Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariot

95 views

Published on

Kolmas väliraportti kääntää katseensa tulevaisuuteen esitellen CampusOnlinen tulevaisuuden skenaarioita. Väliraportti vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Minkälainen tahtotila ohjaa CampusOnlinen tulevaisuutta? Minkälaisia kehittymisen ja kasvun potentiaaleja CampusOnlinella on tunnistettu?

Tulevaisuuden skenaariot -väliraportti jakaantuu neljään osioon:
1. Tahtotila
2. Potentiaalit ja riskit
3. Tulevaisuuden skenaariot
4. Yhteenveto

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaariot

  1. 1. CampusOnline-analyysiraportti Väliraportti 3/3: Tulevaisuuden skenaariot Jukka Jonninen
  2. 2. CampusOnlinen-analyysiraportti • Viivain Oy toteuttaa syksyn 2019 aikana analyysiraportin eAMK-hankkeen CampusOnline-portaaliin liittyen • Raportti analysoi eAMK-hankkeen yhteydessä lanseerattua CampusOnlinea, ammattikorkeakoulujen yhteistä digitaalista opintotarjonnan alustaa, joka korvasi kesällä 2018 sitä aiemmin toimineen SummerSemesterin • Analyysiraportin tarkoituksena on tarkastella CampusOnlinen sekä ammattikorkeakoulujen kasvavan ristiinopiskelun ja laajentuvan avoimen ammattikorkeakoulun verkkotarjonnan vaikutuksia eri näkökulmista • Viivain Oy toteuttaa analyysin kolmessa osassa, jotka julkaistaa PowerPoint-muotoisina väliraportteina: 1. Talouden näkökulma, elokuu 2019 2. Vaikuttavuusanalyysi, lokakuu 2019 3. Tulevaisuuden skenaariot, joulukuu 2019 • Joulukuussa valmistuu myös loppuraportti • Kaikki raportin osiot ja loppuraportti löytyvät osoitteesta www.eamk.fi • Raportin tekijälle voi lähettää palautetta osoitteeseen jukka.jonninen@viivain.fi 19.12.2019
  3. 3. Kolmannen väliraportin rakenne ja tavoitteet • Kolmas väliraportti kääntää katseensa tulevaisuuteen esitellen CampusOnlinen tulevaisuuden skenaarioita • Väliraportti vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin • Minkälainen tahtotila ohjaa CampusOnlinen tulevaisuutta? • Minkälaisia kehittymisen ja kasvun potentiaaleja CampusOnlinella on tunnistettu? • Miten suuri rahoitus CampusOnlinella voisi tulevaisuudessa olla? • Mistä lähteistä CampusOnlinen rahoitus voisi tulevaisuudessa muodostua? • Minkälaisia kansainvälistymisen mahdollisuuksia CampusOnlinella on? • Mihin tiedostettuihin tarpeisiin, uhkiin ja ongelmiin CampusOnline voisi vastata? • Väliraportti pohjautuu kolmeen eri lähteeseen: • Kahden ensimmäisen väliraportin aineisto • Visio 2030 ja korkeakoulujen digivisio tahtotilan määrääjinä • Muut tiedossa olevat tekniset, poliittiset ja taloudelliset CampusOnlineen liittyvät trendit • Tulevaisuuden skenaariot -väliraportti jakaantuu neljään osioon: 1. Tahtotila 2. Potentiaalit ja riskit 3. Tulevaisuuden skenaariot 4. Yhteenveto 19.12.2019
  4. 4. Osio 1: Tahtotila 19.12.2019
  5. 5. Taustaa: CampusOnline keskisuuri menestys jo nyt • CampusOnlinea voidaan jo tässä vaiheessa luonnehtia ainakin keskisuureksi menestykseksi • Siihen osallistuvat kaikki Suomen ammattikorkeakoulut, suurin osa näistä verrattain aktiivisesti • Se on hyvin lyhyessä ajassa moninkertaistanut ammattikorkeakoulujen ristiinopiskelun volyymin • CampusOnline on opiskelijoiden löytämä ja käyttämä opintoportaali, joka on saanut aikaan merkittäviä reaalimaailmassa tapahtuneita positiivisia muutoksia ihmisten ja organisaatioiden käyttäytymiseen ja toimintaan • Toteutunut kehitys osoittaa, että CampusOnlinelle on ollut suomalaisessa korkeakoulukentässä tarvetta ja kysyntää ja että se on kyennyt tähän kysyntään vastaamaan • Jatkossa siltä vaaditaan kuitenkin vielä enemmän, kuten kaksi merkittävää yhteiskunnan ja korkeakoulujen tekemää linjausta osoittavat • Visio 2030 • Korkeakoulujen digivisio 19.12.2019
  6. 6. Visio 2030 • Suomalaisten korkeakoulujen tulevaisuutta ohjaa voimakkaasti Visio 2030 –tavoitteet, joita on ollut tekemässä laaja joukko intressitahoja ja joilla on vankka parlamentaarinen tuki • Visio 2030 tavoitteiden kehittämisohjelmia ovat: • Osaavimman työvoiman kotimaaksi • Uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluväylä • Korkeakouluyhteisön osaamisella maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä • Yhteistyö ja avoimuus tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan voimavaraksi • Korkeakoulut Suomen parhaiksi työpaikoiksi • Näillä on kullakin 2-3 alakohtaa, joista CampusOnlineen liittyvät suoraan ainakin seuraavat: • Jatkuvan oppimisen toimintamalli ja tarjonnan konseptointi • Rakennetaan korkeakoulutuksen digitaalinen palveluympäristö • Koulutus digitalisoituu, modulaarisuus lisääntyy ja opetus uudistuu 19.12.2019
  7. 7. Visio 2030: modulaarisuus ja yhtenäiset rajapinnat • Jatkuva oppiminen on keskiössä korkeakoulutuksen tulevaisuuden visioissa, ja se näkyy myös Visio 2030 -tavoitteissa • Siihen liittyy keskeisesti korkeakoulutuksen digitalisoiminen ja lisääntynyt modulaarisuus. Ideana on, että suomalaiset voisivat jatkossa rakentaa itselleen pienemmistä palasista entistä joustavamman koulutusprofiilin jo tutkintokoulutuksessa ja tämän jälkeen työelämästä käsin täydentää tuota profiilia selkeästi pienempiä työelämärelevantteja moduuleja opiskellen • Digitaalisuus ja koulutuksen modulaarisuus mahdollistavat entistä syvällisemmän ja toimivamman yhteistyön korkeakoulujen välillä. Samoin ne saattavat oikein toteutettuina mahdollistaa erilaisia uusia toimintamalleja ja avauksia koulutusviennissä ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvattamisen 19.12.2019 • Yllä oleva kuva Visio 2030 työryhmien raportista (s. 19) osoittaa CampusOnlinen olevan jo mukana Visio 2030 -suunnitelmissa • Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää koulutustarjonnan rajapintojen yhtenäistämistä, ja CampusOnline on vakiintuneena ja toimivaksi havaittuna portaalina mukana suunnitelmissa • Käytännössä tulevaisuuden kysymykseksi nousee CampusOnlinen ja Opintopolun suhde, sulautetaanko ensiksi mainittu jälkimmäiseen ja jos sulautetaan, niin milloin, miten, kuinka laajasti ja minkälaisena
