Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı 
PPrrooff.. DDrr.. AAttaa NNeevvzzaatt YYAALLÇÇIINN 
AAkkddeenniizz ÜÜnniivvee...
Pittet D. WHO Patient Safety. Webber Training Teleclass. May 5th 2011
HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı 
 HHaassttaallaarr hhaassttaanneeyyee bbaaşşvvuurrdduukkttaann ssoonnrraa 
gg...
HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnuu ssııkkllıığğıı 
HHaassttaanneeddee yyaattaann hhaassttaallaarrıınn %% 55--1100 
kka...
HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı 
((11999955--22001100)) 
Yüksek gelirli ülkeler 
 Hİ:17.0 / 1000 hasta günü 
...
HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı 
SSoonnuuççllaarr 
 HHaassttaanneeddee kkaallıışş ssüürreessiinnddee uuzzaamm...
Hastane İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnıınn ssııkkllıığğıı 
 AAllmmaannyyaa →→ 552255..000000--880000..000000 oollgguu 
~~...
Hastane İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı vvee mmoorrttaalliittee-- 
((AABBDD)) --6 ddkk 11 ööllüümm 
Hastane 
İnfeksiyonları 
...
Hastane İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı ((AABBDD))
Hastane İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı vvee mmoorrttaalliittee-- 
((AABBDD--22000022)) 
• PPnnöömmoonniilleerr →→ →→ 3366 00...
HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı vvee 
mmoorrttaalliittee ((AABBDD--22000099)) 
• VVİİPP →→ →→ 3355 996677 
• K...
Hastane İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnıınn MMaalliiyyeettii 
 NNoorrvveeçç →→ →→ 113322 MMiillyyoonn DDoollaarr 
 İİsskk...
Hastane infeksiyonları-2009 
 Maliyet 
 CAİ…20 785 $ 
 Kİ-KDİ…45 814 $ 
 ÜSİ…896 $ 
 VİP…40 144 $ 
 C.diff….11 285 $...
NNNNIISS--YYBBÜÜ SSüürrvveeyyaannssıı 
YBÜ Hİ hızı: 
(Hastane infeksiyonu sayısı/Yatan hasta sayısı) 
x 100 
YBÜ Hİ insida...
Alet KKuullllaannıımmıı iillee İİlliişşkkiillii 
HHaassttaannee iinnffeekkssiiyyoonnuu HHıızzllaarrıı 
- Üriner kateter il...
Alet Kullanımı iillee İİlliişşkkiillii HHaassttaannee 
iinnffeekkssiiyyoonnuu HHıızzllaarrıı ((TTüürrkkiiyyee--IINNIICCCC)...
SSüürrvveeyyaannss ((11)) 
Aktif - pasif sürveyans: 
Pasif sürveyansta hastane ienfeksiyonu 
tanısına infeksiyon kontrol...
SSüürrvveeyyaannss ((22)) 
Hastaya dayalı sürveyans: 
Servislerin ziyaret edilerek hastaya ilişkin 
risk faktörlerinin d...
SSüürrvveeyyaannss ((33)) 
Retrospektif Sürveyans: 
Hasta kayıtları taburculuk sonrasında 
infeksiyon kontrol hemşiresi ...
SSüürrvveeyyaannss--KKaappssaamm 
Hastane genelinde sürveyans 
Periyodik sürveyans 
Prevalans çalışması 
Hedefe yöneli...
HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı 
RRiisskk FFaakkttöörrlleerrii--11 
KKoonnaakk ffaakkttöörrlleerrii 
YYaaşş ...
HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı 
RRiisskk FFaakkttöörrlleerrii--22 
ÇÇeevvrreesseell ffaakkttöörrlleerr 
CCe...
HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı 
EEnnddeemmiikk 
OOllaağğaann dduurruummllaarrddaa ssaappttaannaann iinnffee...
Sorun mikroorganizmalar 
Non-fermentatif gram negatif 
mikroorganizmalar 
MRSA 
VRE 
Dirençli Candida türleri 
C.diff...
HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı 
CCDDCC TTaannıımmllaarrıı 
ÜÜrriinneerr ssiisstteemm iinnffeekkssiiyyoonnlla...
ÜÜrriinneerr ssiisstteemm iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı 
EEnn ssııkk rraassttllaannııllaann hhaassttaannee 
iinnffeekkssii...
ÜÜrriinneerr ssiisstteemm iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı 
--RRiisskk FFaakkttöörrlleerrii 
 KKaatteetteerriizzaassyyoonn 
...
Sondaya bbaağğllıı üürriinneerr ssiisstteemm 
iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnddaa rriisskk ffaakkttöörrlleerrii 
 DDrreenn...
Üriner sistem iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnddaa ttaannıı 
((CCDDCC)) 
 Semptomatik üriner sistem infeksiyonu 
→ 1a 
→ 1b...
TTüürrkkiiyyee’’ddee NNÜÜİİ EEttkkeennlleerrii 
MMiikkrroooorrggaanniizzmmaa SSııkkllııkk ((%%)) 
EE.. ccoollii 3322..44 
...
TTeeddaavvii EEnnddiikkaassyyoonnllaarrıı 
SSeemmppttoommaattiikk NNÜÜSSİİ 
AAsseemmppttoommaattiikk bbaakktteerriiüürri...
ÜÜSSİİ kkoorruunnmmaa--ÖÖnnlleemmlleerr 
 Sadece gerekli olduğunda üriner kateter 
uygulayınız ve ne kadar süreyle kullan...
CCeerrrraahhii AAllaann İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı 
ÖÖnneemmllii mmoorrbbiiddiittee vvee mmoorrttaalliittee nneeddeenni...
CCeerrrraahhii AAllaann İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı 
YYüüzzeeyyeell kkeessii İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı 
CCiilltt--cci...
CCeerrrraahhii AAllaann İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
CCAAİİ RRİİSSKK FFAAKKTTÖÖRRLLEERRİİ 
HHaassttaayyaa AAiitt ÖÖzzeelllliikklleerr 
 YYaaşş 
 AAllttttaa yyaattaann hhaass...
CCAAİİ RRİİSSKK FFAAKKTTÖÖRRLLEERRİİ 
AAmmeelliiyyaattaa aaiitt öözzeelllliikklleerr 
 AAmmeelliiyyaatt ssüürreessii 
 P...
Cerrahi alan iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı oorraannllaarrıı 
 TTeemmiizz <<%% 55 
 TTeemmiizz--kkoonnttaammiinnee <<%%110...
NNIS Risk İndeksi 
ASA skoru > 2 (3-5) 
Kontamine ya da kirli yara 
Operasyon süresinin beklenenin 75 
persentilinden y...
CCAAİİ AANNAATTOOMMİİKK SSIINNIIFFLLAANNDDIIRRIILLMMAASSII 
11..YYüüzzeeyyeell iinnssiizzyyoonneell CCAAİİ ((pprriimmeerr,...
22..DDeerriinn iinnssiizzyyoonneell CCAAİİ ((pprriimmeerr,, sseekkoonnddeerr)) 
 İİnnssiizzyyoonnuunn ddeerriinn kkaattll...
33..OOrrggaann--BBooşşlluukk CCAAİİ 
 OOrrggaann vveeyyaa bbooşşlluuğğaa yyeerrlleeşşttiirriilleenn 
ddrreennlleerrddeenn...
