttyjen opiskelijoiden lukumäärä • Oletuksena on, että runsaasti ristiinopiskelun opiskelijoita hyväksyvät opintojaksot ovat huomattavasti vähän hyväksyviä kustannustehokkaampia • Alla olevan taulukon eurot on laskelmissa vielä suhteutettu ammattikorkeakoulukohtaiseen opintopistekustannukseen • Kuten viereisestä taulukosta huomataan, peräti 57 % opintopisteistä suoritetaan opintojaksoilla, joille hyväksytään vähintään 80 ristiinopiskelun opiskelijaa • Vastaavasti vain 6 % opintopisteistä syntyy opintojaksoilla, joille hyväksytään alle 21 ristiinopiskelijaa • Samaan aikaan alle 21 ristiinopiskelijan opintojaksoja on lähes kaksinkertainen määrä yli 80 ristiinopiskelijan opintojaksoihin verrattuna 3.9.2019 op pts pts% op pts pts% op pts pts% op pts pts% Savonia-ammattikorkeakoulu 6 95 1% 6 410 3% 10 1460 10% 22 13390 87% 15355 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 23 457 6% 22 1699 21% 13 2050 26% 9 3794 47% 8000 Karelia-ammattikorkeakoulu 16 431 7% 6 198 3% 13 1406 22% 13 4333 68% 6368 Kajaanin ammattikorkeakoulu 10 57 1% 18 652 15% 39 2754 63% 9 940 21% 4403 Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 25 1% 0 0 0% 0 0 0% 25 3757 99% 3782 Centria-ammattikorkeakoulu 28 658 19% 20 1207 34% 7 1644 47% 0 0 0% 3509 Humanistinen ammattikorkeakoulu 1 10 0% 4 235 7% 5 420 13% 6 2626 80% 3291 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 13 307 12% 18 443 17% 15 874 33% 8 1042 39% 2666 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 3 37 1% 14 600 23% 9 692 26% 7 1318 50% 2647 Turun ammattikorkeakoulu 9 241 9% 14 1243 49% 7 856 34% 1 200 8% 2540 LAB-ammattikorkeakoulu 10 190 13% 10 371 25% 5 218 14% 4 735 49% 1514 Oulun ammattikorkeakoulu 31 284 21% 6 303 22% 2 172 13% 5 595 44% 1354 Vaasan ammattikorkeakoulu 0 0 0% 2 53 6% 5 480 52% 2 387 42% 920 Hämeen ammattikorkeakoulu 10 105 12% 2 81 10% 3 272 32% 3 391 46% 849 Yrkeshögskolan Arcada 14 150 18% 2 90 11% 4 435 53% 1 150 18% 825 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 51 9% 4 168 30% 4 345 61% 0 0 0% 564 Satakunnan ammattikorkeakoulu 14 328 78% 2 90 22% 0 0 0% 0 0 0% 418 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 1 9 3% 2 51 15% 0 0 0% 1 273 82% 333 Laurea-ammattikorkeakoulu 1 50 21% 2 60 26% 1 125 53% 0 0 0% 235 Lapin ammattikorkeakoulu 1 50 32% 1 105 68% 0 0 0% 0 0 0% 155 Yrkeshögskolan Novia 4 6 6% 4 96 94% 0 0 0% 0 0 0% 102 Diakonia-ammattikorkeakoulu 0 0 0% 0 0 0% 0 0 0% 0 0 0% 0 Koko Suomi 198 3541 6% 159 8155 14% 142 14203 24% 116 33931 57% 59830 Kesän jasyksyn 2018ammattikorkeakoulun tuottamien ristiinopiskelun opintojaksojen ja opintopisteiden jakautuminen opintojaksolle hyväksyttyjen ristiinopiskelun opiskelijoiden lukumäärän mukaan Ammattikorkeakoulu Yhteensä 0- 20 21- 40 41- 80 yli 80
  17. 17. CampusOnlinen vuoden 2018 arvioidut tuotantokustannukset • CampusOnlinen tuotantokustannusten profiili poikkeaa selvästi tuloprofiilista • Tämä johtuu siitä, että esim. Savonialla peräti 87 % CampusOnlinen opintopisteistä tulee opintojaksoilta, joille hyväksytään vähintään 80 opiskelijaa • Metropolialla jopa 99 % CampusOnlinen ristiinopiskelun opintopisteistä tulee vähintään 80 opiskelijan opintojaksoista jolloin kustannustehokkuus on arvion mukaan ensiluokkaisella tasolla • Toisessa ääripäässä on SAMK, jonka tuottamista opintopisteistä 78 % tulee opintojaksoilta joille hyväksytään enintään 20 opiskelijaa • Suuntaa-antavan arvion mukaan CampusOnlineen tuotetun opintopisteen kulut ammattikorkeakoululle vaihtelevat välillä 24 € - 82 € • Yhteensä opetuskulut ovat arviolta 2,4 M€ 3.9.2019