  8. 8. Korkeakoulujen digivisio • Visio 2030:n lisäksi CampusOnlinen tulevaisuutta määrittää ja ohjaa korkeakoulujen digivisio • Tämän tavoitteena on ”avata oppimisen kansalliset tietovarannot yksilön ja yhteiskunnan käyttöön” • Korkeakoulujen digivision kymmenen vuoden tiekartalla on yhteisen opetustarjonnan ja rajapintojen kautta saavutettu oppimisen ekosysteemi, joka palvelee paitsi jatkuvaa oppimista, myös mm. koulutusvientiä ja kansainvälistymistä • Tässä väliraportissa CampusOnline nähdään tällaisena oppimisen ekosysteeminä, jonka kehittyneempi versio pystyy toteuttamaan Visio 2030:n ja korkeakoulujen digivision tavoite- ja tahtotiloja • Tulevaisuuden skenaariot eivät ota kantaa siihen, missä määrin CampusOnline on sulautunut Opintopolkuun. Ne olettavat, että on olemassa CampusOnlinen kaltainen oppimisportaali, mikä mahdollistaa korkeakoulujen ristiinopiskelun ja lähtee rakentamaan skenaarioita tästä lähtökohdasta käsin 19.12.2019
  9. 9. Osio 2: Potentiaalit ja riskit 19.12.2019
  10. 10. CampusOnlinen potentiaalit ja riskit • Väliraportin kolme skenaariota rakentuvat CampusOnlinen tunnistettujen potentiaalien toteutumistavalle ja -volyymille • Näitä potentiaaleja on tunnistettu viisi ja ne käydään läpi tässä osiossa: 1. Yhteistyö 2. Kattavuus 3. Kansainvälisyys 4. Markkinat 5. Rahoitus • Lopuksi käydään läpi CampusOnlinen tulevaisuuteen liittyviä riskitekijöitä 19.12.2019
  11. 11. 1. Yhteistyö • CampusOnline-toiminta on käytännössä jo määritelmällisesti yhteistyötä, tarjoavathan siinä ammattikorkeakoulut omia opintojaksojaan toisten ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Tämä yhteistyö ei ole kuitenkaan – mahdollisesti joitain harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta – käytännössä millään tavalla koordinoitua. Ammattikorkeakoulut valitsevat itsenäisesti oman harkintansa mukaan ja muiden kanssa neuvottelematta, mitä opintojaksoja CampusOnlineen laittavat, ja toisaalta opiskelijat valitsevat sieltä itsenäisesti opintojaksoja varmistaen niiden hyväksiluettavuuden omassa opintosuunnitelmassa • Seuraavalla kalvolla on case-esimerkki CampusOnlinen avulla tehtävästä tutkintotason yhteistyöstä • Tällaiselle pitkälle menevälle yhteistyölle ei ole lainsäädännöllisiä eikä teknisiäkään esteitä. Kaikki osalliset saisivat merkittävää taloudellista ja toiminnallista hyötyä. Erityisen toimiva tällainen konsepti olisi pienempiä ammattikorkeakoulujen kohdalla, koska näin ne kykenisivät kasvattamaan suuntautumisvaihtoehtojen määrää olennaisesti. Konsepti sopisi erittäin hyvin myös sellaisille harvinaisemmille tutkinnoille, joita on vain muutamassa ammattikorkeakoulussa Suomessa • Yhteistyö CampusOnlinen hyödyntämisessä voi olla myös vähemmän tiivistä. Joukko ammattikorkeakouluja voisi sopia, että kukin niistä tarjoaa tiettyjä vapaasti valittavia opintojaksoja CampusOnlineen ja kaikki yhteistyöhön osallistuvat sisällyttävät ne opintosuunnitelmaansa. Näitä CampusOnline-opintojaksoja myös mainostetaan opiskelijoille kaikissa ammattikorkeakoulussa. Näin jokainen yhteistyöhön osallistuva voisi jättää omia vapaasti valittavia opintojaksoja järjestämättä saaden siitä säästöä, ja luonnollisesti kaikki saisivat OKM-perusrahoitusta järjestämistään CampusOnline-opintojaksoista • Yhteistyötä on mahdollista tehdä myös kansainvälisessä kontekstissa. Monella ammattikorkeakoululla on kumppanuussuhteita ulkomaisten korkeakoulujen kanssa, osalla jopa jaettuja tutkintoja. Oiva tapa syventää näitä kumppanuuksia olisi sopia yhteisistä opintomoduuleista. Suomalaisen ammattikorkeakoulun järjestämä opintomoduuli voisi tässä tapauksessa olla järjestettynä CampusOnlinessa siten, että kumppanikorkeakoulun opiskelijoilla olisi etusija opiskelijavalinnassa ja vapaille paikoille voisi ottaa opiskelijoita muista ammattikorkeakouluista tai joissain tapauksissa avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Näin ammattikorkeakoulut voisivat CampusOnlinea hyödyntämällä syventää strategisia ja pedagogisia kumppanuuksiaan ulkomaisten korkeakoulujen kanssa 19.12.2019
  12. 12. CampusOnline-yhteistyö: case-esimerkki • Kuusi pienempää liiketalouden tradenomin opintoja tarjoavaa ammattikorkeakoulua voisi sopia CampusOnlinea hyödyntäen yhteistyöstä seuraavin periaattein: 1. Liiketalouden opintosuunnitelmat uudistetaan yhdessä siten, että rakennetaan moduuleita, joista osan opiskelija voi valita mistä ammattikorkeakoulusta tahansa 2. Ammattikorkeakoulut jakavat vastuun moduuleista keskenään. Vastuu perustuu siihen, missä liiketalouden erikoisosaamisessa ammattikorkeakoululla on suhteellinen etu asiantuntemuksessa ja osaamisessa. Nämä moduulit toteutetaan verkko-opintoina, ja vastuullinen ammattikorkeakoulu sitoutuu tarjoamaan ne kaikille 3. Kukin yhteistyöhön sitoutunut ammattikorkeakoulu voi hakuvaiheessa tarjota liiketalouden tradenomin opintoihin suuren määrän suuntautumisvaihtoehtoja ja opiskelijalle mahdollisuuden räätälöidä näistä itselleen omanlaisensa ja omaan toiveammattiin ja -työtehtävään sopivan yhdistelmän 4. Yhteistyössä olevat ammattikorkeakoulut antavat toisilleen etusijan CampusOnline- opiskelijavalinnassa, jotta paikka opintojaksolla on varma 5. Osin hyvinkin erikoistuneita moduuleita tarjotaan myös avoimen opiskelijoille mainostaen niitä oman asiantuntemuksen päivityksenä 6. Kukin mukana oleva korkeakoulu suunnittelee oman liiketalouden henkilöstöstrategiansa sovitun yhteistyön pohjalta. Eläköityvien opettajien tilalle palkataan omaan pedagogiseen vastuualueeseen erikoistuneita opettajia, nykyisille opettajille suunnitellaan koulutuksia oman vastuualueen mukaisesti, ja oman vastuualueen asiantuntemusta kerryttävää työkiertoa tuetaan 19.12.2019
