Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

SeOppi 1/2015

4,392 views

Published on

SeOppi 1/2015

Published in: Education
  • Be the first to comment

SeOppi 1/2015

  1. 1. Suomen eOppimiskeskus ry  |  e-oppimisen edistäjä ja verkottaja 01|2015 TEHDÄÄN TULEVAISUUS Tampereella taotaan tulevaisuutta MOOcissa...9 Onko avoimuus ja aktiivisuus arkipäiväämme...12 Koneäly arkistuu oppimisessa...16 Flow!Miten sinä saat sen aikaan?...6
  2. 2. SeOppi on ainoa e-oppimisen alalla Suomessa ilmestyvä lehti, jota julkaisee Suomen eOppimiskeskus ry. Lehti tarjoaa ajankoh- taista ja syventävää tietoa e-oppimisen uusista ilmiöistä, tuot- teista ja ratkaisuista sekä niiden hyödyntämisestä. Lehti edistää verkko-opetuksen ja digitaalisten opetusratkaisujen käyttöä, tut- kimusta ja kehittämistyötä yrityksissä, oppilaitoksissa ja muissa organisaatioissa alan parhaiden asiantuntijoiden voimin. PAINOSMÄÄRÄ | 5000 kpl ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTO Niina Kesämaa Suomen eOppimiskeskus ry Vankanlähde 7, 13100 Hämeenlinna puh.  |  040 827 6378 e-mail | info@eoppimiskeskus.fi ULKOASU JA TAITTO | Celain Oy PAINO  |  Tampereen Offsetpalvelu Oy KANSIKUVA Bigstock SeOPPI-LEHTI 01 | 2015 KUSTANTAJA Suomen eOppimiskeskus ry Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna PÄÄTOIMITTAJA Titi Tamminen puh.  |  040 869 6306 e-mail | titi.tamminen@eoppimiskeskus.fi ISSN-NUMERO 1795-3251 12 Sisällys Pääkirjoitus .......................................3 Uudet luku- ja kirjoitustaidot aktiivisen kansalaisen perustaitoina ...4 Flow - Miten sinä saat sen aikaan? .....6 eEemeli 2015 - Haussa vuoden paras oppimisratkaisu .......................7 Nyt on aika keskittyä pedagogiikkaan .................................8 Tampereella taotaan tulevaisuutta MOOCissa .....................9 Iltaruskon aikaan eli mitä opimme AVO2-hankkeessa .... 10 6 Tehoa työhön ja opiskeluun Otavan Opiston uusi verkko-oppimis- ympäristö julki.....................................11 Onko avoimuus ja aktiivisuus arkipäiväämme? ............................... 12 Stadivariuksella sulosointuja ............. 14 Koneäly arkistuu oppimisessa ........... 16 Lukiot tarvitsevat kokonaisvaltaisia digitaalisia oppimissisältöjä .............. 19 Suomen eOppimiskeskus ry:n yhteisöjäsenet..................................23
  3. 3. PÄÄKIRJOITUS Sukupolvien yli oppien S uomen eOppimiskeskuksen tämän vuoden teemana on sukupolvien yli oppiminen. Aikaisemmin on kannettu huolta siitä, miten suurten ikäluokkien hiljainen tieto saadaan välitettyä seuraaville sukupolville. Huoli on aiheellinen edelleen. Samalla teema on varsin monisyinen. Kehitys on osittain nurinkurista. Nuoret sukupolvet ottavat luonnostaan uuden teknologian haltuunsa, samalla kun iäkkäämmät kompuroivat uuden tekniikan hal- tuunotossa niin haltuunoton kuin hieman asenteidensakin puolesta. Nuoret eivät kuitenkaan tekniikan kautta omaksu sitä viisautta, mitä kokemus tuo tullessaan. Osaaminen ja viisaus asustavat monesti eri päissä. Tekniikka ei myöskään itsessään ohjaa tunnistamaan kestäviä arvoja. Kokemus ja nuorten luontainen taipumus omaksua tämän hetken uudet keinot pitää saada kohtaamaan tavalla tai toisella. Teknologiassa sukupolvet vaihtuvat kiivaaseen tahtiin. Eri aikakausien teknologiaosaajat eivät hajaannu samalla tapaa enää ikäryhmittäin. Enemmän näyttäisi painavan se, missä ja milloin on työuransa aloittanut ja millaisissa tehtävissä. Kuvaavaa on se että Suomessa on jo perinteistä verkkopedagogiikkaa harjoittavia opettajia. Sellaisia työskentelee taloissa, joissa verkko-opetus on aloitettu muuta kenttää aikaisemmin. Ihminen juurtuu helposti siihen tapaan minkä on aikanaan oppinut. MOOC:it ja muut tavat toteuttaa verkko-opetusta jäävät vieraiksi, ellei itse seuraa aktiivisesti aikaa ja kokeile rohkeasti uutta. Jo pelkästään niinä reiluna kymmenenä vuotena, minkä Suomen eOppimiskeskus on ollut olemassa, on teknologisessa kehityksessä nähty useita sukupolvia ja vaiheita. Verkko-oppimi- sessa ja -opetuksessa on vilahdellut kaikenlaisia lyhenteitä ja kirjaimia vuosien varrella. Kaikki alkoi aikanaan e:stä, niin kuin tämän yhdistyksen nimikin kertoo. Mobiilioppimisen myötä edettiin aakkosissa m:ään, nyt ilmassa on merkkejä siitä että päädymme aakkosissa jo t:hen tai peräti ä:hän. Tekoäly nostaa näyttävästi päätään työelämässä ja myös oppimisessa. On hyvin luultavaa että siitä syntyy sähköisen oppimisen seuraava suuri aalto. On myös hyvin luultavaa, että tästä seuraa suurempi yhteiskunnallinen muutos samaan tapaan kuin verkko on myllertä- nyt niin työtä, oppimista kuin koko yhteiskuntaakin. Vielä kymmenen vuotta sitten sosiaalinen media oli uusi ja vieras asia monelle. Nyt se on jo täysin arkipäiväinen ilmiö ja sen työkalut sekä mukanaan tuomat toimintatavat alkavat olla tut- tuja. Sosiaalinen media ja verkko yllätti meistä monet aikanaan nopealla tulemisellaan. Mikään ei viittaa siihen, että tämä aika olisi yllätyksellisyydessään mitenkään poikkeuksellinen. Yhdistyksen yksi keskeinen tehtävä on tukea jäseniään ja heidän etujaan. Miten turvaamme sen, että jäsenistömme pysyy kehityksessä mukana jatkossakin? Missä te jäsenet tunnistatte tarvitsevanne tukea tässä ajassa? Nämä ovat teemoja, joista toivomme kuulevamme teiltä lisää. Ville Venäläinen Ville Venäläinen Suomen eOppimiskeskus ry:n hallituksen puheenjohtaja puh.  |  044 794 5102 e-mail  |  ville.venalainen@otavanopisto.fi Kuva:JereLauha 01  | 2015    | 3
  4. 4. UUDET LUKU- JA KIRJOITUSTAIDOT AKTIIVISEN KANSALAISEN PERUSTAITOINA Virheetön vihkoteksti siistillä käsialalla kirjoitettuna ja koulukirjojen uuttera pänttääminen ovat vuosikymmeniä olleet ahkeran mallikoululaisen tunnusmerkki. TEKSTI OUTI KALLIONPÄÄ KUVAT: BIGSTOCK L ähitulevaisuuden yhteiskunnassa nämä hyveet eivät kuitenkaan enää riitä, vaan aktiivinen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan vaatii paljon laajempia luku- ja kirjoitustaitoja kuin kouluopetus hetkellä tar- joaa. Monilukutaitoon sisältyvät uudet luku- ja kirjoitustaidot, jotka tarkoittavat kirjoittamis- ta ja lukemista uusissa mediaympäristöissä, laajentavatkin huomattavasti perinteisten taitojen käsitettä ja vaativat siksi myös uuden- laista pedagogista lähestymistapaa. Uudet kirjoitustaidot voidaan jakaa seuraaviksi osataidoiksi. (Kallionpää 2014): • tekniset taidot Tekstien tuottaminen vaatii jatkuvasti kehittyvien laitteistoiden, muuttuvien sovellusten ja erilaisten verkko- toimintaympäristöjen hallintaa. • multimodaaliset tekstilajitaidot Tekstit koostuvat kirjoituksen lisäksi äänistä, kuvista, videoista tai muista merkityksiä välittävistä elementeistä. Luova suunnittelu ja esteet- tisyys korostuvat. Multimodaaliset taidot sisältävät myös uusien tekstilajien tuottami- sen taidot. • sosiaaliset taidot Kirjoittaminen ei ole enää vain yksilötaito, vaan se on ennen kaik- kea sosiaalinen taito. Kirjoittaminen on usein aktiivista toimimista internetin osallisuuden kulttuurissa erilaisten yhteisöiden jäsenenä. Tekstiä tuotetaan välillä myös yhteisöllisenä prosessina. • monisuorittamis- ja tietoisuustai- dot Tilannekeskeisen monisuorittamisen ja tietoisuustaitojen vuorottelun hallinta liittyy erilaisten uusien tekstilajien taitamiseen sekä verkkoympäristössä työskentelyyn. • julkisuustaidot Kirjoittaminen tapah- tuu julkisesti internetissä. Tämä edellyttää arviointi- ja kommunikointitaitoja, sosiaalis- 4 |   01 | 2015
  5. 5. ten käytäntöjen hallintaa ja lainsäädännön tuntemista. Verkkojulkisuudella saattaa olla kauaskantoisia seurauksia. • luovuustaidot Luovuus on uuden kir- joittamisen keskeinen ominaisuus. Se tulee ilmi multimodaalisten tekstilajien luovana tuottamisena ja yhdistelynä, yhteisöllisenä luovuutena, sisäisesti motivoituneina luovina toimintatapoina sekä alati uutta etsivänä, leikkivänä ja uteliaana asenteena. Luovan- ja asiakirjoittamisen rajat rikkoutuvat. Monet näistä taitoalueista liittyvät myös uusien lukutaitojen hallintaan. Internet-lu- kemista tutkineiden Kaisa Leinon (2014) ja Karita Kiilin (2012) mukaan lukeminen uusissa mediaympäristöissä on vaativa meta- kognitiivinen taito, joka eroaa huomattavasti perinteisestä lukemisesta. Uusissa media­ ympäristöissä lukeminen vaatii myös monenlaisia teknisiä perusvalmiuksia sekä erilaisten lukutaitojen hallintaa, kuten visuaalista-, auditiivista- ja tarinanker- ronnan lukutaitoa. Nämä taidot korostuvat varsinkin multimodaalista tekstiä tulkittaessa. Syvällinen lukeminen ja keskittyminen voi internetin online-ympäristössä olla kuitenkin vaikeaa, sillä jatkuva ärsyketulva ja hyperlink- kien pirstoma teksti vaatii uudenlaisten lukustrategioiden omak- sumista. Myös ruudulta lukeminen vaatii erilaisia taitoja kuin paperilta luke- minen. Tottumista ja uuden- laisen asenteen omaksumista vaatii myös vapaa-ajan tekstien löytyminen koulutekstien kanssa samasta paikasta, joka toisaalta mahdollistaa myös niiden innovatii- visen käyttämisen osana opiskelua. Internetistä löytyvien tekstien kirjossa luoviminen korostaa myös näiden tekstien arvottamisen ja niiden kon- tekstin lukemisen taitoa. Toisaalta kulloinkin tarkoituksenmukaisia tekstejä on pystyttävä myös etsimään, jolloin tiedonhakuval- miudet muodostuvat luontevaksi osaksi uudenlaista lukutaitoa. (Kiili 2013; Leino 2014) Uusien luku- ja kirjoitustai- tojen opetus kytkeytyy paitsi tieto- ja viestintätekniikan ja monilukutaidon opetukseen myös koko opetuskulttuurin muutokseen. Koulu-uudistuk­sen visiot painottavatkin aiemman autoritaarisen opetuskulttuurin ja passiivisen oppilasroolin korvaamista oppilaan sisäiseen motivaatioon perustuvalla, innostusta ja yhteistoiminnallista luovuutta tukevalla mentorointiopetuksella, jossa myös ympäröivä yhteiskunta nähdään luontevaksi osaksi koulua. Näissä visioissa myös uusien luku- ja kirjoitustaitojen opetus nähdään mer- kittävänä tulevaisuustaitojen tarjoajana. n Lähteet: Kallionpää, Outi (2014). Monilukutaidon ope- tus on ennen kaikkea uusien kirjoitustaitojen opetusta. Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutus- politiikan verkosto, 2014. Saatavissa http:// www.kieliverkosto.fi/article/monilukutai- don-opetus-on-ennen-kaikkea-uusien-kirjoi- tustaitojen-opetusta/ Kiili, Karita (2012). Online reading as an individual and social practice. Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto. Leino, Kaisa (2014). The relationship between ICT use and reading literacy: focus on 15-year-old Finnish students in PISA studies. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 01  | 2015    | 5