  18. 18. Suosituimmat ristiinopiskelun opintojaksot vuonna 2018 • Viisi suosituinta vuoden 2018 CampusOnlinen opintojaksoa tuottivat kukin yhteensä vähintään tuhat opintopistettä vähintään 200 opiskelijalle • Opintojaksot tuottivat laskennallista OKM-perusrahoitusta vähintään 100 000 € • Opintojaksojen menoja on mahdotonta tietää tarkasti, mutta laskelmissa käytetyillä oletuksilla näiden suurten opintojaksojen menot olisivat hallintoon kuluvine ylimääräisine kuluineen noin 18 000 € - 20 000 € • Yksittäiset opintojaksot voivat siis tuottaa merkittäviä tuloja järjestävälle ammattikorkeakoululle ja järjestää opetusta parhaimmillaan lähes 400 opiskelijalle 3.9.2019 Opintojakso Järjestäväamk Ilmoittautuneet Hyväksytyt Suorittaneet Opintopisteet Arvioidutmenot OKM-rahoituksentulot Sijoitustoiminta, 5op Savonia 568 568 362 1810 -19744€ 163684€ Lean-johtamisenperusteet, 5op Savonia 396 396 265 1325 -18368€ 119824€ Seksuaalisuus jaseksuaaliterveydenedistäminen, 5op Savonia 350 350 252 1260 -18000€ 113946€ Liikuntajaravitsemushoitoosaksi mielenterveyttä, 5op Savonia 378 378 225 1125 -18224€ 101737€ Johtaminenjatyöyhteisötaidot, 5op Humak 435 435 221 1105 -18680€ 99929€ Vuoden2018kesänjasyksynviisi opintopistemäärältäänsuurintaopintojaksoa
  19. 19. Omien opiskelijoiden suoritukset CampusOnlinessa vuonna 2018 • CampusOnlinen taloudellisen vaikuttavuuden laskemiseksi tulee huomioida myös säästöt, mitä ammattikorkeakoulut saavat kun niiden omat opiskelijat suorittavat maksutta ristiinopiskelun opintojaksoja muiden järjestäminä • Eniten opintopisteitä ovat suorittaneet TUAMK:n opiskelijat, jonka jälkeen tulevat Laurea, Metropolia sekä LAB • Opintopisteiden määrä korreloi varsin hyvin ammattikorkeakoulujen koon kanssa, poikkeuksina VAMK, jolla on selvästi kokoaan enemmän suorituksia ja Haaga-Helia, jolla kokoaan vähemmän ristiinopiskelun opintopisteitä 3.9.2019
  20. 20. Tuleeko omien opiskelijoiden ristiinopiskelusta säästöjä? • Korkeakoulun saama säästö omien opiskelijoiden CampusOnline-opiskelusta on haastava arvioitava. Säästöjen toteutumista edesauttaa mm. valinnaisten opintojakson tarjonnan suunnittelu eli oman koulutustarjonnan reagointi laskevaan kysyntään • On perusteltu oletus käyttää säästöissä muuttuvien kustannusten euromäärää. Voidaan olettaa, että ammattikorkeakoulu kykenee ainakin pitkällä tähtäimellä sopeuttamaan tarjontaansa muuttuneen kysynnän mukaiseksi vaikka tässä tiedetäänkin olevan merkittäviä haasteita • Analogioita: a. Miten paljon ammattikorkeakoulun kulut pienenevät kun sen satunnaisesti valitut opiskelijat suorittavat 5 000 op CampusOnlinessa? b. Miten paljon ammattikorkeakoulun kulut kasvavat, kun ulkopuoliset opiskelijat suorittavat 5 000 op sen satunnaisesti valituilla opintojaksoilla? c. Miten paljon tehtyjen lentojen määrä kasvaa, kun 5 000 ihmistä lentää yhden ylimääräisen satunnaisesti valitun lennon? • Jokaisessa analogiassa voidaan perustellusti sanoa, ettei tuotannon volyymi (opintojaksot / lennot) muutu mitenkään kysynnän muuttuessa, koska opintojaksoa ei lopeteta tai synnytetä 1-2 opiskelijan tai uutta lentoyhteyttä perusteta 1-2 matkustajan vuoksi • Kuitenkin tiedetään, että pitkällä tähtäimellä opintojaksojen määrä riippuu hyvin pitkälti opiskelijoiden määrästä ja lentojen määrä lentomatkustajien määrästä • Näin ollen paras tapa arvioida laskennallinen säästö omien opiskelijoiden CampusOnline –opiskelusta on olettaa tarjonnan lopulta sopeutuvan muuttuneeseen kysyntään ja soveltaa keskimääräisiä opintopisteen tuottamisen muuttuvia kustannuksia • Säästöjen saaminen edellyttää kuitenkin aktiivisia toimenpiteitä ammattikorkeakoululta 3.9.2019