  13. 13. 2. Kattavuus • Tällä hetkellä CampusOnline tarjoaa opintojaksoja lähes yksinomaan ammattikorkeakouluopiskelijoille. Saatavilla olevan tiedon perusteella avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat eivät ole suuressa määrin löytäneet CampusOnlinea. Ei myöskään ole viitteitä yliopistosektorin opiskelijoiden osallistumisesta CampusOnline-opintojaksoille. Kolmas potentiaalisesti merkittävä portaalin hyödyntäjä olisi toisen asteen opiskelijat. Neljäntenä uutena ryhmänä CampusOnline voisi tuoda tarjontaa myös kansainvälisille markkinoille, varsinkin englanninkielisten MOOC-opintojaksojen osalta • Jatkuva oppiminen on jo nykyisellään suuri mahdollisuus CampusOnlinelle varsinkin MOOC-opintojaksojen kohdalla. Potentiaali kasvaa entisestään, mikäli CampusOnlinessa alettaisiin järjestää tutkinto-opiskelijoiden syventävien opintojen moduuleita. Portaalia kannattaisikin mainostaa potentiaalisille avoimen opiskelijoille ja tuoda sinne enemmän näitä kiinnostavia opintojaksoja. Taloudellisessa mielessä tämä on erittäin kannattavaa, Viivain Oy:n ennusteen mukaan jatkuvan oppimisen opintopisteestä saa vuonna 2022 yli kolminkertaisen määrän OKM-perusrahoitusta suhteessa yhteistyöopintopisteeseen • Yliopisto-opiskelijat ovat toinen merkittävä potentiaalinen CampusOnlinea hyödyntävä ryhmä. Heidän kohdallaan haasteena on todennäköisesti ennen kaikkea merkittävät erot opetussuunnitelmissa. Missä määrin CampusOnlinessa on nykyisellään opintojaksoja, joita voidaan sisällyttää yliopisto-opiskelijoiden opintosuunnitelmiin? Todennäköisesti varsin vähän. Mutta ainakin liiketalouden, kulttuurin ja tiettyjen tekniikan alojen joukossa on paljon opintojaksoja, jotka sopisivat kummankin sektorin opiskelijoille. Pään avaaminen vaatisi aktiivista ja tavoitteellista sektoreiden välistä yhteistyötä • Toisen asteen opiskelijat hyötyisivät suuresti CampusOnlinesta, jos he voisivat opintojaksoja suorittamalla saada tietoa tulevista hakukohteistaan ja saada hyväksiluettua opintoja korkeakouluun päästessään. Osa CampusOnlinen tarjonnasta varmasti sopisi toisen asteen opiskelijoille, ja näitä voisi heille mainostaa. Ongelmana on kuitenkin rahoitus – ainakaan yhteistyöopintopisteen muodossa toisen asteen opiskelijan suorittamasta opintopisteestä ei toistaiseksi saa OKM- perusrahoitusta • Kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla Suomella on erinomainen maine. CampusOnlinella olisi valtava potentiaali saada kansainvälisiä opiskelijoita MOOC-opintojaksoille kohdennetulla markkinoinnilla. Samoin englanninkieliset syventävät opintomoduulit saattaisivat löytää ulkomaisen asiakaskunnan. Tämä saattaisi vaatia joitain lainsäädännöllisiä muutoksia. Myös hintatasoa ja maksuehtoja tulisi selvittää 19.12.2019
  14. 14. 3. Kansainvälisyys • Kansainvälisyys on korkeakoulujen yhteistyön ja jatkuvan oppimisen edistämisen ohella CampusOnlinen merkittävin potentiaali. Tällä potentiaalilla on monia ilmenemismuotoja. Edellisissä osioissa ovat tulleet esille mahdollisuudet syventää kansainvälisiä kumppanuuksia sopimalla yhteisistä CampusOnlinessa tarjottavista opintomoduuleista sekä ulkomaalaisille kohdennettu CampusOnlinessa järjestettyjen englanninkielisten MOOC-opintojaksojen markkinointi. Mutta näiden lisäksi mahdollisuuksia on myös ainakin koulutusvientiin, lukukausimaksuvelvollisten opiskelijoiden houkutteluun sekä kansainvälisten luennoitsijoiden ja opettajien käyttöön liittyen • Suomella on erittäin hyvä maine laadukkaan koulutuksen maana, mutta tulokset koulutusviennissä eivät millään tavalla vastaa tätä mainetta. CampusOnline-opintojaksoja voisi hyödyntää esimerkiksi ulkomaalaisille kohdennetussa opettajakoulutuksessa. Konsepti toimisi siten, että opiskelijoille tarjottaisiin ensimmäinen puolisko opinnoista CampusOnlinessa ja jälkimmäinen lähiopetuksena joko Suomessa tai opiskelijoiden kotimaassa. Näin toimimalla koulutuksen hinta saataisiin nykyistä kilpailukykyisemmäksi ja volyymia skaalattua ylöspäin • Samankaltainen konsepti voitaisiin ottaa käyttöön myös EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden kanssa. Näille myytävä koulutus voisi tapahtua kaksi ensimmäistä vuotta kokonaan verkossa CampusOnlinessa, ja tämän jälkeen loput Suomessa. Hinta- ja volyymiedut olisivat taas ilmeiset. Toimintamalli ratkaisisi myös mm. viisumin saantiin liittyviä haasteita. Lisäksi CampusOnlinessa voisi olla tasokas suomen kielen perusteiden MOOC, jota markkinoitaisiin EU/ETA-alueen ulkopuolisille muun koulutusmarkkinoinnin yhteydessä ja johon opiskelija voisi osallistua jo ennen opiskelijastatuksen saamista • CampusOnlinessa osa opintojaksoista on todella suosittuja. Näihin MOOC-muotoisiin opintojaksoihin olisi mahdollista räätälöidä kansainvälisten luennoitsijoiden ja asiantuntijoiden verkkoluentoja. Tämä toisi kansainvälistä ilmettä, laatua ja vaihtelua. Se olisi myös hyvä lisä varsinkin ulkomaisille opiskelijoille suunnatussa markkinoinnissa. Tämä toisi kustannuksia ja teknisiä haasteita opintojakson järjestäjälle, mikä ei välttämättä olisi ongelma, jos opiskelijavolyymit laskettaisiin sadoissa • Suuri osa näistä kansainvälisyyteen liittyvistä potentiaaleista vaatii laki- tai asetusmuutoksia, Campu-sOnlinen toimintamallien muokkauksia ja esimerkiksi verkkomaksuominaisuuksia CampusOnlineen. Käytännössä CampusOnline tulisi järjestää siten, että se mahdollistaa eri hinnat eri asiakasryhmille ja tietyissä tilanteissa etusijakäytännöt opintojaksoille hyväksymisessä 19.12.2019