  6. 6. Flow! TEKSTI Lauri Järvilehto KUVA BIGSTOCK, JANI SAAJANAHO Kuusivuotias kirmaa onnesta soikeana lätäköstä toiseen. Jahtaa perhosta pitkin pihamaata. Paneutuu sitten puoleksi tunniksi rakentamaan sinnikkäästi linnaa hiekkalaatikolla. Niin kuin filosofi Esa Saarinen on todennut, "Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat pääosin alle 7-vuotiaita." Niin. Mitä meille oikein tapahtuu, kun kasvam- me aikuisiksi? Ainakin meidät on opetettu istumaan hiljaa, tekemään mitä käsketään ja sietämään sitä, että on tylsää tai että homma ei ota onnistuakseen. Tässä vaan ei ole mitään järkeä. Kevätauringossa paahtavalla nappulalla on flow päällä. Flow-teorian kehittäjä Mihaly Csikszentmihalyi sanookin, että flow on psy- kologinen optimitila – siis tila, jossa kuuppa toimii niin kuin pitää. Nokitan amerikanunka- rilaista superprofessoria vielä yhdellä. Flow on ihmisen perustila. Se tila, johon pyrimme, jos toimimme terveesti. Miten flow-tilaan sitten pääsee? Flow löytyy taitojen ja haasteiden tasapainos- ta. Se löytyy keskittymisestä ja siitä, että tiedämme mitä pitää tehdä. Se löytyy silloin kun näemme, että homma etenee. Että työ tuottaa tulosta. Meille on opetettu, että avunpyytämi- nen on heikkoutta tai lunttaamista. Höpön löpön. Jos et osaa, kysy. Siinähän sitä oppii, ja kohta homma sujuu ominkin näpein. Flow’lle keskeinen juttu on flow-kanava: jatkuvaan kehittymiseen ja kasvuun ohjaava herkkyys- tila liian helppojen ja liian vaikeiden tehtävien välissä. Meille on myös opetettu, että elämä on usein tylsää ja harmaata. Ei auta kuin tuijot- taa töllön viihdeohjelmaa ilta pitkäksi. Sitten on korkea aika vääntäytyä unten maille kohti seuraavaa harmaata päivää. Tämäkin on ihan pöljää. Jos on tylsää, siihen puree simppeli lääke: haasta itseäsi. Lähde vaikka lenkille. Tai jos teeveen lumo käy ylivertaiseksi, pelaa edes videopeliä. Tee jotain, joka laittaa joko harmaat aivonystyräsi tai käpäläsi tekemään kunnolla töitä. Flow seuraa myös kunnollisesta keskit- tymisestä. Iso osa työstressistä johtuu siitä, että joka himputin apparaatti piippaa tämän tästä. Uusia häiriötekijöitä sataa laariin niin Outlookista kuin kollegoiltakin. Laita känny kiinni ja poista sähköpostiohjelman plim-ääni. Jos pääset vielä jonnekin suljettuun tilaan taakse, on flow-tila noin tuhat kertaa hel- pompi saavuttaa kuin avokonttorin pirinässä. Selvitä vielä prioriteetit: miksi tämä mitä teet on ylipäätään tärkeää. Kirjoita vaikkapa kuun lopussa ylös, mitkä kolme asiaa pitäisi saada huipusti maaliin ensi kuussa. Ja mieti illalla ennen nukkumaan menoa, mikä on huomispäivän tärkein onnistumisesi. Seuraa myös edistymistäsi. Kirjoita vaik- kapa illalla ylös päivän kolme suurinta onnis- tumista. Näin synnytät tavoitteenasettelua ja onnistumisen tunteita, jotka laittavat aivojesi Miten sinä saat sen aikaan? 6 |   01 | 2015
  7. 7. dopamiiniradan hyrräämään ja kuljettavat yhä useammin flow-tilaan. Lueskelin aikanaan Leonardo da Vincin elämänkertaa. Veikeä kaveri. Totesi muun muassa Milanon herttualle hallitsevansa noin kaksitoista alaa suvereenisti. Ja kyllä hän hallitsikin. Elämänkertaa lukies- sani tajusin, mikä Leonardon salaisuus oli. Hän oli niin poskettoman kiinnostunut kaikesta ympärillään olevasta, että kehittyi koko ajan paremmaksi kaikilla niillä aloilla, joista piti. Samalla hän oli niin levoton, ettei malttanut hetkeäkään pysyä paikoillaan. Aina piti olla haastamassa itseään. Leonardoa ei ohjannut mikään nerogee- ni. Hän oli vaan hoksannut, miten pääsee flow-tilaan yhä uudestaan ja uudestaan. Hän osasi pitää hauskaa monella tavalla. Muista siis myös pitää hauskaa. Jurmu- tuksen aika on historiaa. Elämän ei kuulu olla tylsää harmaata tai turhauttavaa pään seinään hakkaamista. Elämän kuuluu olla mielekästä. Jatkuvaa kasvua kohti parempaa, joka ikiselle meistä. Hauskuus ei tosin tarkoita pelkästään sellaista tittidii-kivaa peukut pystyssä yläfemmoja. Hauskaa on myös laittaa itsensä likoon oikein kunnolla niin, että hiki virtaa hammasta purressa. Flow voi olla pehmeää kasvamista tai sitten se voi olla huikeaa itsen- sä ylittämistä. Joskus flow löytyy vasta kun sisuunnut oikein urakalla ylittämään itsesi. Flow-tilaan pääset siis hakemalla riittä- västi haastetta. Tuunaamalla työsi sellaiseksi, että pystyt keskittymään. Selvittämällä prio- riteetit, puskemalla eteenpäin, opettelemalla uutta, pitämällä hauskaa monella tavalla. Etsi itsellesi parhaat flow-tilaan siivittä- vät työkalut. Flow'ssa arkikin sujuu kuin leikki. n Haussa vuoden paras oppimisratkaisu eEemeli on valtakunnallinen laatukilpailu, jossa etsitään vuoden parhaita oppimis- ratkaisuja. Kilpailun tavoitteena on kannustaa toimijoita luomaan ja kehittämään uusia e-oppimisratkaisuja sekä löytää uusia hyviä käytänteitä ja menestystarinoita. Kilpailun järjestää Suomen eOppimiskeskus ry yhteistyökumppaneineen. Vuoden 2015 eEemeli-kilpailussa kisataan kolmessa sarjassa Pääsarjassa etsitään parhaita oppimisratkaisuja teemalla Flow! Miten sinä saat sen aikaan? Pääsarjaan voivat osallistua Suomessa toimivat yritykset sekä organisaatiot, kuten yhdistykset ja oppilaitokset sekä niiden yhteishankkeet, jotka ovat tuottaneet oppimisen palvelun, toimintatavan tai tuotteen. Itse tuote voi olla globaali sovellus. Pääsarjan yhteistyökumppaneina toimivat HAMK, Omnia, Otavan Opisto, Tekes, Teknologiateollisuus ry, TIEKE ry ja Tivia ry. Apps4Education-sarjassa kilpaillaan teemalla Koodaus. Sarjaan ilmoitettavien ideoiden, demojen ja sovellusten kohderyhmänä ovat perusasteen oppilaat. Kil- pailutuotteiden tulee olla avoimia: niiden tulee käyttää avointa dataa tai tuotoksen itsessään tulee olla avointa lähdekoodia tai CC-lisensoitu. Kilpailusarja järjestetään yhdessä Open Knowledge Foundation Finland ry:n ja Apps4Finland-kilpailun kanssa. Kilpailusarjan yhteistyökumppaneina toimivat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Sitra. Avoimeen Parasta Parasta -sarjaan voivat osallistua kaikki arjen sankarit. Myös sankarien kaverit voivat ilmiantaa loistavan opetuksen aineiston. Kilpailusarjojen voittajat julkistetaan eEemeli-teema­ seminaarissa ITK-konferenssissa 16.4.2015 klo 17. Lisätietoja: www.eoppimiskeskus.fi/eemeli eEemeli 2015 01  | 2015    | 7
  8. 8. Nyt on aika keskittyä pedagogiikkaan! Pedagogiikka ensin - verkossa varsinkin! Käänteinen luokkahuone, personoitu oppiminen, yksilölliset oppimispolut, ruutuaikaa määrästä kohti laatua. Oletko liian usein jäänyt eri välineiden ja ohjelmistojen "loukkuun" ja unohtanut, että syvällinen oppiminen vaatii korkeamman tason kognitiivisia prosesseja? M onimuoto-opetus ja käänteinen luokkahuone tai käänteinen opetus ovat termejä, joita käytetään nykyään paljon tieto- ja viestintätekniikan yhteydessä. Uuden teknologian herättämän innostuksen myötä saattaa joskus kuitenkin unohtua mistä laadukas oppimisprosessi rakentuu. Tässä artikkelissa pohdimme ’käänteisen luokkahuoneen’ mahdollisuuksia edistää syvällistä oppimista ja tukea yksilölli- siä oppimistarpeita. Kuinka iso osa oppitunnista vielä käyte- täänkään opettajan yksinpuheluun? Oppija tarvitsee toki uutta tietoa, mutta opettajan yksinpuhelun aikana oppija on passiivinen tiedon vastaanottaja. Oppimisen kannalta ratkaisevaa on se, mitä oppija tiedolla tekee. Käänteinen luokkahuone tarjoaa mahdol- lisuuden vähentää tiedon välittämiseen käytettävää aikaa lähiopetustilanteesssa ja lisätä oppijoiden aktiivista työskentelyä. Käänteisen luokkahuoneen perusajatus on se, että ennen oppituntia oppijat tutustuvat opiskeltavaan asiaan katsomalla opettajan tarjoaman videon tai esityksen, ja vastaa- malla aihetta koskevaan pieneen kyselyyn. Ennakkokotitehtävän myötä oppija voi rauhassa tutustua käsiteltävään aiheeseen ja arvioida omaa ymmärrystään opetettavan asian suhteen. Samalla opettaja saa oppijoi- den vastauksista arvokasta tietoa siitä, millä tasolla kukin lähiopetukseen tuleva opiskelija on, ja voi kohdistaa eriyttävät toimenpiteet tarpeiden mukaan. Käänteisen luokkahuoneen mallin myötä tiedon vastaanottaminen ja matalamman tason kognitiiviset prosessit, kuten asioiden mieleen palauttaminen ja ymmärtäminen painottuvat kotitehtävien aikana. Korkeam- man tason kognitiivisia prosesseja vaativat tehtävät, kuten tiedon analysointi, arviointi ja luominen tapahtuvat yhteisöllisesti opet- tajan tukemana luokkahuoneessa. Oppi- misprosessissa korostuu oppijan aktiivinen rooli, kyky rakentaa tietoa yhdessä ja ajatella kriitisesti, jolloin oppijoiden nykyään tarvit- semat taidot (21st century skills) kehittyvät. Käänteisessä luokkahuoneessa opettajan rooli on ensisijaisesti oppimisprosessin tukija (guide on the side) tiedonvälittäjän (sage on the stage) sijaan. Opettajan keskeinen pe- dagoginen taito on tällöin haastaa oppijoita ajattelemaan itse ja kysyä kysymyksiä, jotka edistävät aiheen syvällistä käsittelyä. Minkä aiheiden opettamiseen kääntei- nen luokkahuone sitten sopii? Ihan minkä vain. Käänteisen luokkahuoneen ajatus sopii yhtä lailla reaaliaineisiin, kieliin kuin taito- ja taideaineisiinkin. Oppilaiden ennakkoon tekemistä kotitehtävistä verkkoon tallentuva tieto auttaa kohdistamaan luokkahuonetyös- kentelyn vastaamaan oppijoiden osaamistar- peita sekä antamaan tukea niille oppijoille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Laadukkaat ja helppokäyttöiset digitaaliset työvälineet tukevat koko oppimisprosessia ja auttavat keskittymään olennaiseen. Ne mahdollista- vat myös oman oppimisen dokumentoinnin ja arvioinnin (esim. ePortfolio), mutta ennen kaikkea, ne auttavat lisäämään laadukasta vuorovaikutusta lähiopetustilanteissa. n lisätietoja: www.itslearning.eu TEKSTI Matti Aarnio ja Miia Vahlsten KUVAT Matti Aarnio ja Miia Vahlsten 8 |   01 | 2015
