VERKOSTOT VOIMAVARAKSI                           02 | 2012                Suomen eOppimiskeskus ry  |  e-oppimisen edistäj...
Sisällys                                                                                                                  ...
PÄÄKIRJOITUSHyvät lukijatT        ämän SeOppi-lehden sisältö on jälleen osoitus siitä, että opetusteknologian             ...
OKf:n järjestäjätiimiin kuuluva Antti Poikola juttelemassa datajour-    OKf oli hyvin kansainvälinen tapaaminen,         O...
Kalamalja ja                                                                                                     Pecha Kuc...
AVO 2 tuottaaavoimuudesta voimaaoppimisverkostoihinS       uomen eOppimiskeskus koordinoi            mm. koulutuksessa, ka...
Yhteistoiminta on                           TEKSTI	                                            		                         ...
TEKSTI	   OILI SALMINENKUVAT	iSTOCKPHOTOAvoin tieto yhdistääOpen Knowledge FoundationinTampereen opiskelijoihinPari vuotta...
Nettiajan kansalaisyhteiskunnan manifesti:Avoimen tiedon ja                              mavara yhteiskunnan kehittämiseks...
TEKSTI	   JOANNA KALALAHTI | Tampereen yliopisto &		        LEENA KOSKIMÄKI | Hämeen ammattikorkeakouluKUVAT	iSTOCKPHOTOLi...
mahdollistaa asioiden esittämisen useaneri median kautta.	 WC:n siivoukseen opastavaa sovellustaon tarkoitus kokeilla ensi...
TEKSTI	   JANNE RUOHISTOKUVA	     PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANENxTune– uusi tapa yhdistääosaamista organisaation sisälläKukaan ...
Serendipiteetti         eli sattu-       mahdollisuus!Parvi perustanaxTunen idea perustuu ajatukseen parvista,joka on yksi...
TEKSTI	   OILI SALMINENKUVAT	    iSTOCKPHOTO & PIXMAC                                                                     ...
Tekstien runko on suomen kieltä, jonka            puolet on yhdistetty yksiin kansiin.             kotilauksia kirjasta ja...
TEKSTI	   OILI SALMINENKUVAT	    AALTO-YLIOPISTON AALTOPILVI-PALVELU & iSTOCKPHOTOTietoverkkojasovelletaan vieläsuppeasti ...
daan edellä mainittuja toiveita. Yliopistojen     Tieto- ja viestintätekniikkaa                 ja konsultoinnin tueksi. T...
TEKSTI	   LIISA ILOMÄKI & MINNA LAKKALA		        Helsingin yliopisto | Technology in Education Research GroupKUVAT	    LII...
TEKSTI	   MARJA TOIVONEN | VTT &		        LEENA VAINIO | Hämeen ammttikorkeakouluAKTIIVI-ohjelma on alkanuttuotteistaa han...
TEKSTI	   KAISA HONKONEN-RATINEN & ANNE RONGASKUVA	iSTOCKPHOTOMillä sytyttääsisäinen motivaatioopetusteknologian oppimisee...
M           itä tvt-kehittämishankkeiden            Linkit                                        tuja ovat olleet muun mu...
TEKSTI	   OILI SALMINENKUVA	TRENDIKOTIPK-yrityksissäsiirrytään mobiiliaikaanTablettitietokone on lyhyessä ajassa osoittanu...
TEKSTI	   PASI MATTILAKUVAT	    PASI MATTILA & TIMO KORHONEN3D voi viedäluokkahuoneesta                                   ...
SeOppi 2/2012
SeOppi 2/2012
SeOppi 2/2012
SeOppi 2/2012
SeOppi 2/2012
SeOppi 2/2012
SeOppi 2/2012
SeOppi 2/2012
SeOppi 2/2012
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

SeOppi 2/2012

2,125 views

Published on

Suomen eOppimiskeskus ry:n jäsenlehti

Published in: Education
0 Comments
2 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
2,125
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
155
Actions
Shares
0
Downloads
22
Comments
0
Likes
2
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

SeOppi 2/2012

  1. 1. VERKOSTOT VOIMAVARAKSI 02 | 2012 Suomen eOppimiskeskus ry  |  e-oppimisen edistäjä ja verkottajaAVO 2 vauhdissa!Hanketeemat esillä ...6–11Millä sytyttääsisäinen motivaatio?...20–21PK-yrityksissäsiirrytään mobiiliaikaan ...22 Ilmiöiden visualisointi onnistuu monin tavoin Open Knowledge Festival...4–5
  2. 2. Sisällys 4 Pääkirjoitus......................................... 3 AKTIIVI-ohjelma on alkanut tuotteistaa hanketuloksia.................. 19 Open Knowledge Festival kokosi avoimen tiedon lähettiläät Helsinkiin..... 4 Millä sytyttää sisäinen motivaatio AVO 2 tuottaa avoimuudesta voimaa opetusteknologian oppimiseen?........ 20 oppimisverkostoihin............................ 6 PK-yrityksissä siirrytään 12 ESR-hankkeet AVO ja SoMy mobiiliaikaan....................................22 yhdistivät voimansa Virtuaali-Qelluntaissa........................... 7 3D voi viedä luokkahuoneesta maailman ääriin................................ 23 Avoin tieto yhdistää Open Knowledge Foundationin Mitä on sekoitettu todellisuus?..........24 Tampereen opiskelijoihin...................... 8 Matka luolan (synty)perille.................25 Lisätyn todellisuuden hankepilotit käynnistyivät................... 10 Vieraana ALTissa – englantilaisessa xTune – uusi tapa yhdistää eOppimiskeskuksessa.......................26 23 osaamista organisaation sisällä......... 12 Politiikan uusi areena on Fröken Senja ja sosiaalinen media.............................28 ruotsin oppimisen ihanuus................. 14 TIEKE kehittää työkalun Tietoverkkoja sovelletaan tvt-taitojen arviointiin.........................30 vielä suppeasti opetuksessa.............. 16 Suomen eOppimiskeskus ry............... 31 Innovatiivinen, kehittyvä koulu -malli auttaa tietotekniikan Suomen eOppimiskeskus ry:n pedagogisessa käytössä.................... 18 yhteisöjäsenet.................................. 32 SeOPPI-LEHTI 02 | 2012 PAINOSMÄÄRÄ  |  2 000 kpl KUSTANTAJA ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTO Suomen eOppimiskeskus ry Niina Kesämaa Visamäentie 33 Suomen eOppimiskeskus rySeOppi on ainoa e-oppimisen alalla Suomessa ilmestyvä lehti, 13100 Hämeenlinna Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinnajota julkaisee Suomen eOppimiskeskus ry. Lehti tarjoaa ajan- puh.  |  040 827 6378kohtaista ja syventävää tietoa e-oppimisen uusista ilmiöistä, PÄÄTOIMITTAJA e-mail | info@oppimiskeskus.fituotteista ja ratkaisuista sekä niiden hyödyntämisestä. Lehti Titi Tamminenedistää verkko-opetuksen ja digitaalisten opetusratkaisujen puh.  |  040 869 6306 ULKOASU JA TAITTO | Adverbikäyttöä, tutkimusta ja kehittämistyötä yrityksissä, oppilaitoksis- e-mail | titi.tamminen@eoppimiskeskus.fisa ja muissa organisaatioissa alan parhaiden asiantuntijoiden PAINO | Framvoimin. TOIMITUSSIHTEERI Oili Salminen KANSIKUVA e-mail | oili.salminen@eoppimiskeskus.fi Kansikuva Daniel Schildt. Datavisuali- soinnin mestari Hans Rosling kuvaili ISSN-NUMERO maailman väestökehitystä paperirullilla 1795-3251 Helsingin OKf:ssä syyskuussa 2012.
  3. 3. PÄÄKIRJOITUSHyvät lukijatT ämän SeOppi-lehden sisältö on jälleen osoitus siitä, että opetusteknologian Kuva: Teemu Korpi hyödyntämisen alueella tapahtuu paljon. Näyttää siltä, että olemme tilanteessa, jossa opetusteknologian mahdollisuudet ja opetuksen kehittämisen tarpeet vihdoinkohtaavat. Koska tietotekniikan opetuskäytössä on kyse tulevaisuuden taitojen ja osaamisenvahvistamisesta, on hyvä, että nykyinen teknologia tukee hyvin kriittisen ajattelun, yhdessätekemisen ja globaalin toimijuuden taitoja. Haasteellisempi kysymys tosin on se, ovatko opiskelijat, opettajat ja organisaatiotvalmiita hyödyntämään opetusteknologiaa ja muuttamaan toimintatapojaan ja pedagogisiamenetelmiään. Eräs lukiolainen kirjoitti syyskuun lopussa Helsingin Sanomien yleisönosastolla siitä,että sähköiset oppimisympäristöt rasittavat monia opiskelijoita. Käytettyjä sovelluksia tun-tuu olevan liikaa ja taidotkaan eivät ihan riitä itsenäiseen ohjelmistojen opiskeluun. Lukio-lainen toivoi myös aikaa atk-taitojen opetukselle, koska heikot taidot turhauttavat: ”Emmeole vielä se sukupolvi, joka jo alle kouluikäisenä on kulkenut älypuhelimet taskussa. Leena Vainio...kurssitöitä pitää palauttaa lukiossa milloin minnekin sivustoille kurssien opettajien tot- Suomen eOppimiskeskus ry:ntumusten mukaan”. Kertooko tuo lukiolaisen lainaus siitä, ettei oppilaitoksissa riittävästi hallituksen puheenjohtajatueta uusien toimintatapojen oppimista ja siitä, että järjestelmät ovat vaihtelevia ja jokai- puh.  |  (03) 6464 380, 040 727 6601 e-mail | leena.vainio@hamk.fisen opettajan itse valitsemia? Herää kysymys, pitäisikö opetussovellusten olla enemmänvakioituihin järjestelmiin perustuvia. Vai onko pedagoginen johtaminen hukassa? Vakioidut järjestelmät ovat kustannustehokkaampia, ja keskittäminen parantaa par-haimmillaan toimintaa. Suunnittelun lähtökohtana on oltava oppimisen tarpeet ja tavoit-teet eikä vain tietohallinnon näkökulmasta helpoimmin ylläpidettävä ratkaisu. Nyt näyttääsiltä, etteivät eri toimijoiden tarpeet kohtaa, jokaisella tuntuu olevan oma agendansa,minkä lisäksi organisaation yhteinen visio ja pedagoginen punainen lanka puuttuvat. Onko pedagoginenStrategista suunnitelmaa tarvitaan entistä enemmän, jotta löydetään kaikkien osapuoltentarpeita yhdistävä ratkaisu. Yhteisen vision rakentamisessa on otettava käyttöön kriittisen johtaminenajattelun, yhteiskehittelyn sekä globaalin toimijuuden taidot, jotta löydetään mielekkäätoppimista ja tehokasta työskentelyä tukevat ratkaisut. hukassa? Suomen eOppimiskeskuksen kokemuksia ja parhaita käytäntöjä tarvitaan nyt arjen toi-minnan tukemiseen. Hyvät käytännöt auttavat mielekkäiden valintojen tekemisessä aika-namme, jolloin valintamahdollisuuksia on runsaasti mutta aikaa ja resursseja niukasti.Etsitään yhdessä parhaita toimintatapoja ja tehdään omaa osaamistamme näkyväksi!Hyvää syksyä! 02  | 2012    | 3
