KAUSIJULKAISU
2012
Sisällysluettelo
MUUTAMA SANA VALMENTAJALTA	 1
TIE MESTARUUTEEN				 2
STEPHEN STOKES				 6
SINIKELTAISTA PYSYVYYTTÄ		 10
K...
M U U TA M A S A N A
VA L M E N TA J A LTA
Valmistautuminen kauteen 2012 alkoi syksyllä val-
mennusporukan uudelleen kasaa...
2
TIE MESTARUUTEENHelsinki Wolverines edustusjoukkue 1996-2011
Seuran perustamiskokous järjestettiin Katajannokal-
la hote...
3
www.wolverines.fi
Wolverines joutui kuitenkin taipumaan finaaliottelussa Jy-
väskylän Jaguaareille ja sijoittui lopulta ...
4
Henkan aikakausi divarissa?
“Henkalle oli kieltämättä aika korkea kynnys soittaa, jos
oli mikä tahansa syy olla pois tre...
5
www.wolverines.fi
Peetja Mannila #55
Wolverines 1996-
Miten se kaikki alkoi?
“Henkka eräiden harjoitusten jälkeen 1994 p...
6
STEPHEN STOKES
Suomalaista sisua ja amerikkalaista ylpeyttä
6
Ensimmäisen kerran Suomesta kuultuaan Stephen Stokes joutui kaivamaan kartan esiin et-
siäkseen piskuisen maan toiselta pu...
8
Vaikka Stokes kaipaa kotimaastaan Kalifornian lämmintä
ilmastoa, perhettään ja hyvää pikaruokaa, on suomalais-
tuminen k...
www.wolverines.fi
9
SINIKELTAISTA PYSYVYYTTÄ
Mikä sai alun perin innostumaan lajista?
Timo Heikkinen: Ala-asteella jo pelailtiin 2vs2 pelejä v...
www.wolverines.fi
Miten jenkkifutis Suomessa on kehittynyt sinun peli-
aikanasi?
TH: Ainakin näkyvyys on parantunut huomat...
12
KANSAINVÄLISET SUOMALAISET
AnssiNevalainen, 25-vuotias puolustuksen linja-
mies (DE), on pelannut niin puolustuksen
lin...
13
www.wolverines.fi
SanttuÄyräväinen, 28-vuotias tukimies (LB),
päätyi amerikkalaisen jalkapallon pariin
16-vuotiaana vuo...
14
KarriKuuttilan menestystä katsomalla voisi ku-
vitella, että mies olisi harrastanut lajia koko
ikänsä. Tämä ei kuitenka...
15
2012
www.wolverines.fi
16
HELSINKI WOLVERINES
1
2
3
4
6
5
7
8
9
10
11
12
13
14
16
KALLE DA SILVA
LB
JANNE KALPIO
K
HANNU ABONCE
DB
EFE EVWARAYE
L...
17
www.wolverines.fi
EDUSTUSJOUKKUE 2012
19
20
21
22
29
28
35
42
43
44
45
46
48
50
TUUKKA HÄMÄLÄINEN
DB
TOM KOKKONEN
DB
TI...
18
51
52
54
55
57
56
59
60
63
64
66
67
69
76
77
MARKO PUUSTINEN
OL
TATU TARKIAINEN
OL
ANSSI SAARI
LB
OSKARI HALTTUNEN
DL
S...
19
www.wolverines.fi
79
80
81
82
84
83
86
96
98
ANTERO NIKKU
OL
TOMMI PINTA
TE/DE
TUOMAS MANKKI
WR
JUKKA SATOLA
WR/K
NIKKE...
20
WOLVERINES II 2012
PELINRAKENTAJAT
Marcus Andersson		 Antti Moilanen
KESKUSHYÖKÄÄJÄT
Juha-Tapio Arola		 Jon Catani
Antt...
21
Kuten viidellä edelliselläkin kaudella, myös kesällä 2012 Wolverines marssittaa pelikentille
kakkosjoukkueen. Alun peri...
22
Syksyllä 1995 perustamiskokouksessa mukana olleet,
edelleen pelaajauraansa jatkavat Isto Laalo ja Turo Lip-
ponen eivät...
23
www.wolverines.fi
24
WOLVERINES CHEERLEADERS
Uusi kausi ja uudet kujeet! Wolverines senior cheer-
leadereilla on ollut erilainen kauden alku...
25
www.wolverines.fi
Vuoden 2008 kesäkauden jälkeen osa edustusjoukku-
een cheerleadereistä ajatteli, että oli aika jättää...
w w w . k a n n u s t a l o . f i
Omakotihaaveilija katso jo syksyyn:
Huomattavat talviedut, kysy lisää
edustajiltamme! Ka...
27
www.wolverines.fi
U R H E I L U K A N S A
Viime aikoina on kansakunnan valtamedioissa yleis-
tynyt väite jonka mukaan ”...
28
Kun Wolverinesin osallistuminen Eurobowliin viime
vuonna varmistui, päätimme välittömästi, että tämä
ainutlaatuinen mah...
Voittajat viihtyvät
Radisson Blu Hotelleissa
Radissson Blu Hotels tarjoaa mukavan majoituksen
lisäksi kaupunkien parhaat r...
30
UUDEN KATSOJAN OPASAmerikkalainen jalkapallo saattaa alkuun vaikuttaa sekavalta ja vaikeaselkoiselta. Peli on kui-
tenk...
Pisteet
Amerikkalaisessa jalkapallossa on 4 tapaa hankkia
pisteitä:
1) Touchdown, 6 pistettä. Syntyy kun hyökkääjä tai
puo...
WWW.M-ENGINEERING.FIWWW.M-COMPONENTS.FI
HUHTA Sähkötekniikka
• Sähköhuolto- ja korjaustyöt •
• Sähköasennukset ja urakoint...
TUOTOT KOTIIN TEKNIIKALLA,
TAKTIIKALLA JA TIIMITYÖLLÄ.
FIM Asiakaspalvelu puh. (09) 6134 6250
asiakaspalvelu@fim.com www.f...
34
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Wolverines Kausijulkaisu 2012

1,519 views

Published on

Helsinki Wolverines american football team Finland Maple League and 2nd Division

Published in: Sports
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,519
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
5
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Wolverines Kausijulkaisu 2012

  1. 1. KAUSIJULKAISU 2012
  2. 2. Sisällysluettelo MUUTAMA SANA VALMENTAJALTA 1 TIE MESTARUUTEEN 2 STEPHEN STOKES 6 SINIKELTAISTA PYSYVYYTTÄ 10 KANSAINVÄLISET SUOMALAISET 12 KARRI KUUTTILA 14 WOLVERINES EDUSTUSJOUKKUE 15 WOLVERINES II 20 KAKKONEN ON YKKÖNEN 21 JENKKIFUTISTA JO TOISESSA POLVESSA 22 WOLVERINES CHEERLEADERS 24 URHEILUKANSA 27 MATKAKERTOMUS 28 UUDEN KATSOJAN OPAS 30KANSIEN KUVAT: Touchdown.fi Helsinki Wolverines ry Puheenjohtaja Peetja Mannila peetja@kymppi-tili.com +358 (0) 400 645 555 Osoite Helsinki Wolverines ry Peetja Mannila Peuramäenkuja 3 B 4 02750 Espoo www.wolverines.fi KAUSIJULKAISU 2012 TOIMITUS Marcus Andersson Antti Granqvist Emmi Kivistö Henrik Kuosa Isto Laalo Lari Lappalainen Jonna Liukkonen Peetja Mannila Elina Melasuo Joni Nyholm Marjaana Salomaa Sanna Suomalainen Tuomas Tarvajärvi TAITTO Marcus Andersson KUVAT Marcus Andersson Lari Lappalainen Arto Rusanen Touchdown.fi Jarkko Ylinen PAINO Hannun Tasapaino Oy Hiojankuja 2 A 02780 ESPOO +358 (9) 819 0800
  3. 3. M U U TA M A S A N A VA L M E N TA J A LTA Valmistautuminen kauteen 2012 alkoi syksyllä val- mennusporukan uudelleen kasaamisella Peetja Man- nilan siirtyessä manageriksi puolustuksen koordinaattorin paikalta. Ratkaisu oli siinä mielessä helppo, että olin itse jo suunnitellut paluuta puolustuksen puolelle, josta olen aikoinaan aloittanut peli- ja valmennushommat. Samalla Janne Seppä otti hyökkäyksen koordinaattorin tehtävät. Sain Jan Vilkon kaveriksi puolustukseen, ja Mika Ahonen jatkaa erikoisjoukkuevalmentajana. Marraskuussa aloitimme Stephen Stokesin johdolla nope- us- ja koordinaatioharjoitukset, jotka jatkuivat aina tammi- kuun puoliväliin saakka. Joulukuun alussa oli EFL-kokous Ranskassa missä neuvoteltiin sarjan tulevan kauden ohjel- masta, ja Wolverinesin vastustajaksi valikoitui Calanda Broncos Sveitsistä. Seuraava iso askel kohti kautta oli pelaajasopimusten sol- miminen. Hyvänä tukipilarina meillä oli jo tuolloin kak- si amerikkalaista joukkueessa, QB Cedric Johnson ja RB Stephen Stokes. Neuvoteltuamme useiden koti- ja ulkomaisten pelaajien kanssa joukkueeseen liittyi useita suomalaisia pelaajia kuten Efe Evwaraye, Santtu Äyräväinen, Kalle da Silva ja Karri Kuuttila. Kolmanneksi amerikkalaispelaajaksi va- likoitui Jeremy Henderson, joka pelasi edellisen kauden Santtu Äyräväisen kanssa Saksassa. Myös kaksi brittiä saapui vahvistamaan joukkuetta. Toi- nen heistä on vanha tuttu Ric Hennessy ja toinen Mike Andrew, joka puolestaan oli Efe Evwarayen pelikaveri Saksassa ja siellä liigan parhaita RB:tä. Valmistautuessa kauteen pidimme normaalien harjoitusten lisäksi viisi tiivistahtista viikonloppuleiriä. Kevät on ollut mielenkiintoista aikaa, uusia pelaajia ja pelisysteemiä si- sään ajaessa. Myös tulevan EFL-vastustajan scouttaus on ollut tärkeä osa kevättä. Näin lopuksi haluan toivottaa kaikille hyvää futiskesää ja käykää katsomassa matseja!■ Head Coach Kari Leivoja KUVA Lari Lappalainen
  4. 4. 2 TIE MESTARUUTEENHelsinki Wolverines edustusjoukkue 1996-2011 Seuran perustamiskokous järjestettiin Katajannokal- la hotelli Grand Marinan saunatiloissa. Saunaillassa vietettiin samalla myös Kannelmäen Whips:n hautajaisia. Perustettavan seuran nimestä käytiin äänestys ja pöydäl- lä olleet ehdotukset olivat Hog’s vs Wolverines. Nimien ehdottajista liikkuu monta tarinaa ja yksi niistä on se, että valmentaja Erkki Päivärinta ehdotti Wolverines nimeä ja vastaehdotuksena oli joukkueen linjamiesten ehdotus Mighty Hog’s. Valmentaja Päivärinnan ehdotus keräsi enemmistön äänistä ja uuden joukkueen nimeksi tuli Hel- sinki Wolverines. Patentti- ja rekisterihallitus otti vastaan perustettavan seuran hallitus- ja sääntöehdotukset 20.10.1995 ja seu- ran viralliseksi perustamispäiväksi tuli PHR:n päätöksen mukaisesti 4.12.1995. Hakemuksen allekirjoitti seuran en- simmäinen puheenjohtaja Kimmo Hytönen. Seuran koti- paikaksi tuli Helsinki ja toiminnan tarkoitukseksi kirjattiin sääntöihin seuraava lauseke ”Helsinki Wolverines ry antaa jäsenilleen mahdollisuuden harrastaa Amerikkalaista jal- kapalloa, lippupalloa ja muita barbaarisia lajeja”. Ensim- mäisen Wolverines ry:n hallituksen muodostivat PJ Kim- mo Hytönen, rahastonhoitaja Peetja Mannila, sekä jäsenet Lasse Oivio ja Jani Laitasalmi. Jimmy Lawson ja Henry Von Holten 1996-1998 Vuosien 1996-1998 ajan joukkueen päävalmentajana toimi Jimmy Lawson apunaan Henry Von Holten. Joukkueen en- simmäinen peli pelattiin Lahden Jetsiä vastaan 25.5.1996 töölön pallokentällä. Ottelu oli suvereenisti Wolverinesin lukemin 73-7. Joukkue sijoittui lopulta neljänneksi ja Hy- vinkään Falconsien luovutettua 1.divisioonan paikkansa, nousi Wolverines kaudeksi 1997 1.divisionaan. Jouk- kueessa pelasivat tuolloin Oskari Niemi, Petri Lujanen, Teemu Putkonen, Lasse Oivio, Simo Heikkinen, Tuomas Rönnqvist, Jussi Mäkelä, Santtu Erkkilä, Ari Suontaka- nen, Kimmo Hytönen, Peetja Mannila, Tatu Kotilainen, Isto Laalo, Turo Lipponen, Janne Rantanen, Marcus An- dersson, Petri Wuokko ja Marcel von Holten. 1996 - 2. divisioona, 4. sija 1997 - 1. divisioona, 7. sija 1998 - 1. divisioona, 4. sija Henry Von Holten 1999-2000 Kaudella 1999 joukkueen valmennuksesta vastasi Henry Von Holten ja joukkue saavutti paikan 1. divisioonan lop- puotteluun, Spagettimaljaan. Kannelmäen Whips:n pudottua 2. divisioonaan kauden 1995 päätteeksi, todettiin sen olevan myös Kannelmäen Whips ry:n loppu. Seuran pelilliset ja taloudelliset edellytykset eivät olleet jatkoa ajatellen vaaditulla tasolla. Pelaajien lopettaessa tai vaihtaessa seuraa jäi jäljelle vielä joukko pelaajia, joilla oli halu jatkaa lajin parissa. Jäljelle jääneet pelaajat tekivät päätöksen aloittaa alusta. Tämä oli hetki jolloin Helsinki Wolverines sai alkunsa myöhään syksyllä 1995. Helsinki Wolverines 1996