  15. 15. 4. Markkinat • Nykyisellään CampusOnline-opintojaksot tuotetaan ammattikorkeakouluissa. Ei kuitenkaan olisi mahdotonta avata koulutusmarkkinoita joillain selkeillä ehdoilla myös näiden ulkopuolisille yksityisille toimijoille. CampusOnlinesta voisi kehittyä opintoportaali, jonne monet eri tahot korkeakouluista yrityksiin ja kolmannen sektorin toimijoihin tuottavat sisältöä. Tällainen laajentuminen sopisi erityisesti siihen tulevaisuuskuvaan, jossa CampusOnlinella on merkittävä rooli jatkuvan oppimisen opintoportaalina, mutta se voisi tukea myös koulutusviennin pyrkimyksiä • Yksityisten toimijoiden tulo CampusOnlineen toisi haasteita mm. rahoitukseen ja hyväksilukuihin liittyen. Yhdessä mahdollisessa toimintamallissa yksityisten toimijoiden jatkuvan oppimisen koulutustoiminta erotettaisiin rahoituksellisesti täysin korkeakoulujen järjestämästä toiminnasta. Tässä mallissa valtio antaisi jokaiselle suomalaiselle vuosittaisen koulutussetelin, jonka tämä voisi halutessaan käyttää oman työelämärelevantin osaamisensa päivittämiseen. CampusOnlinessa tarjottavat yritysten toteutukset saisivat rahoituksen pääasiassa näin, mutta ne voisivat tämän lisäksi tarjota opintojaksoja myös korkeakouluopiskelijoille. Tämä voisi tuoda opintosuunnitelmiin nopeata reagointia muuttuvaan työelämäkysyntään ja paikata aukkoja korkeakoulujen omissa opetussuunnitelmissa • Tämän suomalaiselle asiakaskunnalle tarjottavan palvelun lisäksi markkinoita voitaisiin avata ulkomaille sekä korkeakoulujen että suomalaisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tarjoaman koulutuksen muodossa. Mikäli CampusOnlinen maksujärjestelmä rakennettaisiin tätä tukemaan, voisi sinne rakentaa potentiaalisesti hyvin menestyvät verkkokoulutusmarkkinat. Tässäkin auttaa Suomen hyvä maine, ja se, että suomalaiset itse olisivat usein samoilla opintojaksoilla. Tällaiset markkinat olisivat erityisen houkuttelevat selkeästi työelämärelevanttien osaamismoduuleiden kohdalla. Näistä korkeakoulut ja yritykset voisivat saada hyvän hinnan ulkomaalaisilta opiskelijoilta. Korkeakouluille tämä tarkoittaisi sitä, että ko. osaamismoduuleihin voitaisiin panostaa entistä enemmän hankkimalla mm. kotimaisia ja ulkomaisia huippuluennoitsijoita • Toinen suuri markkinaehtoinen kansainvälisiin markkinoihin kytkeytyvät mahdollisuus liittyy osaamisen tunnistamiseen ja validointiin. Suomalaisten korkeakoulujen maine avaa tässäkin monia mahdollisuuksia etenkin ammattikorkeakoulujen ja ammattikoulujen puolella. Suomalaisen korkeakoulun antama ammattitaidon validointi olisi arvokas varsinkin kehittyvissä maissa koulutuksensa hankkineille. Tässä validointi voitaisiin järjestää siten, että valtaosa siitä tapahtuisi verkossa CampusOnline-opintojaksona ja viimeinen osio Suomessa paikan päällä 19.12.2019
  16. 16. 5. Rahoitus • Ammattikorkeakoulujen yhteistyössä suoritetuista opintopisteistä saatu OKM-perusrahoitus on pienenemässä hyvin nopeasti. On todennäköistä, että tämä rahoituksen lasku muodostuu myös CampusOnlinen volyymin kasvua rajoittavaksi tekijäksi. Tähän haasteeseen on kuitenkin olemassa ratkaisukeinoja, joista tässä esitetään lupaavimmat • Yksi keino kasvattaa rahoitusta on toteuttaa edeltävissä luvuissa esitettyjä keinoja. Jatkuvan oppimisen opintopisteiden lisäämiselle ei ole mitään esteistä nykyisessä rahoitusmallissa tai lainsäädännössä. Yhteistyö tutkintojen välillä taas tekisi CampusOnline- opinnoista taloudellisesti kannattavia, vaikka OKM-perusrahoituksen taso olisi matala. Ja laajentaminen kansainvälisille markkinoille toisi kokonaan uusia tulonlähteitä OKM-perusrahoituksen rinnalle, mikä tukisi CampusOnline-toiminnan laajentamista • Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on perusrahoituksen ehtojen tarkistamisella mahdollisuus parantaa kannustetta tuottaa yhteistyöopintopisteitä kustannusneutraalisti. Yliopistosektorilla yhteistyöopintopisteiden perusteella jaetaan ammattikorkeakoulusektorin tavoin 1 % kokonaisrahoituksesta. Yliopistosektorilla yhteistyöopintopisteiden määrä on kuitenkin pieni ja rahoitus ammattikorkeakoulusektoriin verrattuna kaksinkertainen. Tästä syystä yliopistosektorilla yhdestä yhteistyöopintopisteestä saa Viivain Oy:n ennusteen mukaan vuonna 2021 rahoitusta peräti yli 500 €. Mikäli korkeakoulujen yhteistyöopintopisteiden kokonaismäärää halutaan kasvattaa, voitaisiin korkeakoulusektoreiden yhteistyöopintopiste-rahoitustekijän osuus jakaa samasta suuremmasta potista kummallekin sektorille. Tällöin se sektori voittaisi, joka harjoittaisi enemmän yhteistyötä. Tämä kasvattaisi myös ammattikorkeakoulujen yhteistyöopintopisteestä saamaa rahasummaa olennaisesti • Toinen valtionrahoituksen keino olisi taata minimitaso yhteistyöopintopisteille. Mikäli korkeakouluille taattaisiin esimerkiksi 50 euron minimireaalirahoitus yhteistyöopintopistettä kohden, olisi näiden turvallisempi suunnitella CampusOnline-toimintaansa. Eikä tämä todennäköisesti tulisi valtiolle kalliiksi. Tämä olisi todennäköisesti hyvä sijoitus valtiolta huomioiden korkeakoulujen yhteistyötä ja omiin vahvuuksiinsa profiloitumista lisäävät vaikutukset • Myös ammattikorkeakouluilla itsellään on mahdollisuus sopia keinoista, joilla kannusteet tuottaa CampusOnline-opintojaksoja säilyvät OKM-perusrahoituksen jyrkän laskun jälkeenkin. Ammattikorkeakoulut voivat keskenään sopia minimireaalihinnasta, jonka alle yhteistyöopintopisteestä saatava rahoitus ei voi laskea. Tällöin ammattikorkeakoulut itse subventoivat OKM-perusrahoituksen ja minimireaalihinnan erotuksen omien opiskelijoiden kuluttamien CampusOnline-opintopisteiden suhteessa. Maksettavat summat jäisivät tässäkin mallissa pieniksi, ainakin jos niitä tarkastellaan euroa opintopisteellä -näkökulmasta. Tällainen järjestelmä olisi yksinkertainen toteuttaa ja laskea. Lisäksi ammattikorkeakoulut voisivat valtuuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön hoitamaan tämän maksutasauksen seuraavan vuoden rahoituspäätöksessä 19.12.2019