CCAAİİ :: MMiikkrroooorrggaanniizzmmaallaarr 
SS..aauurreeuuss 
KKooaagguullaazz nneeggaattiiff SSttaaffiillookkookkllaarr...
AAnnttiimmiikkrroobbiiyyaall pprrooffiillaakkssii 
eessaassllaarrıı 
CCeerrrraahhii aallaann iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı...
CCeerrrraahhii aallaann iinnff..--ÖÖnnlleemmlleerr 
Doğru antibiyotik profilaksisi 
gerçekleştrilmelidir. 
Traş uygulama...
KKaann--ddoollaaşşıımmıı iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı 
PPrriimmeerr kkaann--ddoollaaşşıımmıı iinnffeekkssiiyyoonnuu 
SSa...
Kateter tiplerine ggöörree iinnffeekkssiiyyoonn 
ssııkkllıığğıı 
 PPeerriiffeerriikk ddaammaarr iiççii kkaatt..  %% 00.....
Kateter tiplerine ggöörree kkaann--ddoollaaşşıımmıı 
iinnffeekkssiiyyoonnuu ssııkkllıığğıı ((//11000000 kkaatteetteerr 
gg...
Kateter iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnddaa 
ppaattooggeenneezz 
 KKaatteetteerriinn kkoonnttaammiinnaassyyoonnuu 
 KKaat...
Kateter iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnddaa 
rriisskk ffaakkttöörrlleerrii 
11.. KKoonnaakkllaa iillggiillii rriisskk ffaak...
1. KKoonnaakkllaa iillggiillii rriisskk ffaakkttöörrlleerrii 
 KKoonnaağğıınn uuçç yyaaşşllaarrddaa yyeerr aallmmaassıı 
...
2. KKaatteetteerrllee iillggiillii rriisskk ffaakkttöörrlleerrii 
 KKaatteetteerriinn ttiippii ((ppoolliivviinniill,, ppo...
3. Ekiple iillggiillii rriisskk ffaakkttöörrlleerrii 
 UUyygguullaammaayyıı yyaappaann kkiişşiinniinn eeğğiittiimmii 
 K...
KKaatteetteerrllee iilliişşkkiillii kkaann ddoollaaşşıımmıı 
iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı--EEttkkeennlleerr 
SS..aauurree...
KKaatteetteerrllee iilliişşkkiillii kkaann ddoollaaşşıımmıı 
iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı 
((AAkkddeenniizz ÜÜnniivv..TTıı...
KKaatteetteerrllee iilliişşkkiillii KKaann ddoollaaşşıımmıı 
iinnffeekkssiiyyoonnllaarrddaa ttaannıı 
 KKaannttiittaattii...
Çıkarılabilen santral venöz kateter (SVK) ilişkili kan dolaşımı infeksiyonu 
Komplike Komplike olmayan 
Septik tromboz, 
e...
Tünelli santral venöz katater (TSVK) yada implante alet ilişki kan dolaşımı infeksiyon 
Komplike Komplike olmayan 
Tünel i...
KKaatteetteerr iinnff..--ÖÖnnlleemmlleerr 
Sadece gerekli olduğunda uygun kateteri 
kullanınız. 
Kateterleri uygulayanla...
NNoozzookkoommiiyyaall PPnnöömmoonniilleerr 
 ÖÖzzeelllliikkllee YYBBÜÜ’’nnddee yyaattaann vvee vveennttiillaattöörr ttee...
NNoozzookkoommiiyyaall PPnnöömmoonniilleerr,, 
RRiisskk FFaakkttöörrlleerrii 
 İİlleerrii yyaaşş 
 AAssppiirraassyyoonn ...
p Nozokomiyal pnnöömmoonniilleerr--EEttkkeennlleerr 
EErrkkeenn NNPP GGeeçç NNPP 
SS..ppnneeuummoonniiaaee PP..aaeerruuggi...
Sınıflama 
Ventilatör ilişkili durum 
İnfeksiyonla ilgili Ventilatör ilişkili 
durum 
Olası ya da yüksek olası Ventilat...
Olası VİP 
 Pürülan solunum sekresyonu 
 Akciğerler, bronşlar ya da trakeadan gelen 
sekresyonları tanımlar ve 100X büyü...
YYüükksseekk oollaassııllııkkllıı VVİİPP 
 PPüürrüüllaann ssoolluunnuumm sseekkrreessyyoonnuu VVEE 
aaşşaağğııddaakkiille...
YYüükksseekk oollaassııllııkkllıı VVİİPP 
 AAşşaağğııddaakkiilleerrddeenn bbiirrii ((ppüürrüüllaann ssoolluunnuumm 
sseek...
NNoozzookkoommiiyyaall ppnnöömmoonnii-- 
AAyyıırrııccıı TTaannıı 
 İnfeksiyon oollmmaassıızzıınn kkiimmyyaassaall aassppi...
NNoozzookkoommiiyyaall ppnnöömmoonniilleerr-- 
ÖÖnnlleemmlleerr 
 AAssppiirraassyyoonn ssııkkllıığğıınnıınn aazzaallttııl...
Ventilatörle iilliişşkkiillii ppnnöömmoonnii-- 
ÖÖnnlleemmlleerr 
 Sadece gerekli olduğunda solunum desteği 
uygulayınız ...
AAnnttiibbiiyyoottiikk yyöönneettiimmii-- 
 Antibiyotiklerin uygun kullanımının sağlanması 
Doğru antibiyotik, doz, zama...
EEll hhiijjyyeennii
EEll hhiijjyyeennii
MRMS
TTeeşşeekkkküürrlleerr………… 
aannyyaallcciinn@@aakkddeenniizz..eedduu..ttrr 
aannyyaallcciinn@@yyaahhoooo..ccoomm
Hastane İnfeksiyonları2014-
Hastane İnfeksiyonları2014-
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Hastane İnfeksiyonları2014-

271 views

Published on

Hastane infeksiyonları (genel)

Published in: Healthcare
  • Be the first to comment

Hastane İnfeksiyonları2014-

  1. 1. HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı PPrrooff.. DDrr.. AAttaa NNeevvzzaatt YYAALLÇÇIINN AAkkddeenniizz ÜÜnniivveerrssiitteessii TTııpp FFaakküülltteessii İİnnffeekkssiiyyoonn HHaassttaallııkkllaarrıı vvee KKlliinniikk MMiikkrroobbiiyyoolloojjii AADD
  2. 2. Pittet D. WHO Patient Safety. Webber Training Teleclass. May 5th 2011
  3. 3. HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı  HHaassttaallaarr hhaassttaanneeyyee bbaaşşvvuurrdduukkttaann ssoonnrraa ggeelliişşeenn vvee bbaaşşvvuurruu aannıınnddaa iinnkküübbaassyyoonn ddöönneemmiinnddee oollmmaayyaann vveeyyaa hhaassttaanneeddee ggeelliişşmmeessiinnee rraağğmmeenn bbaazzeenn ttaabbuurrccuu oolldduukkttaann ssoonnrraa oorrttaayyaa ççııkkaabbiilleenn iinnffeekkssiiyyoonnllaarrddıırr..  GGeenneelllliikkllee hhaassttaanneeyyee yyaattttııkkttaann 4488--7722 ssaaaatt ssoonnrraa vvee ttaabbuurrccuu oolldduukkttaann ssoonnrraa iillkk 1100 ggüünn iiççiinnddee ggeelliişşeenn iinnffeekkssiiyyoonnllaarrddıırr..