  5. 5. 3 www.wolverines.fi Wolverines joutui kuitenkin taipumaan finaaliottelussa Jy- väskylän Jaguaareille ja sijoittui lopulta hopealle. Kaudel- la 2000 Wolverines oli täysin pitelemätön ja hävisi runko- sarjassa vain yhden ottelun. Steelers taipui finaaliottelussa selvästi lukemin 40-3 ja Wolverines voitti Spagettimaljan. 1. divisioonan voiton myötä Helsinki Wolverines nousi Vaahteraliigaan kaudelle 2001. 1999 - 1. divisioona, 2. sija 2000 - 1. divisioonan mestaruus Ben Hubbard, Henry Von Holten 2001 Ensimmäinen liigakausi toi päävalmentaja Ben Hubbar- din johdolla Wolverines-joukkueelle paikan play offeihin ja lopullinen sijoitus sarjataulukossa oli viides. Joukkue voitti runkosarjassa kahdeksasta pelistään neljä. 2001 - Vaahteraliiga, 5. sija Anthony De Carvalho, Henry Von Holten 2002-2004 Vuonna 2002 Helsinki Wolverines kohtasi uusia tuulia uu- den päävalmentajan ja joukkueen pelaajien uusiutuessa. Joukkue voitti kaudella 2002 ainoastaan Steelersin ja Nort- hern Lightsin sijoittuen lopulta liigassa seitsämänneksi. Uuden päävalmentajan johdolla joukkue uusi pelifilosofi- ansa ja se osoittautui erittäin vaikeaksi johtaen joukkueen vuosien 2003-2004 aikana täydelliseen epäonnistumiseen. Joukkue sijoittui viimeiseksi molempina vuosina. Seuran menestys oli näinä vuosina täysin junioreiden varassa. 2002 - Vaahteraliiga, 7. sija 2003 - Vaahteraliiga, 8. sija 2004 - Vaahteraliiga, 8. Sija Peetja Mannila 2005-2009 Pitkäaikainen Wolverines-kapteeni Peetja Mannila otti vetovastuun joukkueesta ja oli elämänsä haasteen edes- sä. Pelaajamateriaalin uudistuessa ja ammattimaisemmin kootun valmentajahenkilöstön kanssa tulosta alkoi hiljal- leen syntyä. Kauden kymmenestä ottelusta joukkue voitti jo viisi ja sijoittui lopulta liigassa viidenneksi. 2005 Wolverines onnistui kaatamaan ensimmäisen kerran moninkertaisen Suomen mestarin ja kotikaupungin arkki- vihollisen Helsinki Roostersin. Tätä ottelua pidetään ylei- sesti käännekohtana Ahmojen “katovuosien” kääntyessä hiljalleen kohti menestystä. Vuonna 2006 joukkue oli jo hitsautunut ja nälkäinen ja Mannila luotsasi joukkueensa aina Vaahteramaljaan asti, jossa Wolverines häviäsi Por- voon Butchersille 41-22. Sijoituksena oli joukkueen en- simmäinen mitalisija liigassa, hopea. Kaudella 2007 Wol- verines osallistui EFL-liigaan ja hävittyään molemmat alkusarjan pelit Vienna Vikingsille ja Moscow Patriotsille katkesi joukkueelta tie Eurobowliin. Joukkue hävisi väli- erissä Porvoolle yhden maalin erolla ja sijoitui Vaahteralii- gassa sijalle 4. Seuraava vuosi oli kuin toisinto edellisestä Ahmoille ja sijoitus jälleen neljäs. Vuonna 2009 joukkue sijoittui liigassa kuudenneksi. 2005 - Vaahteraliiga, 5. sija 2006 - Vaahteraliiga, 2. sija 2007 - Vaahteraliiga, 4. sija 2008 - Vaahteraliiga, 4. sija 2009 - Vaahteraliiga, 6. sija Kari Leivoja 2010- Kaudella 2010 Mannilan siirtyessä joukkueenjohtajaksi otti pitkäaikainen hyökkäyksen koordinaattori Kari Leivo- ja vetovastuun joukkueesta. Joukkue pelasi vahvan run- kosarjan ja jälleen kerran välierissä vastaan astui kuusin- kertainen Suomen mestari Porvoon Butchers ja vei voiton kolmannen kerran välierissä ahmoilta. Pienen lohdutuksen toi SM-pronssi, joka vietiin paikallisvastustaja Roostersil- ta. 2011 kaudelle joukkue ansaitsi paikkansa välieriin ja kohtasi jälleen Porvoon Butchersin neljännen kerran. Wol- verines lähti hallitsevaa Suomen mestaria vastaan haasta- jan asemasta, mutta oli selvästi nälkäisempi ottelussa ja voitti Butchersin historiansa ensimmäisen kerran väli- erissä 50-36. Wolverines kohtasi Seinäjoki Crocodilesin Vaahteramaljassa 20.8 ja voitti ottelun 27-30 ja ensimmäi- sen Suomen mestaruutensa. 2010 - Vaahteraliiga, 3. sija 2011 - Vaahteraliigan mestaruus Jimmy Lawson ja Henry Von Holten Kari Leivoja
  6. 6. 4 Henkan aikakausi divarissa? “Henkalle oli kieltämättä aika korkea kynnys soittaa, jos oli mikä tahansa syy olla pois treeneistä. Tuli joskus ve- dettyä, vaikka olin ollut kipeänäkin. Henkka opetti meille asenteen, perusteet ja miten pelataan yhdessä. Jos mä oon pelaajana ollut mitään, niin se on pitkälti Henkan ansiota. Muita coacheja väheksymättä tietenkään, mutta Henkka meidät vei Spagumaljaan ja nosti tän porukan liigaan.” Liigavuodet? “Olihan se tietty vaikeata aluksi, Hubbardin kanssa pääs- tiin ekalla kaudella johonkin, mutta sitten tuli se vaikea ajanjakso 2002-2004. Siitä ei tietenkään jäänyt paljon jäl- kipolville kerrottavaa. Pelaajat kestivät kuitenkin yllättä- vän hyvin ne tappiot.” “2005 Peetja Mannila otti sitten vetovastuun ja muutoksen tuulet alkoivat puhaltaa, saatiin uudet valmentajat ja pelaa- jia. Kun 2005 voitettiin Roosters, se tuntui jo pieneltä mes- taruudelta, ainakin sitä juhlittiin niin. Siitä se sitten lähti hiljalleen kulkemaan, päästiin pleijareihin ja 2006 oltiin jo hopeella. Mannila asetti tavoitteet korkealle ja treenattiin ja pelattiin sen mukaisesti.” Parhaat muistot pelivuosilta? “Spagumalja, Vaahteramalja ja maajoukkue-edustukset. Tosi paljon on tullut elinikäisiä ystäviä ja sain pelata Em- pun (Jarmo Rantanen, veli) kanssa vierekkäin.” Henry “Papa Wolverine” Von Holten Wolverines 1996-2004 Miten se kaikki alkoi? “Whipsin hajottua Perustettiin 1995 Wolverines. Whipsin taloudellinen ja pelillinen tilanne ei mahdollistanut jatkoa ja pienellä porukalla lähdettiin sitten uuteen yritykseen. Puuhamiehinä siinä alkuvaiheessa oli muistaakseni; Jim- my, minä, Päivärinnan Eki, Mannilan Peetja ja Kimmo Hytönen.” Miten joukkue muodostui? “Ensimmäiset vuodet valmennettiin Jimmyn kanssa. En- simmäinen vuosi meni 2.divisioonassa ja sen jälkeen alkoi tasainen nousu kakkosesta aina liigaan asti. Vuonna 1998 otin joukkueen valmennuksen ja päästiin parissa vuodessa aina spaghettimaljan voittoon asti.” Mikä oli mielestäsi divarin nousumenestyksen takana? ”Viidessä vuodessa saatiin joukkue 2. divarista liigaan asti ja joukkue pysyi lähes samana koko tuon ajan ja se lie- nee yksi syy silloiseen menestykseemme. Noiden vuosi- en pelaajista on jäänyt mieleen Oskari “Ode” Niemi, joka oli kantava voima hyökkäyksessä ja joukkueessa. Lisäksi täytyy mainita mm. Petri Lujanen, Peetja Mannila, Kim- mo “Rambo” Hytönen, Lasse Oivio, Santtu Erkkilä, Ari Suontakanen ja Janne Rantanen. Rantasen Jannessa kitey- tyy pelaajana se mitä arvostan yli kaiken, näytöt annetaan kentällä, ei sen ulkopuolella! Jannen ura on merkittävä, sillä Janne on ollut joukkueessa alusta asti, yhtäjaksoisesti aina mestaruuten asti.” Liigavuodet? ”Se alkoi Benin kanssa lupaavasti ja päästiin play offeihin asti. Coach D:n aika olikin sitten synkempää ja menestystä ei tullut. Alkuperäinen kokoonpano alkoi hajota ja muutet- tiin liian rajusti systeemiä kerralla. Joukkue, joka oli juos- sut vahvalla pelillä divareista liigaan, yritettiin muuttaa kerralla “run and shoot” filosofiaan. Se ei sitten onnistu- nutkaan siinä ajassa. Vuoden 2004 jälkeen on valmennus ja pelaajat vaihtuneet ja vihdoin se kultakin sitten viime vuonna tuli pojille, ansaitusti.” Janne Rantanen #72 Wolverines 1996-2011 Miten se kaikki alkoi Jimmyn kanssa? “Jimmyn aikana opittiin asennetta ja perusfudista. Kas- vettiin joukkueena ja pelaajina. Sitä tarvittiin, sillä alussa oltiin aina jotenkin alakynnessä ja epäsuosittuja”. “Jimmy oli kova, mutta reilu valmentaja. Peruskunto kasvoi, kos- ka juostiin mokien päälle aika paljon. Alkuun tuntui, että meillä oli peliasut paremmassa kunnossa kuin peli ja se tuntui ärsyttävän muita. Kyllä sitä tulostakin sitten alun jälkeen syntyi.” Janne Rantanen 2007
