Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Logistia suomi-netti-01

394 views

Published on

Nordautomation page 5

Published in: Entertainment & Humor
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Logistia suomi-netti-01

  1. 1. puunjalostus logistiikka service M A G A Z I N E 1 2 0 0 6L O G I S T I S E N O S A A M I S E N K E S K I T T Y M Ä K A U H A J O E L L A
  2. 2. Kaskinen Teuva Kauhajoen keskusta Isojoki 1 45 13 10 Kankaanpää Topeeka Jalasjärvi Rahikkatie SeinäjokiKurikka Valtatie 67 87 Aro 2 43 12 11 6 14 88 9 1 L O G I S T I S E N O S A A M I S E N K E S K I T T Y M Ä K A U H A J O E L L A Pesmel Oy Vesme Systems Oy Antti Lindfors Oy Done Logistics Oy Elmega Oy Seppo Ryödi Oy Pinomatic Oy Forsfood Oy Kauhajoen Konevalmiste Oy Loumetal Oy Ossin Metalli Oy Kometos Oy Traypack Engineering Oy Teknologiakeskus Jussilantie 2 Puh. 06 234 1111 www.pesmel.com Enontie 2 Puh. 06 234 0400 www. vesme.com Keskustie 23 Puh. 06 234 5200 www.anttilindfors.fi Hakasivuntie 1, PL 521 Puh. 020 525 3000 www.donesolutions.com Keskustie 23, Kokoonpanohalli Hakasivuntie 5 Puh. 06 231 4555 www.elmega.fi Kauppatie 46 Puh. 06 232 1666 sroy@kauhajoki.fi Pohjolantie 7 Puh. 06 235 0300 www.pinomatic.fi Ajokkikuja 5 Puh. 06 230 2200 www.forsfood.fi Pohjolantie 10-12 Puh. 06 231 5210 www.konevalmiste.com Nikkarinkuja 4 Puh. 06 231 3760 mkloukko@kauhajoki.fi Keskustie 30 Puh. 06 234 7400 www.ossinmetalli.fi Keskustie 23 Puh. 06 234 2200 www.kometos.com Puusepäntie 14 Puh. 020 640 12344 www.traypack.fi 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 ALUEENKARTTA
  3. 3. M A G A Z I N E 1 2 0 0 6 PÄÄKIRJOITUS L O G I S T I S E N O S A A M I S E N K E S K I T T Y M Ä K A U H A J O E L L A SISÄLTÖ ISSN 1458-0403 Ylläpito- ja huoltotoiminnot ovat yhä tärkeämpiä materiaalinkäsit- telyjärjestelmille. Yritykset, jotka hyödyntävät korkeasti automati- soituja logistisia järjestelmiä haluavat maksimoida linjojen tuotantokapasiteetin. Koska kaikki järjestelmät vaativat myös ylläpitoa, päivitystä ja valvontaa, ajanmukainen tapa on käyttää edistyneitä palvelumalleja. Tässä Logistia-lehdessä kerrotaan kauha- jokisten yritysten panostuksesta service- toimintoihin. Rakennettaessa maailman- laajuisia after-sales-tukitoimintoja, ovat laatuvaatimukset korkeat ja on oltava fyysisesti lähellä asiakasta. Käytännössä toiminta vaatii modernit sopimusmallit sekä yhteistyötä paikallisten huoltopal- velutuottajien tai globaalien partnerei- den kanssa. Nykyään after-sales ei tarkoita vain varaosien myyntiä vaan lisäarvon tuotta- mista, joka takaa luotettavan toimivuu- den ja korkean käyttöasteen.Toiminta- malli ongelmatilanteiden ennaltaehkäi- systä on osoittanut etunsa monella teollisuuden alalla. Säännöllisillä yllä- pidon huoltosopimuksilla laitetoimitta- jan ja järjestelmän käyttäjän välillä, on mahdollista jopa pidentää takuuaikaa. Järjestelmän toimittajan ja asiakkaan läheinen yhteistyö sekä säännöllinen läsnäolo asiakkaan toimitiloissa lisää tietämystä kehittää tuotteita asiakkaan tarpeiden mukaan. Internet-teknologia mahdollistaa logististen järjestelmien valvonnan ja tuen on-line-periaatteella etäältäkin. Uusia sovelluksia, joissa on yhdistetty uudenaikainen automaatio internetin tuomiin mahdollisuuksiin ovat esimer- kiksi: – Henkilöautojen näytöt esim. huol- loista diagnooseineen. Järjestelmä arvioi seuraavan huollon ajan ja näyttää tehdyt toimet asentajille. – Ylläpidon mittausjärjestelmä tuoden joustavuutta ennaltaehkäisevään yllä- pitoon. Eri toimintaympäristöissä huolto- välit voivat vaihdella. – Kapasiteetin lisääminen ja uudistamistoimenpiteet päivittämällä järjestelmää. Huolimatta kaikista näistä nykyajan mahdollisuuksista, voidaan pohtia mitä tulevaisuus tuo mukanaan. On olemassa esimerkkejä toimivista malleista, joissa automaation tuottaja rakentaa itse asiakkaalle järjestelmän, jossa järjestel- män takaisinmaksu perustuu käytettä- vään kapasiteettiin.Tämän tyyppisiä esimerkkejä löytyy jo joiltakin teollisuu- denaloilta kuten LRP (Logistics Service Providers). Automatisoidulle materiaalin- hallinnalle tämä on uusien liiketoiminta- mallien looginen jatko. Julkaisija: Kauhajoen seudun Verkostopilotti / LOGISTISTEN JÄRJESTELMIEN KEHITYSOHJELMA Koordinaattori Jaana Suksi Teknologiapuisto 1, 61800 Kauhajoki 040 571 1305 jaana.suksi@kauhajoki.fi www.logistia.net Päätoimittaja Petri Helo,Vaasan Yliopisto 050 556 2668 Layout Mainostoimisto Bock's Office Oy Paino I-Print Logistia-Magazine 1/2006 Service toimintojen edut Kuva: Materiaalinkäsittelyalan vaiheita (lähde: Keskinen, Simo 2005) Petri Helo Logististen järjestelmien professori Vaasan Yliopisto Materiaalin- käsittelylaitteet Logistiset järjestelmät Service- toimintamallit Operaattorimallit ja yhteisliittymät 3 4 5 6 7 8 10 12 13 13 14 Pääkirjoitus Puun jatkojalostukseen investoidaan jälleen Tukinkäsittelyn ammattilainen laajentaa tuoterepertuaariaan Puusta tekeminen ei lopu Tutkimustyötä tehdään kansainvälisissä verkostoissa Joukkuehenkeä kirkkoveneellä soutaen Huoltosopimuksilla toimintavarmuutta Vesme Systemsillä service- toiminnot kehittyneet voimalaitos- toimitusten ansiosta vahvaksi yksiköksi Done Logistics Oy:n Customer Support-palvelut räätälöityinä asiakkaille Pesmelillä huoltoystävällisyys merkittävä tekijä jo suunnittelu- vaiheessa Verkostot ja tuki potkaisevat yritykset hyvään Faarttiin