  4. 4. OKf:n järjestäjätiimiin kuuluva Antti Poikola juttelemassa datajour- OKf oli hyvin kansainvälinen tapaaminen, Open Knowledge Foundationin johtohahmonalismista Suomen Kuvalehden toimittajan Juho Salmisen kanssa. sillä aihe on globaali. Rufus Pollock.TEKSTI OILI SALMINENKUVAT DANIEL SCHILDTOpen Knowledge Festivalkokosi avoimen tiedonlähettiläät HelsinkiinEnsimmäinen Open Knowledge Festival (OKf) kokosi yli tuhat henkilöäsyyskuun puolivälissä viikoksi Aalto-yliopistolle Helsinkiin toimimaan yh-teiskunnallisesti merkittävän tiedon avoimuuden puolesta. Tarjolla oli sekäosallistumista käytännön sovellusten ideoimiseksi että oppimista erilaisissatyöpajoissa, tapahtumissa ja luennoilla. Loppuunmyytyyn festivaaliviikkoonpääsi mukaan myös erillisissä satelliittitapahtumissa ja verkkolähetyksissä.F estivaalin aikana tarkasteltiin avoimen LINKIT tiedon hyötyjä ja organisoitumistapoja www | okfestival.org jakaa avautuvaa tietoa läpinäkyvästi Twitter | #OKfesteri tarkoituksiin. Globaalin festivaalin ideaoli löytää sellaisia hyviä ratkaisuja, jotta Helmikuussa 2013 järjestetään lähtöinen Open Knowledge Foundation onkaikki osapuolet voittavat ja jotta uusista uusi kokoontuminen. toiminut tuloksellisesti tiedon avaamisessainnovaatioista voisi hyötyä koko maapallon ja sillä on eri maissa toimintaa paikallistenväestö. Ilmoittaudu mukaan OKF verkostojen kautta. Sen järjestämä Open Convention -tapahtumaan Government Data Camp sekä vuosittainenHelsingin festivaali helmi­kuulle 2013: konferenssi päätettiin yhdistää Helsinginyhdisti kaksi tapahtumaa http://fi.okfn.org/meetups/open- festivaalissa, sillä eri tahot, jotka olivatHelsingin Open Knowledge Festivalin takaa knowledge-finland-convention/ tavanneet tilaisuuksissa ja verkostoituneetlöytyy sattumuksia ja suunnitelmia. Britti- keskenään, halusivat tällaisen yhdistelmän.4 |   02 | 2012
  5. 5. Kalamalja ja Pecha Kucha avoimen oppimisen teemassa Open Knowledge Festivalin teemoihin kuului myös avoin tutkimus ja opetus. Useat AVO- ja AKTIIVI-hankkeiden osallistujat olivat mukana avoimen opetuksen teemapäivän ohjelmissa. Ohjelmakokonaisuutta oli kutsuttuna Vaalidatan louhintaa Leo Lahden ja suunnittelijana kokoamassa tutkija Joona Lehtomäen moderneilla työkaluilla. Tarmo Toikkanen Aalto-yliopistosta. Hän on tuttu myös eOppimiskeskuk- sen hankkeista. Kalamaljan teemat olivat a) MOOC- cien suunnittelu sekä b) oppikirjojen tulevaisuus. OKf:n ohjelmassa oli runsaasti tarjon- Keskustelut ja esitykset taltioitiin jataa. Siinä oli 13 aihealuetta, jotka olivat niitä voi katsoa netissä.osallistumiseen kannustavia ja painottivat Festivaalinavoimesti saatavilla olevan ja jalostettavan tarjonta tuntui Linkit Ohjelmatiedot ja videotaltioinnittiedon käyttöä yhteiskunnallisen toiminnanapuna. Johtoajatuksena oli avoimen tiedon vastaavan hyvin http://okfestival.org/open-research-and-ja uusien sovellusten avulla synnyttää kysyntää. education/pienin kustannuksin räätälöityjä ratkaisuja, Pecha Kucha -tilaisuusjotta tieto leviäisi nykyistä helpommin hyö- http://bambuser.com/v/2995533tykäyttöön tiedon omistajien järjestelmistäja siiloista. Kalamalja-keskustelu ”Festivaalin tarjonta tuntui vastaavan http://bambuser.com/v/2995835hyvin kysyntää, sillä yksikään aihealueista Joukkoälyn voimaaei jäänyt syrjään”, sanoo Antti Poikola. Open Knowledge Festivalin suunnittelu- ja KiinnostavatkoHän oli yksi tapahtuman suunnittelijoista toteutusvaihe oli aitoa joukkoälyn käyttöä. menetelmät? Pecha Kucha -menetelmä esim.ja toteuttajista ja edusti monen muun Festivaali järjestettiin pääasiassa vapaaeh- http://fi.wikipedia.org/wiki/Pecha_Kuchatoimensa ohella myös AVO2-hankkeen toisvoimin, sillä vain yksi henkilö oli muuta-Nettiajan kansalaisyhteiskunta -projektia. man kuukauden ajan kokopäivätoiminen. Kalamalja-keskustelu Osa-alueet muodostivat laajan hori- Festivaalille saatiin kattava ja aiheesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalamaljasontin yhteiskunnalliseen tietoon ja sen kiinnostuneiden yritysten ja erilaisten taho-käyttömahdollisuuksiin. Puheena olivat jen rahoittajarengas. Poikola korostaa, ettäniin yritysten kuin hallinnonkin omista- kaikkien apu on ollut erinomaisen tärkeää.man tiedon avaaminen kuten myös tut- Festivaalin pääjärjestäjinä toimivat Openkimuksen ja koulutuksen, ohjelmistojen, Knowledge Foundation, Aalto Media Factorydatajournalismin ja visualisoinnin, kestä- ja Suomen Lontoon instituutti.vän kehityksen, maantieteellisen datan, Ydinryhmässä festivaalin toteuttamiseksikulttuuriperinnön, avoimen kehittämisen toimi noin puolen vuoden ajan kuusi henkilöäyms. aiheet. ja vapaaehtoisina oli mukana yli sata henki- ”Helsingin tapaaminen oli kehitysvaihe löä, jotka toimivat festivaalin järjestämisenkansainvälisessä verkostoitumisessa ja eri vaiheissa itseorganisoituen ja jopa luovansiinä tärkeitä puolia oli esimerkiksi se, kaaoksen keskellä. Valmistelussa ja toteu-että ihmiset kohtasivat toisensa, erilaiset tuksessa onnistuttiin laajan kontaktipinnanlähestymistavat avoimuuteen saivat ristiin- ansiosta yhdistämään ideoita ja tekemäänpölytystä ja aihepiirissä liikuttiin ainakin niistä jatkokehittelyä niin, että paikalle saatiinyleisellä tasolla teemoissa, joita ihmiset erittäin asiantunteva esiintyjäkunta ja sen Tarmo Toikkanenkokevat tärkeiksi.” innostamana todella laaja osallistujajoukko. l 02  | 2012    | 5
  6. 6. AVO 2 tuottaaavoimuudesta voimaaoppimisverkostoihinS uomen eOppimiskeskus koordinoi mm. koulutuksessa, kansalaistoiminnassa Yhteystiedot Avoimuudesta voimaa oppimisverkos- tai hallinnossa vastaa uusia tarpeita. AVO 2 Suomen eOppimiskeskus ry toihin (AVO 2) -hanketta. Se jatkaa uu- edistää muutosta tällä alueella esimerkiksi e-mail | avokoordinaatio@eoppimiskeskus.fitena hankkeena edelliselle AVO-hankkeen kouluttamalla kansalaisjärjestöjä ja virka-pohjalta ja hyödyntää aiemmasta opittua miehiä vuorovaikutusyhteiskunnan taitoihin. LINKKI www | eoppimiskeskus.fi/avo2ja siinä syntyneitä verkostoja. Molemmat Niin ikään kansalaisaktiivisuuden ja -vai-ovat ESR-rahoitteisia ja tavoitteena on ollut kuttamisen työkalujen kehittäminen kuuluuja on edelleen yhteisöllisen, osallistavan ja hankkeen ydinasioihin. jossa luodaan malleja oppimis- ja osallistu-verkostomaisen toimintakulttuurin synnyt- misympäristöjen opetuskäytölle.täminen ja vahvistaminen mukana olevissa AVOIN TIETOoppilaitoksissa ja organisaatioissa sekä AVO 2:ssa tärkeä painotettava teema-alue HANKKEEN OSATOTEUTTAJAT JAniiden sidosryhmissä. on avoin tieto ja avoimuuden edistäminen OSAPROJEKTIT Hanke haluaa saada muutosta aikaan yhteiskunnan eri osa-alueilla. AVO 2 -hankkeen osatoteuttajia ovat Aalto-eri puolilla ja erilaisissa toimintatavoissa. yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu,Kohteena ovat mm. opettaja- ja asiantun- MOBIILI JA 3D Hämeen kesäyliopisto, Hämeenlinnan kau-tijaverkostot, joissa hanke konkreettisilla Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen punki, Innopark Programmes Oy, Jyväskyläntavoilla edistää yhteisen tekemisen kult- edellyttää, että opetuksessa ja koulutuk- yliopisto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumituuria. sessa käytetään pedagogisesti oikein SKAF ry, Otavan Opisto, Päijät-Hämeen koulu- uusimpia sovelluksia ja mahdollisuuksia. tuskonserni -kuntayhtymä / KoulutuskeskusVUOROVAIKUTUKSEN TYÖKALUJA Mobiililaitteiden ja niiden käyttötapojen rin- Salpaus ja Tampereen yliopisto. Hankkee-Yhteiskunta liikehtii koko ajan. Mukaan nalla kolmiulotteisuus ja lisätty todellisuus seen liittyvät myös erilliset osaprojektit: AVO-tulee uutta ja samalla vanhaa häviää, joten on tätä päivää. 3D on AVO 2:ssa erittäin opisto, Nettikansa, Toimikas sekä Kolmiulot-vanhaan perustuvat toimintatavat eivät läsnäoleva sisältö- ja toimintakokonaisuus, teiset- ja mobiilit osallistumisympäristöt. l6 |   02 | 2012