  21. 21. Säästöt omien opiskelijoiden ristiinopiskelusta • Kun CampusOnlinessa suoritetut opintopisteet kerrotaan ammattikorkeakoulun arvioidulla opintopisteen muuttuvalla kustannuksella, saadaan tälle koitunut arvioitu omien opetuskulujen säästö • TUAMK on säästänyt laskennallisesti eniten, arviolta lähes 0,4 M€, jonka jälkeen tulevat LAB, Laurea ja Metropolia yli 0,3 M€ laskennallisilla säästöillä • Yhteensä ammattikorkeakoulut ovat säästäneet arviolta 3,37 M€ opetuskuluissa kun niiden opiskelijat ovat suorittaneet ristiinopiskelun opintojaksoja CampusOnlinessa • Tämä summa kuvaa säästöä, minkä ammattikorkeakoulut arviolta saavat, kun ovat sopeuttaneet opintojaksotuotantonsa muuttuneen kysynnän oloihin • Tätä lukua käytetään analyysissa taloudellisen yhteisvaikutuksen laskemiseen (kalvo 23) 3.9.2019
  22. 22. Varovainen laskelma omien opiskelijoiden säästöistä • Merkittävien säästöjen saaminen omien opiskelijoiden suorittamista CampusOnlinen opinnoista edellyttää toiminnan suunnittelua, millä tarjonta muokataan vastaamaan muuttunutta kysyntää. On todennäköistä, että tämä prosessi on vielä monessa ammattikorkeakoulussa kesken • Nykytilannetta kuvaamaan on tehty vaihtoehtoinen varovainen laskelma, jossa on huomioitu: • CampusOnlinen opintoja suorittaneiden prosenttiosuus koko opiskelijamäärässä • Säästöjen syntyminen pääasiassa ammattikorkeakoulun omien toteutusten volyymien pienenemisestä ja tämän aiheuttamasta hieman pienemmästä opettajaresurssista • Ammattikorkeakoululle syntyneet hallinnointikulut • Tällä varovaisella laskelmalla säästöt laskevat koko maan tasolla 0,49 M€ tasolle, mikä on huomattavasti pienempi säästö kuin suoraan keskimääräisellä opintopisteen muuttuvalla kustannuksella laskettu 3,37 M€ säästö • Ammattikorkeakoulujen järjestys hieman muuttuu, koska laskelmassa oletetaan eniten säästöä saatavan sellaisissa ammattikorkeakouluissa, missä suurin prosenttiosuus opiskelijoista on suorittanut CampusOnline –opintoja • Kun suorittajia on enemmän, tulee myös enemmän mahdollisuuksia korvata kokonaisia opintojaksoja CampusOnline-opinnoilla 3.9.2019
  23. 23. CampusOnlinen arvioitu taloudellinen yhteisvaikutus • Laskettaessa yhteen kaikki kolme tunnistettua talouden näkökulmasta relevanttia tekijää, saadaan arvioitu kokonaisvaikutus • OKM-rahoitus: +5,4 M€ • Säästöt: +3,4 M€ • Opetuskulut: -2,43 M€ • Yhteensä: +6,4 M€ • Savonia on arvion mukaan CampusOnlinen suurin hyötyjä yli miljoonan euron nettovoitolla • Kaikki ammattikorkeakoulut jäävät arvion mukaan voitolle, kolmea lukuun ottamatta yli 100 000 € 3.9.2019
  24. 24. CampusOnlinen talousvaikutus ilman OKM-rahoitusta • Kun yhteistyössä suoritetuista opintopisteistä saatu OKM-rahoitus poistetaan laskelmista saadaan selville CampusOnlinen ”itsenäinen” taloudellinen vaikutus kullekin ammattikorkeakoululle • Talousvaikutus on koko Suomen tasolla arviolta lähes miljoona euroa positiivinen • Vaikutus on positiivinen, koska ammattikorkeakoulujen säästöt omien opiskelijoiden CampusOnlinessa suorittamista opintojaksoista arvioidaan alhaisten tuotantokustannusten takia suuremmiksi kuin näiden opintojaksojen järjestämisen kustannukset • Tästä näkökulmasta katsottuna suurimpia voittajia ovat ne ammattikorkeakoulut, joiden opiskelijat saavat paljon opintosuorituksia CampusOnlinesta, mutta jotka eivät itse tuota opetusta samassa mitassa • Mikäli käytetään kalvon 22 varovaista laskelmaa omien opiskelijoiden CampusOnline –opintojen säästöistä, muuttuvat laskelmat varsin paljon 3.9.2019
  25. 25. CampusOnlinen tuottamat avoimen opintopisteet • Yksi merkittävä tekijä CampusOnlinen taloudellisten vaikutusten laskemiselle on avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteiden rooli: koska osa CampusOnlinen opintojaksoista on auki myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille, syntyykö sitä kautta lisää myös avoimen ammattikorkeakoulun opintosuorituksia? • Tähän ei saada suoraa vastausta mistään tilastosta, sillä CampusOnlinen kotisivu ohjaa potentiaaliset avoimen opiskelijat ilmoittautumaan amkien avoimen prosessin kautta • Asiaa