  4. 4. Kauhajoen seudulla on vahvaa osaamista puun käsittelyyn. Alueella valmistetaan materiaalin- käsittelyjärjestelmiä ja laitteita aina tukin lajittelusta puun jatko- jalostuksen työstövaiheisiin saakka. Yrityksille on yhteistä aktiivinen tuotantomenetelmien kehittäminen yhdessä asiakkaan kanssa. Nordautomation Oy Kristiinan- kaupungista on tullut tunnetuksi Pohjoismaiden johtavana tukin- käsittelytekniikan tekijänä. Pinomatic Oy Kauhajoelta valmis- taa puuteollisuuden tarpeisiin laitteita, kuten pinontalaitteita, kuljettimia ja liimalevypuristimia. Mariocon Oy puolestaan edustaa neljää kansainvälistä puuteolli- suuden laitevalmistajaa. Puuteollisuuden laitteiden myyn- tiin on erikoistunut Mariocon Oy, joka toimii Kauhajoelta käsin. Yritys edustaa Suomessa neljää kansainvälistä puuteollisuuden laitevalmistajaa. Melko nuoren yrityksen myynti on lähtenyt yrittäjä Matti Asumuksen mukaan hyvin käyntiin. – Puun jatkojalostuksessa oli pitkään in- vestointihaluttomuutta, joka nyt on pur- kautumassa isoiksi investointitarpeiksi. Marioconin tärkeimmät päämiehet ovat slovenialainen höyläkoneita, sormi- jatkos- ja puristinlinjoja valmistava Ledinek ja saksalainen rakennuspuu- sepänteollisuuden erikoistyöstökoneita valmistaja Hundegger. Lisäksi myydään saksalaisen Möhringerin vannesahoja sekä tanskalaisen Obel-P-Groupin suur- jaksopuristimia ja lamellihöyliä. Kahden hengen yrityksessä Matti Asumus vastaa myynnistä ja markki- noinnista ja Tapani Korpela kuljetinlin- jojen ja -laitteiden huollosta. Matti Asumus kertoo, että puunjalos- tuksen laitteet ovat kehittyneet kovaa vauhtia. – Nopeus, tarkkuus ja helppokäyttöi- syys ovat aivan eri luokkaa kuin aikai- semmin. Uusien laitteiden avulla voi- daan jatkojalostusta tehdä eri tavalla kuin ennen, Asumus kertoo. Marioconin asiakkaat ovat mm. talo- ja hirsitalo-, palkki- ja kattotuoliteolli- suudesta. – Taloteollisuudessa menee kovaa tällä hetkellä, ihmiset rakentavat paljon.Talo- tehtaita on Suomessa toista sataa, sa- moin sahoja ja palkkitehtaita. Niissä riit- tää meille työsarkaa. Tulevaisuudessa Mariocon hakee kas- vua yhteistyökumppanien kautta.Tarkoi- tuksena on vahvistaa sähkö- ja automaa- tio-osaamista, suunnittelua sekä huolto- toimintaa. Järjestelmätoimittajien kans- sa Mariocon toimii yhteistyössä. Asumus kertoo, että heillä ei Suomes- sa ole juuri kilpailijoita, sillä heidän edus- tamansa tuotteet ovat erikoislaitteita vaativiin tarpeisiin. – Kilpailemme myös tarjoamalla huol- topalvelut ja varaosat. Myös asennusten valvonta ja koulutus kuuluu palveluum- me, Asumus kertoo. LOGISTIA-MAGAZINE1/2006 4 Yhteystiedot: Mariocon Oy Teknologiapuisto 1, PL 65 61801 Kauhajoki puh. (06) 230 8353 gsm 040 594 8492, 040 583 0846 Puun jatkojalostukseen investoidaan jälleen Mariocon on erikoistunut puuteollisuuden laitteisiinVahvaa osaamista puun käsittelyyn Teksti: Tiina Rantakoski
  5. 5. BUSINESS Pohjoismaiden johtavana tukin- käsittelytekniikan tekijänä tunne- tun Nordautomation Oy:n toimin- ta on laajentunut nyt myös jatko- jalostuksen puolelle. Keskeisenä tavoitteena yrityksessä on myös kasvava markkinaosuus vaneri- ja selluteollisuuden puunkäsittelyyn. Nordautomation Oy:n pääkonttori sijait- see Kristiinankaupungissa, tuotanto- yksikkö on Alajärvellä.Yrityksen liike- vaihto on noin 15 miljoonaa euroa. Toiminta-alueen laajentamisen taus- talla on toimitusjohtaja Pauli Ojalan mukaan mukautuminen alan rakenne- muutoksiin ja suhdannevaihteluihin. Sahateollisuudessa viimeiset pari vuotta ovat olleet tavallista hiljaisempia ja Nordautomationilla onkin panostettu uusien alueiden löytämiseen ja kehittä- miseen. – Sahojen tukkienkäsittelyssä olemme olleet jo kauan markkinajohtaja, mutta nyt olemme pääsemässä mukaan myös sellu- ja vaneri- ja kertolevyteollisuuteen, Pauli Ojala kertoo. Jatkojalostuslaitostoimitusten asiak- kaat ovat pääasiallisesti vanhoja tuttuja tukinkäsittelylaitteiden toimituksista. Jatkojalostustoimituksia on tehty mm. lamellihirsitehtaalle ja suurtehohöylää- möön. Uutta tuotekehitystä on tehokas höylän nopeuden mukaisesti automaat- tisesti säätyvä syöttölaitteisto. – Tuotekehittelymme lähtökohtana ja tavoitteena on asiakkaan tuottavuutta ja liiketoimintaa parantavat ratkaisut. Yksittäinen laitteisto tai edes kokonai- nen tuotantolinja ei ole lopullinen tuot- teemme, vaan tuottavasti toimiva pro- sessi, Ojala korostaa. Menestyksekkään tuotekehittelytyön takeena on työstään innostunut hyvä ja osaava henkilökunta. Vuoden 2002 aikuiskouluttajana pal- kittu Nordautomation on yritys, jossa arvostetaan jatkuvaa itsensä kehittämis- tä ja kouluttautumista. Nyt ovat meneil- lään massaräätälöinti-, 3D-suunnittelu- ja PDM -tuotetietohallintakoulutukset. – Myös omaehtoisella vapaa-ajalla ta- pahtuvalla kouluttautumisella ja siihen kannustuksella on tärkeä merkitys, Ojala sanoo ja mainitsee pitkät erikoisammat- titutkinnot ja useiden insinöörien kou- luttautumisen diplomi-insinööreiksi. Nordautomationin keskeisiin tavoittei- siin kuuluu viennin kasvattaminen eri- tyisesti Ruotsiin ja Venäjälle.Viennin osuus on tähän saakka vaihdellut vuosit- tain 30 - 40 prosentin välillä. Ruotsiin yrityksellä on jo vahvat siteet, sillä Nordautomation on kuulunut vuo- desta 1999 ruotsalaisen Carl Bennett AB:n omistaman Sorb-konsernin puun- jalostusteollisuutta palvelevaan yritys- ryhmään. Pauli Ojala toimii tässä ryh- mässä myös entisen Interlogin, nykyisen Nordautomation Ab:n toimitusjohta- jana. Lyhyet toimitusajat projekteissa ja tarvit- taessa nopea avunsaanti asiakkaalle prosessin äkillisissä tarpeissa ovat tärkeä kilpailuvaltti Nordautomationille. – Tähän on mahdollista, koska yrityk- sellä on oma konepajatoiminta sekä omat sähkö- ja automaatio-osastot. Tärkein tuotannontekijämme on tieten- kin positiivisen asenteen omaava osaava ja itseään kehittävä henkilöstömme, joka ymmärtää myös asiakastoimialamme sykliset ja epäsäännölliset työaika- tarpeet, arvioi Pauli Ojala. Tuotekehitys palvelee asiakkaita Lisää vientiä Ruotsiin ja Venäjälle Nopeat toimitukset valttina LOGISTIA-MAGAZINE1/2006 5 Tukinkäsittelyn ammattilainen laajentaa tuoterepertuaariaan Nordautomation panostaa tuotekehitykseen Yhteystiedot: Nordautomation Oy PL 40 64101 Kristiinankaupunki Puh. (06) 220 3500 www.nordautomation.fi Nordautomation Oy toimitti Stora Enso Varkauden tehtaalle vesistön ylittävän tukkikuljettimen. Se on lähes kilometrin pituinen miehittämätön kuljetin ja osa laajaa tukinlajittelun ja sahaansyötön kokonaistoimitusta.
