Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Jaettu asiantuntijuus ja uuden ajan oppimiskulttuuri

2,798 views

Published on

Yhteiskunnallinen muutos haastaa oppimisen päämääriä ja oppimiskulttuuria, sillä keskinäisriippuvuudet lisääntyvät yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Perinteinen kilpailuajattelu ei enää toimi, sillä se edustaa vanhanaikaista siiloutunutta maailmaa. Jaetun asiantuntijuuden merkitys voimistuu. Nyt tarvitaan osaamista, jonka avulla on mahdollista yhdistellä aikaisemmin erillisiksi miellettyjä asioita ja ilmiöitä. Täydellinen oppimisyhteisö on oppimisen prosessia kannatteleva yhteisö, jota rikastuttaa yhteisön jäsenten toisiansa täydentävä erilaisuus ja jossa jokainen kokee itsensä arvokkaaksi ihmiseksi.

Published in: Education
  • Be the first to comment

Jaettu asiantuntijuus ja uuden ajan oppimiskulttuuri

  1. 1. Jaettu asiantuntijuus ja uuden ajan oppimiskulttuuri Arto O. Salonen, dos. arto.o.salonen (at) helsinki.fi
  2. 2. JOHDANTO
  3. 3. Kaksi ihmisenä olemisen haastetta Suhde itseen Suhde ympäröivään todellisuuteen  Oman elämän tekijäksi tuleminen  Omanäköinen elämä Vastuullisen maailmasuhteen omaksuminen subjektiivinen hyvinvointi
  4. 4. 1. Mitä on sivistys? 2. Jaetun asiantuntijuuden välttämättömyys 3. Elinvoimainen organisaatio 4. Motivointi ja oppimisen optimointi 5. Yhteenveto SISÄLTÖ
  5. 5. 1 Mitä on sivistys?
  6. 6. Oppilaitoksen tehtävänä on tuottaa Markkinoille lyhyen aikavälin talouskasvua varmistavia kansalaisia?  Hyvinvointi on kuluttamisen maksimointia?  Tarpeeksi on vähän enemmän?
  7. 7. Laadullinen parantaminen uhkaa kaventua määrällisiksi lisäämiseksi  Kapea olemassaolemisen ihanne?  Kapea käsitys hyvinvoinnista?  Viheliäisten kaikkia koskettavien ongelmien ohittaminen? Salonen, A. & Konkka, J. (2015). An Ecosocial Approach to Well-Being: A Solution to the Wicked Problems in the Era of Anthropocene. Foro de Educación 13(19), 19-34. Luettavissa: http://forodeeducacion.com/ojs/index.php/fde/article/view/393/297 Salonen, A. & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 35(1), 4-15 ____________
  8. 8. a) Kilpailu syrjäyttää yhdessä toimimista b) Välineellistäminen lisääntyy (suhtaudumme itseemme, toisiimme ja ympäröivään todellisuuteen hyödykkeenä) _________ Marglin, S. (2008). The Dismal Science. How Thinking Like an Economist Undermines Community. London: Harvard University. Benzer, M. (2011). The Sociology of Theodor Adorno. Cambridge: Cambridge University Press. Nussbaum, M. (2010). Not For Profit: Why Democracy Needs the Humanities. Princeton: Princeton University Press. Quoidbach, J., Dunn, E., Petrides, K.V., & Mikolajczak, M. (2010). Money Giveth, Money Taketh Away: The Dual Effect of Wealth on Happiness. Psychological Science 21(6), 759–763. merkityksettömyys, latteus, voimattomuus, myötätunnottomuus, mitättömyys, välinpitämättömyys, radikalisoituminen? Elämän eri osa-alueet markkinaehtoistuvat
  9. 9. Mielen- terveyshäiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairaudet + 14,8 - 31,8 -53,9 -17,2 Työkyvyttömyyseläkkeelle jäännin syiden muutos Suomessa 1996-2011 ________________ Eläketurvakeskus