  7. 7. Yhteistoiminta on TEKSTI EIJA KALLIALA & ANNE RONGASkannustettavaaMonissa ESR-rahoitteisissa hank-keissa syntyy ideoita tilaisuuksista ja ESR-hankkeet AVO ja SoMy yhdistivät voimansa Virtuaali-tapahtumista, joihin omat rahkeet eivätkuitenkaan yksin riitä. Ideoita ei kan-nata heittää syrjään, vaan ryhtyä toi-meen etsimään yhteistyökumppaneita Qelluntaissamuista ESR-hankkeista. ”Kahden tai useamman hankkeenyhteisiä tapahtumia on järjestetty melkopaljon. Rahoittajan näkökulmasta tällai-nen yhteistoiminta on kannustettavaa,jos kukin mukana oleva hanke hyötyysiitä ja toiminta on hankkeen tavoit- Viikko yhdessä oppimista ja tekemistä elo–syys-teiden mukaista”, sanoo ylitarkastaja kuun vaihteessa! Sitä Virtuaali-Qelluntai, virtuaali­Satu Huikuri Lapin elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksesta. nen toimintaviikko, oli parhaimmillaan. Se korvasiMiten järjestäjät selviävät yhteis­ tänä vuonna jo perinteitä omaavan Qelluntain.tilaisuuksien raportoinnista? V”Meillä ei ole yleistä ohjeistusta tai irtuaali-Qelluntai alkoi maanantaina Linkkejärautalankamallia näitä tapauksia var- 27.8.12 webinaarilla, jossa Joanna Virtuaali-Qelluntai | https://sites.google.com/ten. Sen sijaan voin sanoa neuvoksi, site/yhdessatekeminen/ Kalalahti esitteli lisätyn todellisuudenettä jo suunnitteluvaiheessa hankkei- Anne Ronkaan piirtämä Virtuaali-Qelluntain mobiiliselainta Wikitudea, Eija Kalliala kertoiden on tarpeen sopia keskenään työn- ilmiöpohjainen rastikartta yhdessä oppimisesta ja tekemisestä, Jannejaosta ja vastuistaan, jottei tilaisuuden Thinglinkissä | http://bit.ly/qelluntaikartta Ruohisto esitteli parviälypalvelu xTunen, Sometu | www | sometu.fijälkeen jouduta selvittelemään perus- jota testataan Sometu-verkostossa syksyn AVO 2 -hanke | http://eoppimiskeskus.fi/avo2asioita. Kun jaottelut on tehty selviksi, aikana, ja Anne Rongas kertoi toimintarastin SoMy-hanke | www | peda.net/veraja/somyasiat hoituvat helposti.” luomisesta ja lisäämisestä rastikartalle. xTune | www | xtune.fiKertoisitko esimerkkejä, mistä Pulmasta parviälyilemään Kirjoittajatasioista pitää sopia etukäteen? Eija Kalliala, verkostoasiantuntija, Otavan Suomalaisia sosiaalisen median aktiiveja”Ensinnäkin mukana olevien hankkei- Opisto | www | linkedin.com/in/eijakalliala yhdisti edellisvuosina mm. mikroblogipal-den on tarkasteltava, miten kyseinen Anne Rongas, projektisuunnittelija,tapahtuma palvelee oman hankkeen Suomen eOppimiskeskustavoitteita. On mietittävä, onko tilai- www | linkedin.com/in/annerongassuus hankkeiden yhteinen vai onko sejaoteltavissa selvästi tehtäviin, jotkavoidaan vastuuttaa eri hankkeille. Hyvä velu Qaiku, jonka nimi kaikuu Qelluntain, Virtuaali-Qelluntain pilotoinnin ja palaut-on sopia, onko esimerkiksi luennoit- someväen kesätapahtuman, nimessä. Kesän teen pohjalta kehitimme virtuaalisensija jonkin hankkeen nimeämä ja sen 2012 tapahtuma kärsi osallistujapulasta, toimintaviikon mallin.vastuulla myös kulujen osalta. Tärkeää l Virtuaaliset toimintaviikot yhdistetään mutta perinnettä haluttiin jatkaa. Siispäkulujen jakamisen rinnalla on tieten- kasvokkaiseen tapahtumaan some apuun.kin myös osallistujien kirjaamisesta syventämään aiheisiin tutustumista ja Parviälyllä Qelluntaista kehitettiin Some-sopiminen. Hankkeiden välillä voidaan niiden työstämistä tapahtuman jälkeen. tun ja AVO-hankkeen Virtuaali-Qelluntai, l Virtuaaliset toimintaviikot käynnistetään virtuaalinen yhdessä tekemisen ja oppimisenjakaa myös henkilöresursseja niin että ja lopetetaan videoneuvotteluin.henkilö ns. sukkuloi hankkeiden välillä. toimintaviikko, jonka järjestelyihin ja tiedotta- l Virtuaalisista toimintaviikoista tiedotetaanHän ei tietenkään voi olla kirjoilla kuin miseen myös Opetushallituksen Sosiaalinen Sometun ja sosiaalisen median lisäksiyhdessä hankkeessa kerrallaan.” muissa verkostoissa, jotta uudetkin media yleissivistävässä koulutuksessa SoMy ihmiset innostuisivat mukaan. -koordinointihanke osallistui.Entä jos ei ole varma siitä, l Virtuaaliseen rastikarttaan laaditaan Anne Rongas piirsi Virtuaali-Qelluntainettä asia etenee rahoittajan selkeät ohjeet. Lisäksi karttaan ilmiöpohjaisen rastikartan suomalaiseenhyväksymällä tavalla? merkitään, mitkä rastit ovat nopeita ja Thinglink-palveluun, jossa kuka tahansa voi mitkä vaativat syventymistä, jotta”Tällaisissa tapauksissa tulee ottaa lisätä kuvaan rasteja ohjeineen ja linkkeineen. kiireinenkin voisi osallistua yhteiseenetukäteen yhteyttä rahoittajaan, koska Kartalla on seitsemän laajaa ilmiötä ja neljä tiedonrakenteluun.hän kuitenkin tekee harkinnan siitä, l Virtuaalisiin toimintaviikkoihin liitetään reittiä, ohje-, runo-, oppimis- sekä työn ja yhteis-onko ko. toiminta hankkeelle kuuluvaa, viestintäkanava, jossa jokainen voisi kunnan reitti. Rastikarttaa rakennettiin yhtei-vaikka maksatustarkastaja asian käsit- kertoa rasteilla käynneistä ja niistä söllisesti ennen varsinaista tapahtumaviikkoa.telee sitten vastaavasti maksatustar- syntyneistä ideoista. Palautteen innostamana Virtuaali-Qellun-kastuksessa.” taita kehitetään ja jatketaan. l 02  | 2012    | 7
  8. 8. TEKSTI OILI SALMINENKUVAT iSTOCKPHOTOAvoin tieto yhdistääOpen Knowledge FoundationinTampereen opiskelijoihinPari vuotta sitten aloittanut Nettiajan kansalaisyhteiskunta -hanke onedennyt käytännön toimissaan kansainväliselle tasolle. Projektin toimijoitaja osallistujia yhdistävä verkosto on liittynyt osaksi Open KnowledgeFoundationia. Avoin tieto ilmenee muun muassa koulutuksena Tampereenyliopiston opiskelijavaikuttajille avoimen esityslistan valmistelun muodossaja nykyaikaisia verkkotyökaluja hyödyntämällä. Muuta koulutusta seuraakevätkaudella 2013.P rojektin taustalla vaikuttavan ver- tuksellisia toimintamuotoja verkossa ja koston uusi nimi on Open Know- fyysissä tiloissa. Verkoston jäsenet olivat ledge Foundation Finland. Siinä onmukana Sitra, Helsingin Sanomat, Aalto- näkyvästi tekemässä syyskuussa järjes- tettyä kansainvälistä Open Knowledge Koulutuksessayliopisto sekä mm. yrityksiä, koulutusalan Festivalia Helsingissä. käytetään myös sosiaali-edustajia ja hallinnon edustajia. Heitä sen median työkalujayhdistävät samansuuntaiset tavoitteettoivotusta avoimesta yhteiskunnasta. Opiskelijavaikuttajat harjoittelevat ja kanavia.OKF toimii itsenäisesti, mutta Nettiajan avoimen esityslistan tekemistäkansalaisyhteiskunta -projektissa työsken- Projekti on tuottamassa syksyllä 2012televät Raimo Muurinen ja Antti Poikola nuorille opiskelijavaikuttajille pilotin, jossatuottavat sille aineistoja ja tapahtumia he harjoittelevat yhdistyksen esityslistansekä mahdollistavat erilaisia vuorovaiku- tekemistä. Kuka tahansa yhdistyksen maatiota. Mukana olevilla on myös mahdol- jäsenistä voi osallistua listan laadintaan. lisuus asiallisuudella ja hyvillä perusteluilla Pilotissa yhteiskirjoittamisalustoina ovat saavuttaa kannatusta. Se jos mikä on Etherpad ja GoogleDocs. Koulutuksessa eduksi vaikuttajiksi haluaville.” käytetään myös sosiaalisen median työka- Avoimella esityslistan tekemisellä on luja ja kanavia. tietenkin myös haasteita, joita voi enna- Pilottijakso järjestetään lokakuussa koida. Yhdistystoiminnan päätöksenteko hallintotieteilijöiden Staabi-ainejärjestölle tapahtuu tarkasti määritellyllä tavalla, Tampereen yliopistolla. Palautteen ja koke- joten siihen liittyvät muutokset saattavat musten perusteella kurssisisältöä muo- tulla kysymykseen tulevaisuudessa. ”Avoin kataan ja uutta versiota kokeillaan tammi- esityslista verkossa saattaa houkutella kuussa 2013 ylioppilaskunnan hallituksen mukaan ihmisiä, jotka eivät ole lainkaan kanssa. yhdistyksessä mukana. Tarvitsemme silloin Pilottijaksojen vetämisestä vastaava sääntöjä ja sopimuksia miten koottu esitys- Raimo Muurinen listaa etuja, joita saadaan lista käsitellään, kenellä on valta valita siitä avoimuuden ansiosta. ”Kun kokousten esi- käsittelyyn tulevat asiat jne. Nämä selviävät tyslistat saadaan yhteisesti muodostettua, hiljakseen, kunhan alkuun on päästy.” yhdistys on jo ennen kokousta onnistunut Hankkeen opit ja kokemukset jaetaan kiteyttämään tärkeimmät asiansa ja saanut lopuksi avoimena oppimateriaalina kenen asiakohtiin taustatietoa ja päteviä perus- tahansa hyödynnettäväksi. Sisällöt koostaa teluja. Nythän listat tulevat pienen piirin ja tuottaa Jyväskylän yliopiston tutkija Kari laatimina eikä niissä juuri ole taustainfor- A. Hintikka. l8 |   02 | 2012