  6. 6. Kauhajoella sijaitseva Pinomatic Oy valmistaa materiaa- linkäsittelylaitteita puuteolli- suuden tarpeisiin. Pääasiakkaat ovat kotimaasta, puun jatkojalos- tuksen sekä huonekalu- ja puu- sepänteollisuuden parista. – Asiakkainamme on ovi- ja ikkunatehtaita, parkettiteollisuut- ta, huonekalu-tehtaita ja nykyisin myös sahojen yhteydessä olevaa jatkojalostusta. Asiakkaat ovat yrittäjäpohjaisista pienistä yrityk- sistä aina suuriin metsäyhtiöihin, kuvailee myyntijohtaja Petri Oravamäki. Pinomatic Oy:n tuotteet ovat pinonta- laitteet, kuljettimet, sahauslaitteet, lii- malevypuristimet sekä uusimpana vi- suaalinen konenäkölaite.Tällä hetkellä materiaalin siirto- ja käsittelylaitteet muodostavat liikevaihdosta 75 prosent- tia, mutta puristin- ja konenäkölaittei- den osuuden odotetaan jatkossa kasva- van. – Pyrimme siihen, että voimme toi- mittaa kokonaisen tehtaan laitteet vaik- kapa ovituotantoon.Tavoitteenamme on olla edelläkävijä ja siksi panostamme tuotekehitykseen, Oravamäki korostaa. Pinomaticin tuotantotilojen laajennus valmistui marraskuussa. Laajennuksella haettiin entistä parempaa mahdolli- suutta testata suuriakin linjakokonai- suuksia jo tehtaalla ennen asiakkaalle toimitusta, kertoo Oravamäki. Kokonaisvaltaista palvelua parantaak- seen yritys on kehittänyt konenäkölait- teen, joka vahvistaa osaamista nopeiden katkaisusahalinjojen toimituksissa. – Konenäkölaitteen kehittäminen on ollut vaativaa, yhteistyökumppanina siinä on ollut uranuurtaja, alalta yli 15 vuoden kokemuksen omaava ruotsalai- nen Erik Åstrand. Laitteen ohjelma on hänen uusin sovelluksensa konenäkö- tekniikassa, kertoo Oravamäki. Konenäkölaitetta käytetään katkaisu- sahalinjoilla ja laadutuksessa. Kone tun- nistaa viat ja katkaisee puun huonot kohdat pois.Tämän jälkeen puu jatke- taan uudella sormijatkoksella. – Tuotekehitys on jatkuvaa, uusia tuotteita haemme yhdestä kahteen vuodessa, Oravamäki vahvistaa. Viennin osuus on tällä hetkellä 10 - 15 prosenttia, tuotteita lähtee mm. Espan- jaan, Italiaan,Viroon ja Puolaan parketti- ja liimalevyteollisuuteen. Pinomatic on kuitenkin panostamassa vientiin entistä enemmän. – Toukokuussa osallistuimme Han- noverin messuille ja teimme ensimmäi- sen suuren panostuksen vientiin. Kiin- nostus oli hyvä ja kaukaisimmat yhtey- denotot ovat tulleet Japanista ja Kana- dasta. Vientiartikkeleina ovat liimalevypuris- timet ja puristimiin liittyvät muut yksit- täiset laitteet. – Asiakkaalle räätälöityjä, asiakaskoh- taisia linjoja toimitamme tällä hetkellä vain kotimaahan. Puunjalostusteolli- suuden automatisointi on melko nuorta ja siinä on tulevaisuudessa isojakin tar- peita. Negatiivisena puolena alan muu- toksissa on, että massivipuisten huone- kalujen valmistaminen on loppumassa kotimaassa, ne tuodaan Suomeen pääosin Itä-Euroopasta. – Ja Suomessa kun olisi Euroopan pa- ras raaka-aine, tiheäsyinen mänty, Ora- vamäki huomauttaa. Oravamäki näkee puunjalostusteolli- suuden tulevaisuuden kaiken kaikkiaan kuitenkin positiivisena. – Ei puusta tekeminen lopu Suomes- sa. Me uskomme siihen. Kokonaisvaltaista palvelua LOGISTIA-MAGAZINE1/2006 6 Puusta tekeminen ei lopuPuusta tekeminen ei lopu Yhteystiedot: Pinomatic Oy Pohjolantie 7 61800 Kauhajoki Puh. (06) 235 0300 e-mail: pinomatic@pinomatic.fi
  7. 7. Slovakia, Kiina, Singapore, Iso- Britannia, Liettua, Kauhajoki. Logististen järjestelmien professo- rin Petri Helon pelikenttä on hyvin globaali, kuten on toimialakin. Helo on toiminut professorina vuoden 2003 alusta saakka Vaasan yliopiston tuotantotalouden yksikössä, sijoituspaikkana Kauhajoki. Toimistostaan teknologiakeskus Logis- tiasta Petri Heloa tavoittaa silloin tällöin, mutta ehkä useammin hänet tapaa tut- kimusryhmänsä projektien palavereista, toimialan yrityksistä selvitystä tekemäs- tä tai vaikkapa toiselta puolelta maapal- loa kansainvälisten yhteistyökumppanei- den luota. Helon ja tutkijaryhmän suurennusla- sin alla voivat ovat mobiili ohjaus, kette- rämmät globaalit toimitusverkostot tai elintarvikkeen tuoreuden yhteys logistis- ten järjestelmien nykytehokkuuteen. Logististen järjestelmien tutkimus- ja innovaatiohankkeen tavoitteena on ollut käynnistää toimialan tutkimustoimintaa alueella.Tutkijaryhmä on kasvanut jo yli kymmenen hengen suuruiseksi, ja työtä tehdään ennen kaikkea projekteittain. Kansainvälinen tutkijajoukko työskente- lee muun muassa Seinäjoelta ja Vaasasta käsin. – Oleellinen tekijä tutkimustoiminnas- sa on ollut kansainvälisyys, johon on pa- nostettu julkaisujen avulla ja kansainvä- lisellä rekrytoinnilla.Tutkimusta tehdään nykyään kansainvälisissä verkostoissa, ja jo projektien rahoittajat vaativat partne- reita ulkomailta, Helo vahvistaa. Professuuri perustettiin Kauhajoelle toi- mialan yritysten aloitteesta ja eteläpoh- jalaiset yritykset toimivat myös rahoitta- jina. On selvää, että tutkimustoiminnan oletetaan tuovan konkreettista hyötyä yrityksille. – Teemme pieniä projekteja ja selvityk- siä, soveltavaa tutkimusta yhdessä yri- tysten ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Mitä hyötyä siitä on ollut yrityk- sille, pitäisi kysyä niiltä, Helo sanoo vaati- mattomasti. Hän lisää työn olevan usein sparrausluonteista, asiantuntemuksen antamista yritysten käyttöön. Koska pienillä ja keskisuurillakaan yri- tyksillä ei ole mahdollisuutta ottaa ve- tääkseen isoja EU-rahoitteisia tutkimus- projekteja, luonnollinen ja hyvä toiminta- tapa on olla mukana yrityksen tuotekehi- tysprojektissa, joita saattaa olla yksi-kaksi vuodessa. Helo sanoo logististen järjes- telmien toimialan tutkimuksen olevan yleensä hyvin konkreettista. – Yleensä mennään aika äkkiä oikeasti tekemään, eikä liikuta pelkästään yleisel- lä tasolla. Hyvänä puolena tällaisessa työssä on, että se tuo osallistuville tahoille kon- kreettista tietoa.Toisaalta halu tehdä ”käsinkosketeltavaa” tutkimusta saattaa estää kaikille yhteisten hankkeiden kehit- tämisen siinä pelossa, että strategista tietoa valuu kilpailijoiden käsiin. Helon tutkijaryhmässä on muun muassa kehitelty investointien takaisinmaksu- laskelma, jota on jo sovellettu usealle yritykselle.Tällä hetkellä isoimpana hankkeena on meneillään ASDN Agile Supply Demand Networks -tutkimus, jossa kehitetään työkaluja globaalien toimitusverkostojen kehittämiseksi ketterämmiksi. Tieteitä yhdisti yhdessä kuluttajakäyt- täytymisen tutkimusprofessorin kanssa tehty selvitys. Siinä tarkasteltiin kulutta- jien näkemyksiä elintarvikkeiden nyky- tuoreustasosta. Selvityksessä haettiin tietoa, ovatko tiettyjen elintarvikkeiden kohdalla logistiset ratkaisut yli- tai ali- viritettyjä. Kansainvälisiä kontakteja Helon tutki- musryhmällä on muun muassa Slova- kiaan, jossa on SIMUSTEEL-hankkeen kautta kehitetty terästehtaan tuotannon simulointiohjelmaa Euroopan hiili- ja teräsunionin rahoituksella. Kiinassa puolestaan on osallistuttu itäisen Shaanxin maakunnan logistiik- kaselvityksiin. Seutu on hyvin maatalous- valtaista, mutta öljy-, kaasu- ja kivihiili- varoiltaan rikasta. Petri Helo ja Guangyo Xiong tekivät analyysin logistiikan kehi- tysmahdollisuuksista. Petri Helo on vahvasti mukana myös ICIL-konferenssien rakentamisessa. Kan- sainvälisen teollisuuslogistiikan yhdistyk- sen tapaaminen oli vuonna 2003 Vaasas- sa ja viime vuonna Uruguayssa.Tällä het- kellä Helo on yhdistyksen puheenjohtaja ja valmistelemassa Liettuassa alkuvuon- na 2006 pidettävää seuraavaa ICIL-kon- ferenssia. Edessä onkin parin viikon mat- ka Kaunaan. Maailmaa kiertäneen Helon mielestä globalisaatio on toimialan yrityksille ennen kaikkea mahdollisuus. – Suomesta voi viedä tuotteita, kun tuote on hyvä ja kunnollinen. Paras ja ainoa ostetaan aina, Helo täsmentää ja korostaa tuotekehityksen merkitystä. – Markkinoita maailmassa riittää, Helo sanoo ja näyttää vakuudeksi kuvaa kiina- laisesta paperitehtaasta, jossa paperi myydään arkkeina ja viallisten arkkien tarkistuksen tekevät naiset – käsityönä. Sparrausta ja asiantuntemusta Terästehtaan simulointia ja elintarvikkeen tuoreutta LOGISTIA-MAGAZINE1/2006 7 Tutkimustyötä tehdään kansainvälisissä verkostoissa
  8. 8. Viikoittaiset treenit ja monta tiukkaa kisaa kuuluu Suupohjan kirkkovenesoutajien kesään. Kovasti nousussa olevaa harrastusta keventävät tempaukset, kuten soutukisa Euroopan komission joukkuetta vastaan. Kirkkovenesoutu on suomalainen erikoi- suus, 12 metriä pitkässä puuveneessä soutaa 14 soutajaa perämiehen johdolla. Kisojen ja retkisoutujen matkat vaihte- levat kymmenestä kilometristä jopa 70 kilometriin. Suupohjan joukkueen yhdyshenkilö ja myös veneen omistaja on Pekka Soini, joka työkseen toimii logististen järjes- telmien tulosyksikön johtajana Done Logistics Oy:llä. Suupohjalaisten vene kantaakin nimeä Pekan paatti. Vuoden päätapahtuma on Sulkavan Soutu, jossa Suupohjan kisajoukkue ylsi kolmannen kerran neljänneksi. Mukana Sulkavalla oli myös kakkosjoukkue ja retkisoutuun osallistunut naisjoukkue Suupohjan Seireenit. Kaikkiaan Sulkaval- la on mukana eri lähdöissä yhteensä 500 joukkuetta, osa tosissaan kisaamas- sa ja osa hauskaa pitämässä. – Kaikki joukkueemme harjoittelevat tiiviisti. Seireenitkin saivat kehuja, että osaavat soutaa eivätkä airot kolise yh- teen, kertoo myös naisjoukkueen perä- miehenä toimiva Soini. 14 hengen tasatahtinen soutaminen vaatii hitsautumista yhteen ja hyvää joukkuehenkeä. – Kisajoukkueessa ei paljon ehdi mai- semia katsella, mutta hienossa kelissä ja hyvässä seurassa soutaminen on silti nautinto, hän korostaa. Suupohjalaisten soutajien harjoitus- paikkana on Pitkämön tekoallas Kuri- kassa. Kilometrejä tulee parin tunnin harjoituksessa 12 - 18.Viime kesän aikana ykkösjoukkue ehti harjoitella peräti 576 kilometriä. Kakkosjoukkueel- lekin kertyy harjoituskilometrejä 180 ja naisjoukkueelle 120. Kisoja on ykkösjoukkueen kalenterissa useita, viime vuonna menestystä on tul- lut mm.Virtain soudussa, jonka 20 kilo- metrin matkan Suupohja voitti. Soutuharrastus on vakiintumassa ja soutajat ovatkin hakeutumassa omaksi Kauhajoen Karhun jaostoksi. – Harrastus on tullut alueelle jäädäkseen, arvioi Pekka Soini. Hänelle itselleen soutu on ympärivuoti- nen harrastus, talvisin hän osallistuu sisäsoudun ergo-kisoihin. Parhaimpana menestyksenä on 13.sija MM-kisoista Bostonista vuonna 2003. Myös perheen tyttärellä Johannalla ja vaimolla Tertulla on taskussaan SM-mitaleita ja Suomen ennätyksiä. – Soutu on monelle hyvä liikuntatapa, sillä se vahvistaa koko kroppaa rasitta- matta kuitenkaan liikaa, Soini sanoo ja houkuttelee mukaan uusia harrastajia. Vaikka suurin osa soutajien vuodes- ta kuluu harjoitellessa ja kilpaillessa, mahtuu mukaan myös piristäviä tem- pauksia. Edellisvuonna Suupohjan jouk- LOGISTIA-MAGAZINE1/2006 8 kirkkoveneellä soutaen Teksti: Kuva: Tiina Rantakoski Pekka Soini Joukkuehenkeä
