Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Helena Säteri: Miksi kokonaisuudistus? Miten tähän on tultu?

287 views

Published on

Helena Säteri: Miksi kokonaisuudistus? Miten tähän on tultu?

Published in: Environment
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Helena Säteri: Miksi kokonaisuudistus? Miten tähän on tultu?

  1. 1. Miksi kokonaisuudistus? Miten tähän on tultu? MRL-seminaari 12.4.2018 Helena Säteri Ympäristöministeriö
  2. 2. Rakennuslainsäädäntöä on uudistettu ja yritetty uudistaa moneen kertaan: ”Ei helppo nakki” • 1856 Asetus kaupunkien järjestämisen ja rakentamisen perusteista • 1931 Asemakaavalaki • 1945 Laki rakentamisesta maaseudulla • 1959 Rakennuslaki • 2000 Maankäyttö- ja rakennuslaki • Rakennuslain kokonaisuudistus käynnistyi 1969, jolloin eduskunta edellytti ”ryhtymistä toimenpiteisiin rakennuslainsäädännön kokonaistarkistuksen aikaansaamiseksi”. • Kaavoitus- ja rakennusasiain neuvottelukunnan mietintö 1974, jonka pohjalta rauenneita uudistusesityksiä ja osauudistuksia 1977, 1981, 1984 ja 1996 • HE rakennuslain muuttamisesta 1994 > raukesi eduskuntavaaleihin • Rakennuslakitoimikunta 1996-97 > yksimielinen esitys johti nykyiseen lakiin 1999-2000
  3. 3. MRL:n lähtökohta Mitä tavoiteltiin: • Suunnittelutarpeeseen suhteutettu alueidenkäytön ohjaus • Valtiovetoisuudesta kunnallisen itsehallinnon korostamiseen • Kestävän kehityksen periaatteiden konkretisointi • Hyvä suunnitteluprosessi ja vuorovaikutus hyvien ratkaisujen pohjana sekä kuntavallan vahtina • Rakentamisen laadun, elinkaariajattelun ja korjausrakentamisen edistäminen Helena Säteri, ympäristöministeriö
  4. 4. MRL:n ydin kiteytyy sen 1. pykälään 1 § Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.
  5. 5. MRL:n toimivuutta on seurattu kiinteästi • Arviointeja tehtiin pian lain voimaantulon jälkeen vuosina 2001 ja 2002 ja perusteellisemmin vuonna 2005 • Laajin kokonaisarviointi valmistui helmikuussa 2014 • Arviointien perusteella lakiin on tehty lukuisia tarkistuksia ja myös uusia säännöksiä on hyväksytty
  6. 6. Toimivuusarvioinnin johtopäätöksiä • Alueidenkäytössä keskeisimpänä ongelmana nostettiin esille kaupunkiseutujen suunnittelun toimimattomuus. Suunnittelujärjestelmä tunnistaa kaupunkiseudun huonosti toiminnallisena kokonaisuutena. Arvioinnissa tuotiin esille myös tarve kehittää kaavoitusta strategisempaan suuntaan. Alueidenkäytön ohjaus on sovitettava paremmin todellisiin suunnittelutarpeisiin. • Rakentamisen ohjaukseen liittyvistä asioista korostettiin viranomaisvalvonnan kehittämistarvetta, resursseja sekä olennaisia teknisiä vaatimuksia koskevien säännösten selkeyttämistä. Huomiota kiinnitettiin myös rakennusten elinkaaren aikaiseen kunnossapitoon sekä MRL:n ja yksityisoikeudellisen rakentamisen vastuujärjestelmän suhteeseen.
  7. 7. Miksi on päädytty kokonaisuudistukseen? MRL:a on muutettu jo useita kertoja, myös tällä hallituskaudella. Muutettuja, lisättyjä ja kumottuja pykäliä on jo kaksi kolmasosaa lain runsaasta 300 pykälästä. Maakuntauudistus muuttaa alueidenkäytön suunnittelun toimijoiden roolia merkittävällä tavalla - edellyttää myös suunnittelujärjestelmän perustei- den tarkastelua Tässä tilanteessa ei riitä eteneminen vain jostakin näkökulmasta katsovin osittaisuudistuksin, vaan tarvitaan suunnittelujärjestelmän perusteelli- sempaa uudelleenarviointia
  8. 8. Helena Säteri, ympäristöministeriö Uudistusta pitää valmistella tulevaisuuden tarpeisiin Ilmastopolitiikka ja energiaky- symykset Digitalisaatio > suunnittelu ja vuorovaikutus Kaupungistuminen ja aluerakenne > muutoksen hallinta Strategisuuden kehittäminen Odotukset säännösten sujuvuudelle > reagointiherkkyys Liikkumisen murros Hallinnon rakenteiden muutokset Vaatimukset elinympäristön laadulle Väestö- muutokset ja segregaatioToimintojen sekoittuminen Työn ja talouden muutos Muutosten nopeus KV -sopimuk- set Yksityinen vs. yleinen Alhaalta ylös Kuva: YHAn kuvapankki, Riku Lumiaro EU- sääntely Elinkaariajattelu ja rakentamisen kestävä laatu Vastuuketjut
  9. 9. Helena Säteri, ympäristöministeriö Nyt on aika keskustella suuntaviivoista ja lähteä yhdessä rakentamaan entistä toimivampaa maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntöä Kiitos Kuva: YHAn kuvapankki, Riku Lumiaro

×