  10. 10. Vallalla oleva kapea-alainen hyvinvointiajattelu korostaa ihmisen ylivertaisuutta haastamalla kiistatonta hierarkiaa 1. Ilman ekologista perustaa ei ihmisyhteisöä voi olla olemassa 2. Ilman ihmisyhteisöä ei taloutta voi olla olemassa 3. Talous on luonnonvaroihin ja ihmisen panoksiin perustuva ekososiaalinen prosessi Salonen, A. (2015). Vastuullinen maailmasuhde ja sen merkitys hyvän elämän tavoittelussa. UAS Journal 1/2015. Luettavissa: http://uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1647 Salonen, A. & Rouhinen, S. (in Print). Vastuullinen maailmasuhde – tulevaisuuden toivoa säilyttävän kulttuurievoluution suunnannäyttäjä. Tiedepolitiikka. ____________
  11. 11. ”Nopeudesta ei ole hyötyä jos suunta on väärä.” - M. Gandhi
  12. 12. Bruttokansantuote kolminkertaistui Suomessa 1966-2004 > tunne elämän merkityksellisyydestä ei lisääntynyt Bruttokansantuote nelinkertaistuiYhdysvalloissa 1947-1998 > tunne elämän merkityksellisyydestä ei lisääntynyt Hyvinvointi ei enää lisäänny materiaalista vaurautta kasvattamalla. ______ Vaarama, M., Moisio, P. Karvonen, S. (2010) Johdanto.Teoksessa M.Vaarama ym. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2010. Helsinki:THL. Diener, E. & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), 1–31. Mitä pitäisi tavoitella materiaalisten perustarpeiden jo ollessa tyydytettyjä?
  13. 13. ”Ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun”  38 % yhtyy väitteeseen  39 % on eri mieltä Apunen, M., Haavisto, I., Sipola, J. & Toivonen, S. (2015). Ken on maassa jämäkin? EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2015. Helsinki: EVA. _____________
  14. 14. MÄÄRÄLLINEN LISÄÄMINEN LAADULLINEN PARANTAMINEN olen kuluttaja olen ihminen bruttokansantuote arvokas ihmisyys osakemarkkinoiden kehitys itsensä toteuttaminen/ aikaansaaminen kuluttajien luottamus yhteys muihin ihmisiin vaurauden maksimointi tarve tulla osaksi jotakin suurempaa kiire, stressi, saastuminen, luonnonvarojen hupeneminen, rajallinen materiaalinen kasvu onnellisuus, tyytyväisyys, merkityksellinen arki, rajaton henkinen kasvu Salonen, A. & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 1/2015. Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma – yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2014. Suomen sosiaalipedagoginen seura, 32-62. Kehityspäämäärien jännite
  15. 15. Sivistynyt ihminen löytää elämäänsä merkitysnäköaloja, jotka voimistavat tämän hetken täyteyttä ja ehkäisevät tarkoituksettomuuden kokemuksia.
  16. 16. 2 Jaetun asiantuntijuuden välttämättömyys
  17. 17.  Asiat ja ilmiöt limittyvät kaikilla yhteiskunnan sektoreilla  Tarvitaan osaamista, joka liittyy aikaisemmin erillisiksi miellettyjen asioiden yhdistelyyn Keskinäisriippuvuudet lisääntyvät Perinteinen kilpailuajattelu edustaa vanhanaikaista siiloutunutta maailmaa? Salonen, A. & Savander-Ranne, C. (2015). Teachers’ shared expertise at a multidisciplinary university of applied sciences. SAGE Open 5(3), 1-11 Salonen, A. Reijonen, M. & Savander-Ranne, C. (painossa). Metropolia Ammattikorkeakoulun organisaatiokulttuuri ja sen muutosmahdollisuudet opettajien kuvaamina. Ammattikasvatus. _____________
