Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Täyttä ihmisyyttä tavoittelemaan

1,243 views

Published on

Elämän parhaat voimat kannattaa satsata siihen, mikä kohdistuu ihmisyyden ytimeen. Ihmisyyden ytimeen pääsee kurkistamaan kun kysyy miksi ihminen tekee sitä mitä tekee. Meitä liikuttavat motiivit asettuvat mitättömyyden ja arvostuksen akselille.

Arvokkaaksi ihmiseksi itsensä kokeva saa ihmeitä aikaan, mutta mitättömäksi itsensä kokeva on uhka itselle ja muille. Mitä jos päätämme alkaa luomaan ja vaalimaan kulttuuria, jossa jokaisen on helppoa saada tunnustusta omasta arvokkuudestaan? Kuka silloin on häviäjä ja kuka voittaja?

Elämän ytimessä on kokemus tämän hetken täyteydestä. Hyvinvointi-ihanteen laajentaminen vallitsevasta materiaalisesta määrällisen lisäämisen kulttuurista kohden aineettomampaa laadullisen parantamisen kulttuuria on jo käynnissä.

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Täyttä ihmisyyttä tavoittelemaan

  1. 1. Arto O. Salonen, KT, dos. arto.o.salonen@helsinki.fi artosalonen.com Täyttä ihmisyyttä tavoittelemaan
  2. 2. Inhimillisen kasvun ja kehityksen ulottuvuudet Suhde itseen Suhde ympäröivään todellisuuteen  Oman itsen löytäminen  Omanäköinen elämä  Oman elämän tekijäksi tuleminen  Sosiaalinen eheys  Ekologinen eheys
  3. 3. 1 Mitä on edistys? 2 Hiljainen vallankumous 3 Ajattelua avartamaan 4 Täysi ihmisyys 5 Uusi sivistyskäsitys SISÄLTÖ
  4. 4. 1 MITÄ ON EDISTYS?
  5. 5. Tärkeintä elämässä on… …pärjätä taloudellisesti mahdollisimman hyvin > materiaalinen hyvinvointi 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Myers, D. (2000).The funds, friends, and faith of happy people. American Psychologist 55(1), 56–67. …löytää elämälle merkitys ja tarkoitus > henkinen hyvinvointi
  6. 6. a) Kilpailu syrjäyttää yhdessä toimimista b) Kohtelemme toisiamme hyödykkeinä c) Mikään ei tunnu miltään _________ Marglin, S. (2008). The Dismal Science. How Thinking Like an Economist Undermines Community. London: Harvard University. Benzer, M. (2011). The Sociology of Theodor Adorno. Cambridge: Cambridge University Press. Nussbaum, M. (2010). Not For Profit: Why Democracy Needs the Humanities. Princeton: Princeton University Press. Quoidbach, J., Dunn, E., Petrides, K.V., & Mikolajczak, M. (2010). Money Giveth, Money Taketh Away: The Dual Effect of Wealth on Happiness. Psychological Science 21(6), 759–763. kiire, nyt-hetken ohieläminen, merkityksettömyys, latteus, voimattomuus, myötätunnottomuus, mitättömyys, välinpitämättömyys, radikalisoituminen? Elämän eri osa-alueet ovat markkinaehtoistuneet
  7. 7. Yhteiskunnassamme keskitytään materiaalisen vaurauden maksimoimiseen ja ohitetaan ihmisten syvät, sisäiset, henkiset tarpeet? Puuhastelemme kehällisten asioiden parissa ydinkysymysten sijasta? Olemassaolemisen ihanne on kaventunut?
  8. 8. Vallalla oleva kapea 0lemassaolemisen ihanne johtaa meitä harhaan?
  9. 9. Mielen- terveyshäiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairaudet + 14,8 - 31,8 -53,9 -17,2 Työkyvyttömyyseläkkeelle jäännin syiden muutos Suomessa 1996-2011 ________________ Eläketurvakeskus
  10. 10. Nopeudesta ei ole hyötyä jos suunta on väärä. - M. Gandhi
