Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Asuntoja opiskelijoille? 11.9.2018

85 views

Published on

Selvitys opiskelija-asumisen nykytilasta ja
opiskelija-asuntojen tuotantotarpeesta, Owal Group

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Asuntoja opiskelijoille? 11.9.2018

  1. 1. Asuntoja opiskelijoille? Selvitys opiskelija-asumisen nykytilasta ja opiskelija-asuntojen tuotantotarpeesta Opiskelija-asumisen foorumi 11.9.2018
  2. 2. 2 SELVITYKSEN TOTEUTUS OSA I
  3. 3. 3 Selvityksen tausta ja tavoitteet Tavoitteet 1. Kartoittaa opiskelija-asuntojen määrällinen tarve tulevina vuosina keskeisillä opiskelijapaikkakunnilla. 2. Arvioida tulisiko opiskelija-asuntojen määrää lisätä esimerkiksi kaupunkien keskustoissa tai oppilaitosten läheisyydessä. 3. Selvittää millaisia muutos- ja kehittämistarpeita jo olemassa olevalle asuntokannalle aiheutuu nykyisestä ja lähitulevaisuudessa odotettavissa olevasta asuntokysynnästä. Tausta Opiskelija-asuntojen tuotantotarvetta on selvitetty 2000-luvulla kahdesti: • Nuorisoasuntoneuvottelukunnan laskelma opiskelija-asuntojen tuotantotarpeesta vuosille 2003−2012 (Riku Korhonen 2003) • Opiskelija-asumisselvitys 2012 (Mikko Sedig) Tarve uudelle pitkän aikavälin selvitykselle opiskelija-asuntotuotannon pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.
  4. 4. Selvityksen tausta ja tavoitteet • Selvityksen tarkoituksena oli tukea opiskelija-asumisen pitkäjänteistä kehittämistä ja tavoitteena muodostaa kokonaiskuva opiskelijoiden asumisen nykytilasta ja seuraavien kymmenen vuoden tarpeista. • Huomioitavia teemoja olivat esimerkiksi opiskelijamäärien kehitys, oppilaitos- ja korkeakouluverkoston muutokset, nykyisen asuntokannan koko ja sen vastaavuus sekä riittävyys tarpeeseen nähden. • Lisäksi huomioitiin mm. opiskelijamäärien muutokset, esteettömyysnäkökulmat ja kansainvälisten opiskelijoiden tarpeet sekä tarkasteltiin ammatillisten oppilaitosten asuntoloiden tilannetta. 4
  5. 5. Selvityksen kohde Kohteena pääkaupunkiseutu ja 17 merkittävää opiskelijakaupunkia. 5 Kaupunki Opiskelija-asuntoyhteisöt Lyhenne Pääkaupunkiseutu Helsinki, Espoo, Vantaa (Kauniainen, jossa hyvin vähän opiskelija-asuntoja) Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Aalto-yliopiston ylioppilaskunta HOAS AYY Yliopistokaupungit Tampere Tampereen opiskelija-asuntosäätiö Pirkan Opiskelija-asunnot Oy TOAS Turku Turun Ylioppilaskyläsäätiö TYS Oulu Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö PSOAS Joensuu Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli Jyväskylä Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta KOAS JYY Lappeenranta Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö LOAS Kuopio Kuopion opiskelija-asunnot Oy KUOPAS Vaasa Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS Rovaniemi Domus Arctica -säätiö DAS Muut opiskelijakaupungit Hämeenlinna Hämeenlinnan seudun opiskelija-asuntosäätiö HOPS Kajaani Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Kotka Kotkan Opiskelija-asunnot Oy KOTOPAS Lahti Oppilastalo Oy, Lahti Mikkeli Mikkelin Opiskelija-asunnot Oy MOAS Pori Porin YH-asunnot Oy Savonlinna Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy SAO Seinäjoki Sevas Kodit Oy