  17. 17. Riskit CampusOnlinen tulevalle kehitykselle • CampusOnlinen tulevaisuuden riskeistä on tullut aiemmissa väliraporteissa esille opintopisteestä saatavan rahoituksen laskeminen alle tuotantokustannusten. Tämä on riski ennen kaikkea toiminnan volyymin kasvulle. Tässä luvussa käydään läpi muita tunnistettuja riskejä CampusOnlinelle. Näitä ovat poistuminen rahoitusmallista, teknisen haasteet, toiminnan keskittyminen vain muutamien tehokkaimpien toimijoiden MOOC-toteutuksiin sekä laeista tulevat etenemisesteet toiminnan laajentumiselle • Yhteistyöopintopisteiden poistuminen rahoitusmallista on aina riski, koska mallia voidaan muuttaa neljän vuoden välein sopimuskauden taitekohdassa. Tämän riskin todennäköisyys on kuitenkin laskenut, koska rahoitusmallin pitkäjänteisyyden merkitys on ministeriön puolelta tunnustettu. Toisaalta myös yhteistyöopintopisteitä on tullut ammattikorkeakoulujen puolelta niin paljon, että kannustevaikutuksen voidaan katsoa toimineen hyvin. Kuitenkin riski saattaa mietityttää joitain korkeakouluja, koska rahoituksen 2-4 vuoden viiveen vuoksi jo tehtyjäkään tuloksia ei voida laskea varmaksi saamiseksi • Teknisen haasteet ovat käytännössä eksistentiaalinen riski CampusOnlinen kaltaiselle portaalille, varsinkin jos sen halutaan laajentuvan yhä syvemmän korkeakouluyhteistyön suuntaan. Järjestelmän tulee toimia varmasta ja vakaasti, jotta opiskelijat ja ammattikorkeakoulut voivat olla varmoja paitsi opiskeluprosessin, myös ilmoittautumisjärjestelmän toimivuudesta. Manuaalinen työ pitää saada minimoitua, mutta tiedonsiirron automatisointiin tarkoitetun yhteisen palveluväylän rakentaminen on vienyt odotettua kauemmin. Yksi haaste on myös verkkomaksuominaisuuden tuominen CampusOnlineen • Toiminnan keskittyminen MOOC-toteutuksiin ei välttämättä ole riski, mikäli CampusOnline-toimintaa ei haluta laajentaa syvemmän yhteistyön suuntaan. Ja vaikka tämä laajentuminen tapahtuisi, voisi OKM-perusrahoituksen tuoma taloudellinen merkitys olla siinä toissijainen toiminnallisiin etuihin nähden. Osa CampusOnlinen alkuperäistä ideaa oli avata nykyiset ammattikorkeakoulujen tutkinto-opiskelijoiden opintosuunnitelmien opintojaksot muille. Nyt on käynyt ilmeisesti osin niin, että CampusOnlineen on tuotettu erikseen suuria MOOC-toteutuksia, joita ei välttämättä ole tutkinto-opiskelijoiden opintosuunnitelmissa ja joita ei ehkä olisi olemassa ilman OKM-perusrahoituksesta tulevaa palkkiota • Laeista tulevat etenemisesteet ovat merkittävä riski CampusOnlinen toiminnan laajentamisen ja etenkin kansainvälistämisen tiellä. Lainsäädännön tulee mahdollistaa verkko-opintojen joustava järjestäminen ja markkinaehtoinen hinnoittelu kansainvälisille asiakkaille, jotta kaikki CampusOnlinen tunnistetut potentiaalit voidaan hyödyntää 19.12.2019
  18. 18. Osio 3: Tulevaisuuden skenaariot 19.12.2019
  19. 19. Skenaarioiden oletukset • CampusOnline-skenaariot -osiossa käydään tunnistettujen tulevaisuuden potentiaalien pohjalta läpi kolme vaihtoehtoista tulevaisuuspolkua: • Ensimmäinen on varovaisen pessimistinen skenaario, missä CampusOnline-toiminta jää nykytasolleen sekä volyymin että toimintamuotojen osalta • Toisessa skenaariossa toiminta laajenee merkittävästi kotimaassa. Sen ympärille rakennetaan yhteistyömalleja, ja myös työelämässä jo olevat löytävät sen • Kolmannessa skenaariossa CampusOnlinesta tulee kotimaisen vahvan toimijan lisäksi myös merkittävä kansainvälinen opintoportaali, mitä kautta suomalaiset korkeakoulut myyvät koulutusta ja rakentavat yhteyksiä ulkomaille • Skenaariot kuvaavat vuoden 2024 tilannetta • Skenaarioissa on huomioitu vuosina 2016 - 2018 toteutunut yhteistyö- ja jatkuvan oppimisen opintopisteiden voimakas ja nopea kasvu. Tämän – ja tunnistettujen potentiaalien – perusteella on oletettu kasvun olevan mahdollista myös jatkossa • Oletuksena skenaarioissa on 2021-2024 rahoitusmalli sekä 815 M€ OKM-perusrahoitus vuoden 2020 reaaliarvolla. Tästä noin 8 M€ jaetaan yhteistyö- ja 65 M€ jatkuvan oppimisen opintopisteiden perusteella • Omien opiskelijoiden suorituksista tulevia säästöjä ei huomioida rahoitusarvioissa • Skenaariot eivät ota kantaa CampusOnlinen vuoden 2024 toteutusmuotoon. Suurella todennäköisyydellä se on sulautettu tai yhdistetty johonkin toiseen portaaliin, mahdollisesti Opintopolkuun 19.12.2019
  20. 20. Skenaario 1: Ammattikorkeakoulujen kesäopintoportaali • CampusOnline -opintojaksojen volyymi vuonna 2024: 180 000 op • Korkeakoulujen yhteistyöopintoja: 160 000 op • Jatkuvan oppimisen opintoja: 20 000 op • Kesällä suoritettuja opintoja: 90 000 op • Markkinaehtoisesti myytyjä opintoja: 0 op • Rahoitus: 9 M€, mistä • 6,5 M€ yhteistyöopintopisteistä • 2,5 M€ jatkuvan oppimisen opintopisteistä • Vuonna 2024 CampusOnlinen volyymi on kasvanut 180 000 opintopisteeseen, joista 20 000 on jatkuvan oppimisen opintopisteitä. Opintoportaali on yhä pääasiassa kesäopintoihin painottuva ja puolet opintopisteistä suoritetaan kesäkuukausina. Kehitystyötä ei ole jatkettu mahdollistamaan markkinaehtoista opintojaksojen myyntiä ulkomaille, joten näitä ei synny lainkaan. Rahoituksen CampusOnline-opinnot saa kokonaisuudessaan OKM-perusrahoituksesta 19.12.2019