voidaan vahvasti suuntaa-antavasti selvittää vertaamalla avoimen opintopisteiden suorituskuukausia yhteistyöopintopisteiden vastaaviin • Viereisessä kuvaajassa on jaettu avoimen, yhteistyön sekä perustutkinto-opiskelijoiden vuonna 2018 suorittamat opintopisteet prosentteina suorituskuukausille • Mikäli CampusOnline tuottaisi merkittäviä määriä myös avoimen opintopisteitä, pitäisi tämän näkyä siten, että avoimen opintopisteitä syntyisi huomattavan paljon niinä kesäkuukausina, jolloin valtaosa CampusOnlinen opintopisteistä suoritetaan • Kuvaajasta huomataan, että avoimen opintopisteet noudattavat lähes täsmälleen samaa kertymätahtia kuin perustutkinto- opiskelijoiden, eikä mitään havaittavaa lisäystä ole nähtävissä kesäkuukausina • Kuvaajan perusteella voidaan olettaa, ettei CampusOnline tuota juuri lainkaan avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteitä 3.9.2019
  26. 26. CampusOnlinen vaikutus kesäopiskelun volyymiin • Yksi potentiaalisesti merkittävä positiivinen talousvaikutus CampusOnlinesta – ja sen vuosien 2016-2017 edeltäjästä Summer Semesteristä – olisi kesällä suoritettujen opintojen volyymin kasvu, mikä todennäköisesti johtaisi myös valmistumisen aikaistumiseen • Extra Vipusen tilastojen mukaan heinä-elokuussa – kuukausien jolloin CampusOnlinessa on eniten opintojaksoja – suoritettujen opintopisteiden osuus koko Suomen opintopisteistä on noussut varsin voimakkaasti vuosina 2017 ja 2018 suhteessa 2016 toteumaan • Tämä noin 10 % nousu on tilastojen mukaan suureksi osaksi seurausta CampusOnlinesta. Luku on todennäköisesti vielä suurempi, koska Summer Semester tuotti noin 10 000 opintopistettä jo 2016 kesällä. Mutta vuodelta 2015 ei valitettavasti ole saatavilla kuukausittaisia tietoja opintopisteiden kertymistä • Kun yhteistyöopintopisteet poistetaan laskelmasta, on nousu vuonna 2017 lähes 5 % kun taas vuonna 2018 on lähes 4 % laskua • Lukujen perusteella on pääteltävissä, että kesäopintojen suosio nousi vuonna 2017 varsin voimakkaasti ja että tämä uusi taso saavutettiin myös 2018 • Mutta vuonna 2018 CampusOnline –suoritukset eivät enää kasvattaneet kokonaisvolyymia, vaan korvasivat ennen muilla tavoilla suoritettuja kesäopintoja • Puhtaina opintopisteinä heinä-elokuun luvut ovat kasvaneet 2016 vuoden 275 000:sta 2018 vuoden lähes 300 000 opintopisteeseen • Tämä kasvu tarkoittaa, että todennäköisesti CampusOnlinen ansiosta ainakin useat kymmenet – mahdollisesti sadat – opiskelijat valmistuvat aiemmin kuin ilman sitä olisivat valmistuneet, mutta tarkkaa vaikutusta on erittäin vaikea arvioida 3.9.2019
  27. 27. CampusOnline –opintopisteiden tulevaisuuden kehitys • Heinäkuun lopun tietojen mukaan tammi-kesäkuun kumulatiivinen yhteistyöopintopisteiden lukumäärä on peräti 82 % vuoden 2018 vastaavaa ajankohtaa edellä • Ennusteen mukaan nousua tulee vuonna 2019 kokonaisuudessaan noin 45 % • Samaan aikaan jatkuvan oppimisen opintopisteet ovat 16 % kasvussa vuonna 2019 • Pitkän aikavälin ennusteen mukaan yhteistyöopintopisteet löytävät tasapainotason 180 000 vuosittaisessa opintopisteessä ja jatkuvan oppimisen opintopisteet 600 000 opintopisteessä 3.9.2019
  28. 28. CampusOnline –opintopisteiden tulevaisuuden rahoitustuotto • Opintopisteiden määrän kasvaessa voimakkaasti, laskee niistä myönnetyn OKM-rahoituksen yksikkötuotto samassa suhteessa • Ennusteen mukaan yhteistyöopintopisteen OKM- rahoituksen reaaliarvo laskee 45€ tasolle vuoteen 2021 mennessä jatkuvan oppimisen opintopisteen laskiessa tasapainotasolle 109€ vuoteen 2025 mennessä • Kun yhteistyöopintojen reaaliarvo on vuoden 2018 tuloksilla noin 90€, tulee se ennusteen mukaan siis laskemaan puoleen nykytasosta • Ammattikorkeakoulut eivät tulevaisuudessa voikaan samassa mitassa laskea yhteistyöopintojen kannattavuuttaan OKM- perusrahoituksen varaan 3.9.2019