  6. 6. Selvityksen aineisto Selvityksessä hyödynnettiin useita erilaisia tietolähteitä: • Opiskelija-asuntoyhteisöjen johdon haastattelut (16 kpl) ja näitä määrällisten tietojen osalta täydentävä sähköinen kysely (12 yhteisöä). • Asiantuntijoina selvityksessä kuultiin yhteensä 17 henkilöä ministeriöistä, ARA:sta, Kelasta ja opiskelijajärjestöistä sekä korkeakouluista. • Sähköinen kysely korkeakouluille ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Vastauksia saatiin 115 kappaletta 29 korkeakoulusta ja 42 ammatillisen koulutuksen järjestäjältä. • Opiskelijoiden asumista koskevat tutkimukset ja selvitykset sekä tilastoaineistot (ARA, Tilastokeskus, SOA). 6
  7. 7. 7 OPISKELIJA-ASUNTOJEN TUOTANTOTARVELASKELMA OSA 2
  8. 8. Tuotantotarvelaskelman näkökulma • Laadullinen kokonaisarvio kunkin kaupungin tilanteesta ja tarpeista perustuu kaikkiin käytettävissä olleisiin tietolähteisiin. Suurin painoarvo on nykyisen asuntokannan käytöllä ja opiskelija-asuntoyhteisöjen näkemyksillä. • Tuotantotarvetta tarkastellaan suhteessa nykytilaan; pitäisikö opiskelija-asuntojen määrää lisätä, vähentää vai pitää ennallaan? Olemassa olevat suunnitelmat huomioitiin. • Kaavamaisen lähestymistavan ongelmia olisivat esimerkiksi opiskelija-asuntojen todellisen kysynnän ja tavoitetason määrittämisen vaikeus. 8
  9. 9. Opiskelijoiden määrä • Muutoksien opiskelijoiden määrässä seuraavan kymmenen vuoden aikana ennakoidaan olevan pieniä, eikä niillä siten ole merkittävää vaikutusta opiskelija-asuntojen tuotantotarpeeseen. • Kaikista opiskelijoista vain pieni osa asuu opiskelija-asunnossa. Opiskelijoiden määrän pitäisi kasvaa merkittävästi vaikuttaakseen asuntotarpeeseen. • Asiantuntijat eivät usko myöskään opiskelutapojen tai opiskelun paikkasidonnaisuuden aiheuttavan lisätarvetta. • Kampusverkoston muutokset saattavat aiheuttaa piikkejä kysyntään yksittäisillä alueilla. 9
  10. 10. Opiskelijoiden määrän kehitys 10 0 100000 200000 300000 400000 500000 600000 700000 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Väestöennuste 20-29-vuotiaille, koko maa 2018: 676 333 2028: 639 138 2038: 656 344
  11. 11. Opiskelija-asuntokanta Selvityksen tiedonkeruussa kartoitettiin opiskelija-asuntoyhteisöjen näkemyksiä asuntokantansa käytöstä: mm. käyttöasteet, asuntojen kysyntä, sijainti, soveltuvuus sekä tulevaisuuden suunnitelmat ja tarpeet. Kysyntä painottuu: - yksiöihin soluasuntojen kustannuksella - keskusta-alueille ja kampusten läheisyyteen → soluasunnot heikommalla sijainnilla ovat suurin ongelma • Nettolisäyksen sijaan suunnitelmissa näkyy selvemmin asuntokannan päivittäminen vastaamaan paremmin kysyntää. Soluasuntoja on muutettu yksiöiksi mahdollisuuksien mukaan, ja solujen viihtyvyyttä pyritään lisäämään. • Yksiöiden suosimisen trendiä on saattanut kiihdyttää opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin. 11