  9. 9. TEKSTI Sisko Mällinen ja Marjatta Myllylä, yliopettajat KUVAT Pekka Kalli, yliopettaja Tampereella taotaan tulevaisuutta MOOCissa Marjatta: Tampereen ammatillisessa opet- tajankoulutuksessa on taottu tulevaisuutta verkko-opetuksen ja ohjauksen alueella jo kauan, mutta MOOCeihin olemme astuneet vahvemmin kuluneen lukuvuoden aikana. Oppiminen sosiaalisessa mediassa jakautuu vuorovaikutuksellisuuteen, reflektiivisyy- teen ja toiminnallisuuteen. Vuorovaikutuk- sellisuus tukee ryhmätoimintaa, reflektiivi- nen ohjaus sisällöllistä asiantuntemusta ja toiminnallisuus opintojen rytmitystä.  Kaiken taustalla on opetussuunnitelmaan kirjatut tavoitteet. Aiemmat tutkimukset vahvistavat näkemyksen siitä, että verkossa oppiminen edellyttää empaattisen ja harkitsevan opet- tajan, jolla on kyky tunnistaa vuorovaikutus- ja oppimistyylejä. Sisko: Totta! Näinhän se on, mutta, miten opettajan empaattisuus näkyy käytännössä siellä somessa? Marjatta: Verkko-opetus on opettajalle työ- läämpää, koska opettajan läsnäolon täytyy näkyä verkossa ja vaikuttaa niin, että opis- kelijat ryhmäytyvät ja motivoituvat.  Lisäksi opettajan pitää osata ”kuulla” sellainenkin, mitä opiskelija jättää sanomatta ja tarttua siihen nopeasti ja kannustavasti. Sisko: No tähänhän me ollaan pyritty. Mutta palatakseni tuohon, mitä sanoit ryhmätoi- minnasta verkossa; eikö niin, että Simmons jo konnektivismia kehitellessään näki opiskelijoiden ryhmässä oppimisen tärkeänä verkostoitumisen ja tiedon hankkimisen muotona? Konnektivismin pääajatushan on, että oppiminen tapahtuu osana sosiaalista verkostoa. Tieto on jakautunut verkostoi- hin, ja oppimista tapahtuu erityisesti niiden solmukohtien kytkeytyessä toisiinsa. Ja solmukohdat voivat olla mitä tahansa, mitä internet kytkee yhteen. MOOCeissahan tämä oikeastaan moninkertaistuu. Marjatta: Ryhmäytymiseen vaikuttaa kuitenkin monet asiat. Opiskelijat toimivat MOOCeissa kovin erilaisissa ympäristöissä, esim. Googlen mahdollisuudet, Eliademy, Zoom ja muut ilmaiset ympäristöt. Näiden yhteen nivominen vaatii erityistä ymmärrys- tä ja taitoa. Pitäisi saada toimiva yksi yhtei- nen MOOC-ympäristö kuten esim. mooc.fi Sisko: Ja opiskelijoilta puhtaasti verkossa oppiminen edellyttää varsin kehittyneitä metakognitiivisia taitoja.   Marjatta: Niin, kun oman oppimisen suunnit- telu, seuraaminen ja arviointi vaatii myös op- pimisympäristön ymmärtämistä ja analyysiä, jotta pystyy näkemään, miten sitä voi käyttää tukemaan omaa oppimistaan. Ja jos ympäristö on kovin monimutkainen ja sisältörikas, se kuormittaa osaltaan oppijan itsesäätelyä. Sisko: Ryhmäytymisen onnistumisen kan- nalta on tärkeää kiinnittää huomioita myös affektiivisiin tekijöihin niin, että pienryhmäs- sä muodostuu luottamuksen ilmapiiri, jossa uskaltaa ottaa riskejä ja olla avoin uudelle. Marjatta: Mutta,Sisko,mitensinäpystytohjaa- maanjakannustamaanopiskelijoitatunnetasol- la,josheitäonpaljonjajopaerikulttuureista? Sisko: Eihän siihen yksilötasolla varmasti pystykään. Pienryhmien muodostumisvai- heessa täytyy luoda edellytykset siihen, että opiskelijat tutustuvat toisiinsa myös henki- lökohtaisella tasolla ja että opettaja, vaikka johtaakin oppimista, näyttäytyy samalla tavalla ihmisenä kuin ryhmän jäsenet.  Tässä myös opettaja oppii opiskelijoistaan paljon. Marjatta: Kerro vähän tarkemmin. Sisko: Esimerkiksi olen pyytänyt brasilia- laisia pitämään kuuden minuutin pecha kuchan  siitä, mikä on heidän intohimonsa. Ihania tarinoita kuulee ja näkee hienoja kuvia ja näkee opiskelijoista aivan erilaisia puolia. Marjatta: Nyt, kun mainitsit nuo brasilialai- set, niin tulin ajatelleeksi, että MOOCeis- sahan meillä on mahdollisuus rakentaa todella globaaleja oppimisympäristöjä. Jonkin verran meillä jo onkin kokemusta brasilialaisten, saudi-arabien, japanilaisten ja muiden yksittäisten opiskelijoiden tai ryhmien ohjaamisesta erilaisissa sosiaalisen median ympäristöissä. Sisko: Eikö niin, Marjatta, että me nyt kut- sutaan SeOppi -lehden lukijoita kanssamme kehittämään MOOCeja. Jos sinua kiinnostaa nämä asiat, ota yhteyttä! n Sisko ja Marjatta MOOCeja takomassa OTA YHTEYTTÄ: etunimi.sukunimi@tamk.fi 01  | 2015    | 9
  10. 10. Iltaruskon aikaan eli mitä opimme AVO2-hankkeessa Kolmivuotinen AVO2-hanke on ollut monipuolinen, monimuotoinen ja haastava – ja monessa mielessä onnistunut - hanke. Missä onnistuimme, mitkä teemat vaativat kehittämistä ja mitä tästä hankkeesta opimme? N ykyaikainen toiminnan kehitystyö ei tapahdu enää suljetuissa ympäris- töissä vaan avoimilla areenoilla, jolloin työhön ja toimintaan osallistuvat monet eri henkilöt ja toimijat. Opimme AVO2-hankkeessa toimimaan kehitystyössä uudenlaisissa ympäristöissä ja eri käytännön toimilla, vaikkapa roadshow-tapahtumilla, innostamaan ja sitouttamaan eri yksilöitä ja yhteisöjä oman toimintansa jatkuvaan kehit- tämiseen avoimilla toimintatavoilla. Opimme myös ymmärtämään syvälli- semmin avoimien ympäristöjen merkityksen arvonluonnissa. Arvonluonti voi tuntua monimutkaiselta käsitteeltä, mutta kyse on kuitenkin yksinkertaisesta asiasta eli pelkistetysti siitä, miten voimme tuottaa parempaa ja enemmän – vaikkapa uusia aja- tuksia ja toimintamalleja. AVO2-hankkeessa murtauduttiin ulos tarkkarajaisista suljetuis- ta ympäristöistä avoimiin monimuotoisiin ympäristöihin – niille avoimille areenoille. Verkostomaisen toimintatavan hyödyn- täminen ja kehittäminen oli kolmas tärkeä kokemuksemme. Perinteisesti hankemaail- ma on perustunut projektiajatteluun, jossa johdetaan ja hallinnoidaan keskitetysti aikatauluja ja resursseja. Hankkeet ovat selkeitä ja johdonmukaisia, mutta eivät välttämättä joustavia ja innovatiivisia. Meille avoimet toimintatavat merkitsivät myös ver- koston kasvua ja monimuotoistumista koko hankkeen työn aikana – tätä ei olisi voitu saavuttaa keskitetyllä toimintamallilla. AVO2-hankkeen tärkeä oppi oli myös käytännönläheinen kehitys- ja kokeilutoimin- ta, jolla konkretisoitiin merkittäviä, aiemmin vain yleisellä tasolla keskusteltuja, konsepte- ja kuten avoimuus, osallistaminen, aktiivinen kansalaisuus ja laatu avoimissa ympäristöis- sä. Uusien käsitteellisten konseptien kehit- täminen on tärkeä taito, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää on kokeilla ja kehittää niitä autenttisissa ympäristöissä. Tämä käytännön työtä painottava näkökulma merkitsi myös, että protoilujen ja kokeilujen tuloksina jotkin toiminnalliset mallit ja työtavat osoittautuvat huonoiksi, sopimattomiksi tai epäonnistu- neiksi. Jatkuva yhteinen oppiminen myös vähemmän onnistuneista kokeiluista kuuluu olennaisena osana käytännönläheiseen toimintatapaan. Mitä AVO2-hankkeen kokemuksista sitten jää tuleville ajoille? Rohkeus kokeilla ja halu tuoda käytäntöön haastavia konsepteja olivat tärkeitä kokemuksia mukana olleille. Uudenlainen konkreettinen ymmärrys syntyi monille mukana olleille siitä, mitä avoimuus, osallistaminen ja keskinäinen jakaminen todella käytännössä voivat olla. Avoimuuden periaatteeseen kuuluu myös monipuolinen tehdyn työn rehellinen tarkastelu - ja joskus myös omista lempiajatuksista luopuminen ja irtipäästäminen. Sekin on tärkeää oppimista. n TEKSTI Ari-Matti Auvinen KUVA BIGSTOCK lisätietoja: www.eoppimiskeskus.fi/avo 10 |   01 | 2015
  11. 11. Otavan Opiston uusi verkko-oppimisympäristö julki Tehoa työhön ja opiskeluun Otavan Opiston uusi verkko-oppimisympäristö tarjoaa oppilaitoksille ja yrityksille hienoja mahdollisuuksia parantaa tehokkuutta ja yhteydenpitoa kollegojen sekä opettajien ja opiskelijoiden välillä. Ympäristön avulla opiskelijat voivat tavata, keskustella ja tehdä tehtäviä yhdessä verkossa reaaliaikaisesti. O piston kehittämä oppimisympäris- töratkaisu on siirtymässä kolman- teen versioonsa, joka sisältää monia uudenlaisia ominaisuuksia. Yksi työtä nopeuttava ja helpottava ratkaisu on työn jakaminen. Eli kun oppi- laitokset itse tuottavat paljon materiaalia verkkoon, niin näitä aineistoja voidaan tehdä ja muokata yhdessä samanaikaisesti riippu- matta siitä, missä tekijät ovat. - Hommasta tulee tehokkaampaa kuin sii- tä tavasta, että lähetetään toisille sähköposte- ja. Toiminta nopeutuu, sanoo Otavan Opiston projektikoordinaattori Tommi Issakainen. Kurssien sekä tuntien suunnittelu myös muuttuu tehokkaammaksi ja joustavammaksi. -Kun oppilaitoksen sisällä on kerran tuotettu jotain sisältöä, se voidaan helposti ottaa toisella kurssilla uudestaan käyttöön. Oppilaitoksen tai koulutusyhtymän sisällä ei siis tarvitse tuottaa samaa materiaalia uudestaan ja uudestaan. Ympäristö sopii erilaisille laitteille Verkko-oppimisympäristöä voi käyttäjä muokata omannäköisekseen haluttujen omi- naisuuksien mukaan; esimerkiksi etusivulle pystyy valitsemaan niitä toimintoja, joihin haluaa päästä heti käsiksi. -Joku haluaa nähdä, millä kursseilla on ollut viimeksi ja mihin ne suoritettuaan kannattaisi osallistua; joku haluaa nähdä vii- meisimmät keskustelut ja viestit opettajilta, sanoo Tommi Issakainen. Oppimisympäristö ei ole laiteriippuvainen. -Ympäristö on täydellinen myös mobiililaite- luokkaan. Se on suunniteltu tablet-laitteet mielessä. Se ei kuitekaan tarvitse mitään erillistä ohjelmaa selaimen lisäksi toimiak- seen, joten tässäkin on käyttäjille yksi asia vähemmän ylläpidettävänä. -Toisin sanoen oppilaitoksen ei tarvitse asentaa mitään uutta ohjelmaa tablet-lait- teeseen vaan se toimii suoraan. -Järjestelmä myös pitää kirjaa, mitä käyttäjä on viimeksi tehnyt eli vaikka siirtyy pöytäkoneelta tablettiin, niin homma jatkuu siitä, mihin edellisellä laitteella jäi. Turhat rajoittavat tekijät on pudotettu pois. Keskusteluhuoneet voivat olla avoimia eli esimerkiksi jos jollakin kurssilla on 1-2 opiskelijaa, voi apua kysellä saman aineen pitemmällä olevilta opiskelijoilta keskustelu- huoneissa. -Tosi mielellään he auttavat muita. Samal- la tämä vähentää opettajien painetta. Vaikka muissa sosiaalisissa medioissa voi muodostaa ryhmiä, on haluttu, että myös tässä järjestelmässä voidaan kokoontua ryh- mään keskustelemaan asioista ja tekemään ryhmätöitä. -Oppimisympäristöissä suotta pyritään rajaamaan sitä, kuka pääsee katsomaan mitä- kin. Tärkeää on se, että asiasta kiinnostuneet pääsevät auttamaan muita. Järjestelmä myös vinkkaa opettajalle, jos jonkun opiskelijan käyttäytymishistoria opintojen suhteen muuttuu, jolloin tilanne voidaan selvittää heti tuoreeltaan. Verkko-opiskelusta valmiimpia työntekijöitä -Opiskelijoiden, jotka käyvät koulu- tuksen osin verkossa, vaikka opetus olisi luokkahuoneessa, siirtyminen työelämään on helpompaa, sanoo Tommi Issakainen. -Vaikka opetus siis tapahtuisi luokas- sa, niin verkossa on hyvät jatkot ja paljon materiaalia. -Verkko-opiskelijat ovat valmiimpia ryh- mätöihin, kriittiseen tiedonhankintaan ja he osaavat hakea myös uudessa työpaikassa niitä taitoja ja tietoja, joita he siellä tarvitsevat. -Verkko-opiskelussa mukana olleet ovat tulevaisuudessa avainasemassa työpaikkojen tehokkaassa toiminnassa. Otavan Opisto on edelläkävijä verkko-opiskelun kehittämisessä. Oppimisympäristön pitää olla paitsi opiske- lijoille, myös opettajille, estradi, jossa pääsee näyttämään osaamistaan. -Uutta oppimisympäristöversiota on kehitetty yhdessä opiskelijoiden ja opettajien kanssa eli heiltä on yksinkertaisesti kysytty, millaisia ominaisuuksia he kaipaavat. -Oppimisympäristöt kehitään liian usein ”insinööriltä insinöörille” -metodilla. Ja se kyllä näkyy lopputuloksessa. Oppimisympäristö on toteutettu avoi- mella lähdekoodilla. n TEKSTI Kari Kauppinen KUVA OTAVAN OPISTON VERKKO-OPPIMISYMPÄRISTÖ 01  | 2015    | 11