  18. 18. Arvostetuimpia työelämätaitoja ovat  vuorovaikutustaidot  yhteistyökyky  analyyttinen ajattelu  luova ongelmanratkaisu Rodkin, J. & Levy, F. (2015). Recruiting Preferred Skills. Bloomberg Business. April 13-19.2015, 43 _____________
  19. 19. Todellisuuden tulkintamme jää aina vajaaksi ja keskeneräiseksi T U L K I N T A
  20. 20. Rikastava vuorovaikutus auttaa hahmottamaan maailmaa todenmukaisemmin
  21. 21. Asiantuntija- keskeisyys ? Dialogisuus jaettu ymmärrys moniäänisyys yhdessä ajatteleminen Asiakas- keskeisyys ? Kohtaamisosaaminen
  22. 22. ”Hän on pelissä liikkuva pala, joka saa muut ylittämään itsensä. Hänellä on hyvä pelinlukutaito. Hän on aina tietoinen suunnasta, muiden paikasta, liikkeistä ja hän mukauttaa oman toimintansa siihen. Hän muuttuu kirjaimellisesti osaksi yhteisöä…” Kuningas Litmanen 2012, ohjaus Arto Koskinen Dialogisuus yhteisössä
  23. 23. Onko kukoistavan perheen, oppilaitoksen, työpaikan ja kansakunnan idea siinä, että paras meistä on se, joka saa muut loistamaan? onnistuja on se, joka saa muut ylittämään itsensä tavoiteltavinta on saada muut kokemaan itsensä vahvoiksi
  24. 24. 3 Elinvoimainen organisaatio
  25. 25. vakaus ja kontrolli sisällepäin kääntyneisyys joustavuus ja omaehtoisuus ulospäin suuntautuminen yhteistyö kilpailu luovuus sääntöjen- mukaisuus Kilpailevien arvojen viitekehys Quinn, R. E. & J. Rohrbaugh (1983). A Spatial Model of Effectiveness Criteria: Towards a Competing Values Approach to Organizational Analysis. Management Science, 29(3), 363–377.
  26. 26. vakaus ja kontrolli sisällepäin kääntyneisyys joustavuus ja omaehtoisuus ulospäin suuntautuminen yhteistyö kilpailu luovuus sääntöjen- mukaisuus Kilpailevien arvojen viitekehys Quinn, R. E. & J. Rohrbaugh (1983). A Spatial Model of Effectiveness Criteria: Towards a Competing Values Approach to Organizational Analysis. Management Science, 29(3), 363–377.
  27. 27. hierarkiakulttuuri ketteryyskulttuuri markkinakulttuuri klaanikulttuuri 30 20 10 Salonen, A. Reijonen, M. & Savander-Ranne, C. (painossa). Metropolia Ammattikorkeakoulun organisaatiokulttuuri ja sen muutosmahdollisuudet opettajien kuvaamina. Ammattikasvatus.
  28. 28. Hierarkiakulttuuri Ketteryyskulttuuri sisäänpäin kääntyminen ulospäin suuntautuminen vakaus ja pysyvyys luovuus ja innovatiivisuus rutiinit ja ennustettavuus kokeilut ja riskinotto persoonattomuus, konemaisuus värikkyys, inhimillisyys säännöt ja määräykset sitovat ihmisiä toisiinsa luottamus liittää ihmisiä toisiinsa Cameron, K., Quinn, R., Degraff, J.,Thakor, A. (2011). Competing Values Leadership: Creating Value in Organizations. Northampton: Edward Elgar. Cameron, K., Quinn, R. (2011). Diagnosing and Changing Organization Culture. Based on the Competing Values Framework. Third Edition. San Francisco: Jossey-Bass. Quinn, R. E. ja J. Rohrbaugh (1983). A Spatial Model of Effectiveness Criteria: Towards a Competing Values Approach to Organizational Analysis. Management Science, 29(3), 363–377 Salonen, A. Reijonen, M. & Savander-Ranne, C. (in Print). Metropolia Ammattikorkeakoulun organisaatiokulttuuri ja sen muutosmahdollisuudet opettajien kuvaamina. Ammattikasvatus.