  9. 9. Nettiajan kansalaisyhteiskunnan manifesti:Avoimen tiedon ja mavara yhteiskunnan kehittämiseksi, mentit ja aineistot avataan verkonverkostojen aika sitä ei pidä rajoittaa keinotekoisesti, kautta. Päätöksenteon läpinäkyvyysl Tietoon ja tekemiseen liittyvät perus- vaan sille pitää luoda puitteita ja paranee, eikä valta enää keskity teet muuttuvat, vanhat hierarkiat mahdollisuuksia. Pois holhouksesta, pysyvästi yksittäisiin henkilöihin, eivät enää päde – tiedon auktori- osallisuus omaan elämään! vaan eniten kannatusta saaville aja- teetti murenee, kuka tahansa voi l Tässä ajassa syntyy uusia ammat- tuksille ja argumenteille. päästä sellaiseksi, jota kuunnellaan teja, kuten esimerkiksi nettifasi- l Osallistuminen tapahtuu verkossa jos on taitava. Yhteisöllinen tiedon litaattori, ja niitä varten tarvitaan avoimien yhteiskirjoitusdokument- tuottaminen ja jakaminen avoimesti uudenlaisia verkossa ja verkostoissa tien ja asiakirjojen kommentoinnin nopeuttaa ratkaisujen löytämistä toimimisen taitoja. kautta. Aito mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin ongelmiin. Jakamalla tietoa omia asioita koskevaan päätöksen- avoimesti ja vapaasti kokonaisuus Avoin yhteiskunta tekoon saa ihmiset kantamaan vas- hyötyy paljon enemmän kuin panttaa- l Avoin yhdessä tekeminen, yhdessä tuuta itsestään ja yhteisöstään. malla tietoa suljetuissa ryhmissä. päättäminen ja yhdessä oppiminen –l Verkko voi yhdistää ihmisiä, jotka tavoitteena on hyvä yhteiskunta! Nettiajan kansalaisyhteis- eivät ennen ole kohdanneet, ja moti- l Tavoitteena on, että mahdollisim- kunta -projektin tuotteet voida heitä yhteiseen tekemiseen. man moni vaikuttaa yhteiskunnan l Projekti tarjoaa foorumeita näiden He toimivat ryhminä ja verkostoina, prosesseihin ja kaikilla riippumatta rakenteiden läpivalaisemiseen. jotka voivat ottaa tehtäväkseen yhteiskunnallisesta roolista (päät- l Open Knowledge Foundation Finland runsaasti erityistietämystä vaativia täjä, rivikansalainen jne.) on mahdol- OKF hakee, tutkii ja kokeilee yhtei- tehtäviä. lisuus tuoda esiin omat ajatuksensa söoppimisen, yhdessä tekemisen jal Kaikkia verkon mahdollisuuksia ja argumenttinsa päätöksenteon päättämiseen malleja ja edesauttaa hyvän yhteiskunnan rakentamiseen pohjaksi. mallien jalkautumista osaksi profes- ei ole vielä hyödynnetty. Ihmisten l Yhteiskunnallisen päätöksenteon sioita ja yhteiskunnallisia proses- omaehtoinen toiminta on valtava voi- ja valmistelun prosessit sekä doku- seja. 02  | 2012    | 9
  10. 10. TEKSTI JOANNA KALALAHTI | Tampereen yliopisto & LEENA KOSKIMÄKI | Hämeen ammattikorkeakouluKUVAT iSTOCKPHOTOLisätyn todellisuudenhankepilotit käynnistyivätAVO 2 -hankkeen Kolmiulotteiset ja mobiilit oppimis- ja osallistumisympä-ristöt (3DM) -osahankkeessa pilotoidaan lisätyn todellisuuden ja Kinect-lii-keohjaimen käyttöä opetuksessa ja osallistumisessa. Syksyllä 2012 projektion päässyt hyvään alkuun, ja ensimmäiset pilotit ovat jo työn alla.Siivoustyön opettelua lisätyn käyttökelpoinen ja ennen kaikkea auttaa Lisätietojatodellisuuden tukemana oppimaan halutut sisällöt vähintäänkin yhtä Joanna Kalalahti | Tampereen yliopisto”WC:n siivoaminen on yksi vähiten motivoi- hyvin kuin perinteisin opetusmenetelmin. e-mail | joanna.kalalahti@uta.fivista kokonaisuuksista kodinhuoltajaopis- Orimattilan pilotin toteuttamisessa riit- Leena Koskimäki | Hämeen ammattikorkeakoulukelijoidemme opinnoissa. Lisätyn todelli- tää haasteita. Opiskelijan käsien tulisi olla e-mail | leena.koskimaki@hamk.fisuuden sovellus voisi tehdä siitä kiinnos- vapaina oppimistilanteessa, ja toteutustek-tavampaa”, arvelivat erityisopettaja Tuula nologian pitäisi olla riittävän toimiva, jotta Merja Salminen | Hämeen ammattikorkeakouluRantanen ja koulunkäyntiavustaja Leena käyttökokemus säilyy hyvänä. Toisaalta e-mail | merja.salminen@hamk.fiKoivisto Koulutuskeskus Salpauksen Ori- erityisryhmässä opiskelevilla opiskelijoillamattilan yksiköstä, kun heiltä tiedusteltiin on jonkin verran ongelmia tekstimuotoisten LINKKIkeväällä 2012 pilottikohteeksi soveltuvia ohjeiden kanssa, ja tähän haasteeseen www | eoppimiskeskus.fi/avo2oppisisältöjä. Opettajille ja opiskelijoille oli on mahdollista vastata tekno-hetkeä aikaisemmin esitelty lisättyä todel- logialla, jokalisuutta muutaman demoesimerkin avulla,joiden katselu aiheutti hämmästyneen ihas-tuneita ilmeitä. Pelkkä wow-efektin aikaansaaminenei ole riittävän hyvä syy hyödyntäälisättyä todellisuutta opetuk-sessa. Toteutettavan sovel-luksen pitää olla oikeasti10 |   02 | 2012
  11. 11. mahdollistaa asioiden esittämisen useaneri median kautta. WC:n siivoukseen opastavaa sovellustaon tarkoitus kokeilla ensimmäistä kertaasyksyn 2012 aikana ja kehittää sitä edel-leen saadun palautteen pohjalta. Sovellustavoidaan mahdollisesti hyödyntää myös toi-sessa hankepilottikohteessa eli kehitysvam-maisten palvelukeskus Virvelinrannassa.Kokemuksia Kinect-sensorista:voimautuminen vuoro-vaikutuksen ja liikkeen avullaVirvelinrannassa on lähdetty kokeilemaanerilaisia asiakkaiden toimintaa ja osallistu-mista helpottavia teknologioita sekä niidentutuksi tekemistä Hämeen ammattikorkea-koulun hyvinvointialan opiskelijoiden voi- välineiksi. Kinect-laitteen käytettävyyttä ja säaiheisia tehtäviä, joiden ratkomisessamin. Palvelukeskuksessa työharjoittelussa ominaisuuksia tutkitaan, jotta käyttökoke- hyödynnetään mobiililaitetta. Rastilla voiolevat opiskelijat ovat harjoitelleet elokuun muksista saataisiin mielekkäitä mahdol- katsoa esimerkiksi asiaan liittyvän lyhyenalusta lähtien ohjaustuokioiden vetämistä lisimman monenlaisille asiakkaille. Virve- videon tai hakea lisätietoa internetistä.asiakkaille liikeohjain Kinectin avulla. linrannan työntekijöiden, kuten ohjaajien Rastitehtäviin on mahdollista liittää erilaisiaOhjattuun tuokioon on osallistunut kerralla ja fysioterapeuttien toiveita kuunnellaan ja palkitsevia ja siten motivoivia elementtejä.muutama asiakas. He ovat pelanneet kahta heiltä saadaan arvokasta palautetta. Osa Metsäopetuspolun toteutuspaikaksi onpeliä: urheilupeli Kinect Sportsia sekä heistä on alkanut vetää asiakkailleen peli- tarkoitus valita kaupunkimetsä, jotta polkuKinectimalsia, jossa asiakas saa huolehdit- tuokioita jopa itse. Kinect näyttää tulleen olisi mahdollisimman monen saavutetta-tavakseen lemmikin. Asiakas on vuorovai- Virvelinrantaan jäädäkseen. vissa. Toisaalta rastit voidaan siirtää hel-kutuksessa tämän lemmikin kanssa opet- posti myös toiseen maastoon muuttamallataen sille esimerkiksi erilaisia temppuja. Paikkatietoa hyödyntävä vain niiden koordinaatteja. Sovellusta on Vaikka Kinect ei ollut tuttu toimijoille, lisätyn todellisuuden tarkoitus päästä kokeilemaan käytännössäsen käyttö omaksuttiin suhteellisen hel- metsäopetuspolku Tampereelle keväällä 2013.posti. Virvelinrannan asiakkaat ottivat 3DM-osahanke on mennyt metsään aivan 3DM-osahankkeen tavoitteena onuudet kokemukset sekä erityisesti Kinec- konkreettisesti. Metsäkeskuksen Pirkan- toteuttaa lisäksi jokin sellainen pilotti,timals-pelin suloiset eläinhahmot innolla maan alueyksikkö ja sen kouluyhteistyön jossa voidaan kokeilla abstraktin asianvastaan. Myös henkilökunta kiinnostui toteuttaja 4H-järjestö ovat mukana suun- havainnollistamista lisätyn todellisuudenuudesta laitteesta. Alku ei olisi voinut juuri nittelemassa älypuhelimissa ja tablet- avulla. Hyviä esimerkkejä tällaisista sovel-mennä paremmin, vaikka parhaat toiminta- laitteissa toimivan lisätyn todellisuuden luksista löytyy jo monenlaisia. ltavat erilaisten asiakkaiden tarpeisiin löy- selainohjelman avulla toteutettavaa metsä-tyivät vasta kokeilemalla. Virtuaalilemmikki opetuspolkua. Kohderyhmänä ovat ala- jamotivoi monet keskittymään intensiivisesti: yläkoululaiset sekä myös kaikki muut met-asiakkaat ovat innostuneet pelaamaan ja säasioista kiinnostuneet.saaneet reipastakin liikuntaa. Oman kehon ”Bittimetsä-hankkeemme on toteutta-liikkuvuus ja hallinta ovat parantuneet nut keväällä 2012 Tampereen Kaupin met-samalla. Asiakkaat ovat kokeneet pela- sätaitoradan. QR-koodeilla merkityt rastit Tutustu aiheeseentessa onnistumista ja iloa ja voimautuneet ovat sikäli ongelmallisia, että ne joutuvathavaitessaan voivansa itse ohjata Kinectiä helposti ilkivallan kohteeksi ja vaativat Tampereen yliopistonmenestyksekkäästi. Uuden kokeiltavan siksi ylläpitoa maastossa. Halusimme 3DM-osaprojektin blogi:sisällön onnistunut toteutus on tuntunut myös kokeilla uudenlaista tapaa toteuttaa http://avoimestitutkien.myös pilotoineista opiskelijoista hyvältä. metsäopetusta, sillä se saattaa motivoida wordpress.com Ohjaustuokiot jatkuvat ja niistä kerä- nykylapsia ja -nuoria aikaisempaa parem-tään havaintoja. Materiaalin pohjalta min metsäasioiden opiskeluun”, kertoo UllaHämeen ammattikorkeakoulun tietoteknii- Konkarikoski Metsäkeskuksesta. Sometu-verkostonkan opiskelijat tuottavat syksyllä erilaisia Metsäopetuspolku on tarkoitus toteut- Lisätty todellisuus -ryhmä:sovelluksia Virvelinrannan asiakkaiden taa siten, että se sisältää 9–12 erillistä ras- http://sometu.ning.com/group/iloksi, hyödyksi ja opiksi sekä hyvinvoin- tia, jotka löytyvät GPS-koordinaattien avulla lisatty-todellisuustialan opiskelijoiden harjaantumisen apu- maastosta. Rasteille toteutetaan met- 02  | 2012    | 11