  12. 12. Onko avoimuus ja aktiivisuus arkipäiväämme? Mielenkiintoinen seitsemän vuoden matka 25 hankkeen kanssa on ohi. Avoi- missa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi kehittämisohjelma on päättynyt. Mitä olemmekaan matkan varrella oppineet? Mitä avoimuus, jaka- minen, aktiivisuus tarkoittaa oppimisessa? Kuinka paljon edistämme omassa työssämme avoimien resurssien tuottamista ja jakamista? Missä kulkee raja avoimen ja suljetun välillä? A voimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi kehittämis- hankkeessa seitsemän vuoden ajan opeteltiin avointen resurssien tuottamista ja aktivoitiin kansalaisia tekemään asioita näkyväksi. Olemmeko jo osaajia? Miksi kannattaa olla avoin? Aloittaessamme 2008 kehittämishankkeen koordinoinnin avoin oppimateriaalien ja ajatusten jakaminen ei ollut vielä kovinkaan yleistä. Silloin vasta opeteltiin wikin, blogien, Facebookin ja Twitterin käyttöä. Opetuk- sessa näistä ei ollut vielä kovinkaan paljon käyttökokemuksia. Keskusteltiin myös paljon siitä, miten oppimateriaaleja voitaisiin jakaa avoimesti ja miten avoimet oppimateriaalit olisivat helposti löydettävissä ja käytet- tävissä erilaisissa oppimisympäristöissä. Seitsemän vuoden aikana meille on tullut paljon käyttökokemuksia erilaisten avointen yhteisöllisten palvelujen käytöstä ja avointen materiaalien tuottamisesta. Edelleenkään kaikki eivät ole vakuuttuneita siitä, onko esimerkiksi opettajan tuottamien oppima- teriaalien oltava vapaasti saatavissa – edes oman oppilaitoksen sisällä, saatikka oman or- ganisaation ulkopuolella. Syitä jakamisen vä- hyyteen on monia. Ne opettajat jotka jakavat omia oppimateriaalejaan ja omia ajatuksiaan ovat vakuuttuneita siitä, että jakaminen on ainut mahdollisuus omaan kehittymiseen. Ja- kamalla yleensä saa itselleen monin verroin lisää uutta materiaalia ja toisaalta jakaminen on myös oman aineiston laadunvarmennus – kollegoilta saa palautetta ja täydennystä omiin jaettuihin asioihin. Useimmalle opettajalle avoimet oppi- materiaalit ovat oman työn kehittämisen väline – jakamalla saa ideoita omaan työhön, positiivista palautetta, mikä puolestaan motivoi – vertaistuki auttaa jaksamaan työssä. Jakaminen avaa myös ammatillisia verkostoja – samoista asioista kiinnostuneet ottavat yhteyttä ja avautuu uusia ovia, monet ovat jakamalla löytäneet uusia yhteistyö- kumppaneita, moni jopa uuden työpaikankin – osaaminen on tullut näkyväksi ja osaamista tarvitsevat ovat löytäneet etsimänsä. Avoimuus on myös innovaation lähde, jakaminen ruokkii edelleen jakamista ja nois- ta pienistä virroista voi syntyä aivan uusia juttuja. Näyttää myös siltä, että verkostoissa on hauskaa ja ihmiset viihtyvät keskenään. Miksi emme ole avoimia? Olemmeko liian kriittisiä omia tuotoksiamme kohtaan vai ovatko tuottamamme aineistot ei-ammattimaisia ja niitä ei kannatakaan jakaa? Löytyvätkö jakamamme aineistot jos- tain, ovatko valitut kanavat oikeita, olemme- ko toimineet riittävän avoimilla foorumeilla? Onko niin, että avoimuus ei tuota ja talkoilla tehdyistä materiaaleista ei kukaan hyödy TEKSTI Leena Vainio, Eveliina Toivonen ja Mika Petäsnoro KUVA BIGSTOCK 12 |   01 | 2015
  13. 13. taloudellisesti? Vai onko niin, että meillä ei ole osaamista avoimeen tuottamiseen? Voiko avoin materiaali olla ammattimaista? Avoimien oppimateriaalien tekeminen vaatii osaamista ja aikaa. On osattava käyttää tuottamisen työkaluja, löydettävä oikeat jakamisen kanavat ja ensimmäinen kerta on aina jännittävääkin – mitä muut tästä ajattelevat? Mutta positiiviset kokemukset kannustavat – erityisesti tyytyväiset oppijat, jotka löytävät opettajan käyttämät materiaa- lit helposti yhdestä paikasta ja voivat palata aina uudelleen ja uudelleen materiaaleihin oppimistehtäviä tehdessään. Toisaalta on myös pohdittava, onko kaikkien pakko jakaa omaa materiaalia, kun oppimateriaaleja on löydettävissä jo nyt vaikka kuinka paljon eri oppiaineisiin. Valmii- den aineistojen käyttökin vaatii opettajalta uusien työmenetelmien opettelemista – uusia opetuksen muotoja. Tavoitteenahan on oppijoiden aktivointi käyttämällä erilaisia oppimateriaaleja. Suurin haaste on varmasti se, että perinteisestä opettajalähtöisestä luentotyyppisestä opetuksesta siirrytään oppijakeskeiseen vuorovaikutukselliseen yhteisölliseen oppimiseen. Kysymys ei siis ole yksittäisestä opettajasta vaan koko op- pimiskulttuurin muutoksesta ja tämä vaatii koko oppilaitoskulttuurilta muutosta. Oppilaitosten tilat ovat edelleenkin pitkälti rakennettu luennointia varten, lukujärjestysohjelmat ja opiskelijahallinto- järjestelmät tuntuvat vaikuttavan enemmän opetuksen järjestämiseen kuin opetusme- netelmät. On siis vielä paljon tehtävää, että koko organisaatio kannustaa uudenlaiseen oppimiskulttuuriin – avoimuuteen ja aktiivi- suuteen. Ja paljon on vielä tehtävä myöskin sen eteen, että organisaatiot itsessään ovat avoimia tietoa jakavia yhteisöjä, joissa tuetaan kollegojen oppimista. Yhdessä tekeminen ja jakaminen ovat asioita, joita on opeteltava. Nyt on löydettävä malleja, missä avoimet ja hieman suljetummat mallit toimivat yhdessä – tietosuoja on varmistet- tava, mutta tietosuojan taakse menemällä ei saa jarruttaa avointa yhdessä oppimis- ta – vaaditaan rinnakkaisia järjestelmiä. Tietohallinnolla on paljon haasteita näiden mahdollisuuksien järjestämisessä. Mitä projekteista opittiin? Kaikissa projekteissa harjoiteltiin avoimuut- ta ja tuotettiin valtavasti hyvää avointa materiaalia ja esimerkkejä aktiiviseen toimin- taan. Hankkeissa myös harjoiteltiin avointa viestintää. Tuotteistamisen avulla tuloksia tehtiin näkyväksi ja muokattiin muotoon, missä tulokset ovat paremmin edelleen hyödynnettävissä. Jokaisessa projektissa on huolenaiheena ollut myös se, että miten hankkeen tuloksia saadaan levitettyä ja mi- ten muut organisaatiot ottaisivat hankkeen tuloksia käyttöön. Huolen aiheena on ollut myös se, että miten osallisettaan ihmisiä vie- lä yhteistekemiseen hankkeiden jälkeenkin ja miten avoimuus viedään arkeen. Kaikissa projekteissa on todettu, että oppijat tarvitsevat avoimuutta, kaikille on annettava mahdollisuus oppia ja osallistua, oppiminen on jo siirtynyt pois suljetuista tiloista, oppimista tapahtuu kaikkialla. Avoimuus on tulevaisuuden öljy ja meidän pitäisi muuttaa nykyisiä rakenteita niin, että jokaisella oli mahdollisuus omiin yksilöllisiin oppimisen polkuihin ikäkaudesta riippu- matta. Avoimuudella on sanana positiivinen kaiku, mutta syvällisempi tarkastelu jää usein vaillinaiseksi. Nyt tulisi rakentaa syvällisem- pää ymmärrystä avoimuuden kulttuurista digitaalisuuden kasvaessa. Kehittämisohjelman tavoitteena oli oppilaitosten lisäksi kehittää kirjastojen ja museoiden oppimisympäristöjä. Kirjasto- hankkeita oli useita mukana hankkeessa. Kyseessä olivat ensimmäiset isommat kehittämishankkeet kirjastoille, jotka mah- dollistivat uudenlaista tekemistä. Vuonna 2007 aloittaessa kirjastomaisema oli hyvin erilainen verrattuna tämän hetken tilantee- seen. Kirjojen lisäksi kirjastossa on nykyään aika paljon kaikkea muutakin. Kirjasto on avoin ja neutraali ei-kaupallinen tila. Hankkeiden aikana on syntynyt uudenlaisia palvelutuotteita, esimerkiksi: urban officet. Monessa yhteisössä kirjasto on se paikka, jossa tapahtuu. Kirjastoihin on myös saatu rekrytoitua uudenlaista osaamista sekä tekemistä Museot oppivat avoimuudesta paljon. Tämä on toiminut museoille ajattelutavan muutoksena, josta pikkuhiljaa siirrytään toi- mintatapojen muutoksiin. Projekteissa on kehitetty museopedagogiikkaa, yleisötyötä ja yhteisötyötä. Yleisö on otettu mukaan museon sisältöjen ja toimintojen suunnitte- luun sekä toteutukseen. Moniammatillinen yhteistyö ja jaettu asiantuntijuus ovat toiminnan lähtökohta organisaation sisällä ja suhteessa yleisöön. Avoimuutta on siis opittu projek- teissa, nyt on aika juurruttaa hyvät käytännöt arkeen ja toimia aktiivisesti ja avoimesti yhdessä. n AKTIIVI ja AKTIIVI Plus olivat kehittämisohjelman Avoimissa oppimisym- päristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi koordinaatiohankkeita. Koordinaatio- hankkeiden tehtävänä oli tukea rahoitusta saaneiden hankkeiden välistä verkostoitumista ja yhteistyötä ja levittää hankkeissa syntyneitä parhaita käytäntöjä ja toimintatapoja laajasti oppilaitoksille, organisaatioille ja yrityksille. Kehittämisohjelma on ollut Opetusministeriön koordinoima ESR-rahoit- teinen kehittämisohjelma, jonka rahoitti Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kehittämisohjelmassa suunniteltiin ja toteutettiin osal- listavia palveluita ja toimintamalleja kirjastoille, museoille, oppilaitoksille, työelämän organisaatioille sekä osaksi vapaan sivistystyön toimintaa.   Koordinaatiohanketta toteuttivat yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Tampereen yliopiston TRIM-tutkimus- keskus. Koordinointi alkoi vuonna 2008 AKTIIVI-hankkeena ja jatkui vuo- den 2015 maaliskuuhun AKTIIVI Plus -hankkeena. Vuosien 2008–2015 aikana rahoitettuja projekteja on ollut kaikkiaan 28. www.aktiivi.info 01  | 2015    | 13
  14. 14. Stadivariuksella sulosointuja Stadin ammattiopisto teki sen ensimmäisenä. Koko oppilaitos on nyt verkostoyritys, joka ei pyri voiton maksimointiin, vaan oppimiseen ja kestävään kehitykseen. K aiken ytimessä on oppiminen niin yksilöitten ja ryhmien osaamisena kuin palveluiden ja tuotteitten kehit- tämisenä. Opettajat, opiskelijat ja paikalliset alojensa osaajat muodostavat noin 5-15 hengen tiimejä, jotka eri tavoin toisiinsa kyt- keytyneenä ovat dynaaminen verkostoyritys. Kokonaisuutta kutsutaan Stadivarius Oy:ksi, kertoo vuosikausia uudistumisessa mukana ollut heterpertti Edvard Vilhonen (nimike heterpertti tulee heterarkiasta eli vertai- suudesta ja eksperttiudesta eli asiantunti- juudesta). Stadiuksessa yhdistyvät vanha Stadin ammattiopisto, kestävä yrittäjyys sekä kauneuden taju. Stadivariuksella saa aikaan suloista harmoniaa ja luovia riitasointuja. Meiltä löytyvät kaikki entiset ns. ammat- tialatutkinnot, jotka tietysti ovat vuosien varrella uudistuneet. Ne eivät kuitenkaan ole tutkintokoulutuksia, vaan toiminnal- lisia tiimejä, jotka verkostoituvat toisten tiimien kanssa. Niissä on tiettyä pysyvyyttä, mutta toisaalta ne uudelleen muotoutuvat koko ajan, kertovat Arno, Kerttu ja Andrea hammastiimistä. Ennen Arnoa kutsuttiin opettajaksi, Kerttua työelämäedustajaksi ja Andreaa opiskelijaksi. Nyt he ovat tasavertai- sia tiimin jäseniä, ja tuovat siihen taustastaan riippuen erilaista rikastavaa kokemusta ja osaamista. Heidän tiiminsä kehittää tuotteita ja palveluita hammashuoltoon. Andrea toteaa, että “on ihan huikeeta, kun samalla toimii niinku yrityksessä ja duunaa esim. diagnos- tisoivia proteeseja, ja sit kun ei osaa, niin voi itse heti hakee lisää tietoa ja taitoa tai pyytää sitä kokeneemmilta, ja palata taas tekemi- seen, kun on varmuutta.” Oppimissessiot Stadivariuksen tiimeissä onnistuvat sujuvasti mobiileilla välineillä missä vaan, ja tiimin työ- paikalla on myös liikuteltavia oppimistiloja, jotka voi vaikka tuoda varsinaisen työtoimin- nan äärelle. Niin sanotut teoriaopinnot tulevat erityi- sesti mukaan otettaessa vastaan ja hahmo- tettaessa asiakkaille tehtäviä tuotteita ja pal- veluja. Työjäsennykseen perustuen otetaan TEKSTI AVOIN AJATUSPAJA KUVAT BIGSTOCK 14 |   01 | 2015