  7. 7. 5 www.wolverines.fi Peetja Mannila #55 Wolverines 1996- Miten se kaikki alkoi? “Henkka eräiden harjoitusten jälkeen 1994 pyysi mua pe- rustamaan pelaajayhdistyksen Whipsiin. Sen tarkoitus oli järkätä erilaisia varainkeruutempauksia, kerätä sponsseja, jne. Kun Whips sitten tuli tiensä päähän, lähdettiin Hen- kan aloitteesta perustamaan uutta seuraa. Seuran nimesi muuten Päivärinnan Eki eikä Jimmy Lawson, niin kuin yleisesti muistetaan väärin. Jimmy kyllä tilasi meille ekat vermeet jenkeistä, esikuvamme mukaan.” Divarivuodet? “Divarivuodet oli sellaista jefukoulua meille kaikille, ope- teltiin pelaamaan. Itse vedin kyllä aina tunteella ja täysillä sen enempiä miettimättä. Pelasin aina lujaa. Vasta liigassa apuvalmentajana 2001 aloin kelata tarkemmin tekniikoi- ta, peliä ja valmentamista. Jimmy oli vaativa valmentaja, ehdottomasti Jimmyn paras puoli. Nykyajan valmentajis- ta puuttuu tätä ominaisuutta, sitä tarvitaan. Jimmy raken- si Wolverinesin selkärangan. Mutta ilman punakettua eli Henkkaa ei Ahmoja olisi.” Divarinousu? ”Spagumalja oli ensimmäinen oikea voittoni pelaajana. En ikinä unohda sitä tai niitä jälkibileitä.” Entä liigavuodet? ”Alku oli Hubbardin kanssa aika tuhkimotarinaa, taidet- tiin jossain vaiheessa johtaa liigaa? No tuli se vastustajien aliarvioimisen oppitunti sitten ja palattiin perustotuuksien ääreen. 2002-2004 olikin sitten aikaa, josta ei historiankir- joihin tai jälkipolville paljoa kirjoiteta. Ei siitä sen enem- pää.” Otit 2005 itsellesi haasteen? ”Joo niinä vuosina opin fudiksesta tosi paljon, meillä oli todella mahtava valmennusporukka. Kyllä se toi itseluot- tamusta meidän tekemiseen, kun saatiin tappiokierre kat- kaistua ja ruvettiin vihdoin voittamaan. Päävalmentaja- vuosista jäi hyvä fiilis, mutta 2009 oli vaikea vuosi monella tapaa ja sen jälkeen päätin pitää taukoa. Leivojan Kari otti ohjat käsiin ja se oli tietenkin luontevaa sillä Kari oli ollut aiemminkin isossa roolissa joukkueessa ja sen uudelleen rakentamisessa. Eikä tuo ole kauhean huonosti mennyt.” Muistoja vuosilta? ”Paljon on tullut elinikäisiä ystäviä lajin parista, se on kor- vaamatonta. Mieleen on jäänyt myös ensimmäisen spagu- maljan tappion jälkibileet Jyväskylässä. Erityisesti niiden jälkilasku, heh heh.”■ Joni Nyholm KUVAT Tuomas Pälviä, Lari Lappalainen, Arto Rusanen ja Marcus Andersson Peetja Mannila
  8. 8. 6 STEPHEN STOKES Suomalaista sisua ja amerikkalaista ylpeyttä 6
  9. 9. Ensimmäisen kerran Suomesta kuultuaan Stephen Stokes joutui kaivamaan kartan esiin et- siäkseen piskuisen maan toiselta puolelta maapalloa. Nyt neljä vuotta Wolverinesissa pelannut keskushyökkääjä on ehtinyt mennä naimisiin, perustaa perheen ja kasvattaa hyvää vauhtia juuria maahamme. ”Elän yhdenlaista amerikkalaista unelmaa”, Stokes sanoo, ja aloittaa vii- dennen kautensa Vaahteraliigassa suomalaisempana kuin koskaan. Pienenä poikana Kaliforniassa Stephen Stokes katseli isoveljeään pelaamassa ja isäänsä valmentamassa ame- rikkalaista jalkapalloa ja halusi kiihkeästi mukaan. Hän seurasi tarkasti isojen poikien harjoituksia ja teki samat liikkeet kentän laidalla. Äiti ei ollut aluksi vakuuttunut, että pienikokoinen poika pärjäisi lajin parissa, mutta velipoi- ka sai äidin kuitenkin lopulta uskomaan, että Stephenissä oli enemmän kuin tarpeeksi ruutia kentälle. ”Siitä lähtien, kun aloitin pelaamisen, vanhempani ovat olleet suurimmat fanini. Perheeni ei koskaan jättänyt yhtäkään peliä väliin, kun pelasin Kaliforniassa”, Stokes kertoo. Stokes oli pienestä pitäen hyvä hyppäämään ja ottamaan palloja kiinni, mutta pienelle koolleen hän ei voinut mi- tään. Hän ei ollut myöskään tarpeeksi nopea ja menestyi- kin kentällä lähinnä hyvän peliälynsä ansiosta. Sittemmin Stokes on pysäyttänyt kellot neljänkymmenen jaardin sprintissä parhaimmillaan aikaan 4,43 s., millä olisi ollut toiseksi nopein keskushyökkääjä tämän vuoden NFL-tu- lokkaiden testileirillä. Tätä nykyä Stokes vetääkin vapaa- ehtoisia juoksutekniikkatreenejä kaikille pelaajille, aina junioreista edustusjoukkueeseen asti. ”Muistan, kun neljännellä luokalla kysyttiin, mitä haluai- sit tehdä isona, niin vastasin, että haluan ansaita itselleni jalkapallostipendin yliopistoon. Opettaja yritti heti ampua unelmaani alas kertomalla, että alle yksi prosentti amerik- kalaisista pääsee pelaamalla yliopistoon”, Stokes muiste- lee. ”Luulen, että hän yritti vain suojella minua ja estää minua tavoittelemasta mahdotonta unelmaa. En koskaan tarkistanut tuota lukemaa, mutta päätin, että olisin vähän hiton varmasti osa tuota alle yhtä prosenttia”. ”Tunsin oloni heti kotoisaksi. Suomes- sa pelaaminen tuntui normaalilta elämältä.” Stokes pääsi kuin pääsikin yliopistoon pelaamaan ja val- mistuttuaan ehti iskemään pelikenkänsäkin kertaalleen naulaan. Junioreiden valmentamisen myötä syttyi kuiten- kin palo takaisin kentille. ”Isäni kysyi, uskonko rehelli- sesti, että minulla on mahdollisuuksia pärjätä ammattilais- tasolla.Olin aluksi loukkaantunut uskonpuutteesta, mutta samalla se myös palautti minut maan pinnalle, mitä todella tarvitsin”, Stokes kertoo. ”Siitä eteenpäin omistin aikani ammattimaiselle treenaamiselle ja pidin huolta, että jos tuo kysymys vielä joskus tulisi eteeni, voisin vastata siihen ylpeästi ’HELL YEAH!’”. Lyhyeksi jääneen Kanadan CFL-liigavisiitin jälkeen Sto- kes aloitti eurokiertueensa, joka alkoi Saksasta ja päättyi seuraavan kauden Italian mestaruuden jälkeen Suomeen. ”Kokemus Italian liigasta ei ollut kovin mukava, mut- ta Suomi pesi nopeasti kitkerän maun suustani”, Stokes muistelee. ”Tunsin oloni heti kotoisaksi. Suomessa pelaa- minen tuntui normaalilta elämältä.” Vaahteraliigan tasoa verrattuna muihin Euroopan liigoihin Stokes pitää yleisesti ottaen kovana. ”Muissa liigoissa oli usein vain muutama joukkue, jotka pystyivät pitämään yllä kovaa kilpailullista tasoa. Vaahteraliiga on kokonais- valtaisesti tasaisempi.” Suomalaiseen amerikkalaisen jal- kapallon kulttuuriin Stokes toivoo monien muiden lailla lisää katsojia ja arvostusta lajille junioritasolta saakka. ”Olisin valtavan onnellinen, jos Suomessa olisi jonain päi- vänä yhtä paljon lapsia, jotka unelmoisivat NFL:ään kuin NHL:ään pääsystä.” Stephen Stokesin suosikit Ruoka: Mikä tahansa vaimoni kokkaama. Jenkkifutiselokuva: The Program Kappale ennen peliä: Vaihtuu joka kausi, mutta pisimpään soittolistalla on ollut Busta Rhymesin ”The whole world looking at me”. NFL-joukkue: Ei ole. Jos olisin pelannut liigassa, se olisi ollut suosikkini! Urheilija: Bruce Lee, Walter Payton, Marshall Faulk ja Barry Sanders. Paikka: Kotona perheeni kanssa. Ajanviete: Musiikin kirjoittaminen. Videopeli: EA:n Madden Xboxilla tai Kinect -pelit. Muu urheilu: Koripallo aivan heittämällä, GO LAKERS!! 7 www.wolverines.fi
  10. 10. 8 Vaikka Stokes kaipaa kotimaastaan Kalifornian lämmintä ilmastoa, perhettään ja hyvää pikaruokaa, on suomalais- tuminen kovaa vauhtia käynnissä. ”Heti, kun osaan kieltä tarpeeksi hyvin, aion hakea Suomen kansalaisuutta. Elän täällä yhdenlaista amerikkalaista unelmaa kauniin vai- moni ja lapseni kanssa. Missä tahansa me olemmekaan, on perheemme sekoitus sisua ripauksella amerikkalaista ylpeyttä”, Stokes kertoo. Suomeen sopeutumista on aut- tanut myös Wolverinesin pelinrakentaja Cedric Johnson, joka asuu myös vakituisesti Suomessa. ”Olemme Cedricin kanssa kasvaneet yhteen sekä kentällä että sen ulkopuolel- la ystävinä.” Stokesilla oli kokemusta Eurobowl-peleistä ennen Suo- meen saapumistaan, ja oli jo ensimmäisen Wolverines- kauden jälkeen vakuuttunut, että joukkue voisi hyvin pär- jätä eurosarjassa. ”Vaahteramaljan voitto ei tullut helpolla, mutta se ei missään nimessä ollut tien pää. Olemme tietysti ylpeitä siitä, mutta emme todellakaan ole tyytyväisiä vain siihen mestaruuteen – tietä on vielä kuljettavana”, Stokes toteaa päättäväisenä. ”Mestaruuskrapulaa ei ole, eikä sitä voi ollakaan, ennen kuin olemme voittaneet sen suurim- man tittelin”. ”Wolverines on enemmän kuin kykene- vä kilpailemaan Eurobowlissa.” Wolverinesin edustusjoukkueen pelaajistossa on tapahtu- nut melko paljon muutoksia sekä pelaaja- että valmennus- puolella. Stokes pitää tätä ainoastaan positiivisena asiana ja vakuuttaa, että uudet ja vanhat pelaajat tulevat erittäin hyvin toimeen. Pelinrakentajana jo kolmatta kautta jatka- va Johnson saa Stokesilta reilusti suitsutusta: ”Cedricin vaikuttavin puoli on täydellinen sitoutuminen joukkuee- seen. Kukaan ei käytä enempää aikaa tai vaivaa saadak- seen joukkueen ja pelaajat toimimaan paremmin. En usko, että hänellä on yhtään itsekästä luuta kropassaan.” ”Wolverinesilla on mahdollisuus saavuttaa joukkueena jotain todella ainutlaatuista. Meidän pitää vain muuttaa se mahdollisuus todeksi”, Stokes maalailee. Jenkkifutis- piireissä on jo puhuttu Wolverinesin alkavasta dynastias- ta, mutta Stokes viittaa sille kintaalla. ”Dynastioista voi puhua sitten, kun se on todellisuutta, eikä sitä voi arvioi- da paperilla. Ennen kuin meillä on sormukset siitä todis- tamassa, ei ole mitään puhetta dynastioista. Ei ainakaan minun kirjoissani.”■ Lari Lappalainen KUVAT Lari Lappalainen JÄRJESTÖLEHDET MAINOSMYYNNISTÄ POSTITUKSEEN Tarjoamme jäsen-, kilpailutapahtuma- ja juhlalehtien toteutukset alusta loppuun. Suoritamme lehtiin ilmoitus- myynnin, laskutuksen, suunnittelun, sivuntaiton, painat- tamisen ja jäsenpostituksen avaimet käteen periaatteella. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! puh. 020 710 9510 / myynti@printmix.fi www.printmix.fi Tsemppiä kisoihin!