  9. 9. kue matkasi Brysseliin kisaamaan komission sivistys-, kulttuuri- ja urheilu- osaston joukkuetta vastaan. Kilpailu käytiin Hazenwinkelin olympiasoutu- stadionilla. Komission joukkue kilpaili olympiaveneellä (kahdeksikolla), mutta paremmin tahdissa pysyneet suupohja- laiset ottivat leikkimielisessä kilpailussa voiton kirkkoveneellä. – Kilpailua tärkeämpää oli kuitenkin harrastuksen tunnetuksi tekeminen ja kansainvälisten kontaktien luonti. URHEILU LOGISTIA-MAGAZINE1/2006 9 Kirkkovene kiikarissa Kirkkovene on vanha suomalainen tapa liikkua järvillä. Vanhoina aikoina kirkkoveneillä mentiin kyläkunnittain nimensä mukaisesti kirkkoon. Pitkillä puuveneillä soudettiin myös tervaa sisämaasta rannikolle. Nykyisissä kilpasarjoissa veneiden on oltava rakennettu suomalaisesta puusta. Rungon pituus saa olla enintään 12 metriä ja leveyden tulee olla ulkomitaltaan 1,8 - 1,95 m. Keulan tulee kansalliseen tapaan olla selvästi ulospäin kalteva ja kaareva. Metallinen keulasuoja on sallittu. Istuimet ja jalkatuet ovat vapaarakenteisia. Airojen on oltava puurakenteisia (suomalaisesta puusta).
  10. 10. LOGISTIA-MAGAZINE1/2006 10 Kauhajokiset materiaalinkäsittely- alan yritykset ovat aktiivisesti viime vuosina panostaneet Service-toimintojen kehittämiseen. Käytännön kokemuksien kautta on opittu, että toimitettujen kuljetin- järjestelmien hyvä käyttövarmuus on niin asiakkaan kuin toimittaja- yrityksenkin etu. Käyttövarmuutta saadaan ennakoinnilla ja syste- maattisella, samalta toimittajalta tulevalla huollolla. Myöskin Help- Desk- toiminto takaa nopean vianetsinnän ongelmatilanteissa sovitun avain-henkilön kanssa. Varaosapaketit projekti- toimitusten yhteydessä Huoltosopimuksilla ennakointia ja tehokkuutta Modifiointi laitetoimittajalta Materiaalinkäsittelyjärjestelmät ovat yleensä aina asiakkaalle räätälöityjä, yksilöllisiä linjoja, joihin hankitaan komponentteja maailmanlaajuisesti. Tästä on seurauksena, että ei ole mah- dollista pitää varaosavarastoa keskite- tysti valmistajalla. Järkevintä on siis, että varaosat ovat valmiiksi siellä missä niitä tarvitaan ja heti saatavilla.Vara- osien toimitusajat laitevalmistajille voi- vat olla jopa useita viikkoja, jos ne hanki- taan erikseen tilauksesta komponentti- toimittajalta. Kustannussäästöä varaosapaketin hankinnassa tulee siitä, että laiteviat saadaan heti korjattua viallista kompo- nenttia vaihtamalla. Myös niiden han- kinta on edullisempaa projektin toteu- tuksen aikana samanaikaisesti varsinai- sen osatilauksen mukana, toimituskulut ovat edullisemmat. Lisäksi järjestelmien valmistajilla on kokemusperäistä tietoa osien kulumisesta sekä linjan toimivuu- den kannalta ns. kriittisistä komponen- teista, jotka ovat varaosapaketeissa mukana. Keskittämällä huollot laitetoimittajalle, pystytään hyödyntämän laitevalmista- jan dokumentointia ja kokemusta tehok- kaan huollon takaamiseksi.Tuotantolai- toksissa ei ole nykyään pitkiä huolto- seisokkeja, joiden mukaan ennen sovit- tiin kuljetinjärjestelmien isot huollot, jolloin pystyttiin takaamaan huolto- asentajat kohteisiin. Nykyään huoltoso- pimukset takaavat huoltoasentajat oikeaan aikaan paikalle ja huoltoyksikön toimintaa pystystään pyörittämään suunnitelmallisesti. Korjauksista johtu- vaa seisokkiaikaa pyritään minimoi- maan ennakoinnilla ja tietämyksellä edellisistä huolloista, joiden toimenpi- teet saadaan kätevästi huoltoraporteis- ta. Näistä nähdään myös ennakkoon varaosatarpeet. Laitteiden ja komponenttien uusiminen on merkittävä osa service-toimintoja nykyään.Tiukentuvat turvallisuusmää- räykset, mm. CE-merkinnät, ovat johta- neet linjojen modifiointiin.Tämä kan- nattaa tilata laitetoimittajalta, jolla on paras tietämys ja tekninen dokumen- tointi laitteesta.Teknologian nopea kehitys on myös johtanut mm. logiik- kojen vanhentumiseen ja lopulta niiden tuotetukien päättymiseen, jolloin toi- mintaepävarmuus kasvaa. Uuden logii- kan vaihdon myötä myös tuotetukitoi- minnot palautuvat. Esimerkiksi elintar- viketeollisuudessa materiaalina käytet- tävä ruostumaton teräs on pitkäikäinen samalla kun laitteistojen teknologian elinkaari paljon lyhyempi, jolloin on kannattavaa uusia linjojen paineistus, hydrauliset ja sähköiset osat sekä logiikkaohjaukset. Huoltosopimuksilla toimintavarmuutta merkittävä lisä service- toimintoihin Antti Lindfors Oy:llä SERVICE Teksti: Kuvat: Jaana Suksi Elina Varpuluoma ja Martin Silander
