Oppiminen ja tyo_verkossa

591 views

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
591
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
97
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Oppiminen ja tyo_verkossa

  1. 1. Oppiminen ja työ verkossa Edupoli Ari Rapo 2011
  2. 2. Etätyö <ul><li>Etätyöskentelyllä tarkoitetaan työnteon mallia, jossa työ tehdään joko osin kotona tai sitten työnantajan eri toimipisteissä, työkohteissa, asiakkaan luona tai matkoilla. </li></ul><ul><li>Etätyön sijaan puhutaan usein e-työstä, joka viittaa laajempaan tieto- ja viestintäteknologian hyväksikäyttöön työssä ja liiketoiminnassa. E-työn ohella voitaisiin puhua myös hajautetusta tai liikkuvasta työstä. </li></ul><ul><li>E-työn tekijä voi olla myös yrittäjä. E-työhön luetaan kuuluvaksi yritystoiminta, jossa liiketoiminnan perustana on yrityksen IT-alan asiantuntemus ja verkon käyttö jakelu- ja myyntikanavana. </li></ul><ul><li>E-työ tarjoaa mahdollisuuden työn tuottavuuden ja työelämän laadun parantamiseen, työn ja perheen yhteensovittamiseen, työssä jaksamiseen, työ- ja asuinpaikan joustavampaan sijoittumiseen ja työmatkakustannusten sekä työmatkoihin käytettävän ajan vähenemiseen. </li></ul><ul><li>Suomessa tehdään e-työtä vaihtelevasti sekä sovittuina että epävirallisina järjestelyinä. Suuntaus näyttää olevan se, että siirrymme työympäristössämme kohti monipuolistuvia ja vaihtelevia työaikoja ja työpaikkoja. </li></ul><ul><li>Dian lähde: Mol.fi </li></ul>
  3. 3. Etätyön käsitteitä <ul><li>Etätyö </li></ul><ul><li>Mobiilityö </li></ul><ul><li>Joustotyö </li></ul><ul><li>Tietotyö </li></ul><ul><li>Hajautettu työ </li></ul><ul><li>E-työ </li></ul><ul><li>Kotityö </li></ul><ul><li>http://www.ework.fi/fi/ </li></ul><ul><li>TEM:n etätyöraportti: </li></ul><ul><li>http://www.ework.fi/fi/document.cfmdoc=show&doc_id=120 </li></ul>
  4. 4. Etäneuvottelumenetelmät <ul><li>Telepresenssi = Etäläsnäolo eli telepresenssi tarkoittaa läsnäoloa toisessa paikassa viestintä- ja robottiteknologian kautta, vaikka fyysinen keho pysyykin paikallaan. </li></ul><ul><li>http://www.digitoday.fi/bisnes/2009/03/09/ibm-etaneuvottelu-innostaa-verraten-vahan-pohjolassa/20096341/66 </li></ul><ul><li>http://nettitelkku.fi/video/netti-tv-toimiiko-etaneuvottelu-tyoelamassa2 </li></ul>
  5. 5. Virtuaalinen identiteetti <ul><li>Virtuaali-identiteetti tai online-identiteetti on käsitys, jonka ihminen antaa henkilöllisyydestään verkkoyhteisössä. </li></ul><ul><li>Virtuaali-identiteetti muodostuu monista asioista, joista nimi tai nimimerkki on tavallisin. Osa ihmisistä käyttää oikeata nimeään myös verkossa, kun taas toiset käyttävät nimimerkkinä pseudonyymiä, eli eräänlaista salanimeä. </li></ul><ul><li>Joissakin yhteyksissä, kuten esimerkiksi keskustelualueilla, pikaviestikeskusteluissa, MUD:ssa, MMOG:ssa ja monissa muissa verkkopeleissä on mahdollista kuvata itseään ja identiteettiään pienellä kuvalla, avatarilla. </li></ul><ul><li>Myös kaikki tieto mitä henkilö itsestään antaa ulospäin, esimerkiksi keskusteluissa, muovaa hänen identiteettiään ja mainettaan verkkoyhteisössä. Toiminnasta syntyy henkilöbrändi. </li></ul>
