Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Kestävä elämäntapa: Kohti ihmisen täyttä mittaa

198 views

Published on

Alustus Treduka-tapahtumassa 10.11.2018

Published in: Education
  • Be the first to comment

Kestävä elämäntapa: Kohti ihmisen täyttä mittaa

  1. 1. KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Kohti ihmisen täyttä mittaa Arto O. Salonen
  2. 2. Kognitiivinen lähestyminen Vallalla olevan ajattelun ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen Metakognitiivinen lähestyminen Uusien ajattelu- ja toimintatapojen löytäminen Transformatiivinen lähestyminen Ihmiselämän täysin uudet mahdollisuudet osana muuta todellisuutta Mitä pitäisi oppia? Mitä varten koulu on olemassa? Mitä on sivistys?
  3. 3. yksilökeskeisyys, eristyneisyys, irrallisuus Lineaarinen ja atomistinen todellisuuskäsitys kiinnittää huomiota toisistaan irrallaan oleviin asioihin, ilmiöihin ja ihmisiin
  4. 4. Koulun tehtävänä on lisätä ihmisten välistä yhteenkuuluvuutta, eheyttä ja harmoniaa?
  5. 5. liittyminen, kuuluminen, osallisuus Systeeminen todellisuuskäsitys kiinnittää huomiota asioiden, ilmiöiden ja ihmisten välisiin suhteisiin ja kytköksiin
  6. 6. Kuinka olla kaikkea sitä, mitä omista lähtökohdista käsin voi parhaimmillaan olla?
  7. 7. omanäköinen liittyminen, kuuluminen ja osallisuus Mahdollisimman tosi todellisuuskäsitys edellyttää asioiden ilmiöiden ja ihmisten välisen elävän dynamiikan huomioimista?
  8. 8. SISÄLTÖ 1. Kuinka tähän tultiin? 2. Suunta tulevaisuudelle 3. Toisenlaiseen kurkottaminen edistyksen edellytyksenä 4. Kohti kestävyystietoista elämänorientaatiota 5. Sivistys kohottaa ihmisen täyteen mittaan
  9. 9. Kuinka tähän tultiin
  10. 10. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on poikkeuksellinen menestystarina  Äärimmäinen köyhyys vielä 1940-luvulla  Viimeinen sotakorvausjuna lähti 1952  Kuluttajat arvioivat kotitaloutensa rahatilanteen maaliskuussa 2018 paremmaksi kuin koskaan ___________________ Suomen virallinen tilasto (2018). Kuluttajabarometri. Maaliskuu 2018. Helsinki:Tilastokeskus. Luettavissa http://www.stat.fi/til/kbar/2018/03/kbar_2018_03_2018-03-27_tie_001_fi.html
  11. 11. Toimimme edelleen ikään kuin ongelmanamme olisi äärimmäinen köyhyys?
  12. 12. Bruttokansantuote kolminkertaistui Suomessa 1966-2004  Ihmisten kokemus elämän merkityksellisyydestä ei parantunut Bruttokansantuote nelinkertaistui Yhdysvalloissa 1947-1998  Ihmisten kokemus elämän merkityksellisyydestä ei parantunut Mitä on edistys? _________________ Vaarama, M., Moisio, P. Karvonen, S. (2010) Johdanto. Teoksessa M. Vaarama ym. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2010. Helsinki: THL. Diener, E. & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), 1–31.
  13. 13. Masennus vei yhdeksän ihmistä joka päivä eläkkeelle vuonna 2017  mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 45 vuotta  masennus suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeeseen  alle 30-vuotiaiden eläköityminen lisääntynyt 30% kymmenessä vuodessa Eläketurvakeskus (2018). Suomen työeläkkeensaajat. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien työkyvyttömyyden syyt eroavat ikäryhmittäin Luettavissa: https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/elakkeensaajat/tyoelakkeensaajat _______________
  14. 14. Suunta tulevaisuudelle
