Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

DigiKilta: Oppimisanalytiikka tutkimuksen valossa - Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto

212 views

Published on

DigiKilta-hanke järjesti digitaalisia oppimisalustoja sekä oppimisanalytiikkaa käsittelevän tapahtuman Tampereella 19.9.2017.

https://digikilta.fi/2017/05/31/digikilta-tapaaminen-19-9-2017-alustat-analytiikka/

Published in: Education
  • Be the first to comment

DigiKilta: Oppimisanalytiikka tutkimuksen valossa - Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto

  1. 1. Oppimisanalytiikka tutkimuksen valossa Jarmo Viteli TRIM-tutkimuskeskus
  2. 2. Oppimisanalytiikka • Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan oppijasta kertyvien tietojen keräämistä, mittaamista, analysointia ja raportointia siten, että tarkoituksena on ymmärtää ja optimoida oppimista ja oppimisprosessia (Siemens, 2013)
  3. 3. DATA-ismi • Data-ism is a recently coined term for a kind of data philosophy or ideology. Various sources attribute this particular term to David Brooks, a prominent political commentator and writer at The New York Times. In comments about an overriding data philosophy, Brooks mentions data-ism as an obsession with data that assumes a number of things about data, including that it is the best overall measure of any given scenario, and that it always produces valuable results
  4. 4. Oppimisanalytiikan kasvun taustatekijät (Auvinen, 2017)
  5. 5. Oppimisanalytiikan opettajan prosessimalli (Verbert, 2013) 1. Tietoisuus – analytiikka on käytössä 2. Reflektio – nostaa esiin kysymyksiä ja pohtii niiden relevanttisuutta 3. Tulkinta – vastaa relevantteihin kysymyksiin ymmärtääkseen datan arvo 4. Toiminta ja vaikuttavuus – opettajan toiminta muuttuu datan ymmärryksen seurauksena – pedagogiset toiminnot
  6. 6. Miten oppimisanalytiikka näkyy opettajan toiminnassa? • Oppimisanalytiikkaa käytetään usein esim. arvioimaan riskejä siitä, ketkä oppijat ovat vaarassa pudota kelkasta, keskeyttää opintonsa tai eivät ole suorittaneet tehtäviään ajoissa jne. Tätä voisi kutsua ensimmäisen tason analytiikaksi joka ei ole yhteydessä itse oppimisprosessin aikana tapahtuvaan opettajan pedagogiseen toimintaan – Macro-taso • Toisen tason oppimisanalytiikka toimii itse oppimisprosessin tukena ja saa aikaan opettajan toiminnan uudelleen suuntautumista eli pedagogisia ratkaisuja, jotka johtuvat opettajan saamasta datasta ja siitä tekemästään tulkinnasta – Micro-taso
  7. 7. Teachers Dashboards in Practice: Usage and Impact (I. Moleaar et al, 2017) • Hollannissa 38 opettajaa osallistui tutkimukseen oppimisanalytiikan käytön yhteydestä opettajan toimintaan • Observoitiin yksi 50 minuutin matikan tunti • Käytössä adaptiivinen matikka-aineisto, joka automaattisesti tuotti oppilaan kykyjä vastaavan tehtävän • Oppilaat jaettiin matemaattisten kykyjen mukaan kolmeen ryhmään 25 %, 50 %, 25 % - standardoidun testin perusteella
  8. 8. Tutkimuskysymykset 1. Kuinka usein ja missä vaiheessa opettajat katsoivat dashboardia? 2. Mitä pedagogista tietoa opettajat käyttivät tulkitessaan dataa? 3. Mitä pedagogisia ratkaisuja opettajat käyttivät käytettyään dashboardia? 4. Muuttuiko opettajien opetuskäytännöt dashboardin käytön jälkeen?
  9. 9. Tulokset • 1. Dashboardia käytettiin yhteensä 317 kertaa, vaihteluväli 2 -22. 50 minuutin oppitunnilla • 2. Enemmän dashboardia hyödyntäneet käyttivät myös useampia tapoja arvioida oppijoiden ja luokan edistymistä ja tuen tarpeita • 3. Enemmän dashboardia käyttäneet opettajat antoivat enemmän ja monipuolisempaa palautetta ja tukea kuin vähiten käyttänyt opettaja ryhmä. • 4. Opettajien käyttäytyminen muuttui dashboardin käytön myötä.
  10. 10. Pohdittavaa • Näyttö tässä vielä kovin pienellä otoksella mutta osoitti kuitenkin oppimisanalytiikan mahdollisuuksista • Yhteys itse oppimistuloksiin vielä ohut • Auvisen väitöskirjassa tutkittiin automaattisen palautteen ja kannustuksen merkitystä opistosuorituksiin ohjelmoinnissa • Tulos osoitti, että hyvät opiskelijat hyötyivät tästä eniten • Analytiikan yleistyessä on syytä vakavasti pohtia myös data-ismin haasteita ja sen taustalla olevaa ihmis- ja oppimiskäsitystä. • Miten oppimisanalytiikan avulla voidaan kehittää oppimisen designia?