  11. 11. Antti Lindfors Oy on toimittanut juusto- linjoja perustamisestaan, v. 1989 lähtien. Juustojen esipuristusaltaiden moderni- soinnista on kasvamassa merkittävä osa After Sales-toimintoja. Idea esipuristus- altaiden uudistamisesta tuli asiakkaalta. Oli tiedostettu, että se olisi huomatta- vasti edullisempaa kuin ostaa uusi.To- teutettiin Kauhajoen tuotantotiloissa pilottihankkeena altaan modernisointi, jossa vaihdettiin mm. logiikka, anturit ja paineilmatekniikka vastaamaan nyky- aikaa. Projekti onnistui hyvin ja kustan- nustehokkaasti, kertoo myyntipäällikkö Martin Silander Antti Lindfors Oy:ltä. Vastaavia juuston esipuristusaltaita on maailmalla noin 200 kpl, joten uudistus- töitä on hyvin tiedossa. Altaiden moder- nisoinnilla saavutetaan turvallisuusmää- räysten ja CE-merkinnän lisäksi parempi laatu, toimintavarmuus ja jopa juustojen jäljitettävyys sähköisesti. Merkittävää säästöä saadaan modernisoidun altaan myötä automatisoinnilla; säästetään yli kahden linjatyöntekijän työ. Antti Lindfors Oy:n tavoitteena on uudistaa vuodessa 3-4 allasta; yksi allas on koko ajan työn alla Kauhajoen yksi- kössä.Tällä hetkellä Service käsittää noin 10 % liikevaihdosta, mutta tavoitteena on saavuttaa 20%, jopa 30 %, uskoo toimitusjohtaja Antti Lindfors. Antti Lindfors Oy:lla on varaosa-varas- tointijärjestelmä sekä nopeat lentorahti- sopimukset toimituksiin, johtuen elintar- viketeollisuuden linjojen ehdottomasta toimintavarmuusvaatimuksesta. Kul- jettimien ja laitteiden toimituksiin kuu- luu myös varaosapaketti, joka käsittää kriittiseksi luokitellut varaosat.Varaosat on luokiteltu kolmeen luokkaan; kriitti- set, kuluvat ja ns. yleisvaraosat.Varaosa- toimitus käsittää myös TETRA PAKin pakkauskoneet. LOGISTIA-MAGAZINE1/2006 11 Case Juuston esipuristusaltaiden uusinta Lisätiedot: Martin Silander Antti Lindfors Oy Kauhajoki, Finland Puh. (06) 234 5200 www.anttilindfors.fi
  12. 12. LOGISTIA-MAGAZINE1/2006 12 Service-toiminnot ovat Vesme Systemsillä olleet merkittävä osa liiketoimintoja johtuen mm. voi- malaitospuolelle suuntautuneista toimituksista; siellä kunnossapito ja siten toimintavarmuus on laki- säädelty. Voimalaitospuolella on myöskin yleistä, että kunnossa- pitopalvelut ostetaan ulkoa, koska heillä ei ole resursseja pitää omaa henkilökuntaa automatisoiduissa yksiköissä vain kunnossapitoa varten. Ennalta sovitut tarkastus- käynnit ovat normaali käytäntö, jotta laitevikojen ennaltaehkäisy on toimivaa. Voimalaitostoimituk- sista saatu kokemus on ollut hyvä pohja myös muihin asiakaskoh- teisiin kuten paperi-, puunjalostus ja kappaletavarateollisuuteen toimitettuihin sovelluksiin. Vesme Servicen palveluihin sisältyy tar- kastuskäynnit asiakkaan luona. Käyntien aikana kartoitetaan huoltoa vaativat kohteet ja mahdollisesti tarvittavat varaosat sekä määritellään tarvittavat huoltotyöt. Myös ikääntyneiden järjestel- mien nykyaikaistamistarpeet voidaan kartoittaa näillä käynneillä.Tarvittavat toimenpiteet sovitaan yhdessä asiak- kaan kanssa tarkastusraportin perus- teella. Projektin luovutusvaiheessa käydään läpi järjestelmän kunnossapitosuunni- telma käyttö- ja huolto-ohjeineen. On suositeltavaa jo takuuasioihin liittyen, että pidetään tarkastuspöytäkirjaa, johon kirjataan tehdyt tarkastukset tuloksineen ja suoritetut toimenpiteet. Projektien luovutuksen yhteydessä kou- lutetaan mekaaninen käyttöhenkilö- kunta niin linjan turvallisuusseikkoihin kuin kunnossapitoonkin. Käydään läpi mitä he pystyvät tai saavat tehdä enna- koivassa kunnossapidossa tai ongelma- tilanteissa. Saatavilla on myös lisäkoulu- tusta mm. henkilökunnan vaihdoksissa. Vesme Systemsillä on myös koettu tar- peelliseksi ns. feedback-koulutus puolen vuoden käytön jälkeen, jossa käydään läpi käytännön kokemuksien mukanaan tuomia ongelmia toteaa Kari Anttila, Vesme Systemsin myyntipäällikkö. Koulutus on osa service-toimintoja service-toiminnot kehittyneet voimalaitos- toimitusten ansiosta vahvaksi yksiköksi Vesme Systemsillä Kari Anttila Vesme Systems Oy Puh. (06) 234 0400 www.vesme.com SERVICE
  13. 13. LOGISTIA-MAGAZINE1/2006 13 Pesmelillä huoltoystävällisyys ja järjes- telmien toimintavarmuus huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa valitsemalla huoltoystävällisiä ratkaisuja. Järjestel- missä käytetään vain kokemuksen myö- tä luotettavaksi havaittuja komponent- teja.Toimituksiin kuuluu aina varaosa- paketti, joka käsittää ainakin kriittiset varaosat; tässä kokemusta komponent- tien elinkaaresta käytetään hyväksi vara- osapaketin sisältöä laadittaessa.Vara- osat myöskin merkataan yksilöintitar- roilla, joissa on samat tunnisteet kuin kuljettimen piirroksissakin kertoo Pes- melin Service-osaston projektipäällikkö Timo Rajaharju. Tuotekehitystä tehdään yhdessä asiak- kaan kanssa projektin luovutuksen jäl- keenkin; kokemuksen ja tuotekehitys- projektien kautta tulleita hyviä ideoita välitetään asiakkaille