Suhdanne11 1

706 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
706
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
4
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Suhdanne11 1

  1. 1. Suhdanne 1/2011MATKAILU- JA RAVINTOLA-ALAN KEHITYSNÄKYMÄTMatkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa rywww.mara.fi
  2. 2. 2Matkailu- ja Ravintola-palvelut MaRa ry 17.3.2011Matkailu- ja ravintola-alan näkymät1 Yleinen talouskehitys Suomi on toipumassa nopeasti vuoden 2009 taantumasta. Kansantalouden koko- naistuotannon volyymi lisääntyi viime vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3,1 prosenttia edellisvuodesta. Kasvua on edesauttanut erityisesti vienti- kysynnän elpyminen, mutta myös yksityinen kulutus ja investoinnit ovat olleet nousussa. Suotuisan kehityksen ennakoidaan jatkuvan tänä ja ensi vuonna. Brutto- kansantuotteen arvioidaan kasvavan tänä vuonna noin 3 prosenttia ja 2012 lähes yhtä paljon. Yksityisen kulutuksen määrä kasvoi kotitalouksien ostovoiman nousun myötä 2,6 prosenttia viime vuonna. Tänä vuonna yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan noin 2 prosenttia, vaikka kotitalouksien reaalinen ostovoima tuskin lainkaan li- sääntyy. Taustalla on säästämisasteen ennakoitu lasku luottamuksen suotuisaan ta- louskehitykseen lisääntyessä. Vuonna 2012 yksityisen kulutuksen kasvuvauhdin arvioidaan jatkuvan kuluvan vuoden kaltaisena. Myös työn kysyntä kääntyi viime vuonna nousuun. Tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 1,1 prosenttia. Bkt:n ja tehtyjen työtuntien suhteella mitattu kansantalouden työn tuottavuus kohosi 2,0 prosenttia. Työttömyysaste oli viime vuonna 8,4 pro- senttia. Tänä vuonna sen ennakoidaan alenevan vajaaseen 8 prosenttiin, mistä se lievästi supistuu myös ensi vuonna. Kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio voimistui viime vuonna edellisvuoden nollakehityksestä runsaaseen prosenttiin. Tänä vuonna hintojen nousun ennakoi- daan kiihtyvän mm. veromuutosten ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kallistumisen myötä noin 2,5 prosenttiin. Vuonna 2012 hintojen arvioidaan kohoa- van noin 2 prosenttia kuluvasta vuodesta. Palkansaajien ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna 2,5 prosenttia edellisvuodes- ta. Tänä vuonna nousuvauhdin ennakoidaan jatkuvan likimäärin viime vuoden kal- taisena. Ensi vuonna ansiotason arvioidaan kohoavan noin 3 prosenttia kuluvasta vuodesta.
  3. 3. 32 Matkailu- ja ravintola-alan kehitys12.1 Myynti ja käyttöaste2.1.1 Toteutunut kehitys 2010 Matkailu- ja ravintola-alan kokonaismyynnin arvo kasvoi 2010 noin 1,5 prosenttia vuotta aiemmasta2. Alan palveluiden kysyntä (= myynnin määrä) kohosi vajaan pro- sentin myyntihintojen noustua hieman yli 0,5 prosenttia3. Koska myös alan tarjonta lievästi kasvoi, säilyi kapasiteetin käyttöaste jokseenkin edellisvuoden tasolla. Sekto- reittain ja etenkin alueittain4 kehityksessä oli osin tuntuviakin eroja. Myyntikehitys piristyi selvästi toisella vuosipuoliskolla, jolloin kasvua myynnin arvossa oli noin 4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta. Volyymissa nousua oli vieläkin enemmän eli lähes 5 prosenttia ruokatarjoilun alv:n alentamisen painettua myyntihintakehityksen negatiiviseksi. Hotelli- ja ravintola-alan myynnin volyymin ja kansantalouden