  29. 29. CampusOnline –opintopisteiden tulevaisuuden rahoitustuotto • Kalvon kuvaajat näyttävät tilanteen kehittymisen yksittäisten ammattikorkeakoulujen näkökulmasta • Vuonna 2018 CampusOnlinessa tuotetuista opintopisteistä saatu OKM-rahoituksen yksikkökorvaus on suurempi kuin kallein arvioitu muuttuvien kustannusten hinta tutkinto-opiskelijoiden koulutuksessa (ks. kalvo 12) • Vuonna 2021 tuotetusta opintopisteestä saa ennusteen mukaan enää puolet tästä yksikkökorvauksesta. Tämä yksikkökorvaus on pienempi kuin arvion mukaan tehokkaimmin tutkinto-opiskelijoilleen opetusta vuonna 2018 järjestäneen ammattikorkeakoulun tuotantokustannus • Kun OKM-rahoitusta verrataan arvioituihin CampusOnline –opintopisteiden tuotantokustannuksiin (muuttuvat kustannukset), seitsemän tehokkainta ammattikorkeakoulua jäävät ennusteen mukaan voitolle vielä vuonna 2021 tuotetuista opintopisteistäänkin 3.9.2019
  30. 30. Osio 3: Johtopäätökset 3.9.2019
  31. 31. Opetus- ja kulttuuriministeriö • Laskelmien johtopäätökset Opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta: 1. CampusOnlinen kautta järjestetyllä ristiinopiskelulla on todennäköisesti opintoja nopeuttava vaikutus  CampusOnline on todennäköisesti lisännyt kesäopiskelun volyymia, kuten kalvosta 26 selviää. Lisäys on arviolta 25 000 opintopistettä vuodessa. On perusteltua olettaa, että tämä lisäys purkaa etenemisesteitä vuosittain satojen opiskelijoiden osalta ja vaikuttaa vuosittain vähintään kymmenien – todennäköisesti satojen – opiskelijoiden valmistumisen aikaistumiseen. Tällä on positiivinen kansantaloudellinen vaikutus. 2. CampusOnlinella ei toistaiseksi ole juurikaan vaikutusta jatkuvan oppimisen edistämiseen  Kalvo 25 näyttää, miten CampusOnlinen kautta ei todennäköisesti juurikaan synny avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteitä jotka tukisivat ministeriön kunnianhimoisia jatkuvan oppimisen tavoitteita. Tämä on vuoden 2018 tilanne, tulevaisuuden potentiaalia käsitellään eAMK-analyysin kolmannessa osassa. 3. CampusOnline –toiminta olisi ammattikorkeakouluille taloudellisestikin kannattavaa ilman OKM- rahoitustakin, mutta hyöty yhteiskunnalle saattaa olla suurempi kuin suunnattaessa rahoitusta jatkuvan oppimisen opintopisteisiin  Kuten kalvoista 27-29 selviää, on yhteistyöopintopisteistä OKM-rahoituksessa myönnetty korvaus laskemassa rajusti muutamassa vuodessa. Ennusteen mukaan OKM-rahoituksen korvaus laskee alle tehokkaimmankin ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden opintopisteiden muuttuvien tuotantokustannusten vuoteen 2021 mennessä. Näin ollen OKM-rahoitus ei enää kokonaan korvaa toimintaa, mutta subventoi sitä rajusti. Samasta kalvosta selviää, että jatkuvan oppimisen kohdalla ennustettu OKM-rahoituksen yksikkökorvaus on vielä vuonna 2025 yli kaksinkertainen yhteistyöopinnoista saatavaan korvaukseen nähden.  Onkin mahdollista, että pieni ”piristysruiske” yhteistyöopinnoille on yhteiskunnan edun kannalta perustellumpaa kuin saman rahan osoittaminen jatkuvaan oppimiseen, mikä on todennäköisesti vielä pitkään erittäin kannattavaa sitä ilmankin.  Kuten ammattikorkeakoulukentän johtopäätös-kalvon toisesta osiosta selviää, on CampusOnline luonut toimivat markkinat opintojaksoille, joissa valtionrahoituksen ansiosta voittavat sekä opetuksen tuottajat että kuluttajat. Mutta mikäli valtionrahoitus lakkaisi, pudottaisi tämä monen tuottajan toiminnassa miinukselle, kuten kalvo 24 näyttää. Valtionrahoitus ristiinopiskelulle onkin hyvä korvike byrokraattiselle ammattikorkeakoulujen väliselle taloudelliselle tasausmekanismille, jossa kuluttajat maksavat tuottajille opintojaksoista. 3.9.2019