  4. 4. HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnuu ssııkkllıığğıı HHaassttaanneeddee yyaattaann hhaassttaallaarrıınn %% 55--1100 kkaaddaarrıınnddaa ggöörrüüllmmeekktteeddiirr.. YYooğğuunn bbaakkıımm üünniitteessiinnddee yyaattaann hhaassttaallaarrddaa ggöörrüüllmmee oorraannıı %% 2200--3300 ddoollaayyıınnddaaddıırr..
  5. 5. HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı ((11999955--22001100)) Yüksek gelirli ülkeler  Hİ:17.0 / 1000 hasta günü  Kİ-KDİ:3.5/1000 kat.günü  ÜSİ:4.1/1000 kat. günü  VİP:7.9/1000 vent. günü Düşük ve orta gelirli ülkeler  Hİ:47.9 / 1000 hasta günü  Kİ-KDİ:12.2/1000 kat.günü  ÜSİ:8.8/1000 kat. günü  VİP:23.9/1000 vent. günü Pittet D. WHO Patient Safety. Webber Training Teleclass. May 5th 2011
  6. 6. HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı SSoonnuuççllaarr  HHaassttaanneeddee kkaallıışş ssüürreessiinnddee uuzzaammaa  MMoorrbbiiddiitteeddee aarrttıışş  YYaaşşaamm kkaalliitteessiinnddee bboozzuullmmaa  MMoorrttaalliitteeddee aarrttıışş  İİşş ggüüccüü vvee üürreettkkeennlliikk kkaayybbıı  MMaalliiyyeettttee aarrttıışş
  7. 7. Hastane İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnıınn ssııkkllıığğıı  AAllmmaannyyaa →→ 552255..000000--880000..000000 oollgguu ~~ 2200..000000-- 4400..000000 ööllüümm  İİnnggiilltteerree →→ 550000..000000--11..000000..000000 oollgguu ~~ 55..000000 ööllüümm  AABBDD →→ 772200 000000--22..222200..000000 oollgguu ~~ 110000..000000 ööllüümm  AAvv.. BBiirrlliiğğii →→ 44..550000..000000 oollgguu ((8800 000000//ggüünn)) ~~ 111111..000000 ööllüümm
  8. 8. Hastane İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı vvee mmoorrttaalliittee-- ((AABBDD)) --6 ddkk 11 ööllüümm Hastane İnfeksiyonları AIDS Trafik kazaları * Infect Control Hosp Epidemiol 2003;24:601-6
  9. 9. Hastane İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı ((AABBDD))
  10. 10. Hastane İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı vvee mmoorrttaalliittee-- ((AABBDD--22000022)) • PPnnöömmoonniilleerr →→ →→ 3366 000000 • KKaann--ddoollaaşşıımmıı iinnff.. →→ →→ 3311 000000 • ÜÜrriinneerr ssiisstteemm iinnff.. →→ →→ 1133 000000 • CCeerrrraahhii aallaann iinnff.. →→ →→ 88 000000 • DDiiğğeerr →→ →→1122 000000 • TTOOPPLLAAMM →→ →→110000 000000 Klevens RM, et al. Public Health Rep 2007;122:160-6
  11. 11. HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı vvee mmoorrttaalliittee ((AABBDD--22000099)) • VVİİPP →→ →→ 3355 996677 • KKaann--ddoollaaşşıımmıı iinnff.. →→ →→ 3300 666655 • ÜÜrriinneerr ssiisstteemm iinnff.. →→ →→ 88 220055 • CCeerrrraahhii aallaann iinnff.. →→ →→ 1133 008888 • http://hhs.gov/ash/initiatives/hai/actionplan/hhs_hai_action _plan_final_06222009.pdf.accessed july, 2012
  12. 12. Hastane İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnıınn MMaalliiyyeettii  NNoorrvveeçç →→ →→ 113322 MMiillyyoonn DDoollaarr  İİsskkooççyyaa →→ →→ 116688 MMiillyyoonn SStteerrlliinn  İİnnggiilltteerree →→ →→ 11..77 MMiillyyaarr DDoollaarr  FFrraannssaa →→ →→ 33--55 MMiillyyaarr FFrraannkk  AABBDD →→ →→ 9966--114477 MMiillyyaarr DDoollaarr  AAvvrruuppaa BB.. →→ →→ 77 MMiillyyaarr AAvvrroo  TTüürrkkiiyyee →→ →→ 11--11..55 MMiillyyaarr DDoollaarr ?????? AAnnddeerrsseenn BBMM,, eett aall.. IInnffeecctt CCoonnttrrooll HHoosspp EEppiiddeemmiiooll 11999988;; 1199 ((1100)) :: 880055-- 77 AAssttaaggnneeaauu PP,, eett aall.. JJ HHoosspp IInnffeecctt 11999999;; 4422 ((33)) :: 330033--1122 PPlloowwmmaann RR,, eett aall.. JJ HHoosspp IInnffeecctt 22000011;;4477((33)) :: 119988--220077 GGrraavveess NN.. EEmmeerrgg IInnffeecctt DDiiss 22000044;;1100 ((44)):: 556611--66 EECCDDCC AAnnnnuuaall RReeppoorrtt 22000088:: 1166--3388 DDiicckkeemmaa DDJJ,, eett aall.. JJAAMMAA 22000088;;229999((1100))::11119900--22 ZZiimmlliicchhmmaann EE,, eett aall.. JJAAMMAA IInntteerrnn MMeedd 22001133;; 117733::22003399--4466 MMaarrcchheettttii AA.. eett aall.. JJ MMeedd EEccoonnoommiiccss 22001133::11--66
  13. 13. Hastane infeksiyonları-2009  Maliyet  CAİ…20 785 $  Kİ-KDİ…45 814 $  ÜSİ…896 $  VİP…40 144 $  C.diff….11 285 $  Ek yatış süresi  CAİ…11.2 gün  Kİ-KDİ…10.4 gün  ÜSİ…  VİP…13.1 gün  C.diff….3.3 gün Zimlicman E, et al. JAMA Intern Med 2013;173: 2039-46
  14. 14. NNNNIISS--YYBBÜÜ SSüürrvveeyyaannssıı YBÜ Hİ hızı: (Hastane infeksiyonu sayısı/Yatan hasta sayısı) x 100 YBÜ Hİ insidans dansitesi: (Hastane infeksiyonu sayısı/Hasta günü) x 1000
  15. 15. Alet KKuullllaannıımmıı iillee İİlliişşkkiillii HHaassttaannee iinnffeekkssiiyyoonnuu HHıızzllaarrıı - Üriner kateter ilişkili ÜSİ hızı: (Üriner kateter ilişkili ÜSİ sayısı/üriner kateter günü) x 1000 - SVK ilişkili kan dolaşımı infeksiyonu hızı: (SVK ilişkili kan-dolaşımı inf. sayısı/SVK günü) x 1000 - VİP hızı: (VİP sayısı/Ventilatör günü) x 1000
  16. 16. Alet Kullanımı iillee İİlliişşkkiillii HHaassttaannee iinnffeekkssiiyyoonnuu HHıızzllaarrıı ((TTüürrkkiiyyee--IINNIICCCC) AİHİ %33.9- 38.3 /1000 YB günü VİP 26.5/1000 ventilator günü KDİ 17.6/1000 kateter günü ÜSİ 8.3/1000 üriner kateter günü INICC.J Hosp Infect 2007;65:251-7
  17. 17. SSüürrvveeyyaannss ((11)) Aktif - pasif sürveyans: Pasif sürveyansta hastane ienfeksiyonu tanısına infeksiyon kontrol hemşireleri dışındaki kişiler koyar. Hastayı izleyen doktor, hemşire veya diğer tıbbi personel hastane enfeksiyonu bildirim formu doldurarak infeksiyon kontrol ekibine iletir .