  11. 11. 2 HILJAINEN VALLANKUMOUS
  12. 12. Vuoden 2008 globaalin talouskriisin ratkaisemiseen varatuilla varoilla voitaisiin nostaa äärimmäisestä köyhyydestä miljardi ihmistä noin 566 vuoden ajaksi. Max-Neef, M. (2010).TheWorld on a Collision Course and the Need for a New Economy. Ambio 39(3), 200-210. Luettavissa: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3357638/ _____________ Olemme vauraampia kuin koskaan aikaisemmin
  13. 13. Bruttokansantuote kolminkertaistui Suomessa 1966-2004 > kokemus elämän merkityksellisyydestä ei lisääntynyt Bruttokansantuote nelinkertaistuiYhdysvalloissa 1947-1998 > kokemus elämän merkityksellisyydestä ei lisääntynyt Hyvinvointi ei enää lisäänny materiaalista vaurautta kasvattamalla. ______ Vaarama, M., Moisio, P. Karvonen, S. (2010) Johdanto.Teoksessa M.Vaarama ym. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2010. Helsinki:THL. Diener, E. & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), 1–31. Mitä pitäisi tavoitella materiaalisten perustarpeiden jo ollessa tyydytettyjä?
  14. 14. Unelmanamme on saada tunnustusta omasta arvokkuudestamme?  Ehdoitta hyväksytyksi tuleminen?  Tarpeelliseksi itsensä kokeminen?  Kuulluksi tuleminen?
  15. 15. Inhimillisen pääoman kasvulla ei ole lainkaan rajoja toisin kuin materiaalisen vaurauden kasvattamisella.
  16. 16. Arvokkaaksi ihmiseksi itsensä kokeva saa ihmeitä aikaan. mitättömyys————————————————————————————————arvokkuus
  17. 17. 3 AJATTELUA AVARTAMAAN
  18. 18. Missä on tulevaisuus?  edessä?  takana? Edessä on  eletty elämä – se, mitä silmät ovat nähneet?  tulevaisuus – se, mitä emme ole eläneet?
  19. 19. Mikä tämä on?
  20. 20. Mihin aivoissasi olevaan siiloon sijoitat tämän asian/ilmiön?
  21. 21. Todellisuuden tulkintamme jää aina vajaaksi T U L K I N T A
  22. 22. Rikastava vuorovaikutus auttaa hahmottamaan maailmaa todenmukaisemmin
  23. 23. Edistystä ei ole ilman toisin näkemistä ja toisin kokemista.
  24. 24. 4 TÄYSI IHMISYYS
  25. 25. Neljä sivistyksen tekijää
  26. 26. pisara puro joki meri pilvi
  27. 27. Oma tekeminen osaksi merkityksellistä kokonaisuutta
  28. 28. Arvokkaan tarkoituksen tunnistaminen synnyttää intohimoa muuttaa maailmaa  olen osa ratkaisua – en osa ongelmaa  liitän itseni osaksi suurta ja merkityksellistä kokonaisuutta  ajattelen isosti – en käperry pienuuteen
  29. 29. 2 Salonen, A. (2015).Vastuullinen maailmasuhde ja sen merkitys hyvän elämän tavoittelussa. UAS Journal 1/2015. Luettavissa: http://uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1647 ____________
  30. 30. Ihmiset Eläimet Kasvit Eloton luonto Hyönteiset K E S K I N Ä I S R I I P P U V U U S
  31. 31. Ihmiset Eläimet Kasvit Eloton luonto Hyönteiset K E S K I N Ä I S R I I P P U V U U S
  32. 32. Sivistyneisyyttämme osoittaa se, että tulevat sukupolvet voivat olla meistä ylpeitä?
  33. 33.  Minkä verran on riittävästi – mikä ei riitä?  Tunnista kulutusmotiiveja > todelliset tarpeet? > halut?
  34. 34. Elämän ytimessä on kokemus tämän hetken täyteydestä?
  35. 35. 4
  36. 36. Voimauttavat kohtaamiset Timo Pajunen jaettu ymmärrys moniäänisyys kohtaava läsnäolo