  21. 21. Skenaario 1: Ammattikorkeakoulujen kesäopintoportaali • Yhteistyö: Ammattikorkeakoulujen entistä syvempi opintosuunnitelmatasolle menevä yhteistyö on kokenut suuria alkuvaikeuksia. Tutkinnot ovat olleet haluttomia tekemään kompromisseja opintosuunnitelmiinsa. Muutamia avauksia on ollut, mutta suurin osa näistä on kaatunut erimielisyyksiin ja työkulttuurien yhteentörmäykseen. Rahasta on ollut erimielisyyksiä, mikä on usein kaatanut orastavan yhteistyön. Muutama opintosuunnitelmatasolle edennyt yhteistyökuvio on päättynyt epäonnistumiseen • Kattavuus: CampusOnlinen kattavuuden laajentamiseksi on tehty avauksia niin ammattikorkeakoulujen kuin opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työelämän intressiryhmien taholta. 2020-luvun alussa yritetään saada myös korkeakoulusektoreiden välistä yhteistyötä tiiviimmäksi selvittämällä yliopistojen liittymistä CampusOnlineen. Tämä kuitenkin kaatuu pelkoihin siitä, että yhteistyö näivettäisi hyväksi koetun duaalimallin ja johtaisi akateemisen vapauden kapenemiseen työelämän etuja ajettaessa. Sektoreiden välistä yhteistyötä ei näin ollen saatu CampusOnlineen, mutta sitä alkoi aiempaa enemmän syntyä CampusOnlinen ulkopuolella yksittäisten korkeakoulujen yhteistyönä • Kansainvälisyys: Kun CampusOnlinen kattavuuden laajentamisessa kotimaassa ei saatu aikaan merkittäviä onnistumisia, kuivuivat myös kansainvälisen ulottuvuuden haaveet kasaan. Muutama lukukausimaksuvelvollisten opiskelijoiden hankkimiseen panostava ammattikorkeakoulu suunnitteli yhdessä laadukasta suomen kielen MOOC-opintojaksoa CampusOnlineen. Ajatuksena oli tarjota tätä kaikille ulkomaalaisille Suomeen opiskelemaan hakeville. MOOC myös toteutettiin – ja siitä tuli suosittu CampusOnlinessa – mutta mm. lainsäädännöllisistä syistä sitä ei pystytty tarjoamaan ulkomaalaisille • Markkinat: CampusOnlinen muodostuessa pääasiassa ammattikorkeakoulujen kesäopintoportaaliksi, eivät toimijat uskaltaneet ottaa taloudellista riskiä tuotteita markkinoimisesta maksaville asiakkaille. Myöskään lainsäädäntö ja CampusOnlinen tekninen toteutus eivät tätä käytännössä mahdollistaneet, koska ne oli viritetty korkeakoulujen keskinäiselle yhteistyölle, jossa ei liiku maksusuorituksia. Mahdollisuus saada onnistumisia koulutusmarkkinoilla tiedostettiin, ja aihe oli esillä juhlapuheissa. CampusOnlinessa olisi kuitenkin tarvittu enemmän onnistumisia sekä koti- että ulkomailla, jotta tästä lähtenyt positiivinen kierre olisi mahdollistanut kansainvälisen läpimurron ja markkinaehtoisen toiminnan • Rahoitus: Korkeakoulut eivät luottaneet yhteistyöopintopisteiden pysyvän varmasti yhtenä rahoitusmallin osana sopimuskauden 2021-2024 jälkeen. Eniten CampusOnlinea hyödyntävät korkeakoulut pyrkivät vaikuttamaan, että nykytaso pysyisi. Tässä epävarmuuden olosuhteessa ei uskallettu tosissaan ehdottaa suurempia reformeja, kuten korkeakoulusektoreiden yhteistyörahoituksen yhdistämistä yhdeksi prosentin osaksi kaikkea korkeakoulusektorin rahoitusta, joka jaettaisiin sekä ammattikorkeakouluille että yliopistoille. Kun CampusOnlinen käyttö tutkinto-opiskelijoilla jäi verrattain vähäiseksi, ei sitä sen jatkuvan oppimisen potentiaaliakaan onnistuttu hyödyntämään kuin pienessä määrin. Näin CampusOnlinen kokonaisrahoitus jäi yhdeksään miljoonaan euroon, josta 6,5 M€ yhteistyöopinnoista 19.12.2019
  22. 22. Skenaario 2: Tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen portaali • CampusOnline -opintojaksojen volyymi vuonna 2024: 800 000 op • Korkeakoulujen yhteistyöopintoja: 450 000 op • Jatkuvan oppimisen opintoja: 300 000 op • Kesällä suoritettuja opintoja: 150 000 op • Markkinaehtoisesti myytyjä opintoja: 50 000 op • Rahoitus: 65 M€, mistä • 22,5 M€ yhteistyöopintopisteistä • 35 M€ jatkuvan oppimisen opintopisteistä • 7,5 M€ markkinaehtoisesti myydyistä opintojaksoista • Vuonna 2024 CampusOnlinen volyymi on kasvanut 800 000 opintopisteeseen, joista 300 000 on jatkuvan oppimisen opintopistettä. Opintoportaalin tuottamien ammattikorkeakoulujen perustutkinto-opiskelijoiden opintopisteiden osuus lähestyy kymmentä prosenttia. CampusOnline on yhä hieman kesäopintoihin painottuva, mutta jo 2/3 opintopisteistä syntyy kevät- ja syyslukukausien aikana. Markkinaehtoisesti ulkomaille myytävissä opintojaksoissa on tehty onnistuneita avauksia, ja ne tuottavat vuosittain jo 50 000 opintopistettä. CampusOnlinen rahoitus tulee pääasiassa jatkuvan oppimisen OKM-perusrahoituksena sen vastatessa yli puolesta kokonaisrahoituksesta • Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat aktiivisesti CampusOnline-toimintaan. Osallistumisen motiivi ei ole enää korkeakoulujen yhteistyöopintopisteistä saatava raha, vaan ennen kaikkea toiminnallinen pedagoginen yhteistyö tutkinnoissa. Taloudellinen intressi CampusOnlinessa tulee ennen kaikkea jatkuvassa oppimisessa, johon ammattikorkeakoulut panostavat merkittävästi. Suuria MOOC-opintojaksoja on yhä paljon, mutta niiden suhteellinen osuus on vähentynyt nopeasti pienempien syventävien opintojaksojen määrä ollessa jyrkässä kasvussa 19.12.2019