  12. 12. TEKSTI JANNE RUOHISTOKUVA PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANENxTune– uusi tapa yhdistääosaamista organisaation sisälläKukaan ei osaa kaikkea, mutta jokainen on hyvä jossakin. Tämä oli yksikantavista ajatuksista, kun sain ajatuksen lähteä kehittämään palvelua, jokaauttaisi ihmisiä yhdistämään osaamistaan.K un perustin yritykseni reilu neljä idean henkilöltä, jota en edes tunne. Tämä vuotta sitten, blogit ja wikit olivat jo ilmiö on saanut nimekseen osuvan termin: arkipäivää monelle meistä. Facebook serendipiteetti eli sattumahdollisuus.oli rantautunut Suomeen ja olivatpa jotkut Lisääntynyt tiedon jakaminen on synnyt-löytäneet tiensä Twitteriinkin. Sen jälkeen tänyt myös kolikon kääntöpuolen: informaa-sosiaalista mediaa on pienin askelin viety tioähkyn. Suurin osa sosiaalisen medianmyös yrityksiin. Yksi parhaimmista esimer- viesteistä on sellaisia, jotka eivät kiinnostakeistä on Yammer, joka vei Facebookista sinua – vaikka osaisitkin käyttää RSS-tutun mikrobloggaamisen eli statuspäivitte- syötteitä ja tägejä. Tämä on yksi syy, miksilyn yrityskontekstiin. yrityksillä on ollut vaikeuksia omaksua sosi- aalisesta mediasta tuttuja toimintatapoja:Annetaan serendipiteetille yrityksissä ei ole aikaa turhanpäiväiseenmahdollisuus lörpöttelyyn. Osaamisen löytäminen jaSosiaalinen media on tuonut paljon uusia jakaminen ei myöskään voi perustua vainmahdollisuuksia jakaa tietoa ihmisten sattumaan.välillä. Ihmiset ovat löytäneet toisiaan Tämä on ongelma, jonka xTune haluaatavalla, joka muuten ei olisi ollut mahdol- ratkaista. Kuten eEemeli-kilpailun puheen-lista. Voin sattumalta huomata, että joku johtaja Jouni Backman totesi, kyseessä eitoinen painii parhaillaan saman asian ole vain työkalu vaan palvelu, joka mahdol-kanssa kuin minäkin. Voin saada yllättävän listaa uudenlaisen toimintatavan. eEemeli on ainoa maassamme digitaalisen oppimisen alalla jaettava laatupalkinto. Vuoden 2013 teemana Oppimispelit ja pelillisyys oppimisessa. Ilmoita mukaan e-oppimisen konsepti, toimintatapa, palvelu tai tuote. Ilmoittautumisaika 1.1.–31.1.2013! Lisätiedot g www.eoppimiskeskus.fi/eemeli12 |   02 | 2012
  13. 13. Serendipiteetti eli sattu- mahdollisuus!Parvi perustanaxTunen idea perustuu ajatukseen parvista,joka on yksi kollektiivisen älykkyydenmuoto. Parvet ovat itseorganisoituvia,mutta tavoitteellisia työryhmiä, jotkakerääntyvät yhteisen idean tai ongelmanympärille. Jakamalla idean, ongelman taiprojektin, xTune etsii organisaation sisältähenkilöt, joilla on asiaan liittyvää osaamistatai kiinnostusta, ja kutsuu heidät apuun.Jokainen voi itse päättää liittyykö mukaanvai ei. Parven ytimen muodostavat tekijät,jotka panostavat asiaan kaikkein eniten.Mikrotaskaajat tarjoavat vain pientä apuaja lurkkijat puolestaan tulevat mukaan seu-raamaan ja oppimaan. Osallistumista kan-nustetaan läpinäkyvyydellä ja kannustavallapelimekaniikalla. xTune auttaa yhdistämään oikeanosaamisen nopeasti ja joustavasti sinnemissä sitä tarvitaan. Yksi hyvä esimerkkituli esiin asiakasyrityksessämme, jossamietittiin arviointimallia, jota eräässä yksi-kössä kipeästi tarvittiin, mutta jollainensieltä vielä puuttui. Vastaavaa arviointia olikuitenkin kehitetty useassa muussa yksi-köissä – kussakin yksikössä omiin tarpei-siin. xTunen avulla kyseistä arviointimalliakehittävät henkilöt löysivät toisensa yhdenpäivän aikana. Pyörää ei keksitty uudestaanja henkilöt pystyivät jakamaan tietoaan jaoppimaan toisiltaan.Kulttuurin muutosvälttämätön edellytysVaikka vastaanotto yrityksissä on olluterittäin positiivinen, olemme oppineet, ettäorganisaatioissa kulttuuri syö teknologianaamupalaksi. Ennen kuin xTune ja parvityölähtee lentoon, pitää monessa yrityksessäkiinnittää huomiota organisaatiokulttuuriin.On tärkeää, että yrityksen johto ymmärtääasian, tuo esiin henkilöstölle toiminnan tar-koituksen ja tavoitteet, näyttää esimerkkiäja kannustaa. l 02  | 2012    | 13
  14. 14. TEKSTI OILI SALMINENKUVAT iSTOCKPHOTO & PIXMAC www.facebook.com/ senjaopettaaFröken Senja ja ruotsinoppimisen ihanuusSuosittu, kehuttu ja palkittu Senja opettaa sinulle ruotsia -oppimisprojektieteni syksyllä 2012 kirjan julkistamiseen. Facebookin seinäkirjoituksista koos-tettu oppikirja on esimerkki uudesta toimintatavasta ja kirjatyypistä, missätekijät tuottavat sisällön joukkoälyn voimin kaksikieliseksi oppikirjaksi. FrökenSenja opettaa edelleen riemuruotsia ÄLSKLINGSSVENSKA Facebookissa.S enja Larsen kertoo, että ideana on kuttelin mukaan opetustekstejä laatimaan Lisätietoja harjoitella ruotsin kieltä, kulttuuria sujuvasanaisia, hauskoja ja suvaitsevaisia Senja Larsen ja sääntöjä sekä niitä vahvistavia palstan jäseniä ja kielikoulu sai siivet.” e-mail | senja.larsen@gmail.compoikkeuksia. Kyseessä on täysin uusi tapa Siitä lähtien on Senja opettaa sinulle puh.  |  +358 50 551 1377oppia ja olla vuorovaikutuksessa sosiaali- ruotsia -sivua ylläpidetty parinkymmenensessa mediassa. kanslistin voimin. Linkit www | facebook.com/senjaopettaa Toiminta sai alkunsa Facebookissa. Yli 16 000 tykkääjän määrällä sivu Kirjan julkistaminen YouTubessaKiireinen Senja Larsen perusti vuoden kuuluu Suomen suosituimpiin sosiaalisen www | youtube.com/watch?v=DzH0SwkSBh02011 alussa sivun, jota olisi itse halunnut median yhteisöihin. Suosiota selittäneeseurata. Yksi tai kaksi uutta ruotsin sanaa ainakin osittain se, että Senjan kielikou-päivässä -metodi kiinnosti yhtäkkiä suurta lussa oppimisesta tehdään huumorilla koulun tekstit kirjoitetaan tarkan konseptinmäärää ihmisiä. ”En osaa hyvin ruotsia, maustettu yhteinen harrastus. mukaisesti, vaikka niissä onkin riemukasvaikka olin luvannut opettaa sitä muille, Kielikoulu toimii opetustekstin ja siihen ote. Opetustekstit ovat perusta, johonjoten kun jäseniä oli yhtäkkiä tuhansia, hou- kertyneiden kommenttien varassa. Senjan kommentaattorit lisäävät osaamisensa.14 |   02 | 2012
  15. 15. Tekstien runko on suomen kieltä, jonka puolet on yhdistetty yksiin kansiin. kotilauksia kirjasta ja sen oheistuotteistasekaan laitetaan ruotsin kielen käännöksiä. ”Virheitäkin jätettiin kirjaan, sillä tyk- tuli 345 kappaletta. Hanke toteutettiinUmmikkosuomenkielinen voi siis lukea käämme niistä. Virheiden tekeminen on maailman suurimmassa joukkorahoitus-tekstin ensin katsomatta ruotsin kielen välttämätön oppimisen etappi. Jos on palvelussa Kickstarterissa, jonka avulla onsanoja, ja se toimii silti. kivaa, aina parempi. Mikäli vielä jaksaa olla rahoitettu yli 23 000 projektia yhteensä Ruotsinkieliset käännökset kirjoitetaan pienellä tavalla sinnikäs ja opetella vaikka noin 200 miljoonalla eurolla.aina tikkukirjaimilla MED VERSALER, siinä vain yhden asian päivässä, on vuoden kulut- Joukkorahoitushanke onnistui yli odotus­muodossa missä ne olisivat, jos koko lause tua jo hyvin kärryillä. Kirjaa voikin lukea ten, mutta ennen kirjan julkaisemista se jou­ -olisi ruotsiksi. Suomenkieliset sanat kirjoi- vaikka siten, että käsittelee yhden aiheen duttiin peruuttamaan. Suomen lainsäädän-tetaan pienillä kirjaimilla. joka päivä." nön mukaan joukkorahoitus tällaisessa tapa- ”Sekoitamme opetusteksteihin uuden- Kovin urakka heti kokoamis- ja kuvitus- uksessa ei ole laillista, joten poliisihallituk-aikaista ja vanhoillista ruotsia, riikinruotsia työn jälkeen oli oikolukeminen. Sosiaali- sen esittämän kannan vuoksi Senja-kirjalleja suomenruotsia. Kommenteissa esiintyy sessa mediassa käytetään rentoa kieltä, kerätty ennakkorahoitus palautettiin antajille,usein murreruotsia. Joskus mukaan lipsah- usein unohdetaan isot alkukirjaimet ja mutta kirjan he saivat siitä huolimatta.taa ilolla kirous tai muu epäsovinnainen välimerkit, eikä mikään oikolukuohjelma Fröken Senja arvioi, että talkootyö onkinsana. Iloitsemme monimuotoisuudesta. ymmärrä kahta kieltä. Oikolukuun osal- oikeastaan ainoa tapa, jolla näin suuritöi-Kieli ei ole staattinen, se muovautuu sen listuivat Senjan kanslian jäsenet sekä nen kirja olisi voitu saada kansien väliin.mukaan, miten sitä käytetään”, Senja Lar- seitsemän vapaaehtoista, joihin kuului niin Joukkorahoituskokeilu nosti keskus-sen kertoo. kääntäjiä kuin opettajia. telun, jolla saattaa olla vaikutuksia tule- ”Tavoitteena oli varmistaa kielen oikeel- vaisuuden päätöksissä. Asiaan ovat joSeinäkirjoituksista kirjaksi lisuus, jotta kirjaa voidaan käyttää esimer- ottaneet kantaa monet kansanedustajat jaKirja koostettiin talkooperiaatteella päivit- kiksi opetuksessa. Halusimme kuitenkin ministerit ja verkkoon on perustettu rahan-täin julkaistuista opetusteksteistä (noin kunnioittaa kommentaattorien otetta sekä keräyslakia uudistava ryhmä.300), jotka ovat pituudeltaan korkeintaan löytää tasapainon kirjoittajan persoonallisen Kirja julkistettiin syyskuussa suorassa420 merkkiä, ja niihin tulleista 16 000 otteen ja todennäköisimmin tarkoittaman verkkolähetyksessä Googlen Hangoutinkommentista. Mukaan on koottu satojen merkityksen välille.” avulla pienellä teknologialla ja samalla tal-ihmisten kommentteja. Kirjassa on ope- lennettiin YouTubeen.tustekstien lisäksi yli 2 500 kommenttia Joukkorahoituskokeiluyhteisön jäseniltä. Ahkerimpia kommentaat- jäi yritykseksi Senja on palkittutoreita oli kaikkiaan 42, heidän sutkautuksi- Kirjan tekeminen ja julkaiseminen ei ole myös eEemeli-kisassaaan julkaistiin kirjassa yli kymmenen. Kuvi- ilmaista. Kuvitukseen, taittoon sekä hal- Kieliopetushanke on saanut laajalti tun-tustyöhön valikoitui suuresta hakijajoukosta linnointiin tarvittiin varoja ja siksi varain- nustusta. Sille on myönnetty Suomen kiel-Nadja Andersson. hankintaa varten järjestettiin yksi Suomen tenopettajien liiton Vuoden kieliteko 2011 Kirja nitoo yhteen perinteisen kirjan ja ensimmäisistä joukkorahoitushankkeista. -palkinto, Suomen eOppimiskeskuksensosiaalisen median hektisen tahdin, jossa Yhteisö käynnisti heinäkuussa 2012 Parasta Parasta -palkinto, Kulturfondeninpuheenaihe vaipuu unohduksiin muuta- hankkeen, jolla haluttiin selvittää, löytyykö yhteisöpalkinto ja Hugo Bergroth -seuranmassa päivässä. Kirjassa nämä molemmat kirjalle menekkiä. 30 päivän aikana ennak- Språksporre vuonna 2012. l 02  | 2012    | 15