  15. 15. yksin tai yhdessä selvää tuntemattomasta ja harjoitellaan myös tarvittavia taitoja. Hammastiimi tekee paljon yhteistyötä toisten tiimien kanssa, korostaa Arno. Meille tärkeitä kumppaneita Stadivariuksessa ovat valokuvaus-, kauneus- ja välinetiimit. Ne muodostavat hammastiimin läheisimmän tiimiverkoston, mutta periaatteessa kaikkien Stadivarius -tiimien kanssa voi verkostoitua - ja myös Stadivariuksen ulkopuolisten kanssa. Verkostoyrityksen näkökulmasta hammastii- mi itsessään on ikään kuin pieni yritys, mutta toisilla “aloilla”, kuten rakentamisessa, Sta- divarius -verkostoyritykseen kuuluu useita yritystyyppisiä tiimejä ja ryppäitä. Stadivarius on paitsi verkostoyritys ja oppimisverkosto myös yrityshautomo, tai pateljee, kuten niitä nykyisin kutsutaan pajaa ja ateljeeta mukaillen. Kun tiimit toimivat julkisen pääomasijoittamisen (valtion, kun- tien yms. rahastot) ja maksullisen työtoi- minnan perusteella, tiimien jäsenet voivat pienellä riskillä perustaa myös itselleen omia yrityksiä, ja ne voivat sitten kasvaa aidoiksi tulorahoituksellaan pyöriviksi työpaikoiksi. Kertulla on jo oma yritys, ja hän toimii ham- mastiimissä erityisesti asiakasrajapinnassa, mutta myös pienyrittäjyyden käytännön asioiden osaajana. Stadivariuksen liikeidea, jota vähän leikil- lisesti kutsutaan fuugaksi, on siis oppiminen, naurahtaa Vilhonen. Tuotannolliseen ja toi- minnalliseen työskentelyyn liittyvän oppimi- sen lisäksi oppiminen on keskiössä tutkivassa ja kehittävässä tiedonmuodostuksessa sekä uudistavassa tuote- ja palvelukehityksessä. Oppiminen on Stadivariuksessa itseisarvo, joka nähdään arvonmuodostuksen keskei- simmäksi tekijäksi kestävässä taloudessa. Miten Stadivarius käytännössä eroaa entisestä ammatillisesta oppilaitoksesta, he- terpertti Vilhonen? No, ensinnäkin siten, että se on työpaikka, jossa toimitaan itseohjau- tuvissa tiimeissä. Toiseksi, toimintaa ohjaa kestävä taloudellinen tulos vahvasti oppimi- seen kytkeytyneenä. Koska pyrkimyksenä ei ole voiton maksimointi, vaan kohtuullinen ja kestävä elämä, jonka myös siihen sijoitta- vat ymmärtävät, toiminta on tuloksellista. Kolmanneksi, oppiminen on toiminnallista ja taloudelliseen vastuullisuuteen perustuvaa. “Stadivariuksessa ei olla ‘työvoimasäilössä’, vaan tietoisesti sosiaalista, ekologista ja taloudellista tulosta tuottamassa”, Vilhonen korostaa. Stadivariuksessa luotetaan ihmisiin, ja se korostuu Stadivariuksen ‘kauneuden taju’ kivijalassa. Kyse on myötäelävästä toisten kohtaamisesta, jossa opitaan havaitsemaan ja tuottamaan kaunista niin kuin käsityöläi- syydessä parhaimmillaan. Kauneuden taju merkitsee myös lapsuuden uteliaisuuden ja vilpittömän luovuuden ylläpitoa ja rohkaisua. Stadivariuksessa oikeastaan kaikki ovat ITE-taiteilijoita, myhäilevät Vilhonen sekä Arno, Kerttu ja Andrea. n 01  | 2015    | 15
  16. 16. Koneäly arkistuu oppimisessa Koneiden ja laitteiden ‘äly’ alkaa hiipiä arkeemme. Teknisen innovaation matka ideasta ja tutkimuslaitoksesta kuluttajalle kestää usein reilut parikymmentä vuotta. Esimerkiksi internet kehitettiin 1970, mutta yleistyi 1990-luvun puolivälissä. N yt tekoälyn kirjo alkaa olla laaja. Niitä tapaa - usein tietämättään - esimerkiksi asiakaspalvelussa, pörsseissä, Barbie-nukeissa sekä musiikin ja elokuvien suosittelijana Spotifyssa tai Netflixissa. Koneälyn kehitys alkoi jo 1950-luvulta. Kehitystaival on ollut harvinaisen pitkä ja 1980-luvulla osa tutkijoista alkoi jo luovuttaa. Syynä hitauteen on aiheen monitahoi- suus: mitä on älykkyys? Sitä on montaa lajia ja aiheena se on poikkitieteellinen tietojenkäsit- telytieteestä psykologiaan ja kielitieteisiin. Aluksi kehiteltiin asiantuntijasovelluksia, jotka ratkoivat yksittäisiä ongelmia perus- tuen selkeisiin sääntöihin, kuten shakki. Mutta jos haluttaisiin korvata esimerkiksi lääkäri tai juristi, niin ammateissa tarvitaan harkintaa ja soveltamista eli säännöt eivät tarjoa yksiselitteistä ratkaisua. Umpikujaa alettiin ratkoa useilla tavoilla 1980-90-luvuilla. Teuvo Kohosen neuro- verkko jäsensi aineistoa oppien itse. Su- meassa logiikassa päättely ei ollut kyllä tai ei, vaan monet päätelmät olivat kuten ihmisellä: jotain niiden väliltä. Thomas Bayes kehitti 1700-luvulla eh- dollisen todennäköisyyden teoreeman. Sen ideana on, että tekoälyn käsitystä aiheesta voidaan ihmisen tavoin päivittää uuden aineiston valossa. Tekoäly ja älykkyys ovat edelleen mää- rittelemättä kuten sähkökin. Silti tekoälyjä voidaan jo hyödyntää yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Dinosaurus pedagogina Elämme parhaillaan aikaa, jossa tekoälyn pitkään odotetut lupaukset alkavat vihdoin toteutua. Esimerkiksi Shivon Shilis on tehnyt Bloombergille selvityksen, jossa hän kävi läpi yli 2500 yritystä ja luokitteli ne toimialoittain. Shilis poimi yrityksistä vain ne, joiden ydintoimialaa edustaa koneäly. Tuloksena syntyi reilun parin sadan yrityksen kattava 35 toimialaa jäsentävä kartta. Älyä sovelle- taan jo nyt merkittävästi yritystoiminnassa ja tästä vuodesta tai viimeistään 2016 odote- taan tulevan läpimurtovuosi. Hongkongilainen Deep Knowledge Ven- tures otti ensimmäisenä maailmassa VITAL-te- koälyn johtokuntansa jäseneksi. VITAL arvioi ihmisten tapaan mihin yhtiöihin investoidaan. Kiinnostava kysymys on, istuuko tekoäly joskus myös suomalaisten oppilaitosten johtokunnassa? Tai arvioiko tekoäly Opetus- hallitukselle jätettyjä hankehakemuksia tai ylioppilaskirjoituksia? Yksi opetusalaa läheltä sivuava käytän- nön esimerkki nykymahdollisuuksista on CogniToys:n äskettäin lanseerama Dino-le- lu. Lelu on tarkoitettu pienille lapsille. Sen kanssa voi keskustella sujuvasti luonnollisella kielellä ja dino vastaa välittömästi ymmärtä- en mitä sille puhutaan. Dino opettaa tavaamista, laskemista ja osaa sopeuttaa omat tehtävänsä lapsen sen hetkisen osaamisen tasolle. Lisäksi se osaa vielä olla hauska. Dino on käytännössä tekoälypedagogi, joka perustuu IBM:n Wat- son-teknologiaan. Se vastaa useisiin haasteeseen, missä tekoäly on ennen pettänyt: se ymmärtää käyttäjää, osaa kommunikoida suoraan luon- nollisella kielellä, ymmärtää asiayhteydet ja se myös oppii käyttäjältään jatkuvasti. Entä jos tämä Dino-lelu on hieman kuin ensimmäiset digipokkarit? Niitä parjattiin kehnon resoluution vuoksi vielä reilu kym- menen vuotta sitten. Mitä nämä lelut ovat 10-15 vuoden päästä, jos tekoälyn kehitys on tästä eteen- päin vähääkään sitä luokkaa kuin kameroi- den teknologinen kehitys on ollut kuluneina vuosina? Ja hyvä on myös kysyä, miten nämä koneet vaikuttavat työhön, oppimiseemme, yhteiskuntaan tai olemiseemme yleensä? Älykkäiden koneiden aika Esimerkiksi Otavan Opisto on alkanut tutkia neuroverkon mahdollisuuksia oppimisanaly- TEKSTI VILLE VENÄLÄINEN JA KARI A. HINTIKKA KUVAT BIGSTOCK 16 |   01 | 2015
  17. 17. tiikassa. Pilottikäytössä oleva neuroverkko tunnistaa verkko-opiskelijoiden käytöksen perusteella opiskelukäyttäytymisessä muu- toksia, joiden pohjalta tekoäly kertoo ohjaa- jilla mahdollisista tehostetun tuen tarpeessa olevista opiskelijoista. Näin tekoäly toimii asiantuntijaa tuke- vana älykkäänä assistenttina - eräänlaisena ihmisen lisäaistina auttaen huomaamaan missä juuri nyt tarvitaan apua. Oppimisanaly- tiikka on sellaisenaan vain työkalupakki. En- nakoinnin pohjalta suunnitellaan varsinaiset henkilökohtaiset ohjaustoimet. Oppimisanalytiikka auttaa kuitenkin ihmisiä merkittävästi käydessään läpi jopa kymmeniä tuhansia opiskelijoita esimerkiksi MOOC-opiskelussa. Samalla tunnistetaan mahdollisia pullonkauloja itse pedagogiikas- sa, kuten oppimateriaaleissa, tehtävissä ja kurssien rakenteissa. Oxfordin yliopisto arvioi toissa syksynä, että nykyisistä amerikkalaistyö- paikoista olisi kadonnut jopa 47 prosent- tia robottien myötä vuonna 2033. Etlan arvion mukaan Suomessa näin voisi käydä noin kolmasosalle työpaikoista. Ihminen keksii kyllä uusia ammatteja tilalle, kuten datapuutarhuri ja unitul- kitsija. Ongelmana vain on, että uusiin ammatteihin tarvitaan aiempaa enemmän ja uudenlaista osaamista. On myös oletettavaa, että tulevaisuu- desssa yksilöiden tulee pystyä toimimaan aiempaa enemmän autonomisesti yksilöinä ja ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Ehdollistuminen sellaiselle oppimiselle, jossa on aina toinen opettamassa, kun jotain uutta tarvitsee omaksua, tuskin tulee olevaan kan- tava tapa tulevaisuudessa. Ellei se opettaja sitten ole kone. Lisäksi harva oppilaitos tunnistaa, millaisia tietoja ja taitoja ihminen tarvitsee esimerkiksi vuonna 2033. Esimerkiksi suomalainen kaupallinen peliteollisuus käynnistyi 1990-luvulla. Mutta vasta Rovion ja Supercellin menestyksen myötä on alan koulutusohjelmat ovat yleistyneet. Ohjelmallisella automaatiolla on oppi- misessaan joitain etuja ihmiseen verrattuna. Ensinnäkin ne ovat erittäin nopeita oppi- maan ja kognitiivinen kapasiteetti käsittelee lähes rajattoman määrän dataa ja informaa- tiota, kuten kaikki maailman ruokareseptit. Toisekseen tekoälyillä ei ole vielä omaa tahtoa. Niillä ei ole tarvetta pimittää tietoa toisiltaan. Päinvastoin, jos robottien omistajat sallivat, niin roboteille on netissä sosiaalisen median palveluita, joissa ne voi- vat verkottua keskenään ja vaihtaa kokemuk- siaan ongelmien optimaalisista ratkaisuista. Nykyisellään tekoälyjä opettavat ensisijaisesti tutkimusryhmät. Opettavatko suomalaiset oppilaitokset - ihmiset tai robo- tit - tulevaisuudessa myös robotteja? Entä millaista robottien ja tekoälyjen opettaminen olisi, kun ne pystyvät kerralla ahmaisemaan koko peruskoulun, lukion tai kokonaisten tieteenalojen oppisisällöt? n Älykkäiden koneiden aikana me laitamma koneen oppimaan itse kun emme itse osaa niitä opettaa tai meidän oma kognitiivinen kapasiteettimme ei riitä omaksumaan opittavia asioita. 01  | 2015    | 17