  6. 6. Tiedonrakentaminen <ul><li>Tiedonrakentaminen tarkoittaa yhteisöllistä työskentelyä, jossa luodaan ja kehitetään käsitteellisiä luomuksia. </li></ul><ul><li>Tiedon rakentamisen pedagogiikkaan nojautuvia oppimisympäristöjä kutsutaan tiedonrakentamisympäristöiksi (knowledge-building environments, Scardamalia & Bereiter). </li></ul>
  7. 7. Yhteisöllisyys 1/6 <ul><li>Yhteisöllisyys oppimisessa (Wikipedia) </li></ul><ul><li>Yhteisöllisen oppimisen idea korostaa sitä, että oppimisyhteisön jäsenet jakavat oppimistapahtuman eri älyllisiä osa-alueita ja niihin liittyviä tehtäviä. Yhteisöllisen oppimisen ihannetapauksesa tulos on enemmän kuin osiensa summa. Tämä eroaa perinteisemmästä yhteistoiminnallisen oppimisen ajatuksesta, jossa painottuu ulkonaisempi työnjako. </li></ul>
  8. 8. Yhteisöllisyys 2/6 <ul><li>Yhteisöllisyys tietoverkoissa (Wikipedia) </li></ul><ul><li>Tietoverkoissa toteutuva yhteisöllisyys merkitsee sitä, että teknisen tietoverkon mahdollistamana syntyy ja toimii sosiaalisia verkostoja, mahdollistuu sosiaalinen muutos, uudenlainen yhteisöllisyys. </li></ul><ul><li>Tietoverkkojen mahdollistama yhteisöllisyys voi olla perinteisen toimintamuodon uudenlainen ilmentymä: blogi on päiväkirja verkossa, Facebook siirtää ystäväkirjan edustaman yhteisöllisyyden verkkoon. </li></ul><ul><li>Kuitenkaan nämä siirtymät eivät tapahdu sellaisinaan, vaan internetin toiminnallisuudet ja sosiaalinen luonne sekä palveluiden kehittäjien tavoitteet muotoilevat lähtökohtina olevia ilmiöitä. Toisaalta uudenlainen yhteisöllisyys voi rakentua tietoverkon ominaisuuksista käsin: kirjanmerkkien jakopalveluilla (Delicious jne.) ei ole suoranaista vastinetta, koska &quot;kirjanmerkki&quot; tässä merkityksessään on tietoverkkoon liittyvä ominaisuus. </li></ul>
  9. 9. Yhteisöllisyys 3/6 <ul><li>Yhteisöllisyyden portaat (Lehto, Terva </li></ul><ul><li>2001) kuvaavat verkko-oppimista </li></ul><ul><li>yhteisöllisyyden näkökulmasta: </li></ul><ul><li>Porras 1: ei yhteisöllisyyttä </li></ul><ul><li>Materiaalipankki-tyyppinen toteutus. </li></ul><ul><li>Usein verkko-oppimisympäristön lähtötilanne. </li></ul><ul><li>Staattiset WWW-toteutukset eivät välttämättä ulotu edes tälle alimmalle tasolle. </li></ul><ul><li>Edellytyksenä ensimmäisellä tasolla ovat, että keskinäiseen kommunikointiin tarvittavat työkalut ovat ylipäätään saatavilla tietoverkossa. </li></ul>