  18. 18. SSüürrvveeyyaannss ((22)) Hastaya dayalı sürveyans: Servislerin ziyaret edilerek hastaya ilişkin risk faktörlerinin değerlendirilmesi Hastaya uygulanan işlemlerin ve bunların infeksiyon kontrol ilkelerine uygunluğunun kontrol edilmesi Yüksek duyarlılık ve seçicilik Servis çalışanlarının davranışlarını etkileme şansını arttırır.
  19. 19. SSüürrvveeyyaannss ((33)) Retrospektif Sürveyans: Hasta kayıtları taburculuk sonrasında infeksiyon kontrol hemşiresi tarafından incelenir. Prospektif sürveyans: Veriler hasta hastanede yatmakta iken toplanır. Verilerin zamanında incelenmesi ve sonuçların kliniklere bildirilmesi gerçekleşir. Daha pahalı bir yöntemdir.
  20. 20. SSüürrvveeyyaannss--KKaappssaamm Hastane genelinde sürveyans Periyodik sürveyans Prevalans çalışması Hedefe yönelik sürveyans
  21. 21. HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı RRiisskk FFaakkttöörrlleerrii--11 KKoonnaakk ffaakkttöörrlleerrii YYaaşş MMeettaabboolliikk rraahhaattssıızzllııkkllaarr İİmmmmüünnssuupprreessiiff iillaaççllaarr TTrraavvmmaa,,yyaannııkk MMiikkrroobbiiyyaall ffaakkttöörrlleerr AArrttmmıışş aannttiibbiiyyoottiikk kkuullllaannıımmıı ((fflloorraa ddeeğğiişşiikklliiğğii,, ççooğğuull ddiirreennççllii ppaattoojjeennlleerr
  22. 22. HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı RRiisskk FFaakkttöörrlleerrii--22 ÇÇeevvrreesseell ffaakkttöörrlleerr CCeerrrraahhii ((ttiipp,, ssüürree)) İİnnvvaazziivv ggiirriişşiimmlleerr ((kkaatteetteerriizzaassyyoonn,, eennttüübbaassyyoonn,, vvbb..)) HHiijjyyeenniikk aallıışşkkaannllııkkllaarr EEll yyııkkaammaa
  23. 23. HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı EEnnddeemmiikk OOllaağğaann dduurruummllaarrddaa ssaappttaannaann iinnffeekkssiiyyoonnllaarrddıırr.. ÇÇaallıışşmmaallaarrıınn aannaa hheeddeeffiinnii oolluuşşttuurrmmaakkttaaddıırr.. EEppiiddeemmiikk SSııkkllıığğıı %% 22--44 ddoollaayyıınnddaaddıırr.. ÖÖzzeelllliikkllee eennddeemmiikk hhıızzllaarrddaa bbeelliirrggiinn aarrttıışşllaarr vvaarrddıırr.. BBiirrddeenn ffaazzllaa mmiikkrroooorrggaanniizzmmaa vvee aallaann iillee iillggiillii oollaabbiilliirr..
  24. 24. Sorun mikroorganizmalar Non-fermentatif gram negatif mikroorganizmalar MRSA VRE Dirençli Candida türleri C.difficile infeksiyonları
  25. 25. HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı CCDDCC TTaannıımmllaarrıı ÜÜrriinneerr ssiisstteemm iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı CCeerrrraahhii aallaann iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı PPnnöömmoonniilleerr KKaann ddoollaaşşıımmıı iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı DDiiğğeerr
  26. 26. ÜÜrriinneerr ssiisstteemm iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı EEnn ssııkk rraassttllaannııllaann hhaassttaannee iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnddaann bbiirriiddiirr.. %% 6600--8800’’ii üürriinneerr ssoonnddaa nneeddeenniiyyllee,, %% 1100--1155’’ii ssiissttoosskkooppii vvee ddiiğğeerr üürroolloojjiikk cceerrrraahhii iişşlleemmlleerr nneeddeenniiyyllee,, %% 11--55 hheerrhhaannggii bbiirr üürroolloojjiikk iişşlleemm oollmmaakkssıızzıınn ggeelliişşmmeekktteeddiirr..
  27. 27. ÜÜrriinneerr ssiisstteemm iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı --RRiisskk FFaakkttöörrlleerrii  KKaatteetteerriizzaassyyoonn  İİlleerrii yyaaşş  KKaaddıınn cciinnssiiyyeett  GGeebbeelliikk  DDrreennaajj ttoorrbbaassıı kkoolloonniizzaassyyoonnuu  KKrreeaattiinniinn yyüükksseekklliiğğii  İİddrraarr ööllççüümmüü ddıışşıı nneeddeennllee kkaatteetteerriizzaassyyoonn  CCeerrrraahhii iişşlleemm ssıırraassıınnddaa kkaatteetteerr yyeerrlleeşşttiirriillmmeessii  KKaappaallıı ddrreennaajj ssiisstteemmiinniinn bboozzuullmmaassıı  ÖÖnncceeddeenn aannttiibbiiyyoottiikk kkuullllaannıımmıı
  28. 28. Sondaya bbaağğllıı üürriinneerr ssiisstteemm iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnddaa rriisskk ffaakkttöörrlleerrii  DDrreennaajj ttoorrbbaallaarrıınnıınn mmiikkrroobbiiyyaall kkoolloonniizzaassyyoonnuu  KKaatteetteerriinn kkaallıışş ssüürreessii  MMeeaattuuss kkoolloonniizzaassyyoonnuu  OOppeerraassyyoonn ooddaassıı ddıışşıınnddaa kkaatteetteerr ttaakkııllmmaassıı  UUrreettrraall sstteenntt vvaarrllıığğıı  BBaaşşkkaa bbiirr aallaannddaa aakkttiiff bbiirr iinnffeekkssiiyyoonn vvaarrllıığğıı  BBööbbrreekk ffoonnkkssiiyyoonn bboozzuukklluuğğuu  DDMM,, mmaallnnüüttrriissyyoonn  KKaaddıınn cciinnssiiyyeett
  29. 29. Üriner sistem iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnddaa ttaannıı ((CCDDCC))  Semptomatik üriner sistem infeksiyonu → 1a → 1b → 2a → 2b → 3 → 4  Asemptomatik bakteriyemik üriner sistem infeksiyonu
  30. 30. TTüürrkkiiyyee’’ddee NNÜÜİİ EEttkkeennlleerrii MMiikkrroooorrggaanniizzmmaa SSııkkllııkk ((%%)) EE.. ccoollii 3322..44 KKlleebbssiieellllaa sspppp.. 1177..00 CCaannddiiddaa sspppp.. 1122..88 PP.. aaeerruuggiinnoossaa 1111..77 EEnntteerrooccooccccuuss sspppp.. 88..55
  31. 31. TTeeddaavvii EEnnddiikkaassyyoonnllaarrıı SSeemmppttoommaattiikk NNÜÜSSİİ AAsseemmppttoommaattiikk bbaakktteerriiüürrii’’ddee iissttiissnnaa oolluuşşttuurraann öözzeell kkoonnaakk vvee dduurruummllaarr İİmmmmüünn yyeettmmeezzlliikkllii hhaassttaallaarr GGeebbeelleerr İİmmppllaanntt cceerrrraahhiissiinnee hhaazzıırrllaannaann hhaassttaallaarr ÜÜrroolloojjiikk ggiirriişşiimm öönncceessii?? KKaatteetteerriizzaassyyoonn ssoonnllaannddıırrııllddııkkttaann ssoonnrraa ddeevvaamm eeddeenn bbaakktteerriiüürrii
  32. 32. ÜÜSSİİ kkoorruunnmmaa--ÖÖnnlleemmlleerr  Sadece gerekli olduğunda üriner kateter uygulayınız ve ne kadar süreyle kullanılacağını belirleyiniz.  Kateterleri uygulayanlar mutlaka eğitilmeli ve tecrübeli olmalıdır.  Uygulamalar sırasında mutlaka aseptik teknikler kullanılmalıdır.  Kapalı drenaj sistemleri uygulanmalıdır.  2-10 gün süreyle kateter uygulanan yüksek riskli hastalarda gümüş içeren kateterler kullanılmalıdır.