yhteistyössä myyn- tiverkoston kanssa. Pesmel on aloittanut viimevuosina Help Desk- toiminnot, koska nopea asiakas- palvelu on yhä tärkeämpää projekteissa. Organisoidun 24h päivystyksen ansios- ta asiakkaalla on mahdollisuus saada apua ympäri vuorokauden, vaikka mistä- päin maailmaa. Pesmelillä on maailmanlaajuinen huol- toverkosto; yhteyshenkilöitä on maail- manlaajuisesti niin Viron, Saksan ja USA:n tytäryhtiöissä kuin kattavan agenttiverkoston kautta. Käytettävissä on tietoa asiakkaidensa laitteiden kom- ponenteista suoraan valmistajalta. Hy- vää lisäresurssia saadaan tekemällä yh- teistyötä laitevalmistajien kanssa. Myös tämä toimintamalli tuntuu olevan kas- vussa ja verkostoitumista on tapahtunut, kertoo Service-päällikkö Heikki Marttu- nen. Help-Desk-toiminnasta apu vuorokauden ympäri Huoltosopimukset Kauhajoella toimivalla Done Logistics Oy:llä on 10 vuoden koke- mus päivystys-toiminnoista. Ny- kyään on saatavana jopa läpi vuo- rokauden päivystys tarvittaessa. Asiakkaan tuotantolaitoksien toi- minta-aikojen mukaan tehdään räätälöityjä sopimuksia tukipalve- luista, joita voi olla tietyille kellon- ajoille esim. 5x16h tai vaikka läpi- vuorokauden (7x24h), kertoo after- sales engineer Jarmo Hernesniemi Done Logistics Oy:stä. Done Logistics Oy:n Service-osaston päi- vystys on jaettu tietojärjestelmä- ja säh- köisen automaation toimintojen varmis- tukseen. Nykytekniikkaa, hyviä datayh- teyksiä hyödyntäen läpivuorokautinen päivystys on helposti toteutettavissa; päivystystä voidaan hoitaa vaikkapa päi- vystysvastaavan kotoa käsinkin. Customer Support-palvelut räätälöi- dään asiakkaidentarpeiden mukaan pe- rusajatuksena kehittää tuotantolaitos- ten toimintoja jatkuvasti yhdessä asiak- kaiden kanssa.Yhteistyökumppanuus takaa järjestelmien häiriöttömän toimin- nan tulevaisuudessakin. Merkittävää kasvua service-puolelle on tullut muu- tos- ja modernisointitöistä olemassa oleviin linjoihin johtuen myös lisäänty- neistä turvallisuusvaatimuksista. Muu- tostöinä on tehty järjestelmien laajen- nuksia, ohjausjärjestelmien sekä turva- järjestelmien modernisointeja. Done Logisticsilla on kehittynyt servi- ce-toimintoihin käytännön kautta jous- tava organisaatiomalli, jossa service-toi- minnot on jaettu läpi organisaation aina sille, kenen osaamiseen toiminto kuuluu. Toimintoja johtaa Jarmo Hernesniemi Seinäjoen ja Kauhajoen yksiköistä käsin. räätälöityinä asiakkaille Pesmelillä huoltoystävällisyys Heikki Marttunen Pesmel Oy, Kauhajoki, Finland Puh. (06) 234 1111 www.pesmel.com Done Logistics Oy:n Customer Support-palvelut Jarmo Hernesniemi Done Logistics Oy, Customer Support Seinäjoki, Finland Puh. 020 525 3126 fax. 020 525 3190 http://www.donesolutions.com/ merkittävä tekijä jo suunnitteluvaiheessa
  14. 14. Teksti: Kuva: Tiina Rantakoski Tiina Rantakoski FAARTTI LOGISTIA-MAGAZINE1/2006 14 TEKNOLOGIAKESKUS Suupohjan yrityshautomo Faartti on parin vuoden aikana osoitta- nut, että toiminta on tullut hyvään saumaan. Hautomon kautta on perustettu jo 19 uutta yritystä ja toiminnassa on mukana aktiivi- sesti 75 henkeä, joista pääosa eli 55 on hautomoyrittäjiä ja loput 20 paikallisten yritysten kehittämis- projekteihin osallistuneita työn- tekijöitä. Mukana olevat kertovat saaneensa hautomosta tarvitse- maansa tukea ja asiantuntija- apua yrityksen käynnistämiseen. Tulokset osoittavat, että yrityselämä on entisestään vilkastumassa Kauhajoen seudulla ja naapurikunnissa.Tärkeitä uusia työpaikkoja on yrityshautomon kautta syntynyt 40 ja uudistettuja paik- koja arviolta 90.Yrityskehitys Faartti on järjestänyt kolme yrittäjäkoulutuskoko- naisuutta, joihin on osallistunut 50 hen- kilöä. Yrityshautomon etuna ovat asiantun- tijapalvelut ja taloudellinen tuki mm. toimitilojen muodossa. Faarttin avulla on helppo verkostoitua omalle alalle seutukunnan osaamiskeskittymien kautta. Faartti toimii teknologiakeskus Logistiassa Kauhajoella (aloina metalli, teollisuusautomaatio, logistiset järjes- telmät ja tiedonhallinta ),TEAK Oy:ssä Teuvalla (rakennuspuusepänteollisuus ja huonekaluteollisuus) sekä Nikkarikes- kuksen suojissa Jurvassa (huonekalu- teollisuuden ja sisustusalan suunnit- telu). Tom Craycroft perusti maahantuonti- ja vientiyrityksensä viime vuonna. Kolme vuotta sitten Yhdysvalloista Suomeen kotiutuneelle Craycroftille yrityshauto- mo on tuonut ennen kaikkea verkostoja. Yrittämisestä hänellä on kokemusta ko- timaastaan jo 20 vuoden ajalta. Saman- laista yrityksen käynnistämisapua oli tarjolla Yhdysvalloissa 80-luvulla. – On hyvä, että joku on taputtamassa olkapäälle ja helpottamassa alkua. Hau- tomosta saat tukea ja tarvittavia tietoja helposti. Craycroft kertoo saaneensa hautomon kautta apua myös suomen kielessä. Hä- nen oman yrityksensä vahvuutena ovat englanti äidinkielenä sekä kontaktit Yh- dysvaltoihin. Häntä työllistääkin tällä hetkellä eniten traktorin hyttien osien tuonti USA:sta. Hänen yrityksensä neu- vottelee ostot USA:ssa, kerää osat yhdys- valtain keskiosassa sijaitsevaan keskus- varastoon, hoitaa pakkaamiseen konttei- hin ja tuottaa ne Suomeen asiakkaille. Asiakkaina on jo pari merkittävää val- mistajaa, jotka ovat samaa konsernia. Toimitusmäärät ovat kasvaneet jatku- vasti.Tulevaisuudessa on tarkoituksena myös viedä suomalaisia tuotteita Yhdysvaltoihin. Tom Craycroft toimii teknologiakes- kus Logistian yrityshautomossa Kauha- joella. Liikeideana traktorien hyttien osien tuonti USA:sta YHTEYSTIEDOT Suupohjan yrityshautomosta jo 19 yritystä Verkostot ja tuki potkaisevat yritykset hyvään Faarttiin Yrityskehittämö Faartti TC-trading Martti Kerkelä Teknologiakeskus Logistia Kauhajoki, Finland Puh. (06) 230 8307 www.suupohja.fi/yrityshautomo Thomas Craycroft Teknologiakeskus Logistia Puh. 0400 822 556 Email: tomcray@kauhajoki.fi