kokonaistuotannon kehitys (1972 = 100) 280 260 240 HR-ala 220 BKT 200 180 160 140 120 100 72 76 80 84 88 92 96 2000 2004 2008 2012 E Lähteet: TK, Valvira (MaRa/HL) Kuvio 1: Hotelli- ja ravintolapalveluiden kysyntä taittui vuosien 2005-2007 nopean kasvun jälkeen 2008 laskuun, joka taantuman syvenemisen myötä selvästi jyrkentyi 2009. Yleisen talouskehityksen pi- ristyminen sekä ravintolaruoan alv:n aleneminen käänsivät myynnin volyymin viime vuonna nousuun, jonka ennakoidaan kiihtyvän tänä vuonna. Anniskeluravintoloiden myynnin arvo kasvoi Valviran osin otospohjaisen seurannan mukaan viime vuonna hieman alle 2 prosenttia edellisvuodesta. Määrällisesti myyn- nissä oli vajaan puolen prosentin nousu myyntihintojen kohottua noin 1,5 prosenttia.51 Matkailu- ja ravintola-alaan ei ole tässä luettu mukaan liikennettä eikä matkatoimistoja.2 Vastaava liikevaihdon muutos oli Tilastokeskuksen mukaan 3,4 %. Ero suhteessa myynnin arvon muutokseen selittyyalv:n muutoksilla 2009-2010.3 Myyntihintojen muutos 2010 vuotta aiemmasta oli alan keskeisimpien myyntikomponenttien osalta Tilastokeskuksenmajoitustilaston ja kuluttajahintaindeksin (KHI) mukaan seuraava: majoitus -1,1 %, ruoka- ja alkoholittomat juomat -0,4 % ja alkoholi 4,8 %.4 Alueelliset kehityserot anniskeluluvin toimivissa ravintoloissa tammi-syyskuussa 2010 käyvät ilmi Valviran nettiosoit-teesta www.valvira.fi kohdasta Alkoholi/Tilastot.5 Valviran mukaan alkoholitoimitukset ravintoloille absoluuttialkoholina vähenivät 2010 3,8 % viime vuodesta. Myy-mälämyynnissä pudotusta oli 1,7 % ja koko tilastoidussa kulutuksessa 2,0 %.
  4. 4. 4 Kehitys vauhdittui selvästi toisella vuosipuoliskolla, jolloin myynnin arvo kohosi run- saat 4 prosenttia6 ja volyymi lähes 5 prosenttia vuotta aiemmasta. Hotelli- ja ravintola-alan myynnin arvon ja volyymin muutokset 2009-2010 6 4,8 3,9 4 2 1,5 0,8 Muutos (%) vuotta aiemmasta 0 -0,9 -2 -4 -3,2 -4,1 Arvo -6 Volyymi -8 -8,1 -10 2009 1-6 2010 7-12 2010 2010 Lähteet: TK, Valvira (MaRa/HL) Kuvio 2: Vuoden 2009 sukelluksen jälkeen hotelli- ja ravintola-alan myynnin lasku hidastui viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja kääntyi toisella puoliskolla selvään nousuun.. Kiinteähintaisen myynnin ja asiakaspaikkojen suhteella mitattu ravintolakapasiteetin käyttöaste säilyi likimäärin edellisvuoden tasolla. Ruoka-, alkoholi- ja majoitusmyynnin volyymikehitys matkailu- ja ravintola-alalla (1989=100) 160 150 140 Majoitus 130 120 110 Ruoka 100 90 80 Alkoholi 70 60 E 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 20 0 1 11 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 19 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 Lähteet: TK, Valvira, MaRa/HL Kuvio 3: Matkailu- ja ravintola-alan kysynnän kolmesta pääkomponentista majoitus ja ruoka kääntyi- vät jo viime vuonna nousuun, joka jatkuu kuluvana vuonna. Sen sijaan alkoholijuomien kysynnässä ei ole edelleenkään käännettä parempaan näköpiirissä. Hotellien majoitusmyynnin arvo kasvoi viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan noin 3,5 prosenttia edellisvuodesta. Myydyillä huonevuorokausilla mitattu majoitusmyyn-6 Vastaava liikevaihdon muutos oli runsaat 8 % (ks. kuvio seur. sivulla). Kehityseron myynnin arvon ja liikevaihdonvälillä selittävät vertailuajanjaksona tapahtuneet alv-muutokset.