  33. 33. CCeerrrraahhii AAllaann İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı ÖÖnneemmllii mmoorrbbiiddiittee vvee mmoorrttaalliittee nneeddeenniiddiirr.. YYaattıışş ssüürreessiinnddee uuzzaammaayyaa vvee cciiddddii mmaalliiyyeettee nneeddeenn oollmmaakkttaaddıırr.. OOrraannllaarrıı .. HHaassttaanneeddeenn hhaassttaanneeyyee .. CCeerrrraahhttaann cceerrrraahhaa .. OOppeerraassyyoonnaa ggöörree ddeeğğiişşmmeekktteeddiirr..
  34. 34. CCeerrrraahhii AAllaann İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı YYüüzzeeyyeell kkeessii İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı CCiilltt--cciilltt aallttıı DDeerriinn kkeessii İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı FFaassssiiaa vvee kkaass OOrrggaann // BBooşşlluukk İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
  35. 35. CCeerrrraahhii AAllaann İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
  36. 36. CCAAİİ RRİİSSKK FFAAKKTTÖÖRRLLEERRİİ HHaassttaayyaa AAiitt ÖÖzzeelllliikklleerr  YYaaşş  AAllttttaa yyaattaann hhaassttaallııkk  İİmmmmüünnssuupprreessyyoonn  SSiiggaarraa kkuullllaannıımmıı  OObbeezziittee  VVüüccuudduunn bbaaşşkkaa bbiirr yyeerriinnddee iinnffeekkssiiyyoonn bbuulluunnmmaassıı  OOppeerraassyyoonn öönncceessiinnddee hhaassttaanneeddee yyaattıışş ssüürreessii  PPeerriiooppeerraattiiff ttrraannssffüüzzyyoonn  HHiippooaallbbuummiinneemmii
  37. 37. CCAAİİ RRİİSSKK FFAAKKTTÖÖRRLLEERRİİ AAmmeelliiyyaattaa aaiitt öözzeelllliikklleerr  AAmmeelliiyyaatt ssüürreessii  PPrreeooppeerraattiiff ttrraaşş  CCeerrrraahhii aallaannddaa yyaabbaannccıı mmaaddddee  CCeerrrraahhii ddrreennlleerr  CCeerrrraahhii tteekknniikk  CCeerrrraahhii eell yyııkkaammaa ssüürreessii  CCiilltt aannttiisseeppssiissii  PPrreeooppeerraattiiff cciilltt hhaazzıırrllıığğıı  AAnnttiimmiikkrroobbiiyyaall pprrooffiillaakkssii  AAmmeelliiyyaatthhaannee hhaavvaallaannddıırrmmaassıı  AAlleettlleerriinn yyeetteerrssiizz sstteerriilliizzaassyyoonnuu
  38. 38. Cerrahi alan iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı oorraannllaarrıı  TTeemmiizz <<%% 55  TTeemmiizz--kkoonnttaammiinnee <<%%1100  KKoonnttaammiinnee %% 1155--2200  KKiirrllii %% 3300--4400
  39. 39. NNIS Risk İndeksi ASA skoru > 2 (3-5) Kontamine ya da kirli yara Operasyon süresinin beklenenin 75 persentilinden yüksek olması
  40. 40. CCAAİİ AANNAATTOOMMİİKK SSIINNIIFFLLAANNDDIIRRIILLMMAASSII 11..YYüüzzeeyyeell iinnssiizzyyoonneell CCAAİİ ((pprriimmeerr,, sseekkoonnddeerr))  İİnnssiizzyyoonnddaann ppüürrüüllaann aakkıınnttıı  İİnnssiizzyyoonnddaa sseekkrreessyyoonn,,ççeevvrree ddookkuullaarrddaa mmiikkrroooorrggaanniizzmmaa vvaarrllıığğıı  İİnnssiizzyyoonnddaa yyeerriinnddee aağğrrıı vveeyyaa hhaassssaassiiyyeett,,şşiişşlliikk,,kkıızzaarrııkkllııkk vveeyyaa ııssıı aarrttıışşıı  CCeerrrraahh yyaaddaa kklliinniissyyeenniinn CCAAİİ ttaannııssıı kkooyymmaassıı
  41. 41. 22..DDeerriinn iinnssiizzyyoonneell CCAAİİ ((pprriimmeerr,, sseekkoonnddeerr))  İİnnssiizzyyoonnuunn ddeerriinn kkaattllaarrıınnddaann ppüürrüüllaann aakkıınnttıı ggeellmmeessii  GGeenneelllliikkllee 3388°°CC nniinn üüzzeerriinnddee aatteeşş,,llookkaalliizzee aağğrrıı vvee aatteeşş,,ssppoonnttaann vveeyyaa cceerrrraahhii ddrreennaajj  CCeerrrraahh yyaaddaa kklliinniissyyeenniinn CCAAİİ ttaannııssıı kkooyymmaassıı
  42. 42. 33..OOrrggaann--BBooşşlluukk CCAAİİ  OOrrggaann vveeyyaa bbooşşlluuğğaa yyeerrlleeşşttiirriilleenn ddrreennlleerrddeenn ppüürrüüllaann aakkıınnttıı ggeellmmeessii  OOrrggaann yyaa ddaa kkaarrıınn bbooşşlluuğğuunnddaann aasseeppttiikk kkooşşuullllaarrddaa eellddee eeddiilleenn ddookkuu aassppiirraassyyoonn kküüllttüürrüünnddeenn mmiikkrroooorrggaanniizzmmaa iizzoollee eeddiillmmeessii  CCeerrrraahh yyaaddaa kklliinniissyyeenniinn CCAAİİ ttaannııssıı kkooyymmaassıı
  43. 43. CCAAİİ :: MMiikkrroooorrggaanniizzmmaallaarr SS..aauurreeuuss KKooaagguullaazz nneeggaattiiff SSttaaffiillookkookkllaarr EEnntteerrookkookkllaarr EE..ccoollii EEnntteerroobbaakktteerr sspppp.. PPrrootteeuuss mmiirraabbiilliiss KK..ppnneeuummoonniiaaee DDiiğğeerr ssttrreeppttookkookkllaarr CC..aallbbiiccaannss
  44. 44. AAnnttiimmiikkrroobbiiyyaall pprrooffiillaakkssii eessaassllaarrıı CCeerrrraahhii aallaann iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnıı öönnlleemmeekk PPoossttooppeerraattiiff ddöönneemmddee hheerr ttüürrllüü iinnffeekkssiiyyoonnaa iilliişşkkiinn mmoorrbbiiddiittee vvee mmoorrttaalliitteeyyii aazzaallttmmaakk HHaassttaanneeddee yyaattıışş ssüürreessii iillee oolluuşşaabbiilleecceekk mmaalliiyyeettii aazzaallttmmaakk GGeerreekkssiinniimm vvaarrllıığğıınnddaa yyaayyıınnllaannmmıışş rreehhbbeerrlleerr yyaarrddıımmııyyllaa uuyygguunn aannttiibbiiyyoottiiğğii bbaaşşllaattmmaakk