  29. 29. Valta ja johtajuus organisaatiossa HIERARKIAKULTTUURI  keskusjohto  tarkasti määritellyt valtasuhteet  johtaja vaalii järjestystä ja kontrolloi toimintaa KETTERYYSKULTTUURI  valta siirtyy yksilöistä ja työryhmistä toisiin tarpeen mukaan  johtaja houkuttelee ihmisten parhaat puolet esiin ja toimii innostajana
  30. 30. 4 Motivointi ja oppimisen optimointi
  31. 31. Elämän ytimessä on tunne oman elämän merkityksellisyydestä ja kokemus tämän hetken täyteydestä.
  32. 32. Miksi ihminen tekee sitä mitä tekee? Ihmisen universaaleja henkisiä tarpeita ovat (a) hyväksytyksi tuleminen (b) itsensä tarpeelliseksi kokeminen (c) kuulluksi tuleminen (d) vaikuttamismahdollisuudet (e) tarve liittää oma toiminta osaksi suurempaan ja merkityksellistä kokonaisuutta
  33. 33. Mihin pitäisi kiinnittää huomiota, jotta oppimistulokset parantuisivat kustannustehokkaasti? Higgins, S. (2011). Luettavissa: http://educationendowmentfoundation.org.uk/toolkit kustannukset opiskelijaa kohden Tehokkuus(etukuukausina) palaute metataidot vertaisoppiminen kotiläksyt
  34. 34. Tarvitaan kannustava, tosiaikainen ja monisuuntainen palautevirta.
  35. 35. METATAIDOT: Elinvoimainen, opiskelija, opettaja, asiantuntija, rehtori, kansalainen…  myönteinen asennoituminen  kyky säädellä tunteita ja motivoitumista  kyky rikastavaan vuorovaikutukseen  kyky kääntää pettymykset rakentavaksi palautteeksi Salonen, A., Holvikivi, J. & Mäkinen, E. (2015). Arvonluomisen pedagogiikalla intohimotyöntekijöitä.UAS Journal 2/2015. _____________
  36. 36. YHTEENVETO
  37. 37. väittely, oikeassa oleminen, yksisuuntainen vuorovaikutus asiantuntijakeskeisyys, asiantuntijavalta totuus, oikeat vastaukset, tiedon omaksuminen yksi täydellinen ratkaisu, ehdottomuus ongelmakeskeisyys VUOROVAIKUTUKSEN LAATU OPPIMISTILANTEESSA OLEMISEN TAPA SUHTAUTUMINEN TIETOON OPPIMISEN PÄÄMÄÄRÄ LÄHESTYMISTAPA yhteys toiseen, yhteinen ihmettely, nöyryys, monisuuntainen vuorovaikutus ilmiökeskeisyys, oppimisprosessin ja kohderyhmän ymmärtäminen poikkitiedollisuus, oikeat kysymykset, tiedon lähteet monta siedettävää ratkaisua, sivistys voimavarakeskeisyys Oppiminen ennen ja tulevaisuudessa ENNEN TULEVAISUUDESSA muuttuva tekijä Salonen, A. & Savander-Ranne, C. (2014). Opettajien Metropolia Akatemia uudenlaisen oppimiskulttuurin rakentajana. Teoksessa Sinimaaria Ranki (toim.) Metropolia Akatemia – retrospektiivi ja prospekti. Johtamiskoulutuksen oppeja ja onnistumisen edellytyksiä. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, 41-50.
  38. 38. johtaja valvoja ohjaaja kehittäjä fasilitoija tuottaja verkostoituja koordinaattori Oppimisen tukijan roolit
  39. 39. Täydellinen oppimisyhteisö on toisin näkemistä ja kokemista kannatteleva yhteisö, jota rikastuttaa yhteisön jäsenten toisiaan täydentävä erilaisuus. Jokainen saa tunnustusta omasta arvokkuudestaan ja kokee ainutlaatuisuutensa voimavaraksi.
  40. 40. Kiitos! artosalonen.com arto.o.salonen(at)helsinki.fi

×