  5. 5. 5 nin määrä lisääntyi noin 4,5 prosenttia huonehintojen alennuttua runsaan prosentin. Huonekapasiteetin käyttöasteeksi muodostui runsaat 51 prosenttia, mikä on noin 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Huonetuotto käytettävissä ollutta huonetta kohden (revpar) kasvoi runsaat 3 prosenttia. Huonetarjonnassa oli vajaan puolen prosentin nousu edellisvuodesta.7 Anniskeluravintoloiden liikevaihdon muutokset 2009-2010 10 8,3 8,1 8 6 M uutos (% ) ed. vuodesta 4 3,6 2 0,2 0 -2 -2,5 -2,3 -4 2009 1-3 2010 4-6 2010 7-9 2010 10-12 2010 2010 Lähde: Valvira (MaRa/HL) Kuvio 4: Anniskeluravintoloiden liikevaihto, joka supistui 2009 ja viime vuoden ensimmäisellä neljän- neksellä, kääntyi selvään nousuun toisella vuosipuoliskolla. Kasvun taustalla oli ennen kaikkea alv- laskusta seurannut ruoan kysynnän lisääntyminen. Hotellien majoituskysynnän nousua jarrutti ulkomaalaisten yöpymisten runsaaseen 2 prosenttiin jäänyt lisääntyminen. Suomalaisten yöpymisissä oli nousua noin 5,5 pro- senttia. Yhteensä hotelliyöpymiset kasvoivat viime vuonna noin 4,5 prosenttia.7 Ruotsin hotellien majoitusmyynnin arvo kasvoi 2010 noin 8,5 %. Huonemyynnin määrä lisääntyi lähes 6 % huonehin-tojen noustua noin 2,5 %. Huonekäyttöaste kohosi edellisvuoden 48 %:sta 50 %:iin. Revpar kasvoi noin 6 % huone-tarjonnan lisäännyttyä runsaat 2 %.
  6. 6. 6 Hotellien yöpymismääräkehitys (1990=100) 210 200 190 Yhteensä 180 Suomalaiset 170 Ulkomaalaiset 160 150 140 130 120 110 100 90 80 E E 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 0 0 2 2 Lähde: Tilastokeskus, MaRa/HL.Kuvio 5: Hotellien majoitusmyynnin kasvun veturina on ollut pitkällä aikavälillä etenkin vientikysyntäeli ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu. Vuonna 2009 se kuitenkin kääntyi kotimaista kysyntääselvästi tuntuvampaan laskuun. Lasku taittui 2010 nousuksi, joka voimistunee tänä vuonna. Kaikkiaanyöpymiset lisääntynevät tänä vuonna likimäärin viimevuotista vauhtia.Majoituskysynnän kasvua hidasti etenkin ulkomailta Suomeen suuntautuva liikemat-kailu, joka supistui lievästi. Kasvua kiihdyttävään suuntaan vaikutti puolestaan eten-kin suomalaisten vapaa-ajan yöpymisten 5,5 prosentin kasvu. Kehitysero vapaa-aika-ja liikematkailuyöpymisten välillä kuitenkin supistui vuoden loppua kohden. Huonekäyttöasteen kehitys % majoitusliiketyypeittäin 70 Kylpylät 65 60 Kokous-/liikemieshotellit 55 50 Kaikki hotellit 45 40 Leirintäalueet 35 30 25 20 93 94 95 96 97 98 99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: TK (MaRa/HL)Kuvio 6: Kapasiteetin käyttöasteen trendi on ollut majoitustoiminnassa 1990-luvun lamavuosien jäl-keen yleisesti ottaen nouseva. Kylpylöissä kehitys on kuitenkin ollut päinvastainen.Kylpylöissä - jotka sisältyvät hotellitilastoihin - yöpymiset vähenivät viime vuonna 2prosenttia. Kylpylöiden huonekäyttöaste oli noin 53 prosenttia, nousua runsas puoli