  45. 45. CCeerrrraahhii aallaann iinnff..--ÖÖnnlleemmlleerr Doğru antibiyotik profilaksisi gerçekleştrilmelidir. Traş uygulaması yapılmamalıdır. Peri-operatif glükoz kontrolu Normoterminin sağlanması (kardiyak cerrahi dışında) Operasyon öncesi MRSA taramaları
  46. 46. KKaann--ddoollaaşşıımmıı iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı PPrriimmeerr kkaann--ddoollaaşşıımmıı iinnffeekkssiiyyoonnuu SSaannttrraall kkaatteetteerrllee iilliişşkkiillii kkaann--ddoollaaşşıımmıı iinnffeekkssiiyyoonnuu MMuukkoozzaall bbaarriiyyeerr hhaassaarrllıı llaabboorraattuuaarr ttaarraaffıınnddaann ddooğğrruullaannmmıışş kkaann--ddoollaaşşıımmıı iinnffeekkssiiyyoonnuu
  47. 47. Kateter tiplerine ggöörree iinnffeekkssiiyyoonn ssııkkllıığğıı  PPeerriiffeerriikk ddaammaarr iiççii kkaatt..  %% 00..22--00..55  HHiicckkmmaann--BBrroovviiaacc kkaatt..  %% 11--22  PPuullmmoonneerr aarrtteerr kkaatt..  %% 33..66  KKııssaa ssüürreellii SSVVKK  %% 33..88--1122  TTPPNN kkaatteetteerrlleerrii  %% 77--1100  MMuullttiillüümmeennllii kkaatt..  %% 1122..88  SSuubbkkllaavvyyeenn hheemmoo.. kkaatt..  %% 1100--2200
  48. 48. Kateter tiplerine ggöörree kkaann--ddoollaaşşıımmıı iinnffeekkssiiyyoonnuu ssııkkllıığğıı ((//11000000 kkaatteetteerr ggüünnüü))  PPeerriiffeerriikk ddaammaarr iiççii kkaatt..  00..55 ((00..22--00..77))  UUzzuunn ssüürreellii SSVVKK  11..66 ((11..55--11..77))  SSuubbkkllaavvyyeenn hheemmoo.. kkaatt..  11..77 ((11..22--22..33))  KKııssaa ssüürreellii SSVVKK  22..77 ((22..66--22..99))  KKlloorrhheekkzziiddiinn//ggüümmüüşş ssüüllffooddiiaazziinnllii kkııssaa ssüürreellii SSVVKK  11..66 ((11..33--22..00))  MMiinnoossiikklliinn//rriiffaammppiissiinnllii kkııssaa ssüürreellii SSVVKK  11..22 ((00..33--22..11)) MMaakkii DDGG,, eett aall.. MMaayyoo CClliinn PPrroocc 22000066;; 8811:: 11115599--7711
  49. 49. Kateter iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnddaa ppaattooggeenneezz  KKaatteetteerriinn kkoonnttaammiinnaassyyoonnuu  KKaatteetteerr bbiirrlleeşşiimm kkııssmmıınnıınn kkoonnttaammiinnaassyyoonnuu  İİnnffüüzzaattıınn kkoonnttaammiinnaassyyoonnuu  UUzzaakk bbiirr bbööllggeeddeenn hheemmaattoolloojjiikk yyaayyııllıımm BBoouuzzaa EE,, eett aall.. CClliinn MMiiccrroobbiiooll IInnffeecctt 22000022;; 88:: 226655--7744
  50. 50. Kateter iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnddaa rriisskk ffaakkttöörrlleerrii 11.. KKoonnaakkllaa iillggiillii rriisskk ffaakkttöörrlleerrii 22.. KKaatteetteerrllee iillggiillii rriisskk ffaakkttöörrlleerrii 33.. EEkkiippllee iillggiillii rriisskk ffaakkttöörrlleerrii
  51. 51. 1. KKoonnaakkllaa iillggiillii rriisskk ffaakkttöörrlleerrii  KKoonnaağğıınn uuçç yyaaşşllaarrddaa yyeerr aallmmaassıı  GGrraannüülloossiittooppeennii  İİmmmmüünnssuupprreessiiff kkeemmootteerraappii  CCiilltt bbüüttüünnllüüğğüünnüünn bboozzuullmmaassıı  AAllttttaa yyaattaann hhaassttaallıığğıınn cciiddddiiyyeettii  CCiilltt mmiikkrroofflloorraa ddeeğğiişşiikklliikklleerrii  UUzzaakk bbiirr bbööllggeeddee iinnffeekkssiiyyoonn vvaarrllıığğıı
  52. 52. 2. KKaatteetteerrllee iillggiillii rriisskk ffaakkttöörrlleerrii  KKaatteetteerriinn ttiippii ((ppoolliivviinniill,, ppoolliieettiilleenn >> tteefflloonn,, ppoolliiüürreettaann))  KKaatteetteerriinn iişşlleevvii vvee llookkaalliizzaassyyoonnuu ((uuzzuunn,,ççookk llüümmeennllii >> kkııssaa,, aazz llüümmeennllii))  KKaatteetteerriinn yyeerrlleeşşiimm yyeerrii ((ssaannttrraall >> ppeerriiffeerriikk,, ffeemmoorraall >> jjuugguulleerr >> ssuubbkkllaavviiyyeenn))  KKaatteetteerriinn kkaallıışş ssüürreessii ((>> 7722 ssaaaatt))  AAcciill uuyygguullaammaallaarr
  53. 53. 3. Ekiple iillggiillii rriisskk ffaakkttöörrlleerrii  UUyygguullaammaayyıı yyaappaann kkiişşiinniinn eeğğiittiimmii  KKaatteetteerr bbaakkıımmıı  EEll yyııkkaammaa,, sstteerriill eellddiivveenn kkuullllaannmmaa  PPaannssuummaann bbiiççiimmii ((yyaarrıı ggeeççiirrggeenn öörrttüü >> sstteerriill ggaazzllıı bbeezz))
  54. 54. KKaatteetteerrllee iilliişşkkiillii kkaann ddoollaaşşıımmıı iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı--EEttkkeennlleerr SS..aauurreeuuss KKooaagguullaazz NNeeggaattiiff SSttaaffiillookkookkllaarr EEnntteerrookkookk CCaannddiiddaa sspppp.. ((~~ %% 5500 CC..aallbbiiccaannss)) GGrraamm nneeggaattiiff eenntteerriikk bbaassiilllleerr