  16. 16. TEKSTI OILI SALMINENKUVAT AALTO-YLIOPISTON AALTOPILVI-PALVELU & iSTOCKPHOTOTietoverkkojasovelletaan vieläsuppeasti opetuksessaTieto- ja viestintätekniikan käyttötavat ovat py-syneet lähes samanlaisina neljäntoista viimevuoden aikana Helsingin kauppakorkeakoulunopetuksessa. Kesällä 2012 hyväksytyssä kehittä-mispäällikkö Lauri Saarisen väitöstutkimuksessatuli esille myös se, että verkkoa käytetään määräl-lisesti yhä enemmän, mutta etupäässä materiaa-lien jakamiseen. Sosiaaliselle medialle tyypillisetvuorovaikutuskeinot ovat vielä kovin vähäisestihyödynnettyjä.M istä tällainen pysähtyneisyys ja toimintakulttuurit ja -tavat, esimerkiksi Lisätietoja vanhaan pidättäytyminen johtu- vahva luentoihin ja tentteihin perustuva Lauri Saarinen vat? Ovatko tulokset yleistettäviä toiminta, vahvistavat sitä, ettei tieto- ja vies- e-mail | lauri.saarinen@aalto.fimuihin yliopistoihin? SeOppi otti selvää ja tintätekniikan vuorovaikutteinen käyttö leviä Linkkikysyi Lauri Saariselta. opetukseen. Enhancing ICT supported distributed learning through action design researchMiten päädyit tällaiseen aiheeseen? Millä keinoin muutoksia voisi tapahtua? http://epub.lib.aalto.fi/fi/– Toimin vuodesta 1996 vuoteen 2010 – Jos muutosta halutaan, edellä mainituista diss/?cmd=show&dissid=456Kauppakorkeakoulussa tutkijana ja tuki- tekijöistä jokainen tulee samanaikaisestihenkilönä opetusteknologian parissa. kehittämisen kohteeksi osana muutospro-Ensin tutkimusaiheeni olivat e-kauppa ja sessia. Muutoksen tavoitteena olisi saada ympäristöt voisivat olla myös opiskelijaryh-e-julkaiseminen, joista siirryin e-oppimisen hyötyä vuorovaikutteisista sovelluksista mien vapaasti käyttämiä oppimisympäris-pariin. Kun tein väitöskirjaani, pystyin yhdis- osana sulautettua opetusta, eli lisätä sel- töjä. Meillä on hyvät mahdollisuudet tarjotatämään tutkimuksen ja työni korkeakoulun laisten palveluiden käyttöä, jotka mahdol- sellaisia. Tieto- ja viestintätekniikka voitukipalveluissa. Väitöksessäni käsittelen listavat joustavan informaation jakamisen varmasti nopeuttaa kulttuurin muutosta jalähes koko aikajaksoa, jonka olen ollut kor- ja yhdistelemisen sekä virtuaalisen yhteis- johtaa uusiin vuorovaikutuksen muotoihin,keakoululla töissä. työn. Tällainen muutos kehittäisi myös orga- kunhan sitä sovelletaan. nisaation muita toimintatapoja.Näyttää siltä, etteivät käyttötavat ole Näkyykö mitään valoa siitä,kovin monipuolisia eivätkä opetukseen Mikä rooli tieto- ja viestintätekniikalla että asiat muuttuisivat siihen suuntaan,sovellettuja. Mitkä ovat tärkeimmät syyt on tässä muutospyrkimyksessä? mitä ehkä monet toivovat:tähän tilanteeseen? – Tieto- ja viestintätekniikka voi olla työkalu lisää erilaisia menetelmiä, enemmän– Nykytilanne perustuu pitkälti vallitseviin ja mahdollistaja opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta, yhteistä tekemistä,asenteisiin, organisaatiokulttuuriin, tieteen- välisen yhteistyön lisäämiseksi ja erilaisten avointa tiedon jakamista jne?alakohtaisiin eroihin, vaihteleviin taitoihin oppimisyhteisöjen synnyttämiseksi. Nythän – Näköpiirissä on tosiaankin valoisampisekä verkkopalveluiden asettamiin rajoituk- opiskelijat ovat usein vain opetusta vas- aika, sillä vuorovaikutusta lisääviä palvelujasiin. Yleisemmin kyse on siitä, että nykyiset taanottava yleisö. Tieto- ja viestintätekniset on käytössä yhä enemmän. Niissä huomioi-16 |   02 | 2012
  17. 17. daan edellä mainittuja toiveita. Yliopistojen Tieto- ja viestintätekniikkaa ja konsultoinnin tueksi. Työkalun ydinon pysyttävä mukana muutoksessa, jotta käytetään nykyään vapaa-ajalla muodostuu kurssisivuston mallista jatieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää joustavammin ja uudemmilla välineillä opetuksen suunnittelun tukiprosessista.tehokkaasti osana opetusta ja opiskelua kuin koulutuksessa. Mitä vaikutuksia/ Työkaluun sisältyvät myös mm. hallinnonstrategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. paineita tästä voi syntyä? prosessit, laadunvarmistus sekä muita – On vain hyvä asia, että käytetään myös sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Sitä voiOlisiko toivottavaa, että sosiaalisen vapaa-ajalla. Kun tutustuu ja käyttää vapaasti käyttää muuallakin. Se on jatku-median työkaluja käytettäisiin palveluja, samalla saa mielikuvan, min- vasti omassa työssäni käytössä jollakinenemmän – ehkä jopa itseisarvoisesti kälainen palvelu olisi hyvä. Näin syntyy tasolla.tai ainakin perustellusti joihinkin näkemyksiä ja paineita myös oppimisen jayhteyksiin soveltaen? koulutuksen alueelle ja vaatimuksia saada Tulosten yleistettävyys– Itsearvoisesta soveltamisesta on haittaa, koulutuksessa hyvät toimintamallit ja väli- Lauri Saarisen kanta on, että tuloksetmutta perustellusti työtä helpottavaa ja neet käyttöön. koskevat Kauppakorkeakoulua, eivätkäkehittävää teknologian soveltamista sen siten sellaisenaan ole yleistä tietoa yli-sijaan kannatan. Ei ole järkevää tuoda huvin Mitä tutkimuksessasi kehitetylle opistomaailmasta. Muista yliopistoistavuoksi erilaisia sovelluksia käyttöön, jos nii- työkalulle kuuluu nyt? olisi hyvä saada vastaavaa tietoa vertailunden pedagogiset tavoitteet ovat epäselvät. – Työkalu sopii opetuksen suunnittelun vuoksi. l 02  | 2012    | 17
  18. 18. TEKSTI LIISA ILOMÄKI & MINNA LAKKALA Helsingin yliopisto | Technology in Education Research GroupKUVAT LIISA MYYRY & LIISA ILOMÄKIInnovatiivinen, kehittyvä koulu -malliauttaa tietotekniikanpedagogisessa käytössäSuomalaiskouluilla on periaatteessa hyvät mahdollisuudet käyttää uuttatietotekniikkaa, mutta vain osassa kouluista kokeillaan ja käytetään uusiamenetelmiä, laitteita ja välineitä monipuolisesti ja menestyksellisesti. Suurimäärä kouluista tuntuu jämähtäneen vanhaan. Eritahtisen kehityksen syitälöytyy koulujen toimintatapojen eroista.V uosituhannen alussa tutkimme vapaaehtoisten varassa. Samoin vastuun espoolaisia kouluja ja teimme toiminnasta pitää ulottua joka opettajaan ensimmäisen ”koulumallin”, niin että kaikki ovat mukana vastuullisissajohon kokosimme ne tekijät, jotka näyt- tiimeissä. Opettaja ei todellakaan ole enäätävät vaikuttavan koulun kehittymiseen yksinpelaaja!tietotekniikan kautta. Teoreettinen tausta Yhteiset käytännöt ja mallit helpottavatkoostui kolmesta kokonaisuudesta: kaikkia, sillä sovitut ratkaisut säästävätkoulun kehittämisen tutkimuksista, mm. aikaa niin opettajilta kuin oppilailta ja autta-Suomessakin tutun Michael Fullanin vat keskittymään oleelliseen.ajatuksista, tietokoneavusteisen yhtei- Se oleellinen osa on pedagogiikka:söllisen oppimisen suuntauksesta, jota oppijakeskeinen oppiminen, jossa oppilaat/edustavat mm. Carl Bereiter ja Marlene opiskelijat työskentelevät yhdessä tavoit-Scardamalia, sekä tietotekniikan käytön teellisesti ilmiöiden ja ongelmien parissa.ja osaamisen tutkimuksista, joita olimmeitsekin tehneet. Vajavainen digiosaaminen Vuosina 2008–2011 olimme mukana vielä vallallaTEKESin rahoittamassa Opetusteknolo- Digitaalinen teknologia on apuväline itse-gia koulun arjessa -hankkeessa, jossa näisempään ja samalla yhteisölliseen työs-keräsimme aineistoa uusista kouluista. kentelyyn. Monet tutkimukset todistavat, Tutkijat Liisa Ilomäki (vas.) ja Minna LakkalaKoulumalli täsmentyi ja pelkistyi, ja tar- että oppilaiden digitaalinen osaaminen on haluaisivat seuraavaksi tutkia paremminkastelimme ilmiöitä myös innovaatiotutki- ”reikäistä” eikä ulotu esimerkiksi lähteiden lukioiden kehittämistä.muksen näkökulmasta. Mallin nimeksi tuli käyttöön tai edes tiedon hakemisen taitoi-Innovatiivinen, kehittyvä koulu. hin. Hyvät digitaalisen teknologian tukemat pedagogiset käytännöt antavat oppilailleRehtori luotsaa sellaista teknologian osaamista, jota eikouluyhteisön saavuteta kavereiden ja verkossa surffailunsamaan maaliin kautta.Innovatiivisen menestymisen tekijöitä löytyy Koulussakin on helppo innostuahelposti. Rehtorin roolia ei saa aliarvioida: uusista teknisistä härpäkkeistä, muttahän on lopultakin se moottori, joka saa kou- vaikeampaa on käyttää teknologiaa peda-luyhteisön kulkemaan samaan suuntaan. gogisesti mielekkäällä tavalla. Ne koulut Opettajayhteisön yhteiset visiot ja ja opettajat menestyvät, jotka miettivättavoitteet ovat välttämättömiä, jotta koko yhdessä etenemistavan, työskentelevätkoulu edistyisi. Yhdessä työskentelyn järjestelmällisesti ja sitten etenevät sovit-kulttuurin pitää olla rakenteissa eikä tuun suuntaan. l18 |   02 | 2012