  15. 15. Sosiaaliset huolet ihmisoikeudet, arvokas elämä, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo Ekologiset huolet elämän edellytysten säilyminen, planetaariset rajat, luonnonvarat Kaikki tulevaisuuteen liittyvät haasteet palautuvat ekologisiin ja sosiaalisiin lähtökohtiin Hopwood,B.,Mellor,M.&O’Brien,G.(2005).SustainableDevelopment:MappingDifferentApproaches.SustainableDevelopment13(1),38–52
  16. 16. NYT TULEVAISUUDESSA ”Ylikehittyneet” kulttuurit ja elämäntavat ”Alikehittyneet” kulttuurit ja elämäntavat 1 MAAPALLO 2 maapalloa 3 maapalloa 4 maapalloa Luonnonvarojen hyödyntäminen, saastuminen ja päästöt tasa-arvoiseen yhden planeetan politiikkaan pyrittäessä
  17. 17. Yhteenkuulumisen, itsekunnioituksen, aikaansaamisen, rakkauden ja ilon tyydyttäminen materialla on mahdotonta.
  18. 18. Yltäkylläisyyden ajan ihmisen suurin vihollinen on elämän merkityksettömyys ja tarkoituksettomuus (mitättömyys ja arvottomuus)?
  19. 19. Tästä minä nautin Tätä maailma tarvitseTämän minä osaan Mielekkyyden kokemukset muodostuvat kytköksistä johonkin itsen ulkopuolella olevaan arvokkaaseen mielekkyys merkitys arvokas tarkoitus flow
  20. 20. yksilökeskeisyys, eristyneisyys, irrallisuus liittyminen, kuuluminen , osallisuus Merkitykset syntyvät kytköksissä itseä ympäröivään maailmaan
  21. 21. Toisenlaiseen kurkottaminen edistyksen edellytyksenä
  22. 22. Kognitiivinen lähestyminen Asioiden tekeminen paremmin Metakognitiivinen lähestyminen Tehdään parempia asioita Transformatiivinen lähestyminen Määritellään ihmisenä olemista ja suhdetta ympäröivään todellisuuteen uudelleen järki + tunne + mielikuvitus
  23. 23.  uudistuvat käsitteet  avoimuus uusille tulkinnoille ympäröivästä maailmasta  keskeneräisyys  taide  leikki  mielikuvittelu  lukitut käsitteet  lukittu tapa hahmottaa ympäröivää todellisuutta  hallinnan tuntu  tiede  rationaalisuus  analyyttinen päättely Puuterilumelle uskaltautuminen Vanhojen latujen parantelu
  24. 24. Taide, mielikuvittelu ja leikki 1. Tuottaa havahtumisia 2. Saattaa toisenlaiseen 3. Täydentää ja uudistaa todellisuuskäsitystä (maailmankuvaa) 4. Tarjoaa merkityksiä olemassaololle 5. Ylevöittää mieltä 6. Vahvistaa myötätuntoa
  25. 25. Kohti kestävyystietoista elämänorientaatiota
  26. 26. Sosiomateristen systeemien tarkastelun tueksi • Millainen ja miten pitkä on tämän perunan tie ruokapöytäämme? • Mistä meidän vesi tulee? • Mistä meidän sähkö tulee ja miten sitä tuotetaan? Miksi? • Kuka kasvatti nämä appelsiinit? Miksi? • Kuka tämän kalan pyydysti, perkasi ja valmisti? Miksi? • Kuka tämän pippurin on kasvattanut? • Miksi kaupassa myydään brasilialaista lihaa, vaikka asumme karjatilan lähellä? • Mistä farkut on tehty ja ketkä ne ovat valmistaneet? • Ketkä poimivat meillä juotavan kahvin pavut? Miksi? • Ketkä lämmittävät meidän talon? Miksi? • Onko olemassa suomalaista suklaata? Ketkä kaakaoviljelmillä työskentelevät? Miksi? • Miksi on olemassa tavallisia ja reilun kaupan banaaneja? • Mistä tämä kännykkä tulee? Ketkä sen valmistivat? Kuka louhii raaka-aineet? • Onko olemassa ruokaa tai tuotetta, joka olisi kaikilta osin suomalainen? • Onko olemassa ruokaa tai tuotetta, jonka tuottamisessa ei käytettäisi öljyä? Miksi?
  27. 27. B Salonen, A. (2015).Vastuullinen maailmasuhde ja sen merkitys hyvän elämän tavoittelussa. UAS Journal 1/2015. Luettavissa: http://uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1647 ____________