  55. 55. KKaatteetteerrllee iilliişşkkiillii kkaann ddoollaaşşıımmıı iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı ((AAkkddeenniizz ÜÜnniivv..TTııpp FFaakk.. RREEAA--II,,IIII.. 22001100--5588 KKİİ--KKDDİİ)) Acinetobacter spp. % 26 Klebsiella spp. % 19 P.aeruginosa % 14 Enterobacter spp. % 14 Enterococcus spp. % 10 Candida spp. % 10 Diğer (Staph., E.coli) % 7
  56. 56. KKaatteetteerrllee iilliişşkkiillii KKaann ddoollaaşşıımmıı iinnffeekkssiiyyoonnllaarrddaa ttaannıı  KKaannttiittaattiiff ((kkaatteetteerrddeenn)) kkaann kküüllttüürrüü ((DDuuyyaarrllııllııkk %% 8811--8866,, ÖÖzzggüüllllüükk %% 8855-- 9966))  KKaannttiittaattiiff KKaann kküüllttüürrüü ++ KKaatteetteerr kküüllttüürrüü ((DDuuyyaarrllııllııkk %% 9933,, ÖÖzzggüüllllüükk %% 9977--110000))  AAkkrriiddiinn ttuurruunnccuussuu llöökkoossiitt ssiittooppiinn tteessttii ((DDuuyyaarrllııllııkk %% 8877,, ÖÖzzggüüllllüükk %% 9944))  LLüümmeenn iiççii ffıırrççaallaammaa tteekknniiğğii ((DDuuyyaarrllııllııkk %% 9955,, ÖÖzzggüüllllüükk %% 8844)) RRaaaadd II.. LLaanncceett IInnffeecctt DDiiss.. 22000077;; 77:: 664455--5577
  57. 57. Çıkarılabilen santral venöz kateter (SVK) ilişkili kan dolaşımı infeksiyonu Komplike Komplike olmayan Septik tromboz, endokardit, osteomiyelit vb. KNS S. aureus Gram-neg. basil Candida spp. •SVK çıkar, 4-6 hafta sistemik antibiyotik sağaltımı; osteomiyelit için 6-8 hafta •SVK çıkar, 5-7 gün sistemik antibiyotik sağaltımı; •Eğer kateter kalıcıysa sistemik antibiyotik ± “kilit sağaltımı” 10-14 gün •SVK çıkar, ve 14 gün sistemik antibiyotik sağaltımı; •Eğer TEE (+) ise sağaltım 4-6 hafta • SVK çıkar, ve 7-14 gün sistemik antibiyotik sağaltımı • SVK çıkar, ve ilk negatif kan kültüründen sonra 14 gün süreyle antifungal ajan ile sağaltım MMeerrmmeell LLAA,, eett aall.. CCIIDD 22000099;;4499::11--4455
  58. 58. Tünelli santral venöz katater (TSVK) yada implante alet ilişki kan dolaşımı infeksiyon Komplike Komplike olmayan Tünel infek. Port apsesi KNS S. aureus Gram (-) basil Candida spp. TSVK ya da imp. aleti çıkar, 10-14 gün sistemik antibiyotik sağaltımı TSVK ya da imp. aleti çıkar, 4-6 hf. antibiyotik sağaltımı; osteomiyelit için 6-8 hafta sağaltım •TSVK ya da imp. aleti çıkar, TEE (-) ise 14 gün antibiyotik tedavisi; •Eğer TEE (-) ise “kurtarma sağ.” 14 gün sistemik ve “lock sağaltımı” •Klinik kötüleşme, persistan/ tekrarlayan bakteyemi varsa TSVK ya da imp. aleti çıkar. • TSVK ya da imp. aleti çıkar, 10-14 gün sağaltım •TSVK ya da imp. aleti kurtarmak için sistemik ve “kilit sağaltımi” 14 gün •Yanıt yoksa TSVK ya da imp. aleti çıkar, 10-14 gün sistemik antibiyotik sağaltımı TSVK ya da imp. aleti çıkar, son pozitif kan kültüründen sonra 14 gün antifungal ajan ile sağaltım Septik tromboz, endokardit, osteomiyelit •TSVK ya da imp. aleti kalabilir, 7 günlük antibiyotik sağaltımı + “kilit tedavi” 10-14 gün •Klinik kötüleşme, persistan/ tekrarlayan bakteriyemi varsa TSVK ya da imp. aleti çıkar. MMeerrmmeell LLAA,, eett aall.. CCIIDD 22000099;;4499:: 11--4455
  59. 59. KKaatteetteerr iinnff..--ÖÖnnlleemmlleerr Sadece gerekli olduğunda uygun kateteri kullanınız. Kateterleri uygulayanlar mutlaka eğitimli olmalıdır. El hijyeni Klorheksidin-alkol ile cilt antisepsisi Maksimum bariyer önlemleri Kateterin uygulanmasıyla ilgili mutlaka belge tutulmalıdır.
  60. 60. NNoozzookkoommiiyyaall PPnnöömmoonniilleerr  ÖÖzzeelllliikkllee YYBBÜÜ’’nnddee yyaattaann vvee vveennttiillaattöörr tteeddaavviissii aallaann hhaassttaallaarrddaa ssııkkttıırr ((%%55--550))..  HHaassttaannee kköökkeennllii ppnnöömmoonniilleerr,, vveennttiillaattöörrllee iilliişşkkiillii ppnnöömmoonniilleerr vvee ssaağğllııkk hhiizzmmeettiiyyllee iilliişşkkiillii ppnnöömmoonniilleerrii iiççeerrmmeekktteeddiirr..  MMoorrttaalliittee oorraannllaarrıı ddeeğğiişşiikk ffaakkttöörrlleerrddeenn eettkkiilleennmmeekkllee bbiirrlliikkttee %% 330--770 aarraassıınnddaa ddeeğğiişşmmeekktteeddiirr..  MMaalliiyyeettii yyüükksseekk hhaassttaannee iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnddaann bbiirriissiiddiirr..
  61. 61. NNoozzookkoommiiyyaall PPnnöömmoonniilleerr,, RRiisskk FFaakkttöörrlleerrii  İİlleerrii yyaaşş  AAssppiirraassyyoonn  BBiilliinnçç bbuullaannııkkllıığğıı,, kkoommaa  EEnnttüübbaassyyoonn  MMeekkaanniikk vveennttiillaassyyoonn  KKOOAAHH vvaarrllıığğıı  OObbeezziittee  AAnnttiibbiiyyoottiikk kkuullllaannıımmıı  YYooğğuunn bbaakkıımm üünniitteessiinnddee yyaattıışş  TToorraakkooaabbddoommiinnaall cceerrrraahhii  İİmmmmüünnssuupprreessiiff ssaağğaallttıımm……....