  15. 15. YHTEYSTIEDOT Logistia,Teknologiakeskus,Teknologiapuisto 1, 61800 Kauhajoki www.logistia.net/teknologiakeskus, info@logistia.fi, puh. 06 230 8320 Antti Lindfors Oy ArtsiCon Oy Botnia Service Oy DataSteel Oy Done Logistics Oy Elmega Oy Enerlo Oy F-Cons Oy Forsfood Oy Havutuote Ky Ironic Oy Isojoen Laitevalmiste Oy Jurmet Oy KA Control Oy Kauhajoen Konepaja Oy Kauhajoen Konevalmiste Oy Kauhametalli Group Oy Kivilahden Konepaja Oy Kometos Oy Konesuunnittelu Pekka Piippo Korpi Laser Ky LC Logistics Center Oy Loumetal Oy LP-suunnittelu Oy Mariocon Oy Mobida Oy Neviso Oy Nordautomation Oy Ossin metalli Oy Pesmel Oy Pinomatic Oy Relicomp Oy Seppo Ryödi Oy Suunnittelutoimisto Ilmo Uusitalo Traypack engineering Oy Vesme Systems Oy www.anttilindfors.fi Elintarviketeollisuuden järjestelmätoimittaja. Kone-ja laitetoimittaja; pakkauskoneet, laatikonkäsittelyjärjestelmät, kuljettimet. www.artsicon.com Ohjelmointi, suunnittelu, 3D-simulointi. www.botniaservice.fi Vuokratyövoiman välitys- palvelut sekä metalliteolli- suuden alihankintatyöt. www.datasteel.fi Metalliteollisuuden alihankinta. www.donesolutions.com Automatisoidut materiaalin- käsittely- sekä informaatio- järjestelmät. www.elmega.fi Automaation ja sähköistyksen- suunnittelu. www.enerlo.fi Logististen ratkaisujen konsultointia. www.kauhajoki.com/fcons Liikkeenjohdon konsultointi, verkostoitumishankkeiden koordinointi, metalliteolli- suuden alihankintatoiminnan kehittäminen. www.forsfood.fi Elintarviketeollisuuden käsittelykoneiden valmistus ja maahantuonti sekä käsittely- järjestelmien suunnittelu ja toteutus. www.havutuote.fi Logististen ratkaisujen suunnittelu ja projektien koordinointi ja konsultointi. www.logistia.net Laitteiden suunnittelu ja valmsitus. www.logistia.net Laitteiden ja koneiden suunnittelu ja valmistus. www.logistia.net Metalliteollisuuden alihankkija. www.kacontrol.fi Ohjelmointi- ja automatisointi- palvelut. www.logistia.net Metalliteollisuuden alihankintatyöt. www.konevalmiste.com Koneiden ja laitteiden suunnittelu ja valmistus. www.logistia.net Metallirakenteet ja niiden osien valmistus. www.logistia.net Metalliteollisuuden alihankintatyöt. www.kometos.com Elintarviketeollisuuden käsitte- lylaitteiden ja kuljettimien suunnittelu ja valmistus. www.logistia.fi Koneiden ja laitteiden suunnittelu. www.logistia.net Laserleikkauspalvelut. www.lclogistics.com Tuotannon ja logistiikan konsultointi. Projektien suunnittelu ja koordinointi. www.logistia.net Lamelli-, rulla- hihna- ,ruuvi-ja ketjukuljettimet, siirtovaunut, kääntöpöydät ja nostokuljetti- met. Kuljettimien suunnittelu ja toteutus. www.logistia.net Laite ja konesuunnittelu. www.mariocon.fi Puuntyöstökoneiden myynti, huolto ja maahantuonti. www.mobida.fi Logististen ratkaisujen konsultointi. Ruggeroidut PC:t maahantuonti ja myynti. www.neviso.fi Tietotekniikka-alan palvelu- ja konsulttiyritys. www.nordautomation.fi Tukinkäsittelyjärjestelmien suunnittelu ja toteutus. www.ossinmetalli.fi Metalliteollisuuden alihankintatyöt; laserleikkaus, särmäys, hitsaus. www.pesmel.com Automatisoidut materiaalin- käsittelynjärjestelmät, automatisoidut varastoratkaisut. www.pinomatic.fi Laitteiden valmistaja puusepänteollisuudelle ja puun jatkojalostukseen sekä huonekaluteollisuudelle. www.relicomp.fi Metalliteollisuuden alihankintatyöt. www.logistia.net Sähköistyksen ja automaation suunnittelu. www.logistia.net Laitteiden ja koneiden suunnittelu. www.traypack.fi Elintarviketeollisuuden laitteiden ja koneiden suunnittelu ja valmistus. www.vesme.com Logistiset ratkaisut teolliseen materiaalinkäsittelyyn. Materiaalinkäsittelyalan yritykset Kauhajoella
  16. 16. www.logistia.net Thaimaa Belgia Costa Rica Englanti Hollanti Intia Islanti Itävalta Australia Belgia Costa Rica Englanti Espanja Hollanti Indonesia Intia Irlanti Islanti Saksa Slovakia Slovenia Suomi Sveitsi Tanska Thaimaa Norja Portugali Puola Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Kanada Kreikka Kroatia Norja Puola Ranska Ruotsi Tsekki Turkki Unkari USA Uusi -Seelanti Viro Luxemburg Israel Italia Itävalta Kanada Kiina Kreikka Latvia Liettua Meksiko Sveitsi Thaimaa Tunisia Turkki Unkari Uusi-Seelanti Venäjä Viro Yhdysvallat ToimistotReferenssit Logistia – logistiikan maailma

×