Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Talanoa-dialogin tulokset

124 views

Published on

Talanoa-dialogin tulokset

Published in: News & Politics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Talanoa-dialogin tulokset

  1. 1. Päästöjään reilusti vähentävä Suomi Yhteenveto ministeri Tiilikaisen pyöreän pöydän keskusteluista
  2. 2. Mikä ihmeen pyöreän pöydän Talanoa? Talanoa YK:n ilmastoneuvotteluissa (Bonn 5/2018 ja Katowice 12/2018)  Pohjustaa pyrkimystä nostaa maiden antamia päästövähennyssitoumuksia  3 kysymystä missä olemme, mihin pyrimme ja miten sinne pääsemme  Rakentaa luottamusta, ymmärrystä, empatiaa ja vuoropuhelua mm. tarinankerronnan avulla  Talanoa-vuoropuhelun poliittinen osuus Katowicen ilmastokokouksessa YM:n Talanoa-vuoropuhelulla valmistaudutaan Katowicen ilmastokokoukseen  Talanoa suomeksi = kohdataan ihmisinä  Tukee Suomen 2050 päästövähennysstrategian valmistelua  Taustakysely (keväällä 2018)  3 n. 20-keskustelijan pyöreän pöydän Chatham-keskustelua (25.4. 15.6. & 7.11.)  Laaja sidosryhmätilaisuus 26.11.  Ministerin pyöreän pöydän ja sidosryhmätilaisuuden yhteenveto  Useilla kotimaisilla tahoilla omia Talanoa-keskusteluja
  3. 3. Taustakyselyn tuloksia Keväällä ennen ensimmäistä keskustelua nettikysely  Suunnattiin 3 eri ilmastotilaisuuden osallistujille (yleisö-, sidosryhmä- ja Talanoa)  Kyselylinkki jaettiin myös Twitterissä Tuloksissa painottuu  Ilmastopolitiikan kunnianhimon nosto ja Suomen edelläkävijyyden vahvistaminen kansainvälisillä areenoilla  Kulutuksen nykyistä vahvempi ohjaaminen ja kansalaisten ottaminen mukaan päätöksentekoon  Vahva hyväksyntä ilmastolaissa määritetylle tai tiukemmalle päästövähennystavoitteelle  Tutkimus & kehitys sekä koulutus + teknologiaosaaminen ja vienti kaikkein tärkeimpinä keinoina Suomen tulevaan menestykseen vähähiilisessä maailmassa
  4. 4. Visio Suomelle 2050 Ilmastopolitiikan ajurit 1/2 Missä olemme? • Keskeiset ajurit: globalisaatio, digitalisaatio ja ilmastonmuutos • Ilmastonmuutoksen torjunta ei vielä ole osa Suomen uutta menestystarinaa  lisäpanostukset tutkimukseen, koulutukseen ja yhteiskunnan palveluistamiseen ovat tarpeen Mihin pyrimme? • Ilmastolain sekä EU:n asettama tavoite 80-95% päästövähennys vuoteen 2050 • Asiantuntija-arviot: oikeudenmukainen päästövähennystaso Suomelle yhdessä nykyisten hiilinielujen kanssa ~90% vuoteen 2050 • Tavoitteena hiilineutraalius vuoteen 2045 mennessä (KAISU)  IPCC 1,5 asteen raportin jälkeinen ymmärrys: tarvitaan vielä suurempi päästövähennys ja aikaisempi hiilineutraalisuustavoite Suomella käsissään menestyksen avaimet: teknologinen ja muu osaaminen, luonto(suhde), vauraus, demokratia ja kansalaisten osallisuus
  5. 5. Visio Suomelle 2050 Ilmastopolitiikan ajurit 2/2 Miten sinne pääsemme? • Päättäjiltä selkeä suunta ja hiilelle/CO2-päästöille hinta • Sähköntuotannosta päästötöntä (erityisesti uusiutuvaa) → entä lämmitys? • Kulutustapojen muutokset:  kansalaisten valintoihin vaikuttaminen  kulutusrakenteiden muuttaminen: vaikuttavimmat muutokset asumisen, liikkumisen ja ruoan valinnoissa • Kulutustapojen muutokset liittyvät läheisesti tarvittavaan energiamurrokseen • Lähitulevaisuuden muutosmahdollisuudet yliarvioidaan, pitkän aikavälin aliarvioidaan • Ajurit muuttuvat → muutokset voivat olla rajujakin Tie Suomen menestystarinalle ilmastonmuutoksen torjunnassa on syytä kartoittaa mahdollisimman laajasti