  11. 11. www.wolverines.fi 9
  12. 12. SINIKELTAISTA PYSYVYYTTÄ Mikä sai alun perin innostumaan lajista? Timo Heikkinen: Ala-asteella jo pelailtiin 2vs2 pelejä vä- litunnilla. Pallona oli yleensä pipo jonka sisällä oli lapaset tms. Max Westerlund: Ennen jenkkifutista harrastin pit- kään kamppailulajeja, muun muassa thainyrkkeilyä, bras- sijujutsua ja vapaaottelua. Kun sitten tuli hinku joukkueur- heilun puoleen, oli selvää että siinäkin oli oltava kontaktia. Valinta ei ollut siis kovin vaikea. Miksi juuri Wolverines? TH: Kaverini aloitti seurassa, minä seurasin perässä. MW: Sama juttu, tuttuja pelasi joukkueessa ennestään. Hannu Abonce: No hei, Wolverine Ryhmä-X:ästä, adamantiumkynnet ja kaikki! Löytyikö oma paikka edustusjoukkueesta helposti? HA: Ensimmäinen vuosi meni treeneissäkin kypärän päällä istuskeluksi, mutta toisena vuonna pääsi jo hyvin mukaan joukkueeseen! MW: Aluksi oli aika raskasta, kun pelasin samaan aikaan myös junnuissa. Vaikka Helsinki Wolverinesin edustusjoukkueesta löytyy tätä nykyä useampia kansalaisuuksia, muualta Suomesta tulleita pelaajia ja paluumuuttajia, löytyy joukkueesta myös sinikeltaista pysyvyyttä: Omaa homegrown –tuotantoa edustavat junioreista asti Wolvoissa pelanneet Han- nu Abonce, Timo Heikkinen ja Max Westerlund. Kausijulkaisun tutkivan journalismin osasto ahdisti kolmikon kulmaan, kas tässä tulos! TH: Jengiin pääsi sulautumaan helposti sisään, olinhan pelannut monen pelaajan kanssa jo junnuissa! Suurimmat saavutukset jenkkifutiksen parissa? MW: Yksi junnumestaruus, viime kauden Vaahteraliiga- mestaruus ja 2008 Sevillan EM-kisojen All star –miehis- töön nimeäminen junnuturnauksessa. TH: Pelasin kerran junnuissa yhden downin puolustuksen endiä, tuloksena fumble, joten se. Ja kai se viimesyksyinen SM-kulta pitää tässä mainita... Miltä Vaahterliigan taso tuntui verrattuna juniori- ja II-joukkueen kyytiin? HA: Olihan se ero huima, kun yhtäkkiä vastassa oli Aken kokoisia mörköjä! TH: Niin, iskut sattuu enemmän Vaah- terassa. MW: Mielestäni eroa on paljonkin, erityisesti no- peudessa ja linjoissa. 10
  13. 13. www.wolverines.fi Miten jenkkifutis Suomessa on kehittynyt sinun peli- aikanasi? TH: Ainakin näkyvyys on parantunut huomattavasti. Mut- ta kyllä katsojia tarvittaisiin edelleen reilusti lisää, ja tähän seurojen pitäisi mielestäni aktiivisesti panostaa. Kesäisin on kiva huomata, että puistoissa ja rannalla näkee jefu- palloja entistä useammin. MW: Jenkkifudis näkyy myös paremmin erilaisissa medioissa kuin ennen. Laji tuntuu kasvavan joka vuosi vähän joka taholla. HA: Vaahteralii- ga kehittyy koko ajan, ja uskonpa että ensi kausi on taas astetta kovempi ja tasaisempi. Tavoitteina lienee joka miehellä SM-tittelin uusiminen ja menestyminen euroareenoilla, mutta kysytään vielä lopuksi, että mikä tekee juuri Wolverinesistä parhaan paikan pelata? MW: Loisto pelikaverit ja hyvä valmennusporukka. HA: Parhaat tyypit, tietenkin! TH: Helmigrilli ja Tomi Pennanen.■ Lari Lappalainen KUVAT Lari Lappalainen Digipaino jossa on helppo asioida Laadukkaat digipainotuotteet sekä tulosteet Tarra- ja suurväritulostukset Rakennuspiirustusten tulostus ja vektorointi Jälkikäsittely, sidonnat, mapitukset Nouto- ja jakelupalvelu team@tikkurilankopiopalvelu.fi www.tikkurilankopiopalvelu.fi Neilikkatie 11, 01300 VANTAA Puh. (09) 415 95 400, Fax. (09) 415 95 420
  14. 14. 12 KANSAINVÄLISET SUOMALAISET AnssiNevalainen, 25-vuotias puolustuksen linja- mies (DE), on pelannut niin puolustuksen linjassa, kuin tukimiehenäkin. Kuudenteen Vaahteraliiga- kauteensa valmistautuva Nevalainen aloitti uransa Imatra Flashin riveissä 2001. Ensimmäinen kausi sisälsi niin B- ja A-junioriotteluita kuin miesten I-divisioonankin otteluita, mutta voittoja vain pari. Imatralta tie vei Lappeenrannan Rajaritareihin ja Jyväskylän Jaguaareihin. Yhdysvaltoihin lähtemiseen Anssi sai kipinän NFL Europen järjestämillä leireillä. Yliopisto-opiskelu ja amerikkalaisen jalkapallon pelaaminen ulkomailla kiinnostivat siinä määrin, että hän haki ja pääsi opiskelemaan Yhdysvaltoihin vuonna 2008. Kolme vuotta III-divisioonan Averett Cougarsin yliopisto- joukkueessa Yhdysvalloissa pelannut Anssi pärjäsi siellä erinomaisesti. Jo ensimmäisenä vuotenaan hän sai huo- mattavasti peliaikaa. Seuraavat kaksi vuotta hän pelasi joukkueen aloituksissa ja kolmantena vuonna hän toimi kapteenina. Vuosien varrella Nevalainen on menestynyt EfeEvwaraye, 27-vuotias tukimies (LB) palaa Sak- sasta kotimaan kentille. Vaasalaislähtöinen Ev- waraye on edustanut Vaahteraliigassa aiemmin kasvattaja- seuraansa Vaasa Vikingsiä, Helsinki Roostersia, Seinäjoki Crocodilesia sekä Porvoon Butchersia. Ensikosketus lajiin tuli nuorena, noin 11-vuotiaana, kun vanhemmat veljet aloittivat lajin harrastamisen. Muutama vuosi meni heidän pelejään seuratessa ja muihin lajeihin, esimerkiksi jää- kiekkoon, keskittyen. Sitten 16- vuotiaana vuorossa olivat ensimmäiset treenit Vaasan maapohjahallissa Vikingsin junioreiden kanssa. Vuosikausia Suomen parhaimpiin puolustuspelaajiin kuu- lunut Efe on voittanut Suomen mestaruuden kahdesti ja ol- lut muilla mitalisijoilla kolme kertaa. Hänet on Suomessa palkittu kahdesti Vuoden Amerikkalainen Jalkapalloilija- palkinnolla ja Vaahteraliigan All Stars miehistöön hän on kuulunut vuosikausia. Nuorten maajoukkueessa hän voitti pohjoismaiden mestaruuden ja oli turnauksen arvokkain pelaaja. Miesten maajoukkueen kanssa hän oli voittamas- sa EM-pronssia ja vuonna 2010 hänet valittiin EM-kisojen tähdistöjoukkueeseen. Näistä tärkeintä saavutusta on vai- keaa valita, koska jokaisen saavutuksen muisteleminen tuo yhtä hyviä fiiliksiä. Nuorten PM-finaali 2003 Oslossa on kuitenkin jäänyt mieleen aivan erityisellä tavalla. Vai- keuksista ja Ruotsin jatkuvasta painostuksesta huolimatta joukkue ei missään vaiheessa murtunut henkisesti. Loppu- tuloksena oli voitto hyökkäyskilpailun jälkeen. Ensimmäinen kosketus ulkomailla pelaamiseen Efelle oli- vat NFL Europen harjoitusleirit, joille hän osallistui 17- vuotiaastä aina 21 ikävuoteen asti. Sitten olikin aika ko- keilla siipiä ammattilaisena NFL Europe -liigassa Berlin Thunderin riveissä. Vaikka liiga tämän jälkeen lopetettiin, NFL päätti vielä pitää kansainvälisten pelaajien kehitysoh- jelman käynnissä, ja näin ollen jo todella tutuiksi käyneet harjoitusleirit ympäri Eurooppaa jatkuivat Efenkin osalta. Pelaaminen jatkui myös Suomessa. Seuraavan kerran Sak- sasta tuli yhteydenotto 2010 kauden jälkeen. Kiel Baltic Hurricanes tarjosi mahdollisuutta päästä Saksan mestari- joukkueeseen ja huippuvalmennukseen. Seura myös tuntui todella haluavan juuri Efen joukkueeseen avainasemaan. Eikä syyttä, Efe oli Kiel Baltic Hurricanes taklaustilaston jaetulla ykkössijalla, ja hänet valittiin joukkueensa par- haaksi puolustuspelaajaksi. Helsingin Wolverinesin kauden 2012 joukkue on yksi nimekkäimmistä mitä Suomen kentillä on nähty. Ryhmässä on paljon kokeneita pelaajia ja se suomalaisittain harvinainen ilmiö, että maajoukkuepelaajatkin joutuvat kilpailemaan peliajasta. Hallitseva mestari on vahvistanut joukkuettaan lukuisilla maajoukkuetason pelaajilla mestaruutensa puolustamista sekä EFL- otteluita varten. EFL-otteluita ajatellen arvokasta kokemusta pelaamisesta ulkomailla on monella pelaajalla. Viime vuoden paluumuuttajista yksi oli Anssi Nevalainen. Tällä kaudella Euroopan kokemus- ta tuovat esimerkiksi Saksassa ammattilaisina pelanneet Efe Evwaraye ja Santtu Äyräväinen. Kaikkien kolmen tavoite kaudelle 2012 on yksinkertainen: menestys EFL:ssä ja Suomen mes- taruuden uusiminen. niin nuorten kuin miestenkin maajoukkueissa. Takataskussa on nuorten pohjoismaiden mes- taruus vuodelta 2003 ja miesten EM-pronssi. Hänet on valittu All Stars-miehistöön niin nuor- ten EM-kisoissa kuin Vaahte- raliigassakin. Viime kauden kruunasi Wolverinesin Suomen mestaruus. Hän itse kuitenkin arvostaa eniten Cougar Vision Player of The Year -palkinto- aan, koska se annetaan pelaajal- le, joka menestyy niin kentällä, kuin sen ulkopuolellakin. Tämä palkinto kuvastaa koko kolmen vuoden taivalta yliopistossa.