  32. 32. Ammattikorkeakoulukenttä • Laskelmien johtopäätökset amattikorkeakoulukentän näkökulmasta: 1. CampusOnlinen kautta järjestetty ristiinopiskelu olisi todennäköisesti ammattikorkeakouluille kannattavaa ilman OKM-rahoitustakin  Analyysissa käytetyillä pohjaoletuksilla laskien CampusOnlinen kautta järjestetyt ristiinopiskelun opintojaksot tuottavat koko ammattikorkeakoulukentälle yhteensä yli miljoonan euron kollektiivisen säästön. Tämä selviää kalvosta 24. Tämän lisäksi myös ammattikorkeakoulut hyötyvät kesäopintojen valmistumista nopeuttavasta vaikutuksesta. 2. CampusOnline on luonut toimivat ja koko ajan kasvavat markkinat joista sekä tuottajina että kuluttajina toimivat ammattikorkeakoulut hyötyvät  Ammattikorkeakoulujen CampusOnlinessa tuottamien opintopisteiden määrä ja tuottajahinta vaihtelevat suuresti, kuten kalvoista 13 ja 29 selviää. Myös omien opiskelijoiden aktiivisuudessa on mittavaa vaihtelua, mitä kalvo 19 kuvaa. Silti jokainen ammattikorkeakoulu on nettomääräinen voittaja, kun arvioidaan CampusOnlinen talousvaikutusta tilanteessa jossa ammattikorkeakoulujen oma koulutustarjonta on ehtinyt reagoida muuttuneeseen kysyntään (kalvo 23). Markkinat hyödyttävät nykyisellään siis sekä opintojaksojen kuluttajina että tuottajina rooliutuvia ammattikorkeakouluja. Tämä toimiva markkina tosin saisi vakavan kolauksen, mikäli valtionrahoitus ristiinopiskelulle lopetettaisiin. Tällöin monet tuottajan roolissa olevat ammattikorkeakoulut jäisivät toiminnasta tappiolle ja valtionrahoituksen tilalle tulisi luoda jonkinlainen ammattikorkeakoulujen välinen taloudellinen tasausmekanismi tuottajina ja kuluttajina painottuvien ammattikorkeakoulujen välille. 3. Ristiinopiskelun kannustaminen valtionrahoituksessa on ammattikorkeakoulukentän etu  Edelliseen kohtaan liittyen voidaan todeta ristiinopiskelun palkitsemisen rahoitusmallissa olevan ammattikorkeakoulukentän kollektiivinen etu koska se käytännössä omalla painollaan – ainakin tiettyyn volyymiin saakka – turvaa toimivat ristiinopiskelun markkinat ja taloudellisen kannusteen toimia myös laadukkaiden opintojaksojen tuottajana. Mikäli yhteistyössä tuotettujen opintopisteiden 1 % rahoituspaino siirrettäisiin jollekin muulle mittarille, olisi tämä totta kai usean ammattikorkeakoulun lyhyen tähtäimen taloudellisen edun mukaista. Mutta CampusOnlinen tuottama kollektiivinen lähes miljoonan euron säästö (kalvo 24) sekä sen mukanaan tuomat laadulliset hyödyt todennäköisesti kuihtuisivat olemattomiin. 4. CampusOnline tuottaa talouden ja laadun rajapinnalla olevia hyötyjä  Analyysin tässä osiossa keskitytään talouteen. Mutta tässä yhteydessä on hyvä mainita lyheysti CampusOnlinen muita etuja, joita on vaikeata kvantifioida euroiksi, mutta joilla voi ainakin pitkällä tähtäimellä olla taloudellista merkitystä esimerkiksi ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelemisessa Suomeen laatua painottamalla.  CampusOnlinen todennäköisesti edistää erittäin laadukkaiden opintojaksojen tekemistä, koska näistä saatava taloudellinen hyöty on potentiaalisesti mittava (ks. kalvo 18). Näin toiminta kannustaa pikku hiljaa erikoistumaan ja profiloitumaan, kenties jopa jakamaan saman tutkinnon sisällä eri substanssien opetusvastuuta ammattikorkeakoulujen kesken.  Valinnanvara todennäköisesti lisää opiskelijoiden tyytyväisyyttä mikä näkyy myös tätä kuvaavassa rahoitusmittarissa.  CampusOnline mahdollistaa opiskelijoille entistä kattavammat erikoistumis- ja tutkinnon räätälöimismahdollisuudet. 3.9.2019