  19. 19. TEKSTI MARJA TOIVONEN | VTT & LEENA VAINIO | Hämeen ammttikorkeakouluAKTIIVI-ohjelma on alkanuttuotteistaa hanketuloksiaHankkeet ovat parinkymmenen viime vuoden aikana olleet käytetyimpiäjulkisen sektorin kehittämiskeinoista. Niissä on syntynyt paljon osaamista,mutta merkittävä osa siitä on hiljaisena tietona yksittäisillä mukana olleillahenkilöillä. Valtava haaste on, miten tuloksia voidaan tuotteistaa, jotta niitäolisi helppo levittää organisaatioissa ja samalla juurruttaa arkityöhön. Tuot-teistamisen ideana on levittää tietoa ja menetelmiä, jottei pyörää yritetäkeksiä toistuvasti uudelleen.”A voimissa oppimisympäristöissä levaa laatua, kannattamattomuutta ja opittu- aktiiviseksi kansalaiseksi”-kehit- jen asioiden hukkaamista. tämisohjelman (AKTIIVI) hankkeet Systemaattiset kuvaukset synnyttävätovat koordinaatiohankkeen tukemina jaVTT:n tutkimusprofessori Marja Toivosen usein myös ajatuksia siitä, mitä palvelua tai toimintatapaa voi edelleen kehittää. Niinpä Tuotteistamisenjohdattelemina tarttuneet tuotteistamisenhaasteeseen. Työtä on tehty kohta vuoden tuotteistaminen ja innovointi eivät ole vasta- kohtia, kuten usein luullaan, vaan ne täyden- haasteet!ajan, ja työtapana on ollut hankkeiden tävät toisiaan.*tulosten systematisointi palvelujen kehit-tämisessä käytetyn tuotteistamisajattelun Kansalaiselle tuotettu hyötyavulla. Hankkeiden toimijat ovat ottaneet lähtökohdaksitämän ajattelun innostuneesti vastaan ja Tuotteistamisessa tärkeitä kysymyksiä ovat, Tuotteistamisen kytkeminenkaikista hankkeista on syntymässä tuot- mitä varten ja kenelle hanketta toteutetaan, hankkeisiinteistettuja palveluja ja toimintamalleja. mihin tarpeeseen palvelu/toimintatapa/tuote Tuotteistamisesta saadaan eniten hyötyä, vastaa ja mitä hyötyä palvelusta on käyttäjälle? jos sitä harjoitetaan hanketyössä koko senTuotteistaminen nostaa Näihin kysymyksiin on toki vastattu jo hank- elinkaaren ajan. Jo hankesuunnitelmaa kir-näkyväksi piilossa olevaa keen kirjoittamisvaiheessa, mutta usein hank- joitettaessa olisi oltava melko selkeä kuvaTuotteistaminen tuntuu monelle hankemaa- keen toteuttamisvaiheessa tekemisen tuoksi- kohderyhmästä ja heidän tarpeistaan, mikäilmassa ja julkisella sektorilla toimivalle nassa systemaattinen idea saattaa kadota. puolestaan auttaa rajaamaan tavoitteita.vieraalta ja kaupalliselta ajatukselta. Sen Hankkeissa syntyvät tuotteet ovat yleensä Hankkeen aloitusvaiheessa tarpeita vieläajatellaan tarkoittavan standardointia, joka aineettomia ja prosessimaisia palveluja tai täsmennetään, ja samalla hahmotetaan alus-estää kansalaisten yksilöllisten tarpeiden toimintatapoja. Arvoa ja hyötyä niissä kertyy tavasti palvelulupausta. Palvelulupauksenhuomioon ottamisen ja näivettää työnteki- jo palveluntarjoajan ja asiakkaan välisessä ympärille määritellään palvelun/toimintata-jöiden henkilökohtaisen asiantuntemuksen. vuorovaikutuksessa eikä ainostaan loppu- van rakenne, prosessi ja resurssit. Hankkeen Nykyaikainen tuotteistamisnäkemys ei tuloksesta. Asiakas/käyttäjä/kansalainen edetessä ja kohderyhmän kanssa toimitta-kuitenkaan tarkoita standardointia, vaan osallistuu tähän vuorovaikutusprosessiin – eli essa selviää se, mitä palvelun osia kannat-ennen muuta hiljaisen tiedon tekemistä palvelun tuottamiseen – antamalla tietoja taa pyrkiä vakioimaan ja missä määrin, sekänäkyväksi. Hankemaailmaan sovellettuna omasta tilanteestaan ja tarpeistaan ja usein toisaalta myös ne osat, jotka on jätettäväkysymys on toiminnan tulosten systemaatti- myös suorittamalla tiettyjä tehtäviä. käyttäjäkohtaisesti räätälöitäviksi. Palvelunsesta kuvaamisesta niin että muutkin pysty- Palvelukokemuksen kannalta prosessiin tai toimintatavan kuvauksen olisi oltava niinvät niitä soveltamaan. Tavoitteena on luoda liittyvät asiat ovat usein ratkaisevia ja siinä selkeä ja houkutteleva, että se motivoi tuot-oppimisalusta, johon eri henkilöiden yksittäi- mielessä kriittisiä, ettei huonoa prosessia teen käyttöönottoon. Pelkkä hankkeen loppu-set kokemukset ja oivallukset voidaan liittää voi jälkeenpäin peruuttaa vaikka lopputu- raportti ei riitä tuotteen kuvaukseen. lja jonka pohjalta voidaan keskustellen luoda losta voisikin korjata. Prosessin onnistumi-yhteistä ymmärrystä. Näin päästään irti seen vaikuttaa myös se, onko palvelu ollut *Valminen, K. and Toivonen, M. (2012): “Seekingvaistonvaraisuudesta ja satunnaisuudesta, helppo löytää, vastaako palvelulupaus toteu- efficiency through productisation: a case study ofts. siitä että jokainen asiakaskohtaaminen tunutta ja osoittaako palveluhenkilöstö aitoa small KIBS participating in a productisation project”,alkaa ”nollasta” tuottaen tulokseksi vaihte- kiinnostusta asiakasta kohtaan. The Service Industries Journal, 32 (2), 273–289. 02  | 2012    | 19
  20. 20. TEKSTI KAISA HONKONEN-RATINEN & ANNE RONGASKUVA iSTOCKPHOTOMillä sytyttääsisäinen motivaatioopetusteknologian oppimiseen?”Miksi tätä samaa käärmettä ajetaan edelleen pyssyyn?” kysyi tieto- ja vies-tintätekniikan eli tvt:n opetuskäytön parissa pitkään työskennellyt opettaja.20 |   02 | 2012
  21. 21. M itä tvt-kehittämishankkeiden Linkit tuja ovat olleet muun muassa työyhteisön koulutuksissa on opittu? Miten AVO omat pedagogiset kahvilat, e-oppimisen käärme saataisiin pyssyyn – vai www | eoppimiskeskus.fi/avo tai sosiaalisen median tiimit, säännöllisetpitääkö se saada – eihän kaikilla ole opintokerhot tai somenaarit ja resurssiopet- Open Päivityssamanlaista pyssyäkään? AVO- ja Open Päi- tajat. www | eoppimiskeskus.fi/open-paeivitysvitys -toimijat ovat kouluttaneet viimeisen Tulevaisuuden oppijalle verkostoissavuoden aikana yli 700 opettajaa ja rehtoria Oppilaitosjohdon LUOTI oppiminen on keskeinen taito. Hanna Jär-eri puolilta Suomea. Tämän artikkelin www | eoppimiskeskus.fi/luoti venoja ja Sanna Järvelä toteavat vuonnaajatukset perustuvat koulutuksista tehtyihin 2006 julkaistussa artikkelissaan: ”Tulevai-johtopäätöksiin. ope.fi-taitotasot suuden menestyjiä eivät ehkä ole ne, jotka opefi.wikispaces.com/ ”Olemme vasta aloittelemassa tätä.” tietävät eniten, vaan ne, joilla on vahvatKoulutustiedustelut alkavat usein näillä oppimisen itsesäätelyn taidot ja jotka pys-sanoilla. Sähköisiä oppimisympäristöjä takana olevaa maailmaa. Riippuu osallistu- tyvät mukautumaan muuttuviin oppimisenon käytetty jo yli 10 vuotta. Silti edelleen jan valmiuksista, löytävätkö he yhtymäkoh- tilanteisiin. Keskeistä on myös se, ettäpainitaan käyttöönottovaiheen ongelmien tia koulutuksen ja oman osaamisen välillä. oppijalla on kykyä ja halua toimia osana ryh-kanssa. Teknologia tuntuu olevan ylimää- Lyhytkestoinen koulutus voi vahvistaa mää.”räinen lisä, jonka opetteluun ei ole aikaa opettajan sen hetkistä osaamista ja innos- Verkostoissa oppimiseen on miellettykaiken muun ohella. Samalla joissakin taa yksittäisiä opettajia kehittämään omaa liittyvän motivaation ylläpitoa ja vastuunkouluissa ja pilottiryhmissä edetään toi- opetustaan. Se taas, millä tavalla lyhytkes- jakamista. Huomion arvoista on myös se,seen maailmaan, lisättyyn todellisuuteen toinen koulutus leviää työyhteisön osaami- kuinka ryhmän jäsenet voivat säädelläja some-avaruuteen, joista puhuminen saa seksi ja miten pitkäaikainen vaikutus syn- vastavuoroisesti omaa oppimistaan. Jaettualoittelijat pökerryksiin. tyy, riippuu työyhteisön toimintakulttuurista. säätely vähentää yksin puurtamisen taak- Onnistuneista esimerkeistä nousee Yhteisölliset toimintatavat, avoimuu- kaa eli kuten Järvenoja ja Järvelä rohkai-keskeisenä havaintona se, että vähäisel- den kulttuuri, vertaistyöskentely ja oman sevat: ”ryhmän jäsenet kokevat, että meläkin teknologialla saadaan paljon aikaan, osaamisen jakaminen työyhteisön käyttöön teemme jotain yhdessä tilanteen ratkaise-jos halua, ideoita ja yhteistyön kulttuuria ovat suuria työkulttuurisia muutoksia, jotka miseksi.”löytyy. Teknologiaa oleellisempaa on punai- syntyvät ajan kanssa pitkän prosessin Mitä meille kouluttajille on koulutuk-nen lanka: miksi tätä tehdään, miten tämä tuloksena. sista jäänyt päällimmäiseksi mieleen?kaikki tukee oppimista, opettamista ja Kaiken oppimisen takana on innostumi- Tärkein oppi lienee se, että tavoitteidenohjaamista. nen, asenne, motivaatio ja tarve. Motivaatio asettaminen ja tavoitteisiin kiinnittyvä Laitteet ja sovellusohjelmat eivät jaetaan karkeasti kahteen vaikutuksiltaan tekeminen ovat koulutusjärjestelyjen runko.sinänsä uudista mitään. Mahdollisuuksia erilaiseen osaan eli sisäiseen ja ulkoiseen Yksintekemisen kulttuuri on opetuksessaon jopa liikaa. Mitä pitäisi tehdä ensin, motivaatioon. Ulkoinen motivaatio