  7. 7. 7 prosenttiyksikköä vuotta aiemmasta8. Muiden kuin hotellitasoisten majoitusliikkeiden (matkustajakodit, lomakylät, leirintäalueet ja retkeilymajat) yöpymisissä oli nousua noin puoli prosenttia. Myös majoitusmyynnin kehitys vauhdittui selvästi toisella vuosipuoliskolla, jolloin arvossa oli kasvua noin 8,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Huonehintojen käännyttyä lievään nousuun lisääntyi myynti määrällisesti lähes 8 prosenttia9. Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen mukaan kausi on sujunut paremmin kuin vuotta ai- emmin. Helmikuun loppuun mennessä hissilippumyynti on kasvanut 7 prosenttia. Runsasluminen talvi on lisännyt myyntiä Etelä- ja Keski-Suomessa Pohjois-Suomen hiihtokeskusten myynnin säilyttyä likimäärin edelliskauden tasolla. Huvipuistojen liikevaihto supistui viime vuoden tammi-elokuussa noin 1,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Kävijämäärissä oli 8 prosentin pudotus. Heikkoa kehitystä selittää osin viime kesän sesonkiin ajoittunut pitkä hellejakso. Hotellien huonekysynnän muutokset Pohjoismaissa 2009 ja 2010 Muutos (%) ed. vuodesta -9,0 -8,0 -7,0 -6,0 -5,0 -4,0 -3,0 -2,0 -1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 4,6 Suomi -8,0 5,9 Ruotsi 2010 -3,0 2009 4,1 Norja -4,9 6,1 Tanska -6,7 Lähteet: Ko. maiden tilastokeskukset (MaRa/HL) Kuvio 7: Myytyjen hotellihuoneiden määrä, joka 2009 sukelsi Suomessa Pohjoismaista jyrkimmin, li- sääntyi viime vuonna muiden Pohjoismaiden tapaan. Suurimpien pikaruokaravintolaketjujen myynti kasvoi 2010 arvoltaan noin 3,5 pro- senttia. Määrällisesti nousua oli noin 4 prosenttia. Toimipaikkoja oli runsaat 6 pro- senttia enemmän kuin vuotta aiemmin, joten myynnin ja toimipaikkojen määrän suh- teella mitattu kapasiteetin käyttöastekehitys oli edellisvuoden tapaan laskeva. Myynti- kehitys nopeutui toisella vuosipuoliskolla, jolloin kasvua oli arvossa lähes 4 prosenttia ja volyymissa hieman alle 6 prosenttia10.8 Käyttöasteen lievä nousu kysynnän samaan aikaan alennuttua selittyy kylpylöiden huonetarjonnan supistumisellaviime vuonna. Pitkällä aikavälillä kylpylöiden majoituskapasiteetti on kuitenkin kasvanut selvästi muiden hotellitasois-ten majoitusliikkeiden kapasiteettia nopeammin.9 Otospohjaisten tietojen mukaan toisen vuosipuoliskon suotuisa kehitys on jatkunut tammikuussa 2011.10 Alv-muutosten vuoksi liikevaihtokehitys varsinkin toisella vuosipuoliskolla poikkesi selvästi myynnin arvon eli ve-rollisen myynnin kehityksestä: liikevaihdossa oli kasvua tammi-joulukuussa runsaat 7 % ja heinä-joulukuussa 10 %.
  8. 8. 8 Pikaruokaravintoloiden kysyntä-, tarjonta- ja käyttöastekehitys (1995=100) 250 240 230 220 210 Myynnin volyymi 200 190 180 Toimipaikat 170 160 150 140 130 120 Myynnin volyymi / toimipaikat 110 100 90 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähteet: A C Nielsen, TK (MaRa/HL) Kuvio 8: Pikaruokaravintoloiden kysyntä, jonka nousu tasaantui 2009, kääntyi viime vuonna jälleen selvään nousuun. Myynnin volyymin ja toimipaikkojen määrän suhteella mitattu kapasiteetin käyttöaste on ollut tarjonnan kasvun myötä laskussa jo usean vuoden ajan. Suurimpien catering-yritysten kotimainen ravitsemismyynti supistui viime vuonna ar- voltaan runsaat 3,5 prosenttia ja määrältään lähes 4 prosenttia11. Liikevaihdon muutos oli henkilöstöravintoloissa -0,5 prosenttia, oppilaitoksissa 2,5 prosenttia ja muussa ateriapalvelussa noin -1,5 prosenttia. Catering-yritysten liikevaihdon kehitys (2004=100) 140 135 Henkilöstöravintolat 130 Oppilaitokset Muu ateriapalvelu 125 YHTEENSÄ 120 115 110 105 100 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: MaRa/HL Kuvio 9: Catering-yritysten liikevaihdon selvä lasku 2009 tasaantui viime vuonna. Sektorin sisällä kehityksessä oli kuitenkin selviä eroja.11 Liikevaihto säilyi viime vuonna edellisvuoden tasolla..