  33. 33. Ammattikorkeakoulu • Laskelmien johtopäätökset ammattikorkeakoulun näkökulmasta: 1. CampusOnlinen hyödyttää taloudellisesti jokaista Suomen 22 ammattikorkeakoulusta  Kalvo 23 näyttää, miten jokainen ammattikorkeakoulu jää nettomääräisesti voitolle CampusOnline – ristiinopiskelusta kun kaikki kolme tunnistettua tekijää huomioidaan. Ainoa tapa jäädä tappiolle on tuottaa vain erittäin kalliita opintojaksoja CampusOnlineen ja samaan aikaan kieltää omilta opiskelijoilta CampusOnline – opintojaksoilla opiskelu. 2. Ammattikorkeakoululla on monta mahdollista strategiaa hyödyntää CampusOnlinea  Kalvolta 23 näkyy myös, miten taloudellisen hyödyn profiili vaihtelee suuresti ammattikorkeakoulusta toiseen. Joidenkin – mahdollisesti tietoinen – strategia on olla kustannustehokkaiden ja suosittujen opintojaksojen tuottaja, toisen saada mahdollisimman paljon omia opiskelijoita muiden ammattikorkeakoulujen järjestämille opintojaksoille. 3. Ammattikorkeakoulun aktiivisuus CampusOnlinessa hyödyttää kaikkia  Kuten edellisissä kalvoissa on todettu, on CampusOnlineen syntynyt taloudellisessä mielessä toimivat markkinat. Nämä toimivat jopa niin hyvin, että jokaisen ammattikorkeakoulun aktiivisuus sekä tuottajana tai kuluttajana hyödyttää kaikkia muita – tuottajat saavat lisää valtionrahoitusta ja kuluttajat lisää valinnanvaraa. 4. CampusOnline toistaiseksi ennen kaikkea massaopintojaksoja  Peräti 81 % CampusOnlinessa syntyvistä opintopisteistä tulee opintojaksoista, joihin on hyväksytty opiskelemaan vähintään 40 muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijaa, mikä selviää kalvosta 16. Toiminta onkin tällä hetkellä massaopintojaksoihin painottunutta. Joukossa on tilastoista päätellen myös ”tavallisia” opintojaksoja, joissa muutama ristiinopiskelija opiskelee pääosin järjestävän ammattikorkeakoulun omien tutkinto-opiskelijoiden kanssa, mutta niiden osuus suoritetuista opintopisteistä on hyvin pieni. Tämä on ainakin jossain mielessä ongelmallista, sillä massatuotannot rajannevat pois ainakin pienten tutkintojen opintotarjontaa pois saatavilta. 3.9.2019
  34. 34. Tutkinto-ohjelma • Laskelmien johtopäätökset tutkinto-ohjelman näkökulmasta: 1. Omille opiskelijoille kannattaa suositella CampusOnlinen opintojaksoja  Tutkinto-ohjelmalle on aina kannattavaa, että omat opiskelijat suorittavat CampusOnlinen opintojaksoja. Tämä on hyvä esim. ottaa oma ryhmä kiinni rästiin jäänyt suoritus korvaamalla. Laskennallinen säästö toteutuu viimeistään siinä tilanteessa, kun usein järjestettyä vapaavalintaista opintojaksoa pitää järjestää omassa ammattikorkeakoulussa kerran vähemmän, kun niin moni on suorittanut vastaavan opintojakson ristiinopiskeluna. 2. CampusOnline avaa yhteistyömahdollisuuksia jotka mahdollistavat mm. erikoistumisen aivan uudessa mittakaavassa  Varsinkin suurissa ja monien ammattikorkeakoulujen järjestämissä tutkinto-ohjelmissa on paljon mahdollisuuksia opetussuunnitelmayhteistyöhön CampusOnlinen puitteissa. Esimerkiksi liiketaloudessa olisi kuviteltavissa tilanne, missä viiden ammattikorkeakoulun yhteenliittymä jakaisin vastuun yhden erikoistumisalueen opetuksesta keskenään CampusOnlinessa. Tällöin opiskelijoiden valinnanvara laajenisi ja mm. henkilöstöön liittyvät riskit pienenisivät. Näin kenttä voisi samalla myös laajentaa opetustarjontaansa kattavammaksi, kun pienemmille erikoistumisalueille löytyisi tarvittava opiskelijoiden kriittinen massa. 3. Haasteena hajapaikkojen tarjoaminen ristiinopiskelijoille  Kalvosta 16 selviää, että vain 6 % CampusOnlinen opintosuorituksista tulee opintojaksoista, joille on hyväksytty alle 21 ristiinopiskelijaa. Tämä tarkoittaa sitä, että vain harva CampusOnlinen opintopiste syntyyn sellaisesta opintojaksosta, missä valtaosa on järjestävän ammattikorkeakoulun omia tutkinto-opiskelijoita. Tämä on todennäköisesti ennen kaikkea taloudellinen kysymys: muuttuvat kustannukset ovat todennäköisesti paljon korkeammat näissä tapauksissa, varsinkin kun huomioidaan CampusOnlinen hallinnollisiin toimenpiteisiin menevän työn kustannukset. Käytännössä hajapaikkojen tarjoaminen kustannustehokkaasti vaatisi todennäköisesti subventiota ammattikorkeakoululta. Mutta se voisi olla strategisesti viisas toimenpide varsinkin sellaisille ammattikorkeakouluille, jotka kärsivät vähäisen vetovoiman ongelmista. 