  23. 23. Skenaario 2: Tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen portaali • Yhteistyö: Ammattikorkeakoulujen välisestä opintosuunnitelmatason yhteistyöstä on tulossa normi, ja varsinkin pienet ammattikorkeakoulut hyödyntävät sitä keinona ylläpitää laajempaa tutkintoportfoliota. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki ammattikorkeakoulut ovat mukana vähintään yhdessä opintosuunnitelmatasolle menevässä yhteistyökuviossa. Nämä yhteistyöhankkeet ovat alkaneet muokata ammattikorkeakoulujen profiilia yhä erikoistuneemmaksi: eläköityvien opettajien tilalle palkataan yhä kapeamman osaamisprofiilin opettajia täydentämään erikoisosaamisen ja pohjalta koottua tiimiä • Kattavuus: Visio 2030 -dokumentin jatkuvan oppimisen tavoitteita alettiin toimeenpanna määrätietoisesti. Juridiset, tekniset ja korkeakoulujen prosesseissa olevat esteet ja hidasteet selvitettiin. Marinin hallitus ajoi lainsäädäntöön muutokset, joiden seurauksena byrokraattiset esteet jatkuvan oppimisen tieltä purettiin ja työelämässä olevia ja näiden työnantajia kannustettiin päivittämään tietojaan ja taitojaan mm. koulutusseteleillä ja veroporkkanoilla. CampusOnline-portaalissa toteutettiin suuri palvelumuotoilun hanke, missä se räätälöitiin mahdollisimman helppokäyttöiseksi jatkuvan oppimisen opintoja hakevan ihmisen näkökulmasta. Samalla se kytkettiin jokaiselle suomalaiselle luotuun henkilökohtaiseen oppijan portaaliin, missä tekoäly suosittelee henkilölle sopivia CampusOnline-opintojaksoja • Kansainvälisyys: CampusOnlinen laajentuminen kotimaassa johti kunnianhimoisiin tavoitteisiin tehdä siitä myös kansainvälinen menestystarina. Ideana oli hyödyntää Suomen erinomaista mainetta laadukkaan koulutuksen maana. Avauksia tehtiin etenkin EU / ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille kohdennetuissa palveluissa. Usea ammattikorkeakoulu lanseerasi englanninkielisiä tutkintoja, joissa kaksi ensimmäistä vuotta opiskeltiin verkko-opintoja. Vasta tämän jälkeen opiskelijat muuttivat Suomeen opiskelemaan läsnäoloa ja kontaktiopetusta ehdottomasti vaativat opintojaksot. Yksi suuri etu uudesta toimintamallista oli oleskelulupaprosessin riskien pieneneminen, kun lupaa pystyi hakemaan hyvissä ajoin ennen muuttoa Suomeen • Markkinat: CampusOnlinen menestyksekäs hyödyntäminen lukukausimaksuvelvollisten opiskelijoiden kohdalla johti avauksiin hyödyntää sitä myös muussa kansainvälisessä liiketoiminnassa. Ammatilliseen opettajakoulutukseen oli osoitettu kansainvälistä kiinnostusta jo 2010-luvun alkupuolella. Nyt opettajakoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut muodostivat konsortion, joka haki ja sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Business Finlandilta rahoitusta. Tämä avulla konsortio teetti erittäin korkeatasoisen verkko-opintomateriaalin. Ideana oli järjestää suurin osa opinnoista verkossa ja loput kontaktiopetuksena joko Suomessa tai opiskelijoiden kotimaassa • Rahoitus: Yhteistyö alkoi viritä myös yliopistojen kanssa, osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän rahoitusmallimuutoksen takia. Nyt kummankin sektorin yhteistyö asetettiin samaan 24 M€ kokoiseen rahoituskoriin, mutta sektoreiden välisestä yhteistyöstä syntyneistä opintopisteistä myönnettiin rahoitusta korkeammalla kertoimella. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö päätti asettaa yhteistyöopintopisteille 50 euron minimihinnan, millä se pyrki edesauttamaan yhteistyön kehittymistä. Tätä minimirahoitusta ei vielä 2024 tarvinnut käyttää, koska lähes 90 % korkeakoulujen yhteistyöopintopisteistä syntyi CampusOnlinessa ja korkeakoulujen yhteisrahoitus nosti opintopistekohtaisen rahoituksen yli 50 euron. Suurin osa yhteistyöopintopisteistä syntyi vieläkin ammattikorkeakoulujen järjestämänä, mutta yhdistäminen kasvatti myös yliopistojen yhteistyöopintopistemääriä 19.12.2019
  24. 24. Skenaario 3: Kansainvälisesti hyödynnetty opintoportaali • CampusOnline -opintojaksojen volyymi vuonna 2024: 1 000 000 op • Korkeakoulujen yhteistyöopintoja: 450 000 op • Jatkuvan oppimisen opintoja: 300 000 op • Kesällä suoritettuja opintoja: 150 000 op • Markkinaehtoisesti myytyjä opintoja: 250 000 op • Rahoitus: 95 M€, mistä • 22,5 M€ yhteistyöopintopisteistä • 35 M€ jatkuvan oppimisen opintopisteistä • 37,5 M€ markkinaehtoisesti myydyistä opintojaksoista • Vuonna 2024 CampusOnlinen volyymi on saavuttanut miljoonan opintopisteen rajan. Tästä enää alle puolet – eli 450 000 opintopistettä – on korkeakoulujen yhteistyötä. Sen ohella jatkuva oppiminen on noussut volyymiltaan erittäin merkittäväksi osaksi CampusOnline-toimintaa 300 000 vuosittaisella opintopisteellä. Näiden lisäksi markkinaehtoisesti pääasiassa kansainvälisillä markkinoilla myytävät opintojaksot ovat tulleet uudeksi ja koko ajan kasvavaksi osaksi CampusOnlinea • Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat aktiivisesti CampusOnline-toimintaan. Osallistumisen motiivi ei ole enää korkeakoulujen yhteistyöopintopisteistä saatava raha, vaan ennen kaikkea toiminnallinen pedagoginen yhteistyö tutkinnoissa. Taloudellinen intressi CampusOnlinessa tulee jatkuvasta oppimisesta sekä ennen kaikkea kansainvälisille markkinoille myytävistä opintojaksoista. Suuria MOOC-opintojaksoja on paljon, ja niitä tuotetaan koko ajan suurilla kehittämisbudjeteilla lisää etenkin kansainvälisille markkinoille. Kotimaiset opiskelijat hyödyntävät yhä suuremmassa määrin pienempiä syventäviä opintojaksoja 19.12.2019
  25. 25. Skenaario 3: Kansainvälisesti hyödynnetty opintoportaali • Yhteistyö: Ammattikorkeakoulujen välisestä opintosuunnitelmatason yhteistyöstä on tulossa normi, ja varsinkin pienet ammattikorkeakoulut hyödyntävät sitä keinona ylläpitää laajempaa tutkintoportfoliota. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki ammattikorkeakoulut ovat mukana vähintään yhdessä opintosuunnitelmatasolle menevässä yhteistyökuviossa. Nämä yhteistyöhankkeet ovat alkaneet muokata ammattikorkeakoulujen profiilia yhä erikoistuneemmaksi: eläköityvien opettajien tilalle palkataan yhä kapeamman osaamisprofiilin opettajia täydentämään erikoisosaamisen ja pohjalta koottua tiimiä • Kattavuus: Visio 2030 -dokumentin jatkuvan oppimisen tavoitteita alettiin toimeenpanna määrätietoisesti. Juridiset, tekniset ja korkeakoulujen prosesseissa olevat esteet ja hidasteet selvitettiin. Marinin hallitus ajoi lainsäädäntöön muutokset, joiden seurauksena byrokraattiset esteet jatkuvan oppimisen tieltä purettiin ja työelämässä olevia ja näiden työnantajia kannustettiin päivittämään tietojaan ja taitojaan mm. koulutusseteleillä ja veroporkkanoilla. CampusOnline-portaalissa toteutettiin suuri palvelumuotoilun hanke, missä se räätälöitiin mahdollisimman helppokäyttöiseksi jatkuvan oppimisen opintoja hakevan ihmisen näkökulmasta. Samalla se kytkettiin jokaiselle suomalaiselle luotuun henkilökohtaiseen oppijan portaaliin, missä tekoäly suosittelee henkilölle sopivia CampusOnline-opintojaksoja • Kansainvälisyys: Ammattikorkeakoulut toteuttivat ”kaksi vuotta verkossa, kaksi vuotta Suomessa” -toimintatavan EU / ETA -alueen ulkopuolisten opiskelijoiden kohdalla. Mutta tämän lisäksi ne aloittivat opintosuunnitelmatasolle menevän ja työelämän kanssa tehtävän yhteistyön näissä tutkinnoissa. Kymmenen ammattikorkeakoulun konsortio alkoi suunnitella yhdessä ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille suunnattua verkko-opetusta suuremmissa tutkinnoissa, kuten sairaanhoitaja- ja tietotekniikan insinöörin tutkinnoissa. Jokainen ammattikorkeakoulu tuotti oman osaamisprofiilinsa pohjalta materiaalia, ja opiskelijoille annettiin jo alkuvaiheesta lähtien mahdollisuus räätälöidä omaa tutkintoaan hyvin vapaasti. Näin myös ulkomaisille opiskelijoille pystyttiin tarjoamaan ammattikorkeakoulujen profiloitumisesta syntyneet pedagogiset hyödyt, mikä paransi tutkintojen houkuttelevuutta olennaisesti. Tätä mahdollisuutta osattiin myös korostaa tutkintojen markkinoinnissa ulkomailla • Markkinat: Tutkintoon johtavan koulutuksen kansainvälisessä verkko-opetuksessa saavutetut menestykset ruokkivat uskoa menestymisessä myös muilla kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Ammatillinen opettajakoulutus ja sen myyminen CampusOnlinessa löi itsensä läpi jo hyvin varhaisessa vaiheessa tuoden merkittäviä tuloja osalle ammattikorkeakouluja. Mutta visioissa siinsi vieläkin suurempi ja laajempi menestys. Suomalaisten korkeakoulujen CampusOnlinessa toteuttama pedagoginen yhteistyö oli synnyttänyt suuren määrän yhtä erikoistuneempia ja kovatasoisempia opintomoduuleita, joista osa oli suunniteltu yhteistyössä Koneen ja Supercellin kaltaisten kansainvälisesti tunnettujen yritysten kanssa. Viisi ammattikorkeakoulua päätti ottaa taloudellisen riskin ja osin opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Business Finlandin rahoituksella kokeilla, olisiko näillä moduuleilla myös kansainvälisiä markkinoita • Rahoitus: Opettajakoulutuksen rinnalle oli CampusOnlineen noussut muita merkittäviä markkinaehtoisesti myytyjä opintoja. Opintomoduulien kysyntä oli suurta, ja niistä saatiin merkittävää liikevaihtoa. MOOC-opintojaksoissa sekä validoinneissa summat olivat hieman pienempiä. Yhteensä markkinaehtoisesti myydyistä opinnoista saatiin rahoitusta peräti 37,5 M€, eli siitä muodostui merkittävin osa CampusOnlinen yhteensä noin 95 M€:n rahoituksesta 19.12.2019
  26. 26. Osio 4: Yhteenveto 19.12.2019
  27. 27. Yhteenveto  Tässä väliraportissa on käyty läpi CampusOnlinen tulevaisuuden näkymiä. Niitä on tarkasteltu viiden tunnistetun potentiaalin sekä näistä rakennettujen kolmen tulevaisuuden skenaarion kautta. Analyysin perustana on ollut raportin aiempien lukujen tiedot CampusOnlinen toiminnallisesta ja taloudellisesta vaikuttavuudesta. Lisäksi analyysissa on huomioitu tarkasti valtiovallan ja korkeakoulujen jakama tahtotila korkeakoulujen tulevaisuuteen liittyen. Nämä tahtotilat ovat saaneet konkreettisen olomuodon Visio 2030 -tavoitteissa sekä korkeakoulujen yhteisessä digivisiossa  CampusOnline on tällä hetkellä ennen kaikkea kesäopintoportaali, paikka missä ammattikorkeakoulut listaavat MOOC-opintojaksoja. CampusOnline tulee vuonna 2019 tuottamaan suurimman osan jo noin 130 000 ammattikorkeakoulujen yhteistyössä järjestämästä opintopistettä. Tämä on vielä varsin vähän verrattuna siihen lähes kuuteen miljoonaan opintopisteeseen, mitä ammattikorkeakoulujen perustutkinto-opiskelijat vuosittain opiskelevat. Se on kuitenkin osoittanut toimintakykynsä moninkertaistaessaan ammattikorkeakoulujen yhteistyössä suorittamat opintopisteet vain muutamassa vuodessa  CampusOnlinella on potentiaalia kasvaa merkittäväksi suomalaisen työelämän uudistajaksi. Se on paikka, missä ammattikorkeakoulut voivat tehdä hyvin syvällistä pedagogista yhteistyötä ja hyödyntää erikoistumisen ja profiloitumisen tuomia etuja. Se voidaan laajentaa kattamaan ammattikorkeakoulujen yhteistyön lisäksi jatkuvan oppimisen opinnot, korkeakoulusektoreiden yhteistyön, toisen asteen linkin korkeakouluihin sekä kansainvälisiä opintoja. Kansainvälisyydessä CampusOnlinessa on ehkä suurin teoreettinen potentiaali, joka on mahdollista hyödyntää määrätietoisella ja uskaliaalla kehitystyöllä. Rahoitus on vielä toistaiseksi suurelta osin CampusOnlinen kehitystä määräävä tekijä, mutta siinäkin on tehtävissä toimenpiteitä, jotka tukevat pitkän aikavälin kehitystä  Tässä raportissa esitettyjä skenaarioita voi luonnehtia uskaliaiksi. Miljoona CampusOnline-opintopistettä tarkoittaisi yli viisitoistakertaista määrää suhteessa vuoteen 2018. Tämä skenaario ei missään nimessä toteudu itsestään, vaan vaatii määrätietoisia ja rohkeita toimenpiteitä kaikilta asianosaisilta korkeakouluista opetus- ja kulttuuriministeriöön. Se vaatii riskinottoa ja epämukavuusalueelle menemistä. Ja todennäköisesti mukana pitää olla myös ripaus hyvää onnea, oikeassa paikassa oikeaan aikaan olemista. Toisaalta rohkeimman skenaarion 37,5 miljoonan euron liikevaihto on häviävän pieni osuus maailman koulutusmarkkinoista, ja Suomella on hyvän maineensa ansiosta teoriassa mahdollisuus kokoaan suurempaan osuuteen tästä kakusta 19.12.2019

×