  15. 15. 13 www.wolverines.fi SanttuÄyräväinen, 28-vuotias tukimies (LB), päätyi amerikkalaisen jalkapallon pariin 16-vuotiaana vuonna 2002. Sitä ennen hän oli harrastanut kaikkia palloilulajeja jalkapallosta ja koripallosta jääpal- loon ja salibandyyn. Santtu on aiemmin edustanut Suo- messa menestyksekkäästi Porvoo Butchersia seitsemän kauden ajan. Vaahteraliigassa hänet on valittu All Stars- miehistöön useita kertoja. Esimerkiksi kaudella 2008 hän teki hattutempun kerätessään itselleen valinnat sekä Vaahteraliigan vuoden pelaajaksi, vuoden puolustajaksi että All stars -tukimieheksi. Maajoukkueuralla hänenkin meriitteihinsä kuuluu nuorten Pohjoismaiden mestaruus vuodelta 2003. Miesten maajoukkueessa Santtu on ollut luottopelaaja jo vuosia ja 2010 EM-kisoissa All stars- va- linta. Lukuisista saavutuksistaan hän toteaa vain, että pelaa ensisijaisesti joukkueensa menestyksen eteen, ei niinkään omia palkintoja saadakseen. Ulkomaille hän on lähtenyt amerikkalaisen jalkapallon pe- rässä jo neljästi. Ensimmäisenä vuorossa oli Norja ja Oslo Vikings vuonna 2008. Myöhemmin samana vuonna Äyräväinen matkasi Yhdysvaltoihin Pittsburg Staten yliopistoon puoleksi vuodeksi vaihto-op- pilaaksi. Tämän vuoksi Santtu joutui jättämään Vaahtera- liigassa viimeiset runkosarjakierrokset ja välierän väliin. Hän kuitenkin palasi pelaamaan Butcherin riveissä Vaah- teramaljassa. Palattuaan Yhdysvalloista Suomeen 2009, Santtu siirtyi kolmikuukautisen harjoituskauden jälkeen pelaamaan Saksan korkeimmalle sarjatasolle, GFL:een Assindia Cardinalsin riveihin Esseniin. Pelattuaan kauden 2010 jälleen Suomessa, sai hän uuden yhteydenoton Sak- sasta, tällä kertaa Braunschweigista. Braunschweig Lions on yksi Euroopan menestyneimmistä seuroista. Mikä amerikkalaisessa jalkapallossa kiehtoo niin, että nämä pelaajat ovat valmiita matkustamaan ympäri maa- ilmaa saadakseen pelata? Santtua kiehtovat vauhti ja vaa- ralliset tilanteet sekä kova kontakti. Anssi nimeää itsensä haastamisen monilla eri osa-alueilla. Kova kontakti vaatii fysiikkaa, mutta amerikkalainen jalkapallo vaatii myös pe- liälyä, joten haasteita riittää niin kauan kuin uraa haluaa jatkaa. Myös Efe kuvaa lajia ainutlaatuiseksi fyysisen suo- rittamisen ja taktiikan yhdistelmäksi, nurmikenttien sha- kiksi. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin yhden pelaajan tehtävästä voittaa toinen. Jenkkifutis on aidoimmillaan gladiaattorilaji. Mitä kansainvälisillä kisakentillä sitten on vastassa? Anssi ja Efe valottavat keskeisiä eroja. Suomessa amerikkalai- nen jalkapallo perustuu harrastustoimintaan. Ulkomailla toiminta on ammattimaista ja se näkyy aivan kaikessa. Yleisömäärät otteluissa ovat huomattavasti suurempia ul- komailla. Saksassakin pääsarjan otteluissa käy tuhansia ihmisiä ja ottelut pelataan usein suurilla stadioneilla. Suuri ero on tuo toiminnan ammattimaisuus. Jokaisessa asiassa ollaan Suomea edellä, pääsääntöisesti koska resurssit ovat merkittävästi suuremmat. Myös yhteistyökumppanit ovat voimakkaasti mukana joukkueen toiminnassa. Joukkueita johdetaan ja valmennetaan ammattimaisesti. Pelipaikoista on kova kilpailu ja kaikkeen paneudutaan tosimielellä. Esi- merkiksi amerikkalaisissa yliopistoissa joukkue on valittu yli sadan pelaajan joukosta. Harjoittelu on intensiivistä ja jos tahdissa ei pysy mukana, korvaava pelaaja on aina valmiina. Valmentajia on jokaiselle pelipaikalle ja he ovat aina paikalla harjoituksissa. Lisäksi organisaatiossa on runsaasti henkilökuntaa fysioterapeuteista ja avustajista lähtien. Tärkein ero on kuitenkin omistautuneisuus, työn- teon määrä ja laatu. Peliin ei tarvita poppakonsteja vaan rehtiä suorittamista. Toisaalta Suomessa amerikkalainen jalkapallo on harras- tus ja siten mukana on tiettyä rentoutta. Jokainen ottelu lähdetään voittamaan, mutta paineet ovat toisenlaiset ja harjoituksissa on hyvä meininki. Suomessa myös joukku- eet ovat tasaisempia keskenään esimerkiksi Saksan sarjaan verrattuna. Hienoa on myös toistaiseksi melko pienen lajin otteluiden televisiointi läpi kauden. Harjoittelu on erittäin intensiivistä kaudella, mutta sen ulkopuolellakaan ei huilata vaan vuorossa on fysiikkat- reeniä, kuten juoksua ja kuntosaliharjoittelua. Tämän ta- van pelaajat ovat pitäneet myös Suomessa. Anssi kertoo lajiharjoitusten lisäksi käyvänsä kuntosalilla 3 kertaa vii- kossa ja lisäksi tekevänsä 2-3 muuta harjoitetta. Kokonais- harjoitteiden määrä viikossa on säännöllisesti 6-8 ympäri vuoden. Efe perustaa kauden ulkopuolisen harjoittelu omi- en fyysisien vahvuuksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Tavoitteena on olla yksi Vaahteraliigan räjähtävimpiä ja nopeimpia pelaajia. Ei siis mikään ihme, että nämä pelaa- jat lupaavatkin osaltaan tuoda Wolverinesiin nimenomaan intensiteettiä, tahtoa ja uskoa sekä omaa näkemystään la- jista. Pelikokemuksen lisäksi ulkomaisilta kentiltä jää käteen paljon muutakin: Pelipäivien ainutlaatuinen tunnelma, fanikulttuuri ja yhteenkuuluvuuden tunne. Monista peli- kavereista ja kilpakumppaneista on tullut ystäviä. Ulko- mailla vietetty aika kasvattaa, erilaisia kokemuksia tulee joskus kantapäänkin kautta. Efe tiivistää kokemukset kah- teen ohjeeseen. Ensimmäiseksi pitää opetella kilpailemaan ja haastamaan itsensä sekä uskaltaa siirtyä pois mukavuus- alueelta. Tekemisestä ei saa tulla liian tuttua ja helppoa. Kun tietää olevansa hyvä, pitää mennä haastamaan parem- paa. Toiseksi pitää ottaa kaikki irti nykyhetkestä, keskittyä siihen. Kannattaa nauttia myös matkasta kohti tavoitteita eikä vain niiden saavuttamisesta.■ Marjaana Salomaa KUVAT Lari Lappalainen
  16. 16. 14 KarriKuuttilan menestystä katsomalla voisi ku- vitella, että mies olisi harrastanut lajia koko ikänsä. Tämä ei kuitenkaan ole totuus, vaan 197 senttisen suomalaisjätin tie kotimaiseksi kärkinimeksi on ollut lajin kannalta varsin erikoinen. Helsinkiläissyntyinen Karri Kuuttila vietti lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa pääkaupunkiseudulla. Kasvettuaan pitkäksi jo varhaisessa vaiheessa oli lajivalinta selvä, kori- pallo. Ennen muuttoa Yhdysvaltoihin Karri pelasikin juuri koripalloa Vantaan Pussihukissa. Yhdysvalloissa ollessaan Kuuttila opiskeli High Schoolissa (vrt. lukio) Northern Virginiassa harrastaen suurikokoisille miehille tyypillisiä yleisurheilulajeja, kuulantyöntöä ja kiekonheittoa. Vaikka jo Yhdysvaltoihin muuttaessaan Kuuttila oli saa- nut kehoituksia kokeilla amerikkalaista jalkapalloa, oli laji saanut väistyä muiden lajien tieltä ja siksi, että kausi oli jo loppunut Kuuttilan aloittaessa High schoolissa. High schoolin urheilukentällä tapahtui kuitenkin suuri muutos, kun yliopistoihin pelaajia värväävä henkilö näki isokokoi- sen Kuuttilan. Pian Karri olikin Lock Havenin yliopiston värväyspäivän testeissä ja testipäivän päätyttyä Kuuttilalle myönnettiin stipendi yliopistoon pelaamaan amerikkalais- ta jalkapalloa. Stipendin saatuaan Kuuttila osallistui high schoolinsa jal- kapalloharjoituksiin, mutta vasta yliopistossa hän koki en- simmäiset täysivauhtiset harjoitukset. Jo näissä harjoituk- sissa Karrille selvisi, että amerikkalainen jalkapallo todella olisi hänen lajinsa ja paikka hyökkäyksen linjassa tuntui luonnolliselta valinnalta isolle pelaajalle. Vaikka Kuutti- lan omat suoritukset vakuuttivat yliopistovalmentajan, ei Lock Haven Bald Eagles voittanut Kuuttilan yliopistoai- kana montakaan ottelua. Yliopiston valmentaja ei ollut kuitenkaan ainoa, johon Kuuttila teki vaikutuksen, vaan vuonna 2011 useampi- kin NFL-seura oli kiinnostunut Kuuttilasta. Draftingissa Kuuttilaa ei kuitenkaan valittu, vaan työsulun jälkeen pe- laajasopimus solmittiin St Louis Ramsin kanssa. Kuuttila osallistui Ramsin harjoitusleiriin, mutta paikkaa pelaavas- sa joukkueessa ei leirinäyttöjen perusteella heltynyt. Kautta historian vain kuusi suomalaispelaajaa on solminut sopimuksen NFL-joukkueen kanssa. Viimeisimpänä heistä Karri Kuuttila, joka pääsi allekirjoittamaan sopimuksen St Louis Ram- sin kanssa heti NFL:n työsulun päätyttyä kesällä 2011. Paikkaa pelaavassa kokoonpanossa ei kuitenkaan Kuuttilalle riittänyt Ramsin kokeneiden pelaajien joukosta. Kaudeksi 2012 Kuut- tila siirtyikin pelaamaan Suomeen ja mikä olisikaan parempi paikka kuin hallitseva suomen mestari Helsinki Wolverines. KARRI KUUTTILAalla NFL-sopimus, tavoitteena Suomen mestaruus NFL-päätösen jälkeen, uransa ei-voitokkaassa joukkuees- sa pelannut Kuuttila päätti siiryä Suomeen. Joukkuevalin- ta oli Kuuttilalle helppo. Wolverinesissa Kuuttila toivoo pystyvänsä vahvistamaan joukkueen hyökkäyksen linjaa. Joukkueelta Kuuttila itse toivoo saavansa kokemusta ja harjoitusta myös muille pelipaikoille. Päätavoitteensa Kuuttila jakaa vahvasti Wolverinesin kanssa; ainoana ta- voitteena Suomen mestaruus.■ Antti Granqvist KUVA Lari Lappalainen
  17. 17. 15 2012 www.wolverines.fi
  18. 18. 16 HELSINKI WOLVERINES 1 2 3 4 6 5 7 8 9 10 11 12 13 14 16 KALLE DA SILVA LB JANNE KALPIO K HANNU ABONCE DB EFE EVWARAYE LB RIC HENNESSY DB TIMI PELTOMÄKI RB TEEMU KUUSISTO TE/FB LAURI NIIRANEN DB TEEMU RANTANEN WR MATTI VAININEN LB JEREMY HENDERSON DB MIKE ANDREW RB SAMI KUJANSUU WR CEDRIC JOHNSON QB TOMI PENNANEN DL
  19. 19. 17 www.wolverines.fi EDUSTUSJOUKKUE 2012 19 20 21 22 29 28 35 42 43 44 45 46 48 50 TUUKKA HÄMÄLÄINEN DB TOM KOKKONEN DB TIMO HEIKKINEN DB STEPHEN STOKES RB VILI VUORINEN OL ARI PÄIVÄRINTA LB ANSSI NEVALAINEN LB JAAKKO ESKELINEN LB SAMI TOIVONEN LB AKU KUHLMAN K NICLAS CARPELAN QB ISTO LAALO LB SANTTU ÄYRÄVÄINEN LB AARNO SJÖBLOM LB MATTI LOTTONEN LB 40
  20. 20. 18 51 52 54 55 57 56 59 60 63 64 66 67 69 76 77 MARKO PUUSTINEN OL TATU TARKIAINEN OL ANSSI SAARI LB OSKARI HALTTUNEN DL SAMPSA SALMELA DL ESA SUHONEN DL JUKKA SUHONEN DL TONY PIETILÄ OL AARO ELIASSON DL MAX WESTERLUND LB KIMMO KORPINORO DL JOUNI LUOPAJÄRVI OL KAMRAN OSMAN OL KARRI KUUTTILA OL LARI ANDERSSON OL HELSINKI WOLVERINES
  21. 21. 19 www.wolverines.fi 79 80 81 82 84 83 86 96 98 ANTERO NIKKU OL TOMMI PINTA TE/DE TUOMAS MANKKI WR JUKKA SATOLA WR/K NIKKE PUSKALA WR SANDER TOOMLA DL TUOMAS HUUSKO WR JERE KALLA WR VICTOR SARVI DL EDUSTUSJOUKKUE 2012 VALMENTAJAT: KARI LEIVOJA HEAD COACH JANNE SEPPÄ OFFENSIVE COACH MIKA AHONEN ASSISTANT COACH JAN VILKKO ASSISTANT COACH PEETJA MANNILA MANAGER KUVAT Arto Rusanen ja Jarkko Ylinen