  18. 18. Älykkäät teknologiat nostavat koko yhteiskuntaa kohti seuraavaa aallonharjaa Ensimmäinen aalto sai alkunsa 1780-luvulla höyrykoneen keksimisen myötä. Se mah- dollisti valtavan tuottavuuden lisäämisen teollisuuden alkumetreillä. Toinen sykli alkoi 1830-luvulla rautatei- den ja terästeollisuuden myötä. Rautatiet mahdollistivat teollisuuden tuottamien hyö- dykkeiden, mutta myös ihmisten nopeamman liikkuvuuden ja nosti näin maailmantaloutta. Kolmas aalto käynnistyi 1880-luvulla sähköistymisen ja kemianteollisuuden nostaessa päätään lisäten tuottavuutta maataloudessa ja tuottaen innovaatioita lää- ketieteessä. Se päättyi 1930-syvään lamaan, josta neljäs aalto auto- ja petrokemianteol- lisuuden myötä nosti talouden hitaasti taas uuteen nousuun. Neljäs aalto puolestaan taittui 1970-luvun öljykriisiin ja sitäkautta seuraavaan merkittävään lamakauteen. Maailmantalous näyttäisi todellakin seuraavan Nikolai Kondratieffin viitoittamaa tietä. Vaikka vanhat lääkkeet eivät enää kan- na, vaikuttaisi siltä, että aina syntyy seuraava innovaatio, joka viitoittaa kohti uutta nousua. Öljykriisiin jälkeen talouden ja koko yhteiskunnan kehitystä on viitoittanut ict, joka tuottanut vaurautta aina näihin päiviin saakka. Monet tulevaisuuksien tutkijat uskovat, että vuosien 2007-2009 lama on ollut keskeinen merkki viidenen aallon laskuvaiheesta. On jopa hieman hämmentävää tarkastel- la maailmantalouden historiallista kehitystä aaltojen luomien syklien läpi. Jopa poliittinen aktiivisuus ja epävakaus näyttäisi löyhästi seurailevan aaltojen kuvaamia syklejä. Vietnamin sodan aiheuttamat mielen- osoitukset, hippiliike ja kansalaisoikeuslii- kehdintä sattuu pitkälti 1960-1970 -luvuille neljännen aallon lopulle. Myös tässä ajassa näkyy paljon poliittista epävakautta ja liikeh- dintää maailmanlaajuisesti. Wilenius ja Kurki katsovat artikkelissaan Surfing the Sixth wave (2012) meidän elävän aikaa ict-aallon laskuvaiheessa, ja seuraavan nousevan aallon innovaatioina jo noustessa ympärillämme. Jokainen aalto on osaltaan ratkonut aikaisempien aikojen ongelmia ja toisaalta tuonut mukaan uusia haasteita. Aikaisemmat aallot ovat tuottaneet meille ratkaisuja tuottaa hyödykkeitä tehok- kaammin suurille massoille, mahdollistaneet ihmiset, tavaroiden ja viestien nopeamman liikkuvuuden ja tuottaneet hyvinvointia mo- nin muin tavoin. Samalla on syntynyt uusia ongelmia muun muassa ympäristöongelmien, resurssien niukentumisen, maailman väes- tönkasvun ja pitkäikäistymisen myötä. Omat haasteensa tuo muun muassa ict-aallon tuoma maailman valtava komplek- sisuuden kasvu informaation määrän ja kes- kinäisien riippuvuuksien myötä. Mikä sitten on seuraavan aallon keskeinen tapa ratkoa vanhoja tämän ajan ongelmia? Älykkäät teknologiat mielletään kuvaa- van Kondratieffin kuudetta aaltoa. Älykäs teknologia - koneet ja erilaiset biotekno- logian ratkaisut - tulevat auttamaan meitä siellä missä omat kykymme loppuvat kesken. Koneet saavat yhä enemmän inhimillisiä piirteitä ympärillämme. Älykkäiden koneiden aikana me laitamme koneen oppimaan itse kun emme itse osaa niitä opettaa tai meidän oma kognitiivinen kapasiteettimme ei riitä omaksumaan opittavia asioita. Kondratieffin aallot ovat toki vain yksi, mutta varsin vaikuttava, tapa jäsentää yhteiskuntaa ja taloutta. Ehkä teknologia ei olekaan vain tekniikkaa, kun sen voidaan nähdä jäsentämässä koko yhteiskuntaamme? Verkko-oppiminen ja oppimisteknolo- gia nähdään kovin tässä päivässä. Monet kentällä ovat vasta omaksumassa perusteita ict-ajan ratkaisuista. Kenttä on niin kirjava, että on helppo jättää huomaamatta sitä mi- hin olemme matkalla. Miten me varaudumme siihen, että älykkäät teknologiat tulevat osaksi arkeamme ja oppimistamme? n Tulevaisuuksien tutkimuksessa paljon käytetty Kondratieffin aalto-teoria jäsentää maailmantalouden vaihtelevat 40-60 vuo- den sykleissä. Syklit saavat alkunsa aina jostakin teknologisesti keskeisistä uusista innovaatioista, joilla on käänteentekevä vai- kutus koko talouden mutta myös yhteiskunnan kehitykseen. Nikolai Kondratieffin mukaan keskeiset teknologiset innovaatiot ovat jäsentäneet maailmantalouden vaihteluja ja koko yhteiskuntaa aina teollisuuden alusta saakka. lähteet: The current state of Machine Intelligence, Shivon Zilis, https://medium.com/@shivon/ the-current-state-of-machi- ne-intelligence-f76c20db2fe1 Surfing the Sixth Wave, Wileni- us ja Kurki, 2012 https://www.utu.fi/fi/yksikot/ ffrc/julkaisut/e-tutu/Docu- ments/eBook_2012-10.pdf TEKSTI VILLE VENÄLÄINEN JA KARI A. HINTIKKA 18 |   01 | 2015
  19. 19. Lukiot tarvitsevat kokonaisvaltaisia digitaalisia oppimissisältöjä S anoma Pron tarjoaa lukio-opettajalle ja -opiskelijalle kokonaisuudet, jotka ovat hyödynnettävissä joko täysin digitaa- lisina tai painettua ja digitaalista sisältöä yhdistävinä kokonaisuuksina – tilanteen ja tarpeen mukaan. Sanoma Pron uuden sukupolven opet- tajan digitaalinen esitysmateriaali havain- nollistaa ja monipuolistaa opetusta ja tekee luokkatilanteesta visuaalisemman. Materiaa- li sisältää laadukkaita videoita, äänitiedosto- ja, eriyttävää materiaalia, ratkaisut tehtäviin ja runsaasti vinkkejä opettajalle. Opettajien toivomuksesta olemme ke- hittäneet myös helppokäyttöisen sähköisen koetyökalun vastaamaan mm. sähköisen yo-kokeen tuomaan haasteeseen. Koetyöka- lun avulla opettaja voi koota ja järjestää val- miista tehtäväpankista haluamansa kokeen, ja järjestelmä korjaa kokeen automaattisesti. Opettajalla on mahdollisuus muokata lopul- lista arvostelua. Lukuvuodelle 2015 – 2015 sähköinen koetyökalu tulee Sanoma Pron uusiin lukion englannin (On Track) ja ruotsin (Precis) sarjoihin. Opiskelija voi valita, käyttääkö painettua vai digitaalista oppikirjaa, sillä Sanoma Pron interaktiivinen digikirja noudattaa samaa sivujakoa kuin painettukin kirja. Interaktiivi- sen digikirjan tehtävät voi tarkastaa ja tehdä uudelleen vaikka useampaan kertaan esimer- kiksi kokeisiin valmistautumisen yhteydessä. Kielten digikirjat sisältävät myös äänitteet, ja ne ovat kuunneltavissa suoraan jokaisen kappaleen kohdalta. Uutuus englannin ja ruotsin kielen opiskelijalle on On Track ja Precis –sarjoihin sisältyvä Sanoma Pron mobiili sanastosovel- lus, jossa oppikirjojen sanastot kulkevat käte- västi mukana matkapuhelimessa. Sanakokei- siin harjoittelu onnistuu vaikka bussimatkalla kouluun. Sanastosovellus toimii iPhone-, Android- ja Windows Phone 8 -puhelimilla sekä tableteilla. Sanoma Pron tavoitteena on kehittää ratkaisuja, joiden avulla mahdollisimman moni opettaja ja oppilas voisi siirtyä hyödyntämään uusia digitaalisia ratkaisuja oppimisessa siinä tahdissa, joka tuntuu itselle sopivalta. Tervetuloa tutustumaan tarjontaamme IT- K:ssa 16.-17.4.2015 (Kavaljeeri-rakennus) sekä osoitteessa www.sanomapro.fi Lukio-opetus elää parhaillaan suurta siirtymävaihetta kohti digitaalisuuden suurempaa hyödyntämistä opetuksessa. Sähköistyvä ylioppilaskoe asettaa konkreettisia virstanpylväitä tälle kehitykselle. Siirtymävaiheessa erot digikäyttäjien taidoissa, motivaatiossa ja mahdollisuuksissa ovat suurimmillaan, ja opetuksessa käytettävien sisältöjen ja työkalujen tulee vastata jokaisen tarpeisiin. TEKSTI Teemu Lehtonen, Liiketoimintajohtaja, opetusratkaisut (Lukio & Ammattitieto), Sanoma Pro Oy KUVA SANOMA PRO 01  | 2015    | 19
  20. 20. Suomen eOppimiskeskus ry edistää oppimisen uutta toimintakulttuuria! Suomen eOppimiskeskus ry on valtakunnallinen ja kaikille avoin yhdistys, johon kaikki ovat tervetulleita. Olemme puolueeton ja voittoa tavoittelematon verkko-oppimisen edistäjä ja samalla myös yhteistyöfoorumi opetusalan digitaalisten toimintatapojen kehittäjille. Edistämme avointa yhdessätekemisen kulttuuria. Jäsenistössämme on yksityishenkilöitä, yhteisöjä ja organisaatioita, joiden osaaminen ja tietämys muodostavat asiantuntijuudemme perustan. Jaamme tätä asiantuntemusta hyvin avoimesti kaikkien käyttöön. Rahoitusta yhdistys saa jäsenmaksujen lisäksi erilaisten tietoyhteiskuntaa ja verkko-oppimista edistävien hankkeiden toteuttamisesta sekä tapahtumien järjestämisestä ja palvelumyynnistä. Vaikutamme digitaalisen oppimiskulttuurin kehittämiseen Vaikutamme monitasoisesti päätöksentekoon, jotta opetuksessa ja koulutuksessa otettaisiin käyttöön täysimittaisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollistamia pedagogisia käyttötapoja ja luotaisiin puitteita uusille kokeiluille. Pidämme kiinteästi yhteyttä julkisen ja yksityisen sektorin päättäjiin, jotta sanomamme tulee kuulluksi. Haluamme vaikuttaa myös siihen, että ajasta ja paikasta riippumattomia toimintatapoja otetaan käyttöön työn tekemisessä. Ideoimme, tutkimme ja jaamme parhaita käytäntöjä eOppimiskeskus on tunnettu toimija erityisesti kehittämisverkostoissa, joissa kokeillaan ja toteutetaan oppimista, koulutusta ja työn uusia muotoja avointen monikanavaisten digitaalisten palvelujen avulla. Olemme olleet mukana myös EU-rahoitteisissa hankkeissa, kuten Avoimuudesta voimaa oppimisverkostoihin. Hankkeitamme yhdistää se, että haluamme levittää niistä saatuja hyviä käytäntöjä laajasti salaamatta lainkaan myöskään epäonnistumisia. Suomen eOppimiskeskus ry | Vankanlähde 7 | 13100 Hämeenlinna
  21. 21. info@eoppimiskeskus.fi | www.eoppimiskeskus.fi Julkaisemme, viestimme ja palvelemme Yhdistyksen viestintä- ja julkaisutoiminnan kautta jäsenet saavat uusinta tietoa verkko- oppimisen alalta uutisoinnin, verkostotiedottamisen, seminaarien ja tapahtumien avulla. Julkaisemme SeOppi-lehteä suomeksi kaksi numeroa ja englanniksi yhden numeron vuodessa. Digitaalisten opetustuotteiden käytöstä, tutkimuksesta ja kehittämisverkostoista kiinnostuneille yhdistyksellä on tarjolla monimuotoisia projekteja, tietopalveluita ja tapahtumia. Julkaisemme avoimesti tuottamamme aineistot verkossa. Yhdistyksen verkkopalvelussa ja sosiaalisen median kanavilla on jatkuvaa ajankohtaisten uutisten ja tapahtumien tiedottamista. Opastus ja neuvonta kuuluvat toimintamme kivijalkaan. Tätä tehtävää yhdistys hoitaa mm. osallistumalla tapahtumiin ja messuille, mutta myös hankkeiden kautta jalkautumalla koulu- ja oppilaitosmaailmaan. Rakennamme verkostoja Seuraamme tiiviisti alan kansainvälistä kehitystä ja sovellamme parhaita käytäntöjä omaan toimintaamme. eOppimiskeskus on verkostoitunut valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Yhdistyksellämme on paikallisia ja alueellisia yhteistyökumppaneita, ja Suomen lisäksi toimimme kansainvälisesti. Verkostojen voimalla meillä on mahdollisuudet toteuttaa kotimaisia ja kansainvälisiä kehitys- ja tutkimushankkeita. Liity mukaan! eOppimiskeskus on monien erilaisten alojen osaajien kohtaamispaikka ja verkon solmukohta. Eniten sen toiminnasta hyödyt olemalla jäsen. Liity jäseneksi ja tule vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan!