  11. 11. Digitaalinen peruskoulu Vuoden 2017 selvityksen alustavia tuloksia ja aikatauluja Tampereen (TRIM) ja Turun (RUSE) yliopisto PI Jarmo Viteli
  12. 12. DP-hankkeen tavoite • Tavoitteena hankkia tietoa uuden oppimisen, digitaalisen pedagogiikan, uusien oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen nykytilasta ja kehittämisvalmiuksista peruskoulussa. • Raportissa käsitellään teemaa viidessä temaattisessa asiassa: strategia, toimintaympäristö, osaaminen, digitaalisten resurssien hyödyntäminen sekä kehittyminen ja tuki • Tampereen selvitysosuus koostuu itsearviointityökaluista rehtorille, opettajille ja oppilaille. Turun osuus arvioi opettajien ja oppilaiden osaamista taitotestien avulla.
  13. 13. Itsearvioinnin alustavia huomioita • Kattava otos (opettajia 1990 ja rehtoreita 217) • Digistrategian osalta koulut ovat hyvässä kehitysvaiheessa, tosin opettajien ja rehtoreiden käsitykset asiasta ovat hieman erilaiset • Toimintaympäristöt ovat kehittyneet mutta edelleen osa opettajista ilmoittaa mm. langattoman verkon toimimattomuudesta omassa koulussaan/luokassaan • Opettajat edelleen ovat keskeisiä digikäyttäjiä oppitunneilla suhteessa oppilaisiin • Opettajilla osaaminen on vahvistunut mutta vanhemmilla opettajilla on enemmän digiosaamisvajetta suhteessa nuorempiin • Opettajat suhtautuvat positiivisesti digin käyttöön omassa opetustyössään mutta haasteita on teknisessä ja pedagogisessa osaamisessa ja toimintaympäristön luotettavuudessa
  14. 14. ICT-taitotesti - Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskuksessa testattiin 2017: - 2162 peruskoulun opettajaa (naisopettajia 75 % / miesopettajia 25 %) - 5455 peruskoulun 9. luokan oppilasta (tyttöjä 53 % / poikia 47 %) - otoskunnista (68) 65 osallistui testauksiin  maantieteellisesti varsin edustava otos - Analyysit keskittyvät osaamiseen, opettajien täydennyskoulutukseen sekä digiresurssien hyödyntämiseen koulutyössä - Poimintoja alustavista tuloksista: • Keskimäärin opettajat hallitsevat hyvin tiedonhaun, erilaisten digiviestimien käytön, sovellusten asennukset ja päivitykset sekä tekstinkäsittelyn • Miesopettajat ovat naisopettajia merkitsevästi osaavampia tiedonhakua lukuun ottamatta • Heikointa osaaminen on alkeisohjelmoinnissa, (mobiili)sovellusten käyttöönotossa, tietoverkoissa ja yllättäen myös kuvankäsittelyssä sekä esitysgrafiikassa • Peruskoulun päättävien luokkien oppilaiden osaaminen jää opettajia selvästi heikommaksi kaikilla testatuilla osa-alueilla. Parhaiten oppilaat hallitsevat tiedonhaun, tekstinkäsittelyn, digitaaliset viestintävälineet ja -palvelut sekä sovellusten asennukset ja päivitykset. • Tytöt hallitsevat poikia paremmin koulutyöhön ja kommunikointiin sekä verkostoitumiseen liittyvän käytön, pojat puolestaan menestyvät tyttöjä paremmin teknistä osaamista vaativissa tehtävissä. • Oppilailla todetaan olevan merkittäviä puutteita tietokoneiden peruskäyttöosaamisessa sekä erityisesti teknisemmillä osa-alueilla (tietoverkot, ohjelmoinnin alkeet). Taustalla lienee se, että nuorten arjessa korostuu mobiililaitteiden varsin kommunikaatio- ja viihdepainotteinen käyttö. • Soveltamista edellyttävät tietoturvaan liittyvät tehtävät ovat oppilaille, mutta myös monelle opettajalle haastavia; teoriassa asiat tiedetään, muttei asioita osata soveltaa käytännön tilanteisiin.
  15. 15. ”Perinteiset oppimateriaalit ovat edelleen sekä oppilaiden että opettajien vastausten perusteella koulutyössä käytetyimpiä oppimis- ja opetusresursseja.” ”Täydennyskoulutusta on saatu eniten tietoteknologian ja toimistosovellusten peruskäytössä. Opettajien toiveissa on sisällön tuottamiseen ja sovelluksiin liittyvä lisäkoulutus (mihin kuuluu myös ajankohtainen ohjelmointi).”
  16. 16. Aikataulu • Analyysien purku jatkuu • DP-raportti ohjausryhmän arviointiin ja kommenteille 29.9. • Raportti painoon 16.10 ja julkistus ohjausryhmän linjausten mukaisesti. • Vuoden 2018 datan keruu tammi-maaliskuu ja loppuraportti syksyllä 2018 jossa kootaan yhteen kolmen seurantavuoden tulokset.

×