  22. 22. 20 WOLVERINES II 2012 PELINRAKENTAJAT Marcus Andersson Antti Moilanen KESKUSHYÖKÄÄJÄT Juha-Tapio Arola Jon Catani Antti Elonheimo Antti Granqvist Lari Lappalainen Mikko Moilanen Eerik-Henrik Nissilä Nikke Puskala Sebastien Sagne LAITAHYÖKKÄÄJÄT Jonathan Andersin Oscar Erus Jere Kalla Matias Laakkonen Victor Limpawuchara Markus Mölsä Ilkka Nenonen Tero Paavola Anton Palmu Iiro Rahkonen Elias Salo Niki Timonen Julius Turunen Patrik Yli-Kujala HYÖKKÄYKSEN LINJA Timo Heinonen Antti Hyttinen Emil Jauhanen Janne Kankkonen Kimmo Korpinoro Turo Lipponen Antero Nikku Markku Ollikainen Tommi Satama Tuomas Tuuli Toni Viik TUKIMIEHET Marko Haatio Teemu Hirvonen Eero Hulkkonen Jaakko Hurmola Mikko Järvinen Juho Koskivuo Isto Laalo Ari Päivärinta Anssi Rämänen Sami Suominen Panu Suurnäkki Ville Viiri TAKAPUOLUSTAJAT Jussi Allonen Janne Helaskoski Kimmo Hytönen Joonas Kolunsarka Iiro Laatio Pekka Lamminsalo Pekka Matikainen Anton Nikolenko Henri Nordström Joel Seppelin Mika Valo Jere Varila PUOLUSTUKSEN LINJA Jaakko Eskelinen Janne Kohtamäki Ilari Lehterä Marco Meier Janne Petjoi Niko Sauna-aho Rikhard Ståhlberg Sander Toomla Ville Valasti Mikko Viik Petri Wuokko VALMENNUS 2012 Päävalmentaja/Hyökkäys: Marcus Andersson Linjat/Puolustus: Lasse Oivio Puolustus: Rikhard Ståhlberg Joukkueenjohtaja: Timo Heinonen
  23. 23. 21 Kuten viidellä edelliselläkin kaudella, myös kesällä 2012 Wolverines marssittaa pelikentille kakkosjoukkueen. Alun perin puheenjohtaja Mannilan mandaatilla; ”saatte perustaa meille farmijoukkueen jos siitä ei koidu, ja painotan tätä erityisesti, MINKÄÄNLAISTA lisätyötä alle- kirjoittaneelle” perustettu joukkue operoi mielikuvituksellisesti keksityn Wolverines II-nimen alla ja taistelee Kakkosdivisioonan voittopokaalista, Rautamaljasta. Jos puheenjohtajan orastavan vatsahaavan edistäminen jätetään huomioimatta, kakkosjoukkueella on myös aivan rationaalinen syy olemassaoloonsa Wolverines- perheessä. Johtavat analyytikot kutsuvat sitä ns. kolmi- kannaksi; ensinnäkin, joukkue tarjoaa loukkaantumisista toipuville Vaahteraliigapelaajille mahdollisuuden pelitun- tuman hakemiseen kilpaurheilun parissa. Ja sama pätee luonnollisesti niihin, joiden peliaika on syystä tai toisesta ykkösjoukkueen puolella jäänyt vähäisemmäksi. Kaik- kia varmasti inspiroi välillä koettu ”aito” kilpailutilanne huomattavasti enemmän kuin samojen harjoitusdrillien höylääminen viikosta toiseen omia joukkuetovereita vas- taan. Toiseksi, kakkosjengi pyrkii madaltamaan uutena lajin pariin eksyvien pelimiesten kynnystä uuden harrastuksen aloittamiseen. Kaikillehan on varmasti selvää se, ettei mo- nikaan urheilullisesti lahjakas tai muuten vaan harrastus- toiminnasta kiinnostunut lapsi aloita ensisijaisena vapaa- ajanviettomuotonaan jenkkifutista. Kyllä se lajivalinta silloin 6-vuotiaana hyvinkin todennäköisesti kohdistuu jalkapalloon, jääkiekkoon tai vaikkapa salibandyyn en- sin ja jenkkifutikseen vasta sitten joskus tulevaisuudessa. ”Vihreän veran shakin” pelaaminen suomalaisissa olo- suhteissa huipputasolla ei kuitenkaan vaadi omien elin- vuosien verran harrastuspohjaa vaan on mahdollista vielä hyvinkin kypsällä iällä. Kunhan vain halua riittää. Eikä uusien kykyjen kakkosjoukkueen myötä tarvitse siis huka- ta innostustaan hyppäämällä välittömästi syvään päähän, maan parhaiden pelimiesten mankeliin, vaan rookien on mahdollista hankkia perustaitoja hieman anteeksianta- vammassa ympäristössä. Mikäänhän ei estä hyppyä paria sarjatasoa ylöspäin sitten kun aika on kypsä. Positiivisena esimerkkinä tästä toimivat esimerkiksi ne viisi kauden ai- kana pääasiallisesti kakkosjoukkueessa pelannutta gladi- aattoria, jotka saivat viime syksynä kokea finaalihuumaa liigakokoonpanon mukana pelikentän tasolta. Kolmanneksi, joukkue tarjoaa vanhoille, jenkkifutiskent- tiä jo vuosia kolunneille sotaratsuille mahdollisuuden vielä kerran pukea nykyaikaisten gladiaattorien sotisopa päällensä ja astella taistelukentälle kokemaan kamppailun humalluttava hurmio. Moni näistä ikälopuista luuskista on perhesyihin tai työasioihin vedoten tai loukkaantumisten riivaamana joutunut vetäytymään huipputasolta, mutta sit- temmin pyörtänyt lopettamispäätöksensä. Jotkut jopa use- ammin kuin Teemu Selänne. Ja jos kerran käytyään läpi enemmän leikkaushoitoa kuin kaikki Viidakon Tähtöset yhteensä, veri on edelleen vetänyt takaisin pelikentille, niin miksipäs ei? ”Rakkaudesta lajiin”, kuten usein Velo- dromin käytävillä kuulee sanottavan. Nämä kolme elementtiä yhdistämällä vaahteraliigajouk- kueelle syntyy hyvähenkinen sparrauskumppani niin tree- neihin kuin saunailtoihinkin. Wolverines 2 pelaa kesällä 2012 Kakkosdivisioonan C- lohkossa, jonka muut joukkueet ovat Hanko Sun City, Salo Scorpions, Raisio Oakmen ja Tampere Saints. Van- han sananlaskun mukaan ”tärkeintä ei ole voitto vaan pit- kät pelimatkat”, mutta tällä kaudella kakkosjoukkueen ei tarvitse Raisiota pidemmälle matkustaa. Mitä kaudelta on siis odotettavissa? ”Meidän jengi on mielenkiintoinen se- koitus kokemusta ja nuorta intoa ja treenit ykkösjoukku- een kanssa talven aikana ovat olleet hyvähenkisiä. Kyllä meidän porukasta varmasti useakin pelaaja pääsee vielä tämän kauden aikana haistelemaan liigavauhtia”, sanoo joukkueen päävalmentaja Marcus Andersson. ”Tärkeintä- hän toiminnassa on hauskanpito ja mikä olisikaan haus- kempaa kuin esimerkiksi nostella syksyn tullen sarjan voittopokaalia”, hän jatkaa. Wolverinesin lipun alla kakkonen on joillekin aina ykkö- nen.■ Tuomas Tarvajärvi KUVAT Lari Lappalainen KAKKONEN ON YKKÖNEN
  24. 24. 22 Syksyllä 1995 perustamiskokouksessa mukana olleet, edelleen pelaajauraansa jatkavat Isto Laalo ja Turo Lip- ponen eivät varmaan uskoneet vielä valmentavansa omia poikiaan samassa seurassa. Wolverinesin junioritoimintaa on kaikilla juniorisarjatasoilla A-junioreista F-junioreihin asti. Talviaikaan yhdistetyissä D-, E- ja F-junioreissa pe- laavat Iston pojat Rasmus 12 v. ja Elmeri 10 v. sekä Turon poika Okko 10 v. Omien poikien valmentaminen saa Iston ja Turon mukaan isän ja valmentajan roolin silloin tällöin ristiriitaan. Ristiriitojen välttämiseksi valmennusvastuuta on jaettu siten, että ensi kesänä pelitilanteissa pojat ja isät ovat eri joukkueiden mukana. Marraskuusta alkaen D-, E- ja F-junioreiden harjoituksis- sa on pyörinyt 15-20 poikaa. Helsinki Wolverines ry on ilmoittanut pikkujuniorit kaikkiin sarjatasoihin mukaan pelaamaan turnauksia ensi kesänä. Poikia on tällä hetkel- lä juuri tarvittava määrä, mutta sujuvaan treenaamiseen ja mielekkään pelaamiseen ensi kesälle tarvitaan lisää jefus- ta innostuneita poikia ja tyttöjä. Kesän treeniaikatauluja ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta niistä tiedotetaan seuran internet sivuilla www.wolverines.fi. Talvitreenit Talin pal- loiluhallissa jatkuvat sunnuntaisin klo 14.30-16.00 siihen asti kunnes säät sallivat ulos siirtymisen. Amerikkalaista jalkapalloa voi suositella myös kakkosla- jiksi esimerkiksi nuorille jääkiekkoilijoille, jääpalloilijoille ja koripalloilijoille, joiden omat treenit jäävät tauolle ke- väällä ja mielekästä urheilullista tekemistä mietitään kesän ajaksi. Jenkkifudis tukee monipuolisuudellaan ykköslajia ja esimerkiksi koripallossa hankitusta pallon käsittelytai- dosta on paljon hyötyä kesäisillä viherkentillä. Jefu ei ole myöskään mitenkään yksipuolinen laji ainoaksikaan urhei- lulajiksi, sillä laji kehittää sekä lihaskuntoa että aerobista liikkuvuutta. Jalkapallon Amerikassa kehitetyn muodon voi hyvin aloittaa vaikka ei aikaisemmin olisi harrastanut mitään joukkueurheilua. D-, E- ja F-junioreiden valmennustiimissä toimii tällä het- kellä 7 valmentajaa, joten lasten yksilöllisetkin tarpeet ur- heilussa otetaan huomioon. Viikoit- taisesta treenaamisesta huolehtivat Wolverines II-joukkeen aktiivipe- laajat Iiro Rahkonen, Tuomas Tuuli, Isto Laalo ja Turo Lipponen. Kesäl- lä saadaan vielä taustatukea, täksi kaudeksi Vaahteraliiga-miehistöön siirtyneeltä, Tom “Tomppa” Kok- koselta. Eri pelipaikkojen valmen- tamiseen on saatu myös taustatukea aktiivisilta A-junioreilta Ville Valas- tilta ja Janne Helaskoskelta. Pelin- rakentajille omaa oppiaan on myös jakanut Wolverines II-joukkueen pelinrakentaja Marcus Andersson. Treeneihin koetetaan saada myös muutakin kuin lajinomaisia harjoit- teita, joista esimerkkinä voidaan mainita Mirva Jokivallin vetämä las- ten liikunnanohjaus kevään aikana. Valmennustiimistä ja seura-aktiiveista on talven aikana koottu seuran junioritoimikunta, joka on pohtinut miten saisimme hankittua lisää innostuneita tyttöjä ja poikia mu- kaan Suomen mestaruusseuran junioritoimintaan. Olemme suunnanneet erilaisia sähköisiä täsmäiskuja internettiin ja Facebookkiin, unohtamatta perinteisiä julisteita kouluissa ja liikuntahalleissa. Vuosien varrella on kuitenkin huomat- tu, että ylivoimaisesti paras uusien innokkaiden harrastaji- en hankintakeino on perinteinen puskaradio. Tästä johtuen SINÄ, jenkkifutiksen ystävä, puhu lajista ja seurastamme lähipiirissäsi ja kaikkialla missä liikut ja ole itse yhteydes- sä meihin, jotta saadaan jokainen junnu, joka on kiinnos- tunut tästä upeasta lajista, mukaan loistavan harrastuksen pariin.■ Isto Laalo KUVAT Lari Lappalainen JENKKIFUTISTA JO TOISESSA POLVESSA
  25. 25. 23 www.wolverines.fi