  22. 22. Suomen eOppimiskeskus ry on valtakunnallinen yhdistys, joka edistää verkko-opetuksen ja digi- taalisten opetustoteutusten käyttöä, tutkimusta ja kehittämistyötä yrityksissä, oppilaitoksissa ja muissa organisaatioissa. Toiminnan ydintä on verkostojen muodostaminen tarkoituksiin, joilla digitaalisen kou- Tietopalvelut Suomen eOppimiskeskus tarjoaa ajankohtaista tietoa e-oppimisen kehityksestä ja käyttökokemuksesta. Monipuolisessa verkkopalvelussamme e-oppimisen: l tuoreimmat uutiset l julkaisutietokanta l linkit l tapahtumakalenteri Suomen eOppimiskeskus avaa ovet uusille tuulille e-oppimisessa Suomen eOppimiskeskus e-oppimisen edistäjä ja verkottaja Verkostot Suomen eOppimiskeskus verkottaa e-oppimis­ palveluiden tuottajat ja käyttäjät. Toimintamme muodostuu mm. seminaareista, alueellisista vierailuista sekä neuvottelukunnan ja jaosten kokoontumisista. e-oppimisen tuottajat ja käyttäjät saavat arvokkaita kontakteja ja voivat näin kehittää e-oppimisen ratkaisuja ja alan toimintaa. Suomen eOppimiskeskus ry | Hallitus 2015 Puheenjohtaja Ville Venäläinen | Otavan Opisto Varapuheenjohtaja Ville Availa | Ambientia Oyj Varsinaiset jäsenet Leena Vainio | Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia/InnoOmnia Tuomas Kuusivaara | Discendum Oy Ari-Matti Auvinen Jarmo Tanskanen Irma Mänty Jarmo Viteli Tukipalvelut l SeOppi-lehti on ainoa e-oppimisen alalla ilmestyvä jäsenlehti. Se tavoittaa alan asiantuntijat, yritykset ja yhteisöt. l eEemeli-kilpailu on vuosittain järjestettävä laatukilpailu kotimaisille e-oppimisen tuotteille. eEemelin avulla nostetaan esiin korkeatasoisia ja innovatiivisia e-oppimisratkaisuja. l eOppimisen laatumerkki kannustaa toimialaa sisäiseen laatutyöhön. Laatukriteerit tuodaan osaksi tuotteiden ja palveluiden toteuttamista. Suomen eOppimiskeskuksen henkilöstö Toimisto Yhteystiedot e-mail | info@eoppimiskeskus.fi Vankanlähde 7 | 13100 Hämeenlinna puh. | +358 40 827 6378 Kaisa Honkonen puh. | 050 595 4573 email | kaisa.honkonen@eoppimiskeskus.fi Niina Kesämaa | projektiassistentti puh. | 040 827 6378 e-mail | niina.kesamaa@eoppimiskeskus.fi Piia Liikka | projektipäälikkö puh. | 040 860 1494 e-mail | piia.liikka@eoppimiskeskus.fi Anne Rongas | projektisuunnittelija puh. | 040 518 1229 e-mail | rongas.anne@gmail.com Titi Tamminen | kehityspäällikkö puh. | 040 869 6306 e-mail | titi.tamminen@eoppimiskeskus.fi Projektihenkilöstö Projekteissa työskentelevät tavoittaa info@eoppimiskeskus.fi-osoitteen kautta. Verkossa www | eoppimiskeskus.fi Facebook www | facebook.com/seoppi Wiki wiki.eoppimiskeskus.fi Twitter twitter.com/eoppimiskeskus Ville Venäläinen Ville Availa Tarmo Toikkanen Anne Rongas Titi Tamminen Niina Kesämaa Piia Liikka Liity nyt jäseneksi! Varajäsenet Tiina Front-Tammivirta | Open Trainers Oy Maarit Hynninen-Ojala | Metropolia AMK Kirsti Timperi | TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämis- keskus ry Harto Pönkä | Innowise Jaana Kullaslahti Juha Särestöniemi Esa Jalonen Sakari Eränen Neuvottelukunnan ja eOppimisen foorumin pu- heenjohtaja Tarmo Toikkanen | Aalto-yliopisto lutusalan tuloksellista yhteistyötä voidaan vahvistaa. Jäsenyys oikeuttaa toimimaan e-oppimisen laajassa yhteistyöverkostossa, hyödyntämään yhdistyksen ylläpitämiä alan tieto- ja tukipalveluita sekä saamaan ensikäden tietoja hankkeista, joita yhdistys toteuttaa erilaisten organisaatioiden kanssa.
  23. 23. Suomen eOppimiskeskus ry:n Päättävät yhteisöjäsenet Kannattavat yhteisöjäsenet AduSal Oy www | adusal.fi Alfasoft Oy www | alfasoft.fi Ambientia Oy www | ambientia.fi Celain Oy www | celain.fi ComTraining Oy www | comtraining.fi Didactec Oy Ltd. www | didactec.fi Discendum Oy www | discendum.com e-Oppi Oy www | e-Oppi.fi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia/InnoOmnia www | innoomnia.fi FlowBox Oy www | flowbox.fi Fronter Oy www | fronter.fi HCI Productions Oy www | hci.fi Hämeen ammattikorkeakoulu www | hamk.fi Hämeenlinnan kaupunki www | hameenlinna.fi Ilona IT oy www | ilonait.fi Innowise www | innowise.fi itslearning AS www | itslearning.fi Jyväskylän ammattikorkeakoulu www | jamk.fi Kinda Oy www | kinda.fi Kopiosto ry www | kopiosto.fi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia www | helsinki.fi/palmenia Kustannusosakeyhtiö Otava www | otava.fi Laurea-ammattikorkeakoulu www | laurea.fi Lentävä liitutaulu Oy www | lentavaliitutaulu.fi Mediamaisteri Group www | mediamaisteri.com Metaverstas Oy www | metaverstas.fi Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy www | metropolia.fi Mikrolinna Oy www | mikrolinna.fi Nethunt Oy Open Trainers Oy www | opentrainers.fi Otavan Opisto, Internetix www | internetix.fi Otavan Opiston Osuuskunta www | ooosuuskunta.fi Pedapoint Oy www | pedapoint.fi Promentor Solutions Oy www | promentor.fi Sanoma Pro Oy www | sanomapro.fi Somea Oy www | somea.org Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus - COSS ry www | coss.fi Suomen oppimispelit ry www | suomenoppimispelit.fi Teknologiakeskus Innopark Oy www | innopark.fi TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry www | tieke.fi Typing Master Finland Oy www | typingmaster.com Valopi Oy www | valopi.fi Velis & Remis Oy www | velisetremis.com WordDive www | worddive.com 3T Ratkaisut Oy www | 3tratkaisut.fi Consulo Oy www | consulo.fi Digital Lessons Finland Oy www | digitallessons.com Festo Oy, Didactic www | festo.fi MJK-Instituutti www | mjk.fi MKFC Helsinki College www | helsinkicollege.fi OK-opintokeskus www | ok-opintokeskus.fi Taloudellinen tiedotustoimisto ry www | tat.fi Tampereen aikuiskoulutuskeskus www | takk.fi Turun yliopisto www | utu.fi Vero-opisto www | vero.fi VR Koulutuskeskus www | vrkoulutuskeskus.fi WinNova Länsirannikon Koulutus Oy www | winnova.fi 01  | 2015    | 23
  24. 24. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2015 ITK-näyttely.fi Yleiskuvaus näyttelystä ja näytteilleasettajien tiedot
  25. 25. Tiviittori on työkalu sekä yksilöllisten että ryhmien tieto- ja viestintäteknisten taitojen arviointiin. Työkalun mittarit soveltu- vat niin perustaitojen kuin syvällisen tietotyöosaamisen testaa- miseen. Tiviittori palvelee koulutuksen järjestäjiä ja henkilöstön kehittäjiä sekä toimii itsearvioinnin välineenä. Tietoyhteiskunta- ja media- taidot Laitteen hallinta ja ohjelmien yhteiset ominaisuudet • Tekstinkäsittely • Taulukkolas- kenta • Esitysgrafiikka • Kuvankäsittely • Infor- maation haku ja hallinta • Palvelut verkossa • Palveluiden ja laitteiden turvallinen käyttö • Verkkotyöskentely • Ergonomia ja hyvinvointi Teknis- käytännölliset taidot Digitaaliset välineet • Palvelut verkossa • Palveluiden ja laitteiden turvallinen käyttö • Yksityisyyden ja henkilökohtaisten tietojen suojaaminen verkossa • Informaation haku • Tekijänoikeudet • Yhteisöllisen median käyttö ja verkkotyöskentely • Ergonomia ja hyvinvointi Tietotyön taidot Informaation haku • Tiedon prosessointi ja hallinta • Tiedon tuottaminen • Tietotyön organisointi • Yhteisöllinen työskentely ja viestintä verkossa • Palveluiden ja laitteiden turvallinen käyttö tietotyössä Tiviittori sisältää kolme testivaihtoehtoa: Arvioi tieto- ja viestintätekniset taidot. Tunnista osaaminen ja kehittämistarpeet. Kohdista koulutus oikein. Testaa– älä arvaile! TIVIITTORI uusi työkalu tieto- ja viestintäteknisten taitojen arviointiin Tutustu ja tilaa! www.tiviittori.fi tiviittori@tieke.fi • 09 4763 0300 T I E K E TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry www.tieke.fi/tiviittori Onko ”diginatiiveilla” riittävät tieto- ja viestintätekniikan valmiudet työelämään? Millaiset ovat opettajienne valmiudet digitaaliseen toimintaan? Tarvitsetteko kehityshankkeeseen valmista kartoitustyökalua? 2
  26. 26. ITK 2015 -juhlanäyttely I nteraktiivinen Tekniikka Koulutuksessa, eli ITK-konfe- renssilla on tänä vuonna 25. juhlavuosi. Konferenssis- ta on näiden vuosien aikana muodostunut opetustek- nologian kiistaton valtakunnallinen päätapahtuma, joka tunnetaan myös Suomen rajojen ulkopuolella. Juhlavuo- den konferenssissa on myös englanninkielisiä esityksiä ja kansainvälisiä esiintyjiä. Kokonaisuutena ITK-konferenssi muodostuu neljästä toi- minnallisesta osakokonaisuudesta: - Varsinaista konferenssia edeltävänä päivänä järjestettä- vät workshopit, joissa voi käytännössä osallistua, suunni- tella ja kokeilla teemoihin liittyviä asioita. - Konferenssiesitykset, joita edustavat keynote-esitykset, teemaseminaarit ja foorumiesitykset. - Tori, jossa eri organisaatiot esittelevät avoimessa jake- lussa olevia käytäntöjään ja tuotteitaan. - ITK-näyttely, jossa alan yritykset esittelevät tuotteitaan ja palveluitaan. Monien oppilaitosten innovaatiokehitys onkin saanut uutta näkemystä juuri näyttelyosaston an- siosta. Digitaalisen maailman opetusteknologia ei ole pelkästään koulujen asia – sen tarve on edelleen kasvamassa erityi- sen voimakkaasti työelämän henkilöstökoulutuksessa, etätyöskentelyssä ja neuvotteluissa. ITK-näyttelyosastolla on vuosittain vaihtuvuutta ja uusia tulijoita on voitu ot- taa mukaan näyttelyyn. Pääosa näyttelypaikoista sijaitsee Hotelli Aulangon 3. kerroksessa vastapäätä receptionia. Muutamia näyttelypaikkoja on sijoitettu myös 2. kerrok- seen. Näyttelyalue jatkuu Kavaljeeri-rakennuksessa, jos- sa tuotteitaan ja palveluitaan esittelevät Sanoma Pro Oy, Tabletkoulu Oy ja Edulution Oy. Näyttelyosaston laajuus on varsin edustava läpileikkaus suomalaisen opetusteknologian yrityskentästä ja palve- lujen tarjoajista. Toivomme tämän näyttelyjulkaisun osal- taan auttavan entistä paremmin löytämään näyttelytarjon- nasta juuri oikeat yritykset ja palvelut. Julkaisu on laajan levikkinsä ansiosta hyvä hakuteos myös myöhempää yh- teydenottoa varten. ITK-konferenssin tavoitteena on esitellä kansallisesti tärkeitä oppimisratkaisuja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, uusia toimintatapoja, uutta osaamista sekä tuot- teita, palveluita ja kokonaisratkaisuja kansainvälisille markkinoille. ITK-näyttelyosastoille on vapaa pääsy. Näyttely on avoinna yleisölle: - torstaina 15.4. klo 9.00 - 17.00 - perjantaina 16.4. klo 9.00 - 14.00. Toivomme Teidän viihtyvän ITK-2015 juhlakonferenssissa ja tekevän ITK-näyttelyssä onnistuneita valintoja. ITK näyttelytoimikunta Jarmo Viteli Jorma Saarinen 3
  27. 27. | Hotellin 3. kerros | KavaljeeriNäyttelykartta Kavaljeeri-rakennus Hotelli Aulanko 3. kerros Pääsisäänkäynti 4