  6. 6. Vihreä talous – mahdollisuus vai paradoksi?  Talouskasvulle jää tilaa, kun asioita tehdään fiksusti, ohjataan pois ympäristöä rasittavasta toiminnasta ja luovutaan jostain  Kansantaloudellisesta planeettatalous-ajatteluun → haasteena talouskasvun ja maapallon rajojen mahduttaminen samaan yhtälöön  Hyvinvoinnin kulmakivet tulevaisuudessa Ilmastopahikset: liha, lentäminen, lemmikit, lapset, löyly  Lihansyönnin ja lentämisen kasvun räjähtäminen → molemmat jo liian halpoja  Lihansyönnin kulttuuriset taustat: esim. perinneruoat  Arvoketjut ja hävikki: syödään vain paistit ja fileet, muu menee koiran ruoaksi tai roskiin  Väestönkasvun merkitys 6 Ilmastopolitiikan ristiriidat ja niiden ratkaiseminen 1/2 Valtavirtaistunut ilmastopolitiikka tuonut kaikki intressiristiriidat myös ilmastopolitiikan kentälle
  7. 7. Vastuut ja ratkaisut: tasa-arvon vaatimus • Nykypäättäjien vastuu – emme voi jättää ”lastemme” ratkaistavaksi • Yksilöiden vastuu: esim. ostopäätökset, sijoittaminen, äänestäminen  Myös, miten toimimme eri rooleissa: töissä, vanhempana, jne. • Nuoret haluavat radikaaleja uudistuksia nyt:  enemmän voitettavaa kuin hävittävää  eivät halua olla koko ajan huolissaan tulevaisuudesta • Tarina ihmisistä eikä päästötavoitteista:  Ihmislähtöinen ja optimistinen → Me osataan ja halutaan ratkaista tämä!  Muutoksessa hävitään ja voitetaan → varmistettava ihmisten tuki muutokselle Havahtuminen • Havahtuminen Suomessa tapahtunut hitaammin kuin muualla • Muutos tapahtuu, kun riittävän suuri osa havahtuu sen tarpeeseen 7 Ilmastopolitiikan ristiriidat ja niiden ratkaiseminen 2/2 Yhteiskunnan radikaali muutos lähivuosikymmeninä tarkoittaa, että ristiriitoja riittää ratkaistavaksi
  8. 8. Tuumasta toimeen! Miten vauhditetaan omia ja muiden toimia, mitä ratkaisuja Suomi tarjoaa? 1/2 Ratkaisut Suomessa • Tarvitaan positiivinen visio tulevaisuudesta  Kaikille suomalaisille merkityksellinen tarina ja tehtävä  Oikeudenmukainen siirtymä joka huomioi häviäjät • Tarvitaan tutkimustietoa siitä, mitä maksaa uusien työpaikkojen luominen suhteessa vanhojen puolustamiseen • On investoitava fiksummin ja enemmän kuin kulutetaan Suomen tarjoamia ratkaisuja • Sosiaaliset innovaatiot:  esim. sosiaaliturva huolehtimassa siitä, että työmarkkinat joustavat isoissa muutoksissa • Teknologioiden skaalaus: esim. materiaalitehokkuus, älyjärjestelmät • Pohjoismainen yhteistyö • Etelä-etelä yhteistyön auttaminen: rahoitusratkaisut globaalin etelän omien ratkaisujen skaalaamiselle 8 Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan kaikkien panos → myös yhteiskunnan polarisaatiota kyettävä purkamaan
  9. 9. Tuumasta toimeen! Miten vauhditetaan omia ja muiden toimia, mitä ratkaisuja Suomi tarjoaa? 2/2 Suurimmat haasteet muutoksen vauhdittamiseen • Päättäjien lyhytnäköisyys ja rohkeuden puute • Päättäjiltä suunta, porkkanat ja kepit → vastuuta ei voi sysätä vain kuluttajille ja markkinoille • Kulutuskäyttäytymisen muuttaminen  Edelläkävijät keskeisiä, pelkkä valistus ei riitä • Päästöjen vähentäminen tuotantoketjuissa Suomen ulkopuolella • Tavoitteiden asettaminen:  Ajatellaanko liikaa, että kehittyvien maiden pitäisi tulla kaltaisiksemme esim. kulutustottumuksissa? 9 Ilmastopolitiikka on kytkettävä laajemmin muihin kestävän kehityksen tavoitteisiin, joilla on vaikutusta mm. väestönkasvun hillintään
  10. 10. Pyöreän pöydän Talanoa-keskusteluihin osallistuivat Anne Berner Mari Vaattovaara Anssi Kainulainen Marja Ekroos Antto Vihma Marja Järvelä Armi Temmes Markku Ollikainen Hanna Aho Markus Haavio Hanna Ekman Matti Kahra Hanna Nikkanen Matti Mannonen Hanna Sarkkinen Matti Pohjola Helena Säteri Mia Nores Jaakko Kiander Oras Tynkkynen Jaana Husu-Kallio Otto Bruun Janne Kareinen Outi Honkatukia Janne Peljo Raimo Lovio Joel Linnainmäki Riku Huttunen Johanna Kentala-Lehtonen Satu Santala Juhani Tirkkonen Siiri Mäkelä Jyri Seppälä Teppo Lehtinen Kati Ruohomäki Tiina Koljonen Kimmo Tiilikainen Tuula Varis Lassi Linnanen Tuuli Hietaniemi Liisa Pietola Vesa Vuorenkoski 10

×