  9. 9. 9 Toisella vuosipuoliskolla myynnin arvossa oli 6,5 prosentin pudotus12 vuotta aiem- masta volyymin supistuttua silloin noin 4,5 prosenttia. Liikevaihdon muutos oli tuol- loin henkilöstöravintoloissa 0,7 prosenttia, oppilaitoksissa 1,0 prosenttia ja muussa ateriapalvelussa 0,8 prosenttia.2.1.2 Tuleva kehitys Yleisten talousnäkymien, veromuutosten sekä EK:n suhdannebarometrin13 tulosten perusteella on arvioitavissa, että alan palveluiden kysyntä tulee kuluvana vuonna mel- ko selvästi lisääntymään. Ensi vuonna kysynnän kasvu jatkuu jonkin verran tämän- vuotista hitaampana. Ravintoloiden ja kaupan ruokamyynnin volyymikehitys (1990=100) 135 130 125 120 115 110 105 100 Kaupparuoka 95 90 85 Ravintolaruoka 80 75 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 E E Lähteet: TK, PTY, Valvira (MaRa/HL) Kuvio 10: Ruoan ravintolatarjoilun alv:n jääminen 22 %:iin kaupparuuan alv:n alennuttua 12 %:iin vauhditti entisestään ravintolaruokailun taantuman myötä alkanutta sukellusta lokakuusta 2009 viime vuoden heinäkuuhun asti, jolloin ruokatarjoilun alv laski 13 %:iin eli samalle tasolle kaupparuuan kanssa. Viime vuoden loppupuoliskolla lasku kääntyi selväksi nousuksi, joka jatkuu kuluvana vuonna. Alan kysyntänäkymien arviointia vaikeuttaa edelleen kuluttajien taloudelliseen käyt- täytymiseen liittyvä epävarmuus. Vaikka ostovoiman ennakoidaan tänä vuonna polke- van paikallaan, saattaa kotitalouksien säästämisasteessa tapahtua nousua tai laskua, mikä tarkoittaisi yksityisen kulutuksen ostovoiman muutoksesta poikkeavaa kehitystä. Yleisten talousennusteiden mukaan säästämisasteen ennakoidaan tänä vuonna pikem- minkin alenevan kuin nousevan, mikä mahdollistaisi kulutuksen kasvun jatkumisen. Etenkin lounasruokailua vauhdittaa ruokatarjoilun arvonlisäveron viime heinäkuun alussa tapahtunut alentaminen. Ravintola- ja kaupparuoan veroneutraliteetin toteutu- minen loi ravintoloille selvän kasvuimpulssin, jonka vaikutukset ovat olleet nähtävissä jo viime vuoden loppupuoliskolla. Kun yleisen talouskasvun ennakoidaan säilyvän12 Vastaava liikevaihdon muutos oli + 0,9 %.13 Helmikuussa julkaistun barometrin mukaan hotelli- ja ravintola-alan lähikuukausien suhdanneodotuksia mittaavasaldoluku oli 23 sen oltua marraskuussa 35. Saldoluku saadaan vähentämällä suhdanteiden paranemista ennakoineidenvastausten prosenttiosuudesta suhdanteiden heikkenemistä ennakoineiden vastausten osuus.
  10. 10. 10suhteellisen voimakkaana myös ensi vuonna, tulee ravintolaruoan kysynnän kasvu jat-kumaan 2012.Mahdolliset alkoholiveron korotukset olisivat omiaan painamaan anniskelukulutustaedelleenkin alaspäin. Ravintola- ja kaupparuoan hintakehitys kuukausittain (tammi 2009 = 100) 104 102 Ravintola 100 98 Kauppa 96 94 92 ys ys sä o m a u sä o m a u ä i m i i o s i m i to i o ä s i i lis lis ht ht m lm m lm m lm k k in ra in ra ul ul uk el uk el sy sy ke lo ke lo aa aa m m m hu hu he he he he he jo jo ar ar to ta ta ta 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus (MaRa/HL)Kuvio 11: Ruoan ravintolatarjoilun veronlasku näkyi selvästi kuluttajahintaindeksissä viime heinä-kuussa, jolloin ravintolaruoan hintataso aleni noin 5 prosenttia kesäkuusta. Välitön hintavaikutus muo-dosti lähes neljä viidesosaa tuolloin syntyneestä laskennallisesta hinnanalennusvarasta. Heinäkuun jäl-keen raaka-aineiden kallistuminen on näkynyt etenkin kauppa- mutta myös ravintolaruoan myyntihin-tojen selvänä nousuna.Majoituskysynnässä on näköpiirissä todennäköisesti nousun jatkuminen. Myös huo-nehintojen on syytä olettaa nousevan tänä ja ensi vuonna. Vielä viime vuonna lievästisupistunut