kum- vahvaa ja opettajan itsenäisyydestä seuraamihin edetä? Tuntuu, että kokonaiskuva kir- puaa muiden asettamista tavoitteista ja paljon hyvääkin. Hämeenlinnan opetustoimikastuu eri tahtiin eri paikoissa. vaatimuksista sekä erilaisista palkkioista on nostanut motokseen: yksintekemisen Vast’ikään päivitetyissä ope.fi-taitota- ja rangaistuksista. Sisäinen motivaatio aika on ohi. Yhteinen tekeminen ruokkiisokuvauksissa painotetaan osaamisen nousee omista kiinnostuksen kohteista oppimista ja meidän kouluttajien ja päivittä-yhdistämistä työyhteisötasolla. Jokaisen ei ja toiminnan palkitsevuudesta. Ulkoisesti jien tehtävänä on heittää bensaa liekkeihin.tarvitse osata kaikkea mahdollista. motivoitu toiminta voi virittää myös sisäisen Tämä ei ole vallankumous, mutta muutok- Pedagogisen johtamisen merkitys motivaation. sen aika on käsillä. Meidän täytyy auttaaonkin ensiarvoinen: koko työyhteisön tulisi Sisäinen motivaatio vahvistuu aktiivi- toinen toisiamme selviämään eteenpäin. lyhdessä pyrkiä hyödyntämään opetustekno- sesta osallistumisesta. Pitkäkestoiselle ver-logiaa ja verkkoresursseja niin, että tietoja taisoppimiselle perustuva koulutus pakottaaja taitoja voidaan yhdistää sekä päällek- kaikki osallistumaan omakohtaisesti, jolloinkäistä työtä vähentää. Motivoituneinkaan aktiivinen ryhmä voi tarttua ongelmiin jaopettaja ei yksinään muuta koko kouluntoimintakulttuuria. kipukohtiin ja löytää tien eteenpäin. Arjen pyörityksessä olisi hyvä muistaa, Jokaisen ei tar- Alati muuttuvassa toimintaympäristössäopettaja ei saa jäädä yksin. Huomattavaa että motivaatio on usein sidonnainen tilan- teeseen ja aikaan. Elämäntilanne saattaa vitse osata kaikkeaon myös, että nuorison tvt:n käyttövalmiudet olla sellainen, että vaikka kuinka aihepiiri mahdollista.ovat kirjavat. On selvästi havaittavissa kai- kiinnostaisi ja oppimisen motivaatioita olisi,puuta sirpaleisuudesta kokoaviin, joustaviin ei aika riitä oman osaamisen kehittämi-ja arkeen sulautuviin järjestelmiin. Hyviä seen.toimintamalleja kaivataan, mutta toisaalta Miten sitten pitkällä aikajänteella voitai- Lähde: Järvenoja, H. & Järvelä, S. (2006). Motivaationepäröidään jakaa omia kokeiluja muille. siin uudistaa tvt:n osalta toimintakulttuuria ja emootioiden säätely oppimisprosessin aikana. Koulujen haasteisiin tarjotaan sekä ja työyhteisötason osaamista? Eri oppilai- Teoksessa Järvelä, S. & Häkkinen, P & Lehtinen, E. .lyhyt- että pitkäkestoisia koulutuksia. toksissa on luotu systemaattisia vertais- toim. Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö.Lyhyillä koulutuksilla vilautetaan verhon työskentelyn menetelmiä. Toimiviksi havait- Helsinki: WSOY 02  | 2012    | 21
  22. 22. TEKSTI OILI SALMINENKUVA TRENDIKOTIPK-yrityksissäsiirrytään mobiiliaikaanTablettitietokone on lyhyessä ajassa osoittanut käyttökelpoisuutensa raken-nustyömaiden viestintävälineenä. Trendikoteja rakentavassa TL Sippolassapilotoidaan VIDICO-hankkeen avulla hajallaan sijaitsevien työmaiden jatoimiston välisen mobiilin tiedonkulun toimivuutta tablet-laitteiden avulla.”Ei tästä laitteesta helpolla luovu”, yrittäjä Mikko Kautto sanoo kokemusten-sa perusteella. Lisätietoja Tabletti auttaa rakennusfirman liike aikookin jatkaa uusien välineiden ja www | vidico.fi tiedonkulkua toimintatapojen käyttöä myös pilotin päätty- Trendikodin rakennustyömaat tarvitsevat misen jälkeen.V IDICOn Hiljainen tieto pk-yrityksissä mobiilisti toimivaa työnjohtamista ja ohjaa- -osakokonaisuudessa on toteutettu mista, jotta työt etenisivät aikataulussa. Pilotti osa VIDICO-hanketta yhteensä 15 pilottia eri toimialojen ”Tarkoituksena on vähentää virheitä ja Trendikodin tablettilaitteiden pilottiprojektipk-yrityksille. Piloteissa on havaittu, että turhaa sähläystä sekä luoda työyhteisöön on toteutettu osana Innopark Programme-mukana olevat yritykset ovat alkaneet hyvä ilmapiiri. Siksi tablet-laitteita alkoivat sin koordinoimaa VIDICO-hanketta. Se etsiiosaamisen jakamisen ohella myös pohtia käyttää yrityksen työmaavastaavat, jotta toimintamalleja, tuotteita ja menetelmiä, joi-toimintamalliensa uudistamista ja kehittä- heillä on käytettävissään uusin tieto ja den avulla eri toimijoiden osaaminen tuleemistä laajemminkin. mahdollisuus tarvittaessa esimerkiksi tar- näkyväksi ja hyödynnettäväksi tehokkaasti kistaa työmaapiirustuksia.” ja laadukkaasti. VIDICO-hankkeen toimijat Työmaaolosuhteet luovat omat haas- ovat auttaneet toimintojen digitalisoimi- teensa tietotekniikan hyödyntämiselle. ”Ei sessa ja osaamisen näkyväksi tekemisessä tablettia voi viedä kaikkein likaisimpiin paik- niin julkista kuin yksityistäkin sektoria koihin, mutta autossa tai taukopaikassa Etelä-Suomen alueella. l sen selailu onnistuu.” Paperit ja ajokilometrit vähenevät Jo kolmessa kuukaudessa on huomattu sekä paperimäärien että turhien ajojen vähentyneen. Nyt ongelmiin voidaan etsiä ratkaisua suoraan työmaalla mobiililaitteen VIDICO avulla. Myös intranetin päivityksistä vas- taava suunnittelija saa vähemmän kyselyjä, VIDICO – Osaaminen näky- koska hän voi syöttää järjestelmään tiedot väksi digitaalisilla sisällöillä ja tarkennukset heti, jotta ne ovat työmaalla (Visible Digital Competence) käytettävissä. -hanke on Päijät-Hämeen liiton Tekevälle sattuu, sanotaan. Toistaiseksi rahoittama EAKR-rahoitteinen rakennusliikkeen pilotissa ovat sattumuk- ylimaakunnallinen teema- set olleet vaarattomia ja tyyliltään sellaisia, hanke, jonka yhdessä toteutta- että koti- ja lomakuvia on ehtinyt mennä vat Innopark Programmes Oy, jakoon kuvavirtaan. ”Oikeastaan niillä Haaga-Helia ammattikorkea- on saatu lämminhenkistä yhteisöllisyyttä koulun Porvoon yksikkö sekä aikaan”, Kautto huomauttaa. Turun yliopiston Tulevaisuu-Tablet auttaa palaverissa. Tiedonhaussa ObaidAhmadyar (vas.), työmaamestari Pekka Linnanmäki Toteutettu pilotti on onnistunut jopa den tutkimuskeskus.ja Juho Kokkoniemi (oik.). ennakko-odotuksia paremmin ja rakennus-22 |   02 | 2012
  23. 23. TEKSTI PASI MATTILAKUVAT PASI MATTILA & TIMO KORHONEN3D voi viedäluokkahuoneesta Näyttääkö tulevaisuuden oppimisympäristö tältä? Luokkahuoneen tilat ovatmaailman ääriin muuntautuvia ja perintei- nen pulpettijärjestys on unohdettu innovatiivisissa oppimisympäristöissä.Tulevaisuuden oppimisympäristöjen kehityshankkeissa tavoitellaan peda-gogisia, arkkitehtuurillisia ja teknologisia innovaatioita. Niitä suunnitellaanyhdessä käyttäjien kanssa oppilaiden ja opettajien arjen työhön sopiviksi.Oulussa ja Hämeenlinnassa 3D-oppimisympäristöt ovat jo käytössä.T ehtyjen pilottitoteutusten ja hankkeiden hankkeessa (TOY). Koulutuskäyttö ja mal- LiNKIT perusteella pyritään luomaan pedagogi- lien kehittäminen lukio- ja ammatilliseen www | cie.fi silta pohjilta käytettäviä oppimisympä- koulutukseen jatkuu kansallisessa School www | realxtend.org www | europe.immersiveeducation.orgristöjä, pelinomaisia sisältöjä sekä kehittä- Innovation and Learning Center ESR -hank- www | tulevaisuudenkoulu.fimään teknologiaa edelleen. keessa (SILC). Ammatillisen koulutuksen puolella onInto ja motivaatio oppimiseen totuttu simulaattoreiden käyttöön opetuk- tarkoitus, että ympäristöä voidaan käyttääpelillisyyden avulla sessa. Ne antavat mahdollisuuden harjoi- myös eri tilanteissa tapahtuvan toiminnanPeruskoululaisten käyttöön on Oulussa toteu- tella autenttisia oppimistehtäviä virtuaali- harjoitteluun, esimerkiksi viljatyyppientetuissa kehittämishankkeissa luotu 3D-vir- sissa harjoitteluolosuhteissa. puintiin erilaisissa olosuhteissa. Tämäntuaalinen ja pelitodellinen oppimisympäristö. Tämän päivän simulaattorit toimivat lisäksi ympäristössä on käytössä normaalitYmpäristö sisältää yhteisöllisen aulatilan, tehokkaasti ajamisen ja koneiden hallinta- viestintä- ja tiedonesitysmahdollisuudet, ts.temaattisen luokkahuonetilan sekä yksityi- laitteiden opiskelussa. Uusissa kokeiluissa se voidaan kalustaa virtuaaliseksi oppimis-semmän oman tilan opiskelua ja harjoittelua on pyritty mallintamaan työn toinen puoli. ympäristöksi kolmellekymmenelle yhtäai-varten. Ympäristön käytöstä saatuja tuloksia Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja kaiselle käyttäjälle.hyödynnetään koulutushankkeessa, jossa opettajien ympäristöön on mallinnettu Mus- Puimuri-oppimismodulin lisäksi luotuunluodaan virtuaalimaailmassa tapahtuvia tialan luonnonvarayksikön toimintaympä- ympäristöön on mahdollista suunnitella mitäoppi- ja koulutussisältöjä lukio-opetukseen ja ristö ja rakennukset sekä tuotu sinne pui- tahansa, esimerkiksi eläinten hoitoon taiammatilliseen koulutukseen. muri-oppimismoduli. Tarkoitus on ollut mal- kasvillisuuteen liittyviä oppimismoduleita. Ympäristö kehitettiin ja pilotoitiin lintaa tilanteet ennen ajoa ja ajon jälkeen Virtuaali-Mustialan ympäristö onTulevaisuuden oppimisympäristöt EAKR- sekä vuosihuollon tapahtumat. Jatkossa on toteutettu Hämeenlinnan ammattikor-  02  | 2012    | 23

×