Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Ketterä kehittäminen julkishallinnossa

401 views

Published on

Karoliina Luoto Työterveyslaitoksen ketterän kehittämisen seminaari 13.12.2013
Mikä on ketterässä kehityksessä julkishallinnolle erityisen uutta? Mistä syntyy menestynyt ketterä kehityshanke? Mistä tietää, onko ketterä?

Published in: Leadership & Management
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Ketterä kehittäminen julkishallinnossa

  1. 1. Ketterä kehittäminen julkishallinnossa Työterveyslaitoksen ketterän kehittämisen seminaari Karoliina Luoto, Codento· 13.12.2013
  2. 2. Karoliina Luoto + Codento Konsultti, ketterä projektinhallinta, konseptointi Aiemmin: tuoteomistaja, verkkotyön kehittäjä, viestintäihminen Älykkään ohjelmistokehityksen konsulttiyritys
  3. 3. Ketterät projektit onnistuvat useammin kuin vesiputousmallilla tehdyt.
  4. 4. Miksi? • Suunnittele – toteuta – testaa – julkaise toimii hienosti selkeissä, tarkkarajaisissa kokonaisuuksissa • Tällaisia on maailmassa vähän
  5. 5. Tyypillisimmät ongelmat vesiputousprojekteissa: 1. Kommunikoinnin puute 2. Kasautuvat ongelmat 3. Hutiin menevä toiminnallisuus 4. Viivästykset 5. Aikaa ja rahaa kuluu riitelemiseen 6. Vastuun välttely varsinkin asiakkaan päässä 7. Muuttuvia vaatimuksia / kasvavaa ymmärrystä ei saada hallittua
  6. 6. Mistä ketterän etu syntyy? Ketterän ohjelmistokehityksen julistus ”Kokemuksemme perusteella arvostamme: Yksilöitä ja kanssakäymistä enemmän kuin menetelmiä ja työkaluja Yhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluja Toimivaa ohjelmistoa enemmän kuin kattavaa dokumentaatiota Vastaamista muutokseen enemmän kuin pitäytymistä suunnitelmassa Jälkimmäisilläkin asioilla on arvoa, mutta arvostamme ensiksi mainittuja enemmän.” Ks. http://agilemanifesto.org/iso/fi/
  7. 7. Ketterä mallikaan ei kuitenkaan ole hopealuoti Kuva: Chris Turner Photography, Flickr
  8. 8. Miten julkishallinto onnistuu ketterässä kehityksessä? Avainrooleissa: 1. Vastuun otto visiosta eli projektin suunnasta 2. Resursointi 3. Koko päätöksentekoketjun pohtiminen läpi 4. Hankinta 5. Sopimushallinta 6. Läpinäkyvyys
  9. 9. 1. Vastuun otto visiosta Kuva: aglet, Flickr
  10. 10. Vastuun otto visiosta Tärkeä huomioida: • Jatkuvan kehittämisen ja sitoutumisen paradigma • Toiminnan ja käyttäjän tarpeita ei voi ymmärtää kukaan paremmin kuin tilaaja • Ominaisuuksien priorisointi tärkein tilaajan tehtävä • Tiimin jäsenten vastuunoton tukeminen teknologiavisiosta
  11. 11. Photo: California Bakery, Flickr 2. Resursointi
  12. 12. Resursointi Tärkeä huomioida: • Tuoteomistajapanos 20 % työvoimasta -> 5 hengen tiimissä kokonainen työpanos • Jos tuoteomistajan ensimmäinen ketterä projekti, koulutusta tarvitaan • Pistemäinen ketteryysvalmennus voi olla hyväksi matkan varrella
  13. 13. Photo: PittCaleb, Flickr 3. Käy läpi koko päätöksentekoketju
  14. 14. Koko päätöksentekoketju Tärkeä huomioida: • Ohjausryhmän oltava vision takana ja ymmärrettävä työtapa -> ohjausryhmäsopimus? • Monesti metodieroja suhteessa ketterän tiimin toimintaan on esim. päätöksenteossa • Tärkeää tehdä läpinäkyväksi • Yhteistyön aluksi hyvä katsoa läpi metodit koko ketjun läpi johtoryhmästä toteutustiimiin • Retrospektiivit, varsinkin parannusten tekeminen, ketteryyden ytimessä
  15. 15. Photo: Aarni Heiskanen, Flickr 4. Hankinta
  16. 16. Hankinta Tärkeä huomioida: • Ostetaan työtä, ei tiettyä lopputulosta • Huippuosaamisen houkutteleminen • sitoutumalla itse ja ilmaisemalla se, tarjouskilpailua mainostamalla, julkisella referenssillä, henkilökohtaisilla onnistumispalkinnoilla • Osaamisen arvioiminen: arvioidaan nimettyjen resurssien, ei yrityksen osaamista • Osaamisen säilyttäminen: vaihdoksista sopiminen • Yhteistyökyvyn ostaminen, esim. yhteistyökokemuksesta palkitseminen
  17. 17. Photo: SanFranAnnie, Flickr 5. Sopimushallinta
  18. 18. Sopimushallinta Tärkeä huomioida: • Sopimuksen keskeyttäminen tärkein pelote toimittajalle • Pienin hyväksyttävä tuote (mimum viable product) 50 % budjetista, jotta ketteryys toteutuu • Läpinäkyvyys tärkein riskinhallintamekanismi • Koodi jäätävä ostajalle, esim. GitHub
  19. 19. Photo: decade_null, Flickr 6. Läpinäkyvyys
  20. 20. Läpinäkyvyys Tärkeä huomioida: • Kaikki tärkeimmät artefaktit oltava kehitystiimiin asti saatavilla • Myös budjettinäkymä
  21. 21. Mistä tietää että on ketterä? Esimerkki kriteeristöstä: 1. Käyttäjät osallistetaan kehitysprosessiin 2. Tiimillä on valtaa tehdä päätöksiä 3. Vaatimukset elävät mutta aikataulu ei 4. Vaatimukset kuvataan ylätasolla, kevyesti ja visuaalisesti 5. Kehitystyö tapahtuu pienissä osajulkaisuissa, joita voidaan kehittää edelleen 6. Keskitytään säännölliseen tuosten ulos saamiseen 7. Tehdään jokainen ominaisuus valmiiksi ennen kuin siirrytään seuraavaan 8. 80/20 -sääntö: keskitytään etsimään 20 %:n ratkaisuja jotka täyttävät 80 % tarpeesta 9. Testausta tehdään koko projektin läpi – testaa ajoissa ja usein 10. Yhteiskehittelevä ote kaikilta projektin pelaajilta
  22. 22. Kiitos! Kommentteja, kysymyksiä? Karoliina.luoto@codento.com · @totoroki · +358 40 7658504

×