  28. 28. Ihmiset Eläimet Kasvit Eloton luonto Hyönteiset K E S K I N Ä I S R I I P P U V U U S
  29. 29. Ihmiset Eläimet Kasvit Eloton luonto Hyönteiset K E S K I N Ä I S R I I P P U V U U S
  30. 30. 𝑇yytyväisyys = 𝑀𝑖𝑡ä 𝑚𝑖𝑛𝑢𝑙𝑙𝑎 𝑜𝑛 𝑀𝑖𝑡ä 𝑚𝑖𝑛ä ℎ𝑎𝑙𝑢𝑎𝑛 Tyytyväisyys on onnistumista riittävyyden tarkastelussa
  31. 31. Tunnista kulutusmotiiveja > todelliset tarpeet? > halut?
  32. 32. Timo Pajunen D
  33. 33. Timo Pajunen jaettu ymmärrys moniäänisyys kohtaava läsnäolo
  34. 34. Köyhyyttä on se, ettei ole yhteyttä toisiin ihmisiin, joiden kanssa jakaa elämän iloja ja suruja.
  35. 35. Vahvuudet huomion kohteeksi Onko kukoistavan ihmissuhteen, koulun ja yhteiskunnan idea siinä, että tunnistamme toistemme erinomaisuudet ja saamme ne liekkeihin?
  36. 36. Sivistys kohottaa ihmisen täyteen mittaan
  37. 37. Jokainen ihminen on arvokas siksi, että on syntynyt ihmiseksi. Ihmisarvo perustuu ihmisyyteen, eikä siihen mitä ihminen on saavuttanut tai tehnyt elämänsä aikana.
  38. 38. EKOSOSIAALINEN SIVISTYSKÄSITYS Salonen, A. & Joutsenvirta, M. (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus 38(2), 84-101 Salonen, A. & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 35(1), 4-15. Salonen, A. & Konkka, J. (2015). An Ecosocial Approach to Well-Being: A Solution to the Wicked Problems in the Era of Anthropocene. Foro de Educación 13(19), 19-34. Salonen, A. (2015). Vastuullinen maailmasuhde ja sen merkitys hyvän elämän tavoittelussa. UAS Journal 1/2015. Luettavissa: http://uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1647 Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen sivistys – kestävä hyvinvoinnin perusta. Natura 51(4), 25-30. Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma – yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2014. Suomen sosiaalipedagoginen seura, 32-62. Salonen, A. (2014). An Ecosocial Approach in Education. Teoksessa Rolf Jucker ja Reiner Mathar (toim.) Schooling for Sustainable Development: Concepts, Policies and Educational Experiences at the End of the UN Decade of Education for Sustainable Development. Berlin-Heidelberg: Springer, 231-233. Salonen, A. (2013). Ekososiaalinen sivistys kulttuurin kulmakiveksi. Teoksessa Marja Laine ja Paula Toivanen (toim.) Kestävä kasvatus – kulttuuria etsimässä. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 6, 40-69. Luettavissa: http://www.kulttuuriperintokasvatus.fi/kestava-kasvatus-kulttuuria-etsimassa/ Salonen, A. (2012). Sosiaalinen saneeraus – tie ekososiaaliseen sivistykseen. Teoksessa Tuula Helne & Tiina Silvasti (toim.), Yhteyksien kirja – Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla. Helsinki: Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto. 134-147. Luettavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37654/YhteyksienKirja.pdf?sequence=1 Erillisyydestä yhteyksien tunnistamiseen ja toisen asemaan asettumiseen Vastuullisuus Kohtuullisuus Ihmistenvälisyys
  39. 39. Toisen asemaan asettumisen taito on avain kaikkeen edistykseen?  moraalin perusta  kaiken toisenlaisen lähtökohta  merkityksellisyyden lähde
  40. 40. ILO ”Ilman iloa ei ole elämää, vaikka ihmisellä olisi kaksitoista autoa, kuusi hovimestaria, linna, yksityinen kappeli ja pommisuoja.” – Henry Miller
  41. 41. Kiitos! artosalonen.com arto.o.salonen@helsinki.fi

×