  26. 26. 24 WOLVERINES CHEERLEADERS Uusi kausi ja uudet kujeet! Wolverines senior cheer- leadereilla on ollut erilainen kauden alku: Valmennus on muuttunut ja uusia tyttöjä aloitti reilusti. Kausi 2012 käynnistyi Cheerleadereiden osalta jo marraskuussa Jonna Liukkonsen alkaessa opettamaan rookieille vanhoja ken- tänlaitasarjoja. Tällä kaudella joukkueemme on kasvanut kuudella pirtsakalla tytöllä, mikä onkin auttanut kasvatta- maan repertuaariamme varsinkin pyramidien ja stunttien osalta! Koko joukkueen harjoitukset alkoivat joulukuussa. Tällöin harjoituksissa käytiin ahkerasti myös lauantai aamupäivi- sin. Launtain harjoituksissa sali jaettiin kakkosjoukkueen pelaajien sekä cheerleadereiden eli mummojen kanssa! Valmennuskokoonpano muuttui Hanna Suomaan siirryt- tyä uusiin haasteisiin. Hannan tilalle Jonnan kaveriksi puikkoihin asteli Wolverines Cheerleadereiden perustaja Mirva Jokivalli. Kuten pelaajilla, myös chirkuilla on siis uusi joukkue kasassa. Tavoitteena senior cheerleadereilla on mm. saada kaksi puoliaikatanssia esitettäviksi tälle kaudelle, ja ensimmäi- nen esitys onkin pian jo valmis. Tällä kaudella tulemme ainakin tanssimaan ensimmäistä kertaa suomalaisen mu- siikin tahdissa! Tule kanssamme kannustamaan Wolverines Suomen mes- tariksi kaudella 2012 Käpylän Velodromille!■ Jonna Liukkonen KUVA Arto Rusanen CHEERLEADERIT 2012: Aalto Terhi Rookie Karhu Maija Rookie Karhu Minna Rookie Kuitunen Mari Senior Kyrö Aino Rookie Laakkonen Sanna Rookie Liukkonen Jonna Captain Pekonen Riina Senior Ståhlberg Carolin Rookie Suomalainen Kirsi Captain Vanhanen Annele Senior Jokivalli Mirva Coach Liukkonen Jonna Coach
  27. 27. 25 www.wolverines.fi Vuoden 2008 kesäkauden jälkeen osa edustusjoukku- een cheerleadereistä ajatteli, että oli aika jättää sii- henastinen ”cheerleaderura” vähemmälle. Wolverines on kuitenkin enemmän kuin pelkkä urheiluseura, se on ah- maperhe. Siksi kokonaan lopettaminen ei tullut kyseeseen. Wolverines II -joukkue oli perustettu pari vuotta aikaisem- min eikä heillä ollut omia cheerleadereitä. Siitä se ajatus sitten lähti. Näin perustettiin Wolverines II Cheerleaders, joka tunnetaan lempinimellä Mummot. Mukaan olemme saaneet myös uutta verta kolmen tytön verran, jolloin pää- luku on parhaimmillaan ollut täysi kymppi. Vetäjänä on alusta asti toiminut edustusjoukkueen cheerleadereitäkin luotsaava Mirva Jokivalli. Mummojen treenitahti on hieman verkkaisempi, mutta intoa riittää sitäkin enemmän. Alkuun kannustimme kak- kosen poikia kotiotteluissa ja temput päätettiin jättää teke- mättä. Viimeisen vierasottelun lähestyessä ensimmäisenä kesänä, halusimme kuitenkin lähteä kannustamaan pelaa- jiamme toiselle paikkakunnalle. Kuinkas ollakaan, pää- timme testata myös stuntteja nokialaisen yleisön edessä. Teimme varmasti lähtemättömän vaikutuksen… Vierasot- telut ja temput ovatkin siitä lähtien kuuluneet ohjelmaam- Me kentänlaitahuutojen ja -tanssien sekä puoliaikatanssin lisäksi – kaudenpäätöstanssia unohtamatta. Treenien ja pelien lisäksi yhteishenkeä kohottavat joukkueen säännöl- liset illanvietot. Mummojen ikäskaala on 28–35 vuotta ja harjoituksissa mukana ryömii silloin tällöin jo toista sukupolvea. Wolve- rinesuus kulkee siis geeneissä.Yhteistyö edustusjoukkueen tyttöjen kanssa on tiivistä sekä treeneissä että muutoinkin. Vierailut toistemme peleissä ovat molemminpuolisia, niin kentänlaidalla kuin kiskallakin. Mummot olivat muun mu- assa mukana kannustamassa Wolverinesin edustusjoukku- een Suomen mestareiksi Vaahteramaljassa ’11. Kaudella 2012 on mahdollista bongata yhdeksän iloista mummoa jefukentän laidalla: Mirva, Sanna, Elina, Hanna, Terhi, Emmi, Susa, Heidi ja Viveca. ”Kakkonen on ykkönen”! :)■ Elina Melasuo, Emmi Kivistö KUVA Lari Lappalainen MUMMOT 2012: Heinänen Heidi Holopainen Hanna Jokivalli Mirva Kivistö Emmi Lehtonen Sanna Melasuo Elina Råman Terhi Saarikoski Viveca Suomalainen Sanna WOLVERINES II CHEERLEADERS
  28. 28. w w w . k a n n u s t a l o . f i Omakotihaaveilija katso jo syksyyn: Huomattavat talviedut, kysy lisää edustajiltamme! Kannustalo - Koti kolmella tavalla: räätälöity, muuttovalmis tai kivi. Ammattilaisemme apunasi: ARJA JA TAPANI SARANPÄÄ Kaivokselantie 8 J 91, 01610 Vantaa p. 0500 565 200, a.t.saranpaa@kolumbus.fi w w w . k a n n u s t a l o . f i HARMAJA Nyt on kevät. Omakotihaaveilija katso jo syksyyn: huomattavat talviedut, kysy lisää edustajiltamme! Kannustalo - Koti kolmella tavalla: räätälöity, muuttovalmis tai kivi. KAU NEU TTALAATUA & helenan harmaja.indd 1 14.3.2012 11:19:55 VIHERVAARA
  29. 29. 27 www.wolverines.fi U R H E I L U K A N S A Viime aikoina on kansakunnan valtamedioissa yleis- tynyt väite jonka mukaan ”suomalaiset eivät ole urheilukansaa vaan menestyskansaa”. Usein itseään jon- kinlaisena totuuden torvena ja kaikkeuden airuena pitävä urheilutoimittaja pyrkii tällä ilmeisesti viestimään sitä, että urheilukulttuurimme olisi jotenkin kapeampi kuin ”todel- lisissa urheilumaissa”, koska ihmiset katoavat katsomoista tai tiettyjen urheilulajien parista jos menestystä ei tule. Ja niinhän sitä toki kapealla katsantokannalla voisikin päätel- lä; suomalaisissa jalkapallokatsomoissa ei ole yhtä paljon ihmisiä kuin vaikkapa Englannissa, koripalloständit am- mottavat tyhjyyttään, pyöräilyskaboihin ei montaa ”ulko- puolista” eksy ja niin edespäin. Edes yleisurheilukisoissa ei pyöri porukkaa vaikka niissä lajeissa on jotain joskus saavutettukin. Toisaalta eipä maailman tämän hetken parhaan ampu- mahiihtäjän, Kaisa Mäkäräisenkään päivittäisellä lenk- kipolulla päivystä intohimoisia faneja haittaamassa ver- ryttelyharjoituksen tekoa, saati sitten maailman parhaan pyörätuolikelaajan, Leo-Pekka Tähden fanaattiset kannat- tajat marssi sankoin joukoin kaduilla ennen ja jälkeen pa- raolympialaisten. Jääkiekossa olemme eittämättä saavutta- neet menestystä, mutta niinpä vain katsomot marraskuisen sateisena runkosarjailtana ammottavat tyhjyyttään Ässien ja Jypin iskiessä yhteen. Ja nämäkin jääkendon koulukiu- satut ovat sentään voittaneet jonkinvärisiä mitaleja viime vuosina. Kyllä meidän on siis löydettävä kansakunnan kollektiivi- sen urheiluinnostuksen mittaamiseen joitain aivan muita syitä, kuin kansainvälinen menestys tai katsojamäärät. Suomalaisten yleistä gloryhunter-mentaliteettia musta- maalatessa unohdetaan usein, ja sanomalla ”usein” tarkoi- tan ”aina”, se että huipun takana omaa pyyteetöntä työtään tekevät ne tuhannet ja taas tuhannet vapaaehtoi- set, jotka uhraavat vapaa-aikaansa ladun kunnostamiseen, lasten lämmittelytreenien vetämiseen ja kahvikioskin hoitamiseen. Tai sitten yksinkertaisimmillaan ihan vain rakastamansa lajin harrastamiseen. Kaukana miljoonaso- pimuksista ja parrasvaloista pyyteetöntä työtään urheilu- lajien hyväksi tekevät seura-aktiivit mahdollistavat kui- tenkin valtaosan suomalaisesta urheilutoiminnasta ja juuri näitä aikaansa ja terveyttään silkasta tekemisen ilosta uh- raavia työn raskaan raatajia urheilumeediot eivät koskaan mainitse kirjoittaessaan sarkastisesti suomalaisesta urhei- lukulttuurista. Esimerkiksi jenkkifutiksessa katsomot eivät nyt suoranai- sesti pullistele fanaattisista kannattajista, eikä monikaan saa pelaamisesta edes mestaruussarjatasolla minkäänlais- ta taloudellista korvausta, mutta niinpä vain lajia pelataan Vaahteraliigan lisäksi kolmella muullakin sarjatasolla. Myös naisilla on oma sarjansa, samoin junioreilla aina F- ikään asti. Ja kun tähän harrastajajoukkoon lisätään kaik- ki seurojen pyörittämiseen osallistuvat henkilöt, saadaan aikaa usean tuhannen hengen yhteisö, joka kantaa ylpe- änä omaa lippuaan välittämättä siitä ettei edes mestaruu- den voittanutta joukkuetta ole ”torilla tapaamassa” juuri kukaan muu kuin tyttöystävä ja koira. Mielestäni tämän- kaltaiset ilmiöt, jos mitkä ovat sitä ”urheilukulttuuria” aidoimmillaan ja varmasti määrittävät ”urheilukansan” paljon totuudenmukaisemmin kuin se, kuinka moni on kiinnostunut kansainvälisesti suurimpien lajien absoluut- tisella huipputasolla kilpailemisesta. Pravdan edustajilta se vain tuppaa usein kätevästi unoh- tumaan.■ Tuomas Tarvajärvi KUVA Touchdown.fi
  30. 30. 28 Kun Wolverinesin osallistuminen Eurobowliin viime vuonna varmistui, päätimme välittömästi, että tämä ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä oma joukkue ulko- mailla, on käytettävä hyväksi. Tästä alkoi siis kevään ko- hokohdan malttamaton odotus. Pieni ja innostunut fanijoukkomme saapui Zürichiin tors- tai-iltana. Sveitsin kevät muistutti ikäväksemme kovin pal- jon Suomen vastaavaa, mutta se ei iloista ahmafanilaumaa lannistanut. Säästä huolimatta kevät oli pidemmällä kuin Suomessa ja saimme nauttia kolmen päivän ajan vehreäs- tä kaupunkimaisemasta. Perjantaipäivä kului hujauksessa Zürichin ytimessä kahvitellen ja yhdenmukaista otteluso- tisovaa etsiskellen. Zürichin taivas tarjosi milloin rakeita, kissoja ja  koiria, nähtiinpä myös muutama  pienenpieni ahma. Vihdoin lauantai ja hartaasti odotettu pelipäivä! Heti he- rättyämme suuntasimme päärautatieasemalle määränpää- nämme ”Sveitsin Lohja” eli Chur. Junaliput olivat paikal- liseen tapaan edukkaat. Rahaa - sitä meillä onneksi oli. Puolentoista tunnin junamatkan aikana saimme katsella ja kuvata junan ikkunasta huikeita vuoristomaisemia. Tiedä sitten olivatko kanssamatkustajat yhtä innostuneita... mai- semista tai meidän miellyttävästä seurastamme. Chur osoittautui välittömästi mainettaan mukavammaksi paikaksi, kun aurinko otti meidät vastaan heti asemalla. Jo ensimmäisellä terassilla pelipaitamme herätti tarjoilijas- samme suurta mielenkiintoa, tosin vain värinsä vuoksi. Tarjoilija kertoi pitävänsä keltaisesta väristä, amerikkalai- sesta jalkapallosta hän sen sijaan ei ollut innostunut eikä edes tietoinen illan kohokohdastamme, ottelusta Bron- cos vastaan Wolverines. Kehotimme häntä luonnollisesti suuntaamaan illalla pelistadionille. Stadionin lähestyessä jefukansa alkoi kiinnittää enemmän  huomiota sinikeltai- seen ryhmäämme. Mainittakoon, että nälkäisenä Churiin ei kannata matkustaa, sillä ennen kello 18 ruokaa on täysin mahdotonta saada. Tiedusteluosastomme paikansi onneksi kuitenkin kebab-ravintolan, jossa pahin nälkä saatiin päi- hitettyä. Viimeistään tässä vaiheessa meille valkeni, että jenkkifu- dis on Sveitsissä tai ainakin Churissa yhtä pieni laji kuin Suomessa. Varmuuden vuoksi kävimme kuitenkin var- mistamassa rannekkeet illan otteluun, oman kylän poiki- en vaihtopenkin taakse, luonnollisesti. Stadion muistutti erehdyttävästi kotoista Velodromia. Makkara kärysi ku- ten kotipeleissäkin, ja iloksemme myös olutta sai nauttia katsomossa asti. Vaikka seuratoiminta on varmasti mo- nessa mielessä ammattimaisempaa muualla  Euroopassa kuin Suomessa, niin pelin jälkeen Broncot eivät suinkaan kadonneet pukuhuoneen uumeniin, vaan jäivät - samaan tapaan kuin Suomessa - purkamaan ottelurekvisiittaa ja katsomoita. Ensimmäinen puoliaika näytti ahmafanin silmin lupaa- valta, kunnes toisella puoliajalla toivo voitosta vähitellen hiipui. Kannustimme omia kuitenkin innokkaasti loppuun asti! Muutaman matkalaisen ääni tosin taitaa edelleen etsiä tietään Churista takaisin Suomeen. Ottelu streamattiin MATKAKERTOMUS