4. Ammattikorkeakoulun sisäinen rahanjako on avainasemassa  Analyysissa ollaan laskettu opintojaksojen tuotantokustannuksia ja niistä saatuja tuloja ja säästöjä. Mutta käytännössä tutkinto-ohjelmat saattavat joutua maksamaan ristiinopiskelun järjestämisen kustannukset kun siitä saadut valtionrahoituksen tulot menevät ammattikorkeakoulun ”pohjattomaan kassaan” eivätkä koskaan löydä tutkinto-ohjelman kassaan. Tästä syystä ammattikorkeakoulujen sisäinen rahanjako on avainasemassa varsinkin hajapaikkojen tarjoamisessa ristiinopiskeluun CampusOnlinessa. Mikäli tutkinnostaan budjettivastuussa oleva tutkintopäällikkö joutuu tiukassa taloustilanteessa päättämään, tarjoaako hän opintojaksojaan CampusOnlineen, ei hän välttämättä tee sitä, vaikka se olisi ammattikorkeakoulutasolla taloudellisesti kannattavaa. Tämä on osaoptimoinnin haaste, joka voidaan ratkaista vain innovatiivisella sisäisellä rahanjaolla. 3.9.2019
  35. 35. Ideoita tunnistettujen haasteiden ratkaisemiseksi Haaste: Ristiinopiskelusta saatu perusrahoituksen korvaus laskee alle muuttuvien kustannusten Ratkaisu: OKM asettaa korvaukselle indeksiin sidotun minimikorvauksen, mikä on suunnilleen ammattikorkeakoulussa tuotetun opintopisteen keskimääräisten muuttuvien kustannusten suuruinen Haaste: ”Samoja tutkintoja on liian monessa ammattikorkeakoulussa” Ratkaisu: OKM asettaa rahoitushaun, missä halukkaat tutkinnot voivat alkaa tehdä syvällisempää yhteistyötä jakamalla opsin opetusvastuuta keskenään omien vahvuuksien perusteella  opintojakso digitaalisesti, mikä voidaan yhdistää myös CampusOnlineen Haaste: Vaikka ristiinopiskelu olisi ammattikorkeakoululle taloudellisesti kannattavaa, ei se ole sitä välttämättä tutkinto-ohjelmalle, joka koulutuksen järjestää Ratkaisu: Sisäisen rahoituksen menetelmät, joissa raha ohjataan ainakin osittain tuloksen tuottajalle  ja optimaalisessa tilanteessa jo etukäteen asetettujen tavoitteiden perusteella sinä budjettivuonna, jolloin mittaritulos (ja siihen liittyvä kulu) syntyy Haaste: Ammattikorkeakoulut hyötyvät CampusOnlinesta hyvin epätasaisesti Ratkaisu: Tämä ei ole laskelmien mukaan suuri ongelma, koska kaikki ammattikorkeakoulut jäävät voitolle. Mutta jos voittoja halutaan tasata, tarvitaan jonkinlainen yksinkertainen kulujentasausmalli ammattikorkeakoulujen välille hyötyjä tasaamaan 3.9.2019
  36. 36. Muita johtopäätöksiä saaduista tuloksista • CampusOnlinella on erittäin paljon hyödyntämätöntä taloudellista potentiaalia avoimen ammattikorkeakoulun portaalina • Helsingin yliopiston tekoälykurssi kymmenine tuhansine opiskelijoineen on hyvä esimerkki verkko-opetuksen skaalautuvuudesta ja potentiaalista • Jo nyt valtaosa CampusOnlinen opintojaksoista suunnataan tilastoista päätellen pääasiassa muille kuin järjestäjän omille tutkinto-opiskelijoille • Muutaman lisäopiskelijan ottaminen omille tutkinto-opiskelijoille suunnatuille opintojaksoille ei todennäköisesti ole nykymallissa taloudellisesti kannattavaa järjestäjälle ilman strategista ops-yhteistyötä kumppaniammattikorkeakoulun kanssa • Ajaako taloudelliset realiteetit CampusOnlinen jatkossa puhtaaksi massaopintojaksojen tarjoajaksi? • Ammattikorkeakoulujen kannattaisi hyödyntää CampusOnlinea keskitetysti siten, että opiskelijoille koottaisiin suoritusten vastaavuustiedot yhteen sitä mukaa kuin CampusOnlineen tulee uusia opintojaksoja • Tämä voisi vähentää selkeästi hallintokustannuksia opintojaksojen vastaavuuksien selvittämiseen liittyen ja kannustaa opiskelijoita suorittamaan opintoja – varsinkin kesällä – CampusOnlinessa 3.9.2019

×