  37. 37. Hän on pelissä liikkuva pala, joka saa muut ylittämään itsensä. Hänellä on hyvä pelinlukutaito. Hän on aina tietoinen suunnasta, muiden paikasta, liikkeistä ja hän mukauttaa oman toimintansa siihen. Kuningas Litmanen 2012, ohjaus Arto Koskinen …jaettu ymmärrys, moniäänisyys, kohtaava läsnäolo…
  38. 38. Sivistynyt ihminen etsii ja löytää elämäänsä merkitysnäköaloja, jotka voimistavat tämän hetken täyteyttä.
  39. 39. 5 UUSI SIVISTYSKÄSITYS
  40. 40. Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen osa-alueilla on hierarkia.
  41. 41. Arvohierarkia, joka varmistaa, että tulevat sukupolvet voivat olla meistä ylpeitä I Elämän edellytysten turvaaminen: hengityskelpoinen ilma ja juomakelpoinen vesi; kasvien pölytykset ja maaperän hedelmällisyys; ilmaston vakaus ja maa- alueiden asuinkelpoisuus; luonnonvarat II Ihmisoikeudet, arvokas elämä, sosiaalinen vauraus III Vakaa talous itsessään arvokas välillisesti arvokas
  42. 42. Ekososiaalinen sivistyskäsitys Salonen, A. & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 35(1), 4-15. Salonen, A. & Konkka, J. (2015). An Ecosocial Approach to Well-Being: A Solution to the Wicked Problems in the Era of Anthropocene. Foro de Educación 13(19), 19-34. Salonen, A. (2015). Vastuullinen maailmasuhde ja sen merkitys hyvän elämän tavoittelussa. UAS Journal 1/2015. Luettavissa: http://uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1647 Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen sivistys – kestävä hyvinvoinnin perusta. Natura 51(4), 25-30. Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma – yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2014. Suomen sosiaalipedagoginen seura, 32-62. Salonen, A. (2014). An Ecosocial Approach in Education. Teoksessa Rolf Jucker ja Reiner Mathar (toim.) Schooling for Sustainable Development: Concepts, Policies and Educational Experiences at the End of the UN Decade of Education for Sustainable Development. Berlin-Heidelberg: Springer, 231-233. Salonen, A. (2013). Ekososiaalinen sivistys kulttuurin kulmakiveksi. Teoksessa Marja Laine ja Paula Toivanen (toim.) Kestävä kasvatus – kulttuuria etsimässä. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 6, 40-69. Luettavissa: http://www.kulttuuriperintokasvatus.fi/kestava-kasvatus-kulttuuria-etsimassa/ Salonen, A. (2012). Sosiaalinen saneeraus – tie ekososiaaliseen sivistykseen. Teoksessa Tuula Helne & Tiina Silvasti (toim.), Yhteyksien kirja – Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla. Helsinki: Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto. 134-147. Luettavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37654/YhteyksienKirja.pdf?sequence=1 Systeeminen ymmärrys Hierarkkinen käsitys maailmasta 1. Elämän edellytysten turvaaminen (ekologinen ulottuvuus) 2. Ihmisoikeuksien luovuttamattomuus (sosiaalinen ulottuvuus) 3. Vakaan talouden vaaliminen (taloudellinen ulottuvuus) Vastuullisuus Kohtuullisuus Ihmistenvälisyys
  43. 43. Onko kukoistavan perheen, työpaikan ja kansakunnan idea siinä, että minä haluan saada sinut loistamaan? tavoiteltavinta on saada muut kokemaan itsensä vahvoiksi onnistuja on se, joka saa muut ylittämään itsensä
  44. 44. Kiitos! artosalonen.com arto.o.salonen@helsinki.fi

×