  12. 12. Käyttöasteet 12 94% 97% 96% 89% 70% 83% 96% 89% 92% 95% 90% 87% 96% 82% 98% 97% 94% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Vaasan opiskelija-asuntosäätiö Turun Ylioppilaskyläsäätiö Tampereen opiskelija-asuntosäätiö sr Sevas Kodit Oy Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy SAO Porin YH-Asunnot Oy Pirkan opiskelija-asunnot Oy Oppilastalo Oy Lahti Mikkelin opiskelija-asunnot Oy Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö sr Kuopion Opiskelija-asunnot Oy Kotkan opiskelija-asunnot Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr (Koas) Hämeenlinnan seudun opiskelija-asuntosäätiö Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Domus Arctica -säätiö sr Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Opiskelija-asuntoyhteisöjen asuntojen keskimääräiset käyttöasteet 2017
  13. 13. Asuntomarkkinat • Merkittävimmissä opiskelijakaupungeissa opiskelija-asunnot ovat selvästi pieniä vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja edullisempi vaihtoehto. Pienien asuntojen saatavuus voi olla hyvin rajoitettua. • Kansainväliset opiskelijat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa asuntomarkkinoilla. • Pelkkä opiskelija-asuntojen saatavuus ei riitä. Jos opiskelija- asunnot eivät vastaa asumispreferenssejä, opiskelijat etsivät sopivaa asuntoa muualta. 13
  14. 14. 14 9,08 9,93 6,18 5,86 3,45 2,14 4,73 3,99 3,31 2,94 1,66 2,55 2,75 2,13 2,53 2,93 0,07 -2,47 0,60 -4 -2 0 2 4 6 8 10 12 PKS yhteensä* Helsinki 1 2 3 Espoo-Kauniainen 1 2 Vantaa 1 Tampere 1 2 Turku 1 2 Oulu 1 Joensuu 1 2 Jyväskylä 1 Lappeenranta 1 Kuopio 1 Vaasa 1 Rovaniemi Hämeenlinna 1 Lahti 1 Mikkeli 1 Pori 1 Savonlinna (kaikki asunnot) Seinäjoki euroa Opiskelija-asuntojen ja muiden pienten vuokra-asuntojen vuokrien ero, e/m2. Vapaarahoitteiset ARA Lähteet: Tilastokeskus, SOA, selvityksen tiedonkeruu ja laskelmat
  15. 15. 15 Opiskelija-asunnot ja asuntomarkkinatilanne Ara-indeksi Asuntomarkkinatilanne kireä/melko kireä Asuntomarkkinatilanne normaali Asuntomarkkinatilanne: lievää ylitarjontaa/ ylitarjontaa Vuokrien erotus (opiskelija- asunnot– vapaarahoitteis et) >5,00 e/m2 • Helsinki • Espoo-Kauniainen • Vantaa • PKS yhteensä 2,50–5,00 e/m2 • Tampere • Jyväskylä • Lahti • Oulu • Joensuu • Lappeenranta • Vaasa • Rovaniemi • Mikkeli • (Kotka) <2,50 e/m2 • Turku • Kuopio • Hämeenlinna • Pori • Savonlinna • Seinäjoki • (Kajaani)
  16. 16. Asumisen kustannukset Yhteiskunta: Opiskelijoiden asuttamista opiskelija- tai vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa ei lähtökohtaisesti voi perustella taloudellisilla hyödyillä tai kustannuksilla, sillä ero jää merkityksellisyydeltään vähäiseksi. Opiskelija: Opiskelija-asunto voi olla vuodessa tuhansia euroja vapaarahoitteista vuokra-asuntoa edullisempi. Yksiöitä suosivasta kysynnästä johtuen kustannusten näkökulmasta vastattava kysymys on: Kuinka paljon asuminen maksaisi, jos yksiötä toivova hakija ei saa sellaista opiskelija-asuntoyhteisöltä? 16
  17. 17. Yhteiskunnan näkökulma 17 0 1000 2000 3000 4000 5000 euroa/vuosi Yhteiskunnan tukikustannukset vuodessa (yleinen asumistuki + erityisryhmien investointiavustus) Tuen määrä opiskelija-asunnossa/vuosi Tuen määrä vapaarahoitteisessa asunnossa/vuosi
  18. 18. Opiskelijan näkökulma 18 0 1000 2000 3000 4000 5000 euroa/vuosi Opiskelijan asumiskustannus tukien jälkeen vuodessa nettokustannus opiskelija-asunnossa/vuosi nettokustannus vapaarahoitteisessa asunnossa/vuosi