liikematkailukysyntä on kääntynyt nousuun, joka yltää tänä vuonna lähellevapaa-aikana tapahtuvan majoituskysynnän kasvuvauhtia.Henkilöstöravintola- ja yleensäkin catering-sektorin tulevaan myyntikehitykseen vai-kuttaa yleisen talouskehityksen ohella se, millä vauhdilla julkisia ruokapalveluita jat-kossa ulkoistetaan. Kuntien syvenevä talousahdinko saattaa osin vauhdittaa ulkoista-miskehitystä, joka toistaiseksi on edennyt hitaasti. Toisaalta henkilöstöravintolat pääs-sevät tänä ja ensi vuonna mukaan ruokaverotuksen harmonisoinnista seuraavaan ruo-kapalveluiden kysynnän kasvuun, jota paitsi ne ovat muista ravitsemistoiminnan sek-toreista poiketen jääneet.Pikaruokaravintolatoiminnassa ruokatarjoilun veronalennuksella ei ollut yhtä merkit-tävää kysyntää lisäävää vaikutusta kuin muilla verollisilla ruokapalvelusektoreilla.Niiden myynnistä keskimääräistä suurempi osuus on noutoruoan myyntiä, jonka alvkohosi prosenttiyksikön viime heinäkuun alussa.Verottomaan ateriapalvelutoimintaan – kuten korkeakouluopiskelijoille tapahtuvaanruokamyyntiin – heinäkuun alv-muutos aiheutti lievän hinnankorotuspaineen. Kysyn-tänäkymät tällä sektorilla riippuvat mm. siitä, miten ateriatukea ja opintotukea ylei-
  11. 11. 11 semminkin jatkossa kehitetään. Kuluvan vuoden alussa toteutunut ateriatuen nousu on kysyntävaikutukseltaan positiivinen, mutta se ei kompensoi näihin ateriahintoihin vii- me vuosina kertynyttä kustannuspainetta.14 Hotelli- ja ravintolahintojen muutos vanhoissa EU-maissa ja Virossa tammikuusta 2010 tammikuuhun 2011 % -1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 ISO-BRITANNIA 4,5 KREIKKA 3,2 RUOTSI 2,7 VIRO 2,7 LUXEMBURG 2,5 BELGIA 2,4 ITÄVALTA 2,4 HOLLANTI 2,2 EU 27 2,2 TANSKA 2,1 PORTUGALI 2,1 ESPANJA 1,7 ITALIA 1,7 RANSKA 1,3 SAKSA 1,0 SUOMI 0,1 IRLANTI -0,4 Lähde: Eurostat (MaRa/HL) Kuvio 12: Ruokatarjoilun veromuutoksen vaikutus on nähtävissä myös EU:n tilastokeskuksen Eurosta- tin kokoamista tilastoista, joiden mukaan Suomi oli tammikuussa 2011 hotelli- ja ravintolahintojen vuosimuutoksella mitattuna vanhojen EU-maiden häntäpäässä. 2.2 Kustannukset ja kannattavuus Tilastokeskuksen kuluvan vuoden helmikuuhun kohdistuneen seurannan mukaan ruo- an raaka-aineiden verolliset 15 tukkuhinnat nousivat 4,6 prosenttia vuotta aiemmasta.16 Tälle vuodelle ennakoidaan yleisesti raaka-ainehintojen nousun voimistumista. Alkoholin tukkuhinnat olivat viime vuoden lokakuussa Tilastokeskuksen seurannan mukaan keskimäärin 2,5 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Alan ansiotaso nousi Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan viime vuonna 2,8 prosenttia vuotta aiemmasta. Myös työn kokonaishinnan voi arvioida kohonneen liki- määrin samassa suhteessa työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen säilyessä nettomää- räisesti lähes ennallaan. Työn tuottavuuden käännyttyä samaan aikaan noin 3,5 pro- sentin kasvuun tapahtui yksikkötyökustannuksissa lievää alenemista edellisvuodesta. Tänä vuonna työn hinnan nousuvauhti asettunee noin 2 prosenttiin, mikä ennakoidun työn tuottavuuden kasvun seurauksena johtaa yksikkötyökustannusten pysymiseen lä- hellä viime vuoden tasoa.14 Korkeakouluravintoloiden säännöstelyn alaisia opiskelijahintoja on voitu viimeksi korottaa elokuun alussa 2008.Sen jälkeen tapahtunut kustannusnousu on jäänyt kokonaisuudessaan kompensoimatta.15 Vastaava verottomien tukkuhintojen muutos oli 3,7 %, sillä alv-kanta nousi tarkasteluperiodin aikana 12 %:sta 13%:iin.16 Suurin, 14,5 %:n vuosinousu oli ryhmässä kalat. Vuodessa eniten halpenivat peruna, juurekset, vihannekset ja he-delmät, joissa laskua oli 1,6 %.