  28. 28. Näyttelypaikka nro A B C D E F G H I K L M O P S T U V Y Näytteilleasettajat aakkosjärjestyksessä adLearning ..................................................................................336 Aivoapina.fi..................................................................................307b Alfasoft Oy...................................................................................324 Anvia TV Oy..................................................................................362 AV-Rajala Oy.................................................................................331-332 AV-Tiimi LJ Oy...............................................................................323 Blackboard ..................................................................................301, 352 Canvas by Instructure Inc..............................................................325 Casio Scandinavia........................................................................351 ConnectingTalents Oy ...................................................................350B/2.krs Discendum Oy..............................................................................328 Dramaforum Oy Ltd ......................................................................311A ECDL Finland Oy ..........................................................................334 EduCloud Alliance.........................................................................329 Edulution Oy ...............................................................................Kavaljeeri H6 Electro Waves Oy..........................................................................335 e-Oppi Oy.....................................................................................312 Flowbox Oy ..................................................................................321 FromLabs Pte Ltd .........................................................................311B Fronter Oy....................................................................................318 Google -- Cloudpoint .....................................................................361 Humac ........................................................................................340 Ilona IT Oy ...................................................................................348/2.krs Innokas-verkosto..........................................................................316 itslearning ...................................................................................322 Kramer Electronics Ab Suomen sivuliike.........................................330 Kuntien Tiera Oy ..........................................................................309a Kustannusosakeyhtiö Otava ..........................................................307a-308a Laskentaväline Oy ........................................................................305 Lentävä Liitutaulu Oy ....................................................................308b Mediamaisteri Group ..................................................................304b Microsoft Oy ................................................................................303 Mobie Oy.....................................................................................337-338 MOT+ (Kielikone Oy) .....................................................................310 Multisense Oy..............................................................................343 Opetushallitus..............................................................................302 Opinlakeus-verkosto .....................................................................344 Opinsys Oy ..................................................................................333 Peda.net, Jyväskylän yliopisto........................................................317 Pronamed Finland / Työnhakupeli.fi ...............................................350A/2.krs Sahara presentation systems........................................................320 Sanoma Pro Oy ............................................................................Kavaljeeri H1-H4 SongHi Entertainment Ltd .............................................................306 Sony............................................................................................313-315 Suomen eOppimiskeskus ry. .........................................................346 Aula Suomen Koulupalvelu Oy ..............................................................319 Tabletkoulu Oy..............................................................................349/2.krs, Kavaljeeri H5 Talentum Media Oy.......................................................................326-327 Taulukeskus TK-Team Oy Ab ..........................................................339 The 3D Classroom........................................................................342 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.................................304a Typing Master Finland Oy ..............................................................345 Ukkoverkot (Cloudpoint)................................................................309b Valopi Oy .....................................................................................347 Aula Värska Vesi AS.............................................................................363 Ylioppilastutkintolautakunta / Digabi .............................................353 5
  29. 29. 301 Blackboard / Moodlerooms Jarkko Elo fi.moodlerooms.com jelo@moodlerooms.com puh. 040 869 6061 302. Opetushallitus PL 380, 00531 Helsinki Hakaniemenranta 6, Helsinki www.oph.fi kirjaamo@oph.fi puh. 029 533 1000 303. Microsoft Oy Keilaranta 7, 02150 Espoo www.microsoft.com/finland finland@microsoft.com puh. 09 8171 0400 304A. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Salomonkatu 17 A, 00100 Helsinki www.tieke.fi, www.tiviittori.fi puh. 09 4763 0400 304B. Mediamaisteri Group PL 82, 33101 Tampere Åkerlundinkatu 2 A, 33100 Tampere www.mediamaisteri.com info@mediamaisteri.com puh. 010 281 8000 305. Laskentaväline Oy Puistolantori 4, 00760 Helsinki www.laskentavaline.fi texas@laskentavaline.fi puh. 09 388 1912 306. SongHi Entertainment Ltd Särkiniementie 5 C 7, 00210 Helsinki songhientertainment.com info@songhi.com 307A–308A. Kustannusosakeyhtiö Otava PL 134, 00121 Helsinki Uudenmaankatu 10, 00120 Helsinki www.otava.fi, asiakaspalvelu@otava.fi puh. 09 199 61 309A. Kuntien Tiera Oy Leväsentie 23, 70780 Kuopio www.tiera.fi info@tiera.fi puh. 0207 347 777 307B. Aivoapina.fi Rautiaisentie 2 A 2, 02660 Espoo aivoapina.fi aivoapina@aivoapina.fi puh. 050 4803 079 308B. Lentävä Liitutaulu Oy Päivöläntie 52, 00730 Helsinki lentavaliitutaulu.fi toimisto@lentavaliitutaulu.fi puh. 050 531 8044 309B. Ukkoverkot Munkkiniemen Puistotie 25, 00330 Helsinki www.ukkoverkot.fi info@ukkomobile.fi puh. 030 514 210 310. MOT+ (Kielikone Oy) Vattuniemenkatu 21, 00211 Helsinki www.motplus.fi info@kielikone.fi puh. 09 6129 930 311A. Dramaforum Oy Ltd Metsänneidonkuja 6, 02130 Espoo www.dramaforum.fi, petrasplanetedu.com info@petrasplanetedu.com puh. 040 576 5801 311B. FromLabs Pte Ltd 8 Burn Road, Signapore 369977 www.fromlabs.com puh. +65 8268 0867 320. Sahara presentation systems Laivalahden puistotie 10, 00810 Helsinki www.saharaplc.com suomi@saharaplc.com puh. 040 903 3332 318. Fronter Nordic / Pearson Urho Kekkosenkatu 4-6 E, 00100 Helsinki fronter.fi fi@fronter.com puh. 040 710 4816 319. Suomen koulupalvelu Oy Savikkotie 8, 40420 Jyväskylä suomenkoulupalvelu.fi info@suomenkoulupalvelu.fi puh. 0104 300 300 321. Flowbox Oy Puutarhakatu 49, 20100 Turku www.flowbox.fi info@flowbox.fi puh. 010 324 3000 322. itslearning Mannerheimintie 5 C, 00100 Helsinki www.itslearning.fi finland@itslearning.com puh. 045 106 2622 317. Peda.net Jyväskylän yliopisto PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto www.peda.net info@peda.net puh. 040 805 4767 312. e-Oppi Oy Ylätie 2, 31600 Jokioinen www.e-oppi.fi info@e-oppi.fi puh. 050 911 1388 313-315. Sony Plaza Business Park Loiste, Äyritie 20, 01510 Vantaa www.pro.sony.eu ville.koskipirtti@eu.sony.com 316. Innokas-verkosto Siltavuorenpenger 5 A, 00014 Helsingin yliopisto www.innokas.fi tiina.korhonen@helsinki.fi, kati.sormunen@helsinki.fi, minna.a.kukkonen@espoo.fi puh. 050 4486 933 6
  30. 30. 325. Canvas by Instructure Inc 6th floor One Pancras Square, London N1C 4AG www.instructure.com info@instructure.com 326-327. Talentum Media Oy Itämerenkatu 23, 00180 Helsinki www.talentumshop.fi kirjatilaus@talentum.fi puh. 020 442 4100 328. Discendum Oy Kiviharjunlenkki 1 E, 90220 Oulu www.discendum.com sales@discendum.com puh. 020 718 1850 330. Kramer Elektronics Ab Höyläämötie 10, 00380 Helsinki www.kramerav.fi info@kramerav.fi puh. 0931 579 220 331-332. AV-Rajala / Rajala Pro Shop Osk.Rajala Oy PL 175, Yliopistonkatu 13 A II krs, 20101 Turku www.avrajala.fi juha.laaksonen@avrajala.fi puh. 020 753 0215 337-338. Mobie Oy Asemakatu 7, 70110 Kuopio www.mobie.fi info@mobie.fi puh. 045 255 9440 339. Taulukeskus TK-Team Oy Ab Maorlantie 3, 24800 Halikko www.tk-team.com sales@tk-team.com puh. 02 737 200 340. Humac Fredrikinkatu 48 A, 00100 Helsinki www.humac.fi esko.anttikoski@humac.fi puh. 010 230 7300 334. ECDL Finland Oy Itämerenkatu 1, 00180 Helsinki www.ecdl.fi info@ecdl.fi puh. 040 771 2474 329. EduCloud Alliance PL 29, 00023 Valtioneuvosto educloudalliance.org contact@educloudalliance.org 342. The 3D Classroom Waterfront Building, Klarabergsviadukten 63, 11164 Stockholm the3dclassroom.com/int/ marvin.turkia@sensavis.com puh. +46 70 608 34 65 344. Opinlakeus-verkosto Koulukatu 41, 60100 Seinäjoki www.opinlakeus.fi opinlakeus@sedu.fi puh. 040 830 4258 335. Electro Waves Oy Piispantilankuja 6, 02240 Espoo www.electrowaves.fi info@electrowaves.fi puh. 020 1200 100 333. Opinsys Oy PL 248, 40101 Jyväskylä www.opinsys.fi info@opinsys.fi puh. 014 459 1624 343. Multisense Oy Åkerlundinkatu 2 A, 33100 Tampere www.multisense.fi info@multisense.fi puh. 0400 855 243 347 Aula. Valopi Oy Muurahaispolku 5, 36200 Kangasala www.valopi.fi info@valopi.fi puh. 050 553 6899 345. Typing Master Finland Oy Eerikinkatu 4 A 16, 00100 Helsinki www.typingmaster.com/fi/ anssi.valiaho@typingmaster.com puh. 09 8240 8350 349 2.krs. Tabletkoulu Oy Kanavaranta 7 D, 00160 Helsinki www.tabletkoulu.fi info@tabletkoulu.fi puh. 0400 79 44 58 350A 2.krs. Työnhakupeli.fi PL 77712, 02070 Espoon kaupunki www.tyonhakupeli.fi timo.karjalainen@tyonhakupeli.fi puh. 050 550 5372 323. AV-Tiimi LJ Oy Kultasepänkatu 3, 04250 Kerava www.avtiimi.fi avtiimi@avtiimi.fi puh. 020 755 9494 324. Alfasoft Oy Tapsitie 6, 90620 Oulu www.opinaika.fi myynti@alfasoft.fi puh. 08 534 9300 336. adLearning Häntäläntie 122, 25410 Salo www.adlearning.com jussi.tuominen@adlearning.com puh. 044 3338 331 346 Aula. Suomen eOppimiskeskus ry Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna www.eoppimiskeskus.fi info@eoppimiskeskus.fi puh. 040 827 6378 348 2.krs. Ilona IT Oy Technopolis Ruoholahti Hiilikatu 3, 00180 Helsinki www.ilonait.fi ilona@ilonait.fi puh. 0207 191 510 7
  31. 31. Kavaljeeri H1-H4. Sanoma Pro Oy PL 101, 00121 Helsinki Annankatu 15, Helsinki www.sanomapro.fi asiakaspalvelu@sanomapro.fi puh. 020 391 000 Kavaljeeri H5. Tabletkoulu Oy Opetustila Kanavaranta 7 D, 00160 Helsinki www.tabletkoulu.fi info@tabletkoulu.fi puh. 0400 79 44 58 362. Anvia TV Oy Yrittäjäntie 15, 60100 Seinäjoki www.älypaperi.fi info@anviatv.fi puh. 020 7420 148 361. Google -- Cloudpoint Castreninkatu 13, 00530 Helsinki www.cloudpoint.fi info@cloudpoint.fi puh. 09 4257 9280 KIRJAA KALENTERIISI ITK-NÄYTTELY 2016 14.-15.4.2016 Näytteilleasettaja, varaa paikkasi ajoissa! 364. Kavaljeeri H6. Edulution Oy Tyysterniemenranta 7, 53920 Lappeenranta www.edulution.fi info@edulution.fi puh. 040 760 3770 352. Blackboard Jarkko Elo fi.blackboard.com jarkko.elo@blackboard.com puh. 040 869 6061 353. Ylioppilastutkintolautakunta / Digabi Suvilahdenkatu 10 B 6.krs, 00580 Helsinki ylioppilastutkinto.fi, digabi.fi, abitti.fi digabi@ylioppilastutkinto.fi puh. 0295 338 200 351. Casio Scandinavia Keilaranta 4, 02150 Espoo www.casio-laskimet.fi info@casio.fi puh. 044 72 75 776 350B 2.krs. Connecting Talents Oy Patamäenkatu 5, 33900 Tampere www.talents.fi info@talents.fi puh. 010 281 4350 363. Värska Vesi AS Pikk 41, 64001 Värska, Põlvamaa, Estonia www.varskavesi.ee mail@varskavesi.ee puh. +372 797 6110 Tee virtuaalikierroksia, katsele ja kuuntele, markkinoi tilojasi, perehdytä ja kouluta... Visumo-palvelun tarjoaa Valopi Oy Me teemme virtuaalisia ympäristöjä! www.visumo.fi Tule tutustumaan ITK:ssa hotellin aulassa! 8
  32. 32. ............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................ ............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................ ............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................ ............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................ ............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................ ............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................ ............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................ ............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................ ............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................ ............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................ ............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................ ............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................ ............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................ ............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................ Muistiinpanoja www.celain.fi Digitaaliset aineistot päänsärkynä? Ota yhteyttä ja kysy ratkaisujamme! puh. 040 578 9494 9

×