  62. 62. p Nozokomiyal pnnöömmoonniilleerr--EEttkkeennlleerr EErrkkeenn NNPP GGeeçç NNPP SS..ppnneeuummoonniiaaee PP..aaeerruuggiinnoossaa HH..iinnfflluueezzaaee AAcciinneettoobbaacctteerr sspppp.. MM..ccaattaarrrrhhaalliiss KKlleebbssiieellllaa,, EEnntteerroobbaacctteerr,, MMSSSSAA EE..ccoollii EE..ccoollii,, KKlleebbssiieellllaa MMRRSSAA
  63. 63. Sınıflama Ventilatör ilişkili durum İnfeksiyonla ilgili Ventilatör ilişkili durum Olası ya da yüksek olası Ventilatör ilişkili durum
  64. 64. Olası VİP  Pürülan solunum sekresyonu  Akciğerler, bronşlar ya da trakeadan gelen sekresyonları tanımlar ve 100X büyütmede >25 nötrofil ve ˂10 epitel görülmesi  Laboratuvar sonuçları semi-kantitatif ise sonuçlar yukarıdaki değerlere eşdeğer olmalıdır.  Balgam, endotrakeal aspirat, bronkoalveolar lavaj, akciğer dokusu ya da korunmuş fırça örneklerinde kültür pozitifliği
  65. 65. YYüükksseekk oollaassııllııkkllıı VVİİPP  PPüürrüüllaann ssoolluunnuumm sseekkrreessyyoonnuu VVEE aaşşaağğııddaakkiilleerrddeenn bbiirrii  PPoozziittiiff eennddoottrraakkeeaall aassppiirraatt kküüllttüürrüü,, >> 1100 55 kkffuu//mmll vveeyyaa eeşşddeeğğeerr sseemmii--kkaannttiittaattiiff ssoonnuuçç  PPoozziittiiff bbrroonnkkooaallvveeoollaarr llaavvaajj kküüllttüürrüü,, >> 1100 44 kkffuu//mmll vveeyyaa eeşşddeeğğeerr sseemmii--kkaannttiittaattiiff ssoonnuuçç  PPoozziittiiff aakkcciiğğeerr ddookkuussuu kküüllttüürrüü,, >> 1100 44 kkffuu//mmll vveeyyaa eeşşddeeğğeerr sseemmii--kkaannttiittaattiiff ssoonnuuçç  PPoozziittiiff kkoorruunnmmuuşş ffıırrççaa öörrnneeğğii kküüllttüürrüü,, >> 1100 ³ kkffuu//mmll vveeyyaa eeşşddeeğğeerr sseemmii--kkaannttiittaattiiff ssoonnuuçç……
  66. 66. YYüükksseekk oollaassııllııkkllıı VVİİPP  AAşşaağğııddaakkiilleerrddeenn bbiirrii ((ppüürrüüllaann ssoolluunnuumm sseekkrreessyyoonnuu oollmmaakkssıızzıınn))  PPoozziittiiff pplleevvrraa ssııvvıı kküüllttüürrüü  PPoozziittiiff aakkcciiğğeerr hhiissttooppaattoolloojjiissii  LLeeggiioonneellllaa sspppp.. iiççiinn tteesstt ppoozziittiifflliiğğii  İİnnfflluueennzzaa vviirruuss,, RRSSVV,, aaddeennoovviirruuss,, ppaarraaiinnfflluueennzzaa vviirruuss,, rrhhiinnoovviirruuss,, iinnssaann mmeettaappnnöömmoovviirruuss vvee ccoorroonnaavviirruussllaarr iiççiinn tteesstt ppoozziittiifflliiğğii
  67. 67. NNoozzookkoommiiyyaall ppnnöömmoonnii-- AAyyıırrııccıı TTaannıı  İnfeksiyon oollmmaassıızzıınn kkiimmyyaassaall aassppiirraassyyoonn  AAtteelleekkttaazzii  PPuullmmoonneerr eemmbboollii  AARRDDSS  PPuullmmoonneerr hheemmoorraajjii  AAkkcciiğğeerr kkoonnttüüzzyyoonnuu  İİnnffiillttrraattiiff ttüümmöörr rraaddyyaassyyoonn ppnnöömmoonniittiissii  İİllaaçç vveeyyaa hhiippeerrsseennssiittiivviittee rreeaakkssiiyyoonnuu
  68. 68. NNoozzookkoommiiyyaall ppnnöömmoonniilleerr-- ÖÖnnlleemmlleerr  AAssppiirraassyyoonn ssııkkllıığğıınnıınn aazzaallttııllmmaassıı  KKoolloonniizzaassyyoonnaa yyooll aaççaaccaakk uuyygguullaammaallaarrddaann kkaaççıınnııllmmaassıı  PPeerrssoonneell eellii iillee kkoonnttaammiinnaassyyoonn vvee ççaapprraazz bbuullaaşşıınn öönnlleennmmeessii  SSoolluunnuumm tteeddaavvii cciihhaazzllaarrıınnıınn ddeezzeennffeekkssiiyyoonn vvee sstteerriilliizzaassyyoonnuu  EErriişşkkiinn iimmmmuunniizzaassyyoonnuu ((iinnfflluueennzzaa,, ppnnöömmookkookk aaşşııllaarrıı))  GGeerreekkssiizz aannttiibbiiyyoottiikk kkuullllaannıımmıınnddaann kkaaççıınnııllmmaassıı ggeerreekkiirr..
  69. 69. Ventilatörle iilliişşkkiillii ppnnöömmoonnii-- ÖÖnnlleemmlleerr  Sadece gerekli olduğunda solunum desteği uygulayınız ve sedasyon süresini azaltınız.  Standart infeksiyon kontrol önlemlerine uyulmalıdır (el hijyeni, vb)  Hasta 40° açıyla yatırılmalıdır.  Uygun enteral beslenme gerçekleştirilmelidir.  İrrigasyon amacıyla steril sıvılar kullanılmalıdır.  Kapalı emme-sistemleri uygulanmalıdır.  Klorheksidin ile ağız bakımı ve diş temizliği gerçekleştirilmelidir.
  70. 70. AAnnttiibbiiyyoottiikk yyöönneettiimmii--  Antibiyotiklerin uygun kullanımının sağlanması Doğru antibiyotik, doz, zamanlama, süre, veriliş yolu  Klinik sonuçların optimizasyonu Direnç gelişiminin azaltılması İlaçla ilgili yan etkilerin sınırlandırılması İstenmeyen olay risklerinin azaltılması  Antibiyotik direncini azaltma yöntemleri Etkin antibiyotik yönetimi, infeksiyon kontrolu….. Dellit TH et al. Clin Infect Dis. 2007;44:159-77; Drew RH. J Manag Care Pharm. 2009;15 (Suppl):S18-S23; Drew RH et al. Pharmacotherapy. 2009;29:593-607
  71. 71. EEll hhiijjyyeennii
  72. 72. EEll hhiijjyyeennii
  73. 73. MRMS
  74. 74. TTeeşşeekkkküürrlleerr………… aannyyaallcciinn@@aakkddeenniizz..eedduu..ttrr aannyyaallcciinn@@yyaahhoooo..ccoomm

×