  19. 19. Yhteenveto tuotantotarpeesta pääkaupunkiseutu • Suunnitteilla on 6 000 opiskelija-asunnon rakentaminen. Samalla hankkiudutaan eroon sopimattomista kohteista. Nettolisäys tulee olemaan noin 3 000 asuntoa. • 6 000 uutta opiskelija-asuntoa voi pitää vähimmäistavoitteena seuraavalle kymmenelle vuodelle. Opiskelija-asuntojen merkittävälle lisätuotannolle on kiistatta tarvetta, mutta niin on muillekin asunnoille alueella. • Realistinen suositus seudulle on pyrkiä saavuttamaan kaupunkiseudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksen tavoitteet, jolloin opiskelijoidenkin asuntotilanne helpottuu. 19
  20. 20. Yhteenveto tuotantotarpeesta yliopistokaupungit • Yksiöiden osuuden kasvattamiseen ja vaikeasti täytettävien kohteiden korvaamiseen tähtäävät suunnitelmat ovat riittäviä. • Suunnitelmien perusteella nettolisäys yhdeksässä kaupungissa noin 3 000 asuntopaikkaa. • Varovaisuutta suhteessa asuntokannan kasvattamiseen. 20
  21. 21. Yhteenveto tuotantotarpeesta muut opiskelijakaupungit • Opiskelija-asuntojen määrää ei muissa kahdeksassa kaupungissa ole syytä lisätä. • Asuntokannan päivittämiselle on kuitenkin tarvetta. Suunnitelmia soluasuntojen ja heikompien sijaintien korvaamisesta on tehty. • Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuus on yleisesti parempi kuin yliopistokaupungeissa. Olemassa olevat suunnitelmat eivät itsessään riitä, vaan ne pitää myös toteuttaa. 21
  22. 22. 22 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET OSA III
  23. 23. Johtopäätökset 1/2 Johtopäätös 1: Erityisryhmien investointiavustuksen merkitys on rahallista määräänsä suurempi. Johtopäätös 2: Yleisen asumistuen määrä eroaa opiskelija- ja vapaarahoitteisten asuntojen välillä vain vähän. Johtopäätös 3: Vapaarahoitteisessa asunnossa opiskelijan asumiskustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin opiskelija-asunnossa. 23
  24. 24. Johtopäätökset 2/2 Johtopäätös 4: Opiskelija-asuntojen kysyntä kohdistuu yksiöihin ja oppilaitosten läheisyyteen tai keskusta-alueille. Johtopäätös 5: Opiskelijoiden asumiseen liittyvä yhteistyö eri hallinnonalojen välillä on vähäistä. Johtopäätös 6: Kansainvälisten opiskelijoiden asumiseen liittyvän yhteistyön tavat opiskelija-asuntoyhteisöjen ja korkeakoulujen välillä vaihtelevat, mutta pääosin yhteistyö on toimivaa. 24
  25. 25. Suositukset Suositus 1: Opiskelija-asuntojen tuotantoa tulee lisätä pääkaupunkiseudulla vähintään kaavailluilla noin 6 000 asunnolla; muualla riittävät olemassa olevat suunnitelmat asuntokannan kehittämisestä. Suositus 2: Erityisryhmien investointiavustukset opiskelija-asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen on perusteltua säilyttää. Suositus 3: Opiskelija-asuntokannan kehittämistä yksiövaltaisemmaksi tulee jatkaa. Suositus 4: Yhtenäinen ohjeistus korkeakoulujen ja opiskelija- asuntoyhteisöjen yhteistyöstä kansainvälisten opiskelijoiden asumiseen liittyen selkeyttäisi tilannetta siellä, missä käytännöt eivät nykyisin ole toimivia. 25
  26. 26. Kiitos Jeremias Kortelainen jeremias@owalgroup.com 040 758 5893 26 Mikko Wennberg mikko@owalgroup.com 050 1261

×