  12. 12. 12 Työn hinnan ja yksikkötyökustannusten vuosimuutokset hotelli- ja ravintola-alalla 8,0 7,0 Työn hinta 6,0 Yksikkötyökustannukset 5,0 4,0 % 3,0 2,0 1,0 0,0 -1,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: TK (MaRa/HL)Kuvio 13: Työn tuottavuuden aleneminen yhdistyneenä työn hinnan kohoamisen voimistumiseen joh-tivat yksikkötyökustannusten nousun selvään kiihtymiseen 2008-2009. Viime vuonna yksikkötyökus-tannukset alenivat, sillä työn tuottavuus kohosi työn hintaa nopeammin.Liikehuoneistojen vuokrat kohosivat viime elokuussa MaRan vuokratutkimuksen mu-kaan 1,0 prosenttia vuotta aiemmasta.Myyntituotto- ja kustannuskehityksen vertailu viittaa alan keskimääräisen kannatta-vuuden kohentumiseen viime vuonna. Sektoreiden, alueiden ja etenkin yritysten väli-set erot olivat kuitenkin huomattavat. Konkurssiin haettujen yritysten ja niiden henkilökunnan määrän muutokset 2010 Muutos (%) vuotta aiemmasta -16 -14 -12 -10 -8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 15,3 Konkurssit Hotelli- ja rav.ala Henkilökunta 21,5 -12,5 Kaikki toimialat -7,5 Lähde: TK (MaRa/HL)Kuvio 14: Konkurssiin haettujen yritysten samoin kuin niiden työllistämien henkilöiden määrä olivatviime vuonna kaiken kaikkiaan Suomessa laskevia. Sen sijaan hotelli- ja ravintola-alalla molemmissaoli edelleen selvää kasvua.
  13. 13. 13 Konkurssiin haettujen hotelli- ja ravintolayritysten määrä oli Tilastokeskuksen mu- kaan viime vuonna 211 eli 15 prosenttia edellisvuotista korkeampi. Niiden vuoksi uhanalaisten työpaikkojen määrä kasvoi 22 prosenttia.2.3 Työllisyys ja tuottavuus Alan palvelujen kysynnän lievästä kasvusta huolimatta työpanoskehitys jatkui vielä viime vuonna laskevana. Vähennystä tehdyissä työtunneissa – joihin on arvioitu mu- kaan myös vuokratyöpanos - oli runsaat 2,5 prosenttia17. Myynnin volyymin ja tehty- jen työtuntien suhteella mitattu työn tuottavuus kasvoi 2010 noin 3,5 prosenttia. Tehtyjen työtuntien määrän kehitys hotelli- ja ravintola-alalla ja koko kansantaloudessa (1980=100) 120 115 110 105 Hotelli- ja ravintola-ala 100 Koko kansantalous 95 90 85 80 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähteet: TK, Valvira, MaRa/HL Kuvio 15: Alan palveluiden kysynnän suotuisa kehitys 2005-2008 heijastui selvästi työpanokseen. Vuonna 2009 kasvu kuitenkin taittui laskuksi, joka jatkui loiventuneena viime vuonna. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä työpanoksen supistuminen taittui kuitenkin jo lieväksi nousuksi alan palvelujen kysynnän kasvun kiihdyttyä hieman tuottavuuden kasvua voimakkaammaksi. Koska työn tuottavuuden nousun voi ennakoida jatkuvan myös tänä vuonna, tulee työn kysynnän kasvu jäämään alan palvelujen kysynnän li- sääntymistä vähäisemmäksi.17Johtopäätös perustuu Tilastokeskuksen tuottamista hotelli- ja ravintola-alan palkkasumma- ja ansiotasoindekseistäjohdettuun työpanoksen volyymimuutokseen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, jonka tuloksia ei voida pitää otok-sen pienen koon vuoksi hotelli- ja ravintola-alan osalta tarkkoina, osoittaa pudotuksen olleen alan oman henkilökunnanosalta viime vuonna 1,6 %.