  10. 10. Yhteisöllisyys 4/6 <ul><li>Porras 2: kommunikaatio </li></ul><ul><li>opiskelijan ja opettajan välillä </li></ul><ul><li>Kommunikaatiota opiskelijan ja opettajan välillä. </li></ul><ul><li>Opiskelijat eivät yleensä kommunikoi aktiivisesti keskenään. </li></ul><ul><li>Opettajajohtoisuus – opettaja antaa verkkotehtävät, jotka opiskelijat tekevät ja palauttavat verkkoympäristöön </li></ul><ul><li>Porras 3: opiskelijoiden </li></ul><ul><li>keskinäinen kommunikaatio </li></ul><ul><li>Opiskelijoiden spontaani keskinäinen viestintä. </li></ul><ul><li>Toiminta tapahtuu akselilla oppija – toinen oppija. </li></ul><ul><li>Ohjaaja ei ole ainoa vastausten antaja. </li></ul><ul><li>Keskustelufoorumeilla aktiivista keskustelua. </li></ul><ul><li>Kommunikoinnin ohjakset siirtyvät pois ohjaajalta opiskelijoille itselleen. </li></ul><ul><li>  </li></ul>
  11. 11. Yhteisöllisyys 5/6 <ul><li>Porras 4: hyvät itseopiskeluvalmiudet </li></ul><ul><li>Opiskelijat vaikuttavat ratkaisevasti siihen millaiseksi verkko-opinnot muodostuvat. </li></ul><ul><li>Oppijoilla vankat itseopiskelun taidot. </li></ul><ul><li>Oppijat sopivat keskenään ajan, jolloin he muokkaavat verkkomateriaalia. </li></ul><ul><li>Reaaliaikainen chat (Skype, Messenger yms) käytössä lisää vuorovaikutusta. </li></ul><ul><li>Porras 5: itseohjautuvuus </li></ul><ul><li>Yhteisöllisen oppimisen ideaali: yhteisön mahdollisimman täydellinen itseohjautuvuus. </li></ul><ul><li>Opiskelutavoitteet määritellään annetun opinto-ohjelman puitteissa kollektiivisesti. </li></ul><ul><li>Oppijat löytävät verkko-oppimisympäristön avulla pienryhmiä ja löytävät opiskelutovereita. </li></ul><ul><li>Ohjaajan tehtäväksi jää motivointi, opintojen ohjaus sekä arviointi (itsearvioinnin lisäksi). </li></ul><ul><li>Tällaista ideaalitapausta ei ilmeisesti ole vielä muodostunut tai ainakaan sitä ei ole onnistuttu tutkimaan. </li></ul><ul><li>  </li></ul>
  12. 12. Yhteisöllisyys 6/6 <ul><li>Yhteisöllinen oppiminen on toimintaa, jossa suurehko ryhmä (esim. luokka) yrittää yhdessä tietoisesti ymmärtää tai selittää jotakin ilmiötä tai asiaa. Pyrkiessään ymmärtämään ja selittämään ilmiötä, ryhmä tuottaa uutta tietoa, jota ei voida palauttaa kenenkään yksilön tuottamaksi tiedoksi. Tutkiva oppiminen on eräs yhteisöllisen oppimisen muoto. </li></ul><ul><li>http://www.tutkiva.edu.hel.fi/yhteiso.html </li></ul>
  13. 13. Yhteisölliset scriptit <ul><li>Kokoelma ohjeita, jotka määrittelevät, kuinka ryhmän jäsenet työskentelevät yhteisöllisesti ratkaistaakseen jonkin ongelman tai tehtävän. ”Käsikirjoitus”. </li></ul><ul><li>Skriptit tukevat, ohjaavat ja jäsentävät oppijoiden kognitiivisia prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta. </li></ul><ul><li>Skriptit integroidaan oppimisympäristöön, esim. verkko-oppimisympäristöön, sosiaaliseen ohjelmaan tai mobiiliohjelmaan. </li></ul><ul><li>Tutkimuksissa todettu toimiviksi. </li></ul><ul><li>Dian lähde: Harto Pönkä/Oulun yliopisto http://www.slideshare.net/hponka/mobiililaitteet-ja-sosiaaliset-ohjelmat-yhteisllisen-oppimisen-tukena-haasteena-toimivien-periaatteiden-yhdistminen/download </li></ul>

×