  31. 31. Voittajat viihtyvät Radisson Blu Hotelleissa Radissson Blu Hotels tarjoaa mukavan majoituksen lisäksi kaupunkien parhaat ravintolat ja saunat Helsingissä, Espoossa, Turussa, Vaasassa ja Oulussa. TERVETULOA RENTOUTUMAAN RADISSON BLU HOTELLIIN! radissonblu. Tiedustelut ja varaukset: radissonblu. tai Radisson Blu Hotels Myyntipalvelu p. 020 1234 700 (ma–pe klo 8–20) Puhelun hinta lankapuhelimesta 0,0828 €/puhelu + 0,0595 €/minuutti, matkapuhelimesta 0,0828 €/puhelu + 0,1704 €/minuutti Suomeen ilmeisen epäonnistuneesti, joten matkalaiset ra- portoivat ottelun etenemisestä ahkerasti Suomen päässä jännääville kannattajille tekstiviestein. Tunnelma paikan päällä oli varsin hyvä, samanlaista kannustusta toivomme- kin näkevämme ensi kesänä myös Wolvojen kotipeleissä Velolla.   Ottelun jälkeen jäimme Churiin tutustumaan Broncojen kantapaikkaan, josta ei montaa lajista ymmärtämätöntä tainnut löytyä. Illan suuri tähti oli Iiro Luoto, ja kaikki juh- lijat halusivat jututtaa suomalaisstaraa. Takaisin Zürichiin palasimme vastoin ennakko-odotuksia vasta aamuviiden junalla, ottelua lukuunottamatta varsin onnistuneen illan päätteeksi. Kotimatka oli pitkä, osalla joukkuetta vielä pidempi. Meil- le kaikille jäi mahtavat muistot matkasta ja toivoa sopii, että Wolverines vielä tulevaisuudessakin edustaa Suomea eurokentillä. Toivotimme luonnollisesti kaikki churilaiset tervetulleiksi Vantaalle 5.5. kotipeliimme - nähtäväksi jää kuinka ison ja innokkaan porukan he saavat kasaan. Täs- tä alkaa loppukauden, joka onneksi on vasta alussa, kova odotus ja usko omaan joukkueeseen vahva. Kiitos jouk- kueelle ja matkalaisille - tästä on varsin hyvä jatkaa kohti kesäistä Vaahteraliigaa.■ Sanna Suomalainen KUVAT Jonna Liukkonen
  32. 32. 30 UUDEN KATSOJAN OPASAmerikkalainen jalkapallo saattaa alkuun vaikuttaa sekavalta ja vaikeaselkoiselta. Peli on kui- tenkin pohjimmiltaan yksinkertainen ja looginen, ja kun perusteet ovat hallussa on pelin kat- sominen hauskaa ja mukaansa tempaavaa. Tämän pienen oppaan tehtävänä on auttaa sinua, katsojaa, ymmärtämään amerikkalaisen jalkapallon perusteet, jotta voisit paremmin nauttia pelin seuraamisesta. Molemmilla joukkueilla on kentällä 11 pelaajaa. Toi- nen joukkue, se jolla on pallo hallussaan, on nimel- tään hyökkäys ja toinen joukkue vastaavasti puolustus. Hyökkäyksen tehtävänä on kuljettaa pallo heittäen tai juosten vastustajan maalialueelle, ja puolustuksen tehtävä- nä on tietysti estää hyökkäystä. Joukkueet vaihtavat näitä rooleja useaan kertaan pelin aikana, ja se joka pelin lopus- sa on kerännyt eniten pisteitä, voittaa ottelun. Kenttä Amerikkalaisessa jalkapallossa kenttä on 100 jaardia pitkä ja 53 jaardia leveä (yksi jaardi on noin 0.91 metriä). Kentän pinnassa on erilaisia merkintöjä, joiden tarkoituksena on helpottaa pelin seuraamista ja tuomareidentyöskentelyä. Pienet viivat ovat jaardin välein ja koko kentän poikki me- nevät yleensä 5 tai 10 jaardin välein. Kentän molemmissa päissä on lisäksi 10 jaardia pitkät maalialueet. Kun hyök- käävä joukkue kuljettaa pallon vastustajan maalialuelle on kyseessä touchdown, eli maali. Peliaika Peli on jaettu neljään neljännekseen, joista jokainen kestää 12 minuuttia. Kaksi ensimmäistä neljännestä muodosta- vat ensimmäisen puoliajan ja kaksi viimeistä vastaavasti toisen puoliajan. Puoliajalla, siis toisen ja kolmannen nel- jänneksen välissä, pidetään hieman pitempi tauko, yleensä 15 minuuttia. Ensimmäisen ja kolmannen neljänneksen jälkeen on vain lyhyet tauot joiden aikana joukkueet vaih- tavat kenttäpäätyjä. Puolenvaihdon jälkeen peliä jatketaan samasta tilanteesta mihin se jäi neljänneksen loppuessa, puoliajan jälkeen peli aloitetaan uudestaan aloituspotkul- la. Amerikkalaisessa jalkapallossa peliaika menee poikki epäonistuneen heiton tai sivurajan ylityksen seurauksena ja lähtee uudestaan käyntiin tuomarin vihellyksestä. Aloituspotku Molemmat puoliajat aloitetaan aloituspotkulla, jossa puo- lustava joukkue potkaisee pallon mahdollisimman pitkälle vastustajan päätyyn. Hyökkäävä joukkue ottaa potkais- tun pallon kiinni ja palauttaa palloa juosten kohti maalia. Hyökkäävä joukkue aloittaa hyökkäysvuoronsa paikasta jossa palloa palauttava pelaaja taklataan. Jos pallo menee yli päätyrajasta hyökkäysvuoro alkaa automaattisesti 20 jaardin linjalta. Hyökkäysvuoro Amerikkalaisessa jalkapallossa hyökkäävän joukkueen on tarkoitus kuljettaa pallo vastustajan maalialueelle. Tätä ei kuitenkaan tarvitse tehdä kerralla, sillä hyökkääväl- lä joukkueella on aina 4 yritystä edetä 10 jaardin matka. Jos hyökkäävä joukkue onnistuu etenemään 10 jaardia tai enemmän, saa se uudet 4 yritystä edetä 10 jaardia. Yri- tys alkaa aloitussyötöllä, eli hyökkäjään syöttäessä pallon jalkojensa välistä toiselle hyökkääjälle, ja päättyy joko taklaukseen, epäonnistuneeseen heittoon tai pistesuori- tukseen. Jos vaadittua 10 jaardia ei saada täyteen neljällä yrityksellä, vaihtuu puolustava joukkue hyökkääväksi ja toisinpäin. Usein hyökkäys käyttää neljännen yrityksensä lentopot- kuun, eli potkaistakseen pallon mahdollisimman kauas omasta maalialueestaan. Puolustus saa palauttaa lentopot- kua kuten aloituspotkuakin. Juoksu ja heitto Hyökkäys voi edetä pallon kanssa kahdella tavalla, juosten ja heittäen. Juoksupelissä pallo annetaan aloitussyötön jäl- keen jollekin hyökkääjälle, joka sitten yrittää juosta kohti vastustajan maalialuetta muiden hyökkääjien suojaamana. Heittopelissä aloitussyötön vastaanottanut pelaaja koettaa heittää pallon jollekin toiselle hyökkääjälle. Jos kukaan ei saa heittoa kiinni, on kyseessä epäonnistunut heitto ja seu- raava yritys lähtee samasta paikasta kuin edellinen.
  33. 33. Pisteet Amerikkalaisessa jalkapallossa on 4 tapaa hankkia pisteitä: 1) Touchdown, 6 pistettä. Syntyy kun hyökkääjä tai puolustaja vie pallon vastustajan maalialueelle. 2) Potkumaali, 3 pistettä. Syntyy kun pallo potkaistaan läpi maalihaarukasta. Potkumaalia saa yrittää milloin vain. Potkumaaliyrityksen jälkeen hyökkäysvuoro vaihtuu joka tapauksessa, vaikka potkaisevalla joukkueella olisikin vie- lä yrityksiä jäljellä. 3) Safety, eli oma maali, 2 pistettä. Syntyy kun pallonkantaja taklataan omalla maalialueella. 4) Lisäpiste, 1 tai 2 pistettä. Touchdownin jälkeen joukkue saa yhden lisäpiste yrityksen, joka lähtee 3 jaardin päästä vastustajan maalialueesta. Jos yritys potkaistaan se tuottaa 1 pisteen, jos se heitetään tai juostaan siitä saa 2 pistettä. Pistesuorituksen jälkeen peli jatkuu aina aloituspotkulla, jonka suorittaa ennen pistesuoritusta hyökännyt joukkue. Puolustus Puolustuksen tehtävä on ensisijaisesti estää hyökkäystä saamasta pisteitä, mutta myös koettaa estää hyökkäystä etenemästä ja hankkimasta uusia yrityksiä. Puolustajien tehtävänä on siis taklata palloa kantava hyökkääjä mah- dollisimman lähellä yrityksen aloituskohtaa, jotta hyökkä- ys pääsisi etenemään mahdollisimman vähän. Puolustus yrittää myös saada hyökkäysvuoron omalle joukkueelle hankkimalla pallon itselleen. Pallon puolustajat voivat saada haltuunsa jos se pelitilanteessa tippuu vastustajal- ta, eli vastustaja rähmää pallon. Rähmätyn pallon saa poi- mia kuka tahansa kentällä olevista pelaajista. Toinen tapa hankkia pallo omalle joukkueelle on tehdä syötönkatko, eli ottaa heittopelissä vastustajan heittämä pallo kiinni il- masta. Rangaistukset Amerikkalaisessa jalkapallossa on kolmen tasoisia ran- gaistuksia: 5, 10 ja 15 jaardia. Kun kentällä tapahtuu jokin rike, heittävät tuomarit kentälle keltaisen liinan merkiksi tapahtuneesta virheestä. Yrityksen jälkeen rikottu joukkue voi valita rangaistuksen toimeenpanon ja rangaistuksen hylkäämisen väliltä. Jos rangaistus hylätään, pelattu yritys jää voimaan. Joskus jo pelattu yritys voi nimittäin tuottaa rikotun joukkueen kannalta paremman tuloksen kuin ran- gaistus. Jos rangaistusta ei hylätä, palloa siirretään rangais- tuksen verran kohti rikkoneen joukkueen maalialuetta.■ SAJL.fi KUVA Lari Lappalainen Hyökkäys Puolustus 1 Halfback 7 Defensive line 2 Fullback 8 Cornerback 3 Quarterback 9 Linebacker 4 Wide receiver 10 Safety 5 Tight end 6 Offensive line
  34. 34. WWW.M-ENGINEERING.FIWWW.M-COMPONENTS.FI HUHTA Sähkötekniikka • Sähköhuolto- ja korjaustyöt • • Sähköasennukset ja urakointi • Tarvikemyynti Sähkö-Huhta Oy Helsingintie 54, 02710 Espoo puh. 09 894 6610 Avoinna ma-pe 7.00–17.00 la suljettuwww.huhta.fi 0207 288 500 7–20, la 9–16 JÄRVENPÄÄ HELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTIHELPOSTI
  35. 35. TUOTOT KOTIIN TEKNIIKALLA, TAKTIIKALLA JA TIIMITYÖLLÄ. FIM Asiakaspalvelu puh. (09) 6134 6250 asiakaspalvelu@fim.com www.fim.com RAHAN TAJU HELSINKI WOLVERINES OTTELUT 2012 19.05. 13.00 Wolverines II - Saints Velodromin harjoituskenttä 25-28.05.* TBA* Wolverines - Jaguaarit Velodromi 26.05. 18.00 Wolverines II - Scorpions Velodromin harjoituskenttä 03.06. 18.00 Wolverines - Northern Lights Velodromi 10.06. 18.00 Wolverines - Trojans Velodromi 16.06. 13.00 Wolverines II - Sun City Velodromi 01.07. 13.00 Oakmen - Wolverines II Kerttulan Urheilukenttä 01.07. 18.00 Butchers - Wolverines Keskuskenttä 07.07. 13.00 Sun City - Wolverines II Hangon Rukki Areena 08.07. 18.00 Wolverines - Roosters Velodromi 15.07. 15.00 Wolverines - Crocodiles Velodromi 21.07. 13.00 Scorpions - Wolverines II Keskuskenttä 23.07. 18.30 TAFT - Wolverines ISS Stadion 28.07. 16.00 Saints - Wolverines II Pyynikin kenttä 29.07. 17.00 Jaguaarit - Wolverines Palokka 04.08. 17.00 Northern Lights - Wolverines Castrenin kenttä 11.08. 13.00 Wolverines II - Oakmen Velodromi 13.08. 18.30 Trojans - Wolverines Yläkenttä 18-19.08. TBA VAAHTERALIIGA VÄLIERÄT TBA 25.08. TBA VAAHTERAMALJA XXXIII TBA 01-02.09. TBA II-DIVISIOONA WILD CARD TBA 08-09.09. TBA II-DIVISIOONA VÄLIERÄT TBA 15-16.09. TBA RAUTAMALJA II TBA *Pelipäivä varmistuu kun EFL alkulohko on pelattu
  36. 36. 34

×