  14. 14. 14 1 1 Työn tuottavuuden vuosimuutokset hotelli- ja ravintola-alalla 8 6 Muutos (%) edellisestä vuodesta 4 2 0 -2 -4 -6 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 2001 2003 2005 2007 2009 1 Kiinteähintainen myynti / tehdyt työtunnit Lähteet: TK, Valvira, MaRa/HL Kuvio 16: Vuosina 2008 - 2009 alan työn tuottavuus laski, sillä työpanos supistui alan palvelujen ky- syntää vähemmän. Viime vuonna tuottavuus kääntyi jälleen selvään nousuun.3 Johtopäätöksiä Matkailu- ja ravintolapalveluiden myynnin arvo kasvoi viime vuonna noin 1,5 pro- senttia. Myyntihintojen kohottua runsaan 0,5 prosenttia lisääntyi myynnin määrä noin puoli prosenttia edellisvuodesta. Ravintolatoiminnan pääsektoreista parhaiten menestyivät pikaruokaravintolat, joissa sekä myynnin arvo että määrä kasvoivat – osin tarjonnan selvän lisääntymisen takia - selvästi. Myös anniskeluravintoloiden ensimmäisen vuosipuoliskon negatiivinen myynnin arvon ja volyymin kehitys taittuivat toisen vuosipuoliskon selvän kasvun myötä lieväksi nousuksi 2010. Catering-yritykset muodostivat kuitenkin poikkeuksen ravitsemistoiminnan yleiskehitykseen: sekä tammi-kesäkuussa että heinä-joulukuussa oli pudotusta sekä myynnin arvossa että sen määrässä. Hotellien majoitusmyynti, jonka kehitys oli sekä arvoltaan että määrältään lievästi ne- gatiivinen vielä tammi-kesäkuussa, kääntyi jyrkkään nousuun toisella vuosipuoliskol- la. Viime vuonna myynnin arvo ja etenkin määrä olivat jo selvässä kasvussa. Vuoden 2010 alkupuoliskolle jatkunut kannattavuuden heikkeneminen taittui vuoden loppupuoliskolla nousuksi. Alan palveluiden kysynnän kääntyminen kasvuun ei kui- tenkaan vielä vuositasolla 2010 johtanut työpanoksen kysynnän laskun päättymiseen, koska 2008-2009 alentunut työn tuottavuus kääntyi viime vuonna jälleen selvään nou- suun. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä tehtyjen työtuntien määrä kuitenkin jo lievästi kasvoi.
  15. 15. 15Alan palveluiden kysynnän on syytä olettaa kasvavan kuluvana vuonna viimevuotistaenemmän, vaikka kotitalouksien ostovoiman ennakoidaan polkevan paikallaan. Tähänmyötävaikuttaa ennakoidun säästämisasteen alenemisen lisäksi muun muassa viimevuodelta tuleva, poikkeuksellisen suuri kasvuperintö, minkä myötä kysyntä tänävuonna suhteessa viime vuoteen lisääntyisi, vaikka kasvua ei vuoden 2011 aikanalainkaan tapahtuisi.Myös ensi vuosi näyttää alan kannalta ennakoidun yleisen talouskehityksen valossakohtuulliselta. Kasvuvauhdin jonkinasteinen hidastuminen kuluvasta vuodesta on kui-tenkin todennäköistä.Lisätietoja tutkimuspäällikkö Heikki Lankinen, puh. 050 544 8311
  16. 16. 16AbstractDevelopment of the hotel and restaurant industry in Finland The value of sales in the hotel and restaurant industry in Finland increased by 1,5 per cent in 2010 from the previous year. The volume of sales – or the demand of hotel and restaurant services – rose by nearly one per cent and the sales prices rose by about 0,5 per cent. Development during the second half of the year was as a rule very good: the value of sales increased by about 4 per cent and the demand of the services even by nearly 5 per cent. The price development was negative because of lower VAT of restaurant food from the beginning of July. The value of lodging sales of hotels increased by 3,5 per cent in 2010. Because the room prices dropped by about one per cent the volume of room sales was about 4,5 per cent higher than in 2009. Room occupancy also rose because room supply did not inccrease considerably. Room occupancy was about 51 per cent – over 2 per cent units higher than a year earlier. The sales value of licensed restaurants increased by about 2 per cent. The volume of sales rose by half a percent because the sales prices rose by about 1,5 per cent. Occupancy of restaurant capacity was nearly unchanged and the supply was a little bigger than a year earlier. The sales value of catering firms dropped by about 3,5 per cent. The sales volume was nearly 4 per cent smaller than a year earlier. The value of fast food restaurant sales increased by 3,5 per cent. The sales volume was about 4 per cent higher than a year earlier. The profitability of the hotel and restaurant industry was a little better than a year earlier. The number of bankrupts, however, increased in the industry by 15 per cent from the previous year. During this and the next year the development of the demand in the industry is expected to be positive as a result of recovery of the Finnish economy. The occupancy rate will also go up. Labour productivity, which has gone down in 2008-2009, has begun to grow again. This means that the demand of labour input will not develope as well as the demand of hotel and restaurant services. Finnish government supported the growth of restaurant demand by lowering the VAT of restaurant food services in the beginning of July to the same level with shop food. In the long run this will increase the employment of the whole food chain in Finland.

×