Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Upcoming SlideShare
Senior Seminar Final Paper
Next
Download to read offline and view in fullscreen.

0

Share

Download to read offline

Norppa lähellämme

Download to read offline

Kellarpellon päiväkodin esikouluryhmä Viikarit design suuntautuneen pedagogiikan toteuttajina 01-04/2015

Related Books

Free with a 30 day trial from Scribd

See all
  • Be the first to like this

Norppa lähellämme

  1. 1. NORPPA LÄHELLÄMME KELLARPELLON PÄIVÄKODIN ESIKOULURYHMÄ VIIKARIT DESIGN SUUNTAUTUNEEN PEDAGOGIIKAN TOTEU'ITAJlNA. 01-04/2015 s
  2. 2. Emme olleet varmoja näkikö Sanni norpan, mutt halusimme tietää lisää tästä lähellämme elävästä norpasta. Mörriretkellä Sanni huudahti nähneensä norpan. Tästä Iausahduksesta norppatutkimuksemme sai alkunsa. a -mlten pitkään norpat pystyy sukeltamaan -miks norpat aina niinku tekee pesän -mitkä saalistaa norppia -miks norpan poikasen nimi on kuutti -pystyykö norpat menemään maalla iiesimme, että Hilman äiti on asiantuntija tässä norppa-asiassa. Pyysimme häneltä apua kysymyksiimme. Hän toikin meille isot Metsähallituksen seinänkorkuiset julistekankaat ja Juha Taskisen kuvaamia filmejä. Toisesta kankaasta kävimme läpi norpan elämää vuoden pituisen ajan kankaassa olevien kuvien avulla. Toisesta kankaasta selvisi, missä kaikkialla norppa liikkuu näillä vesillä, ja minkä näköiseltä se näyttää.
  3. 3. « 5 . ei i? 0 , ._ l “f” ' i I l 'WR , n l IÅ* Kyselimme uusia kysymyksiä ja teimme tehtäviä minä-vihkoon. Kuuntelimme tarinan Veeti-kuutista, ja mitä kaikkia tarpeellisia taitoja se oppi vuoden aikana. Toinen b kangasjulisteista.
  4. 4. Aloitimme rakentamaan norpalle pesää, sehän on siis rannalla, meidän rannoillamme. Askartelimme jään, rannan, Iumikinoksen, railot, hengitysavannot ja pesän. Moniin kysymyksiin saatiin vastaus Juha Taskisen tilmistä Saimaan Toivo. Kuuti nimen selvitykseen ei ole vielä löytynyt vastausta. Meitä kiinnosti myös: -mikä suojaa sitä, et ei tule kylmä -miks norpat on joskus jään päällä -miks kuutit juovat äidistä maitoa -miks kuutit ovat karviaisia -miks norpalla on kiehkuroita -miks kuutti menee veden alle -monta vuotta kuutti on, kun saa kaloja -syökö muuta kun kalaa -miks on keksitty laivat -ovat saalistuskoneita -miks hengitysjuttuihin ihmiset laittaa verkot
  5. 5. Hilman äidin tuomat Juha Taskisen filmit Torsti-kuutin sukellusseikkailut Saimaalla ja Jääkuutti kertoivat meille vastauksia kysymyksiin. -Y: ›g; , ' 3- *Play x . . sis. ,çaåágm , _ Y. V . › minä' l h V _. - 'i'm : in "Y 'W 5 . " ' m' l '. - a . '. ni. , (s, .I Tv: . . P, l v Hat_- n
  6. 6. Tammikuussa saimme kutsun tulla laulamaan norpalle pesimisrauhaa. Opettelimme kaksi norppalauluja, ja pyysimme koulun ensimmäiset luokat mukaan. Opettelimme lauluja yhdessä ja kävimme laulamassa ne norpalle 3.2.2015. ja j x › - Pohdimme kysymystä, mikä suojaa n0rppaa, ettei sille tule kylmä talvella. Teimme lumen eristävyyskokeita. Kovalla pakkasella Iaitoimme vettä kahteen suljettuun muovipulloon. Viemme pullot aamulla ulos, toisen avoimelle paikalle ja toiselle pullolle kaivoimme kuopan, mikä peitettiin. Seuraavana aamuna tutkimme, mitä vedelle pulloissa oli tapahtunut. Hangen alla olleessa pullossakin vesi oli hieman jäätynyt, muttei niin paljon, kuin oven vieressä ollevassa pullossa. Lumen alla oli Iämpimämpää. Mitattiin myös lämpötilaa lumen pinnalla ja hangen alla lähellä maan pintaa. Ensin selvitettiin, kuinka lämpömittari toimii. Mittaustulokset osoittivat hangen alla olevan lämpimämpää, joten norpallakin on lämmintä pesän sisällä. Kaivattiin myös "oma norpanpesä" ja kokeiltiin sitä ja sen suojaa. ,a Opeteltiin jäi: : pakkasmittarin* i _ , .. lukemia. r : mm-l: *
  7. 7. L _ - Tutkimuksen tuloksia.
  8. 8. "Ei ole kylmä! " Ystävänpäivänä meillä Viikareissa olivat ukit ja mummit kylässä. Leikimme ja Iauloimme yhdessä ja he auttoivat meitä norppahahmojen leikkaamisessa. Valmiit norpat tulevat sinne talvimaisemaan, minkä teimme jo aikaisemmin. Oman pesän kaivaustalkoissa.
  9. 9. L l l 4/ Norpat ommeltiin ja täytettiin vanulla. Kirjoista, iPadiItä ja kuvista tutkittiin norpan ulkomuotoa; suuria silmiä, räpyläjalkoja ja viiksiä. Kiehkurakuviot norpan turkissa olivat kullakin norpalla omanlaisensa ja ne voitiin tunnistaa näistä kuvioista. Pituutta mitattiin ja painoa vertailtiin vauvoihin. Muotoa tunnustettiin silittämällä Ieikkinorppaa. Eturäpylöissä on vahvat kynnet, millä se kaivaa pesäkoloaan. Filmissä kerrottiin, että norpalla on traanikerros turkin alla, mikä on samalla sen vararavintoa. Kuutilla ei ole tätä kerrosta, joten oma pesä on kuutille tarpeen. Sukeltaminen on sille vaarallista heti syntymän jälkeen. Kun norppa-äiti imettää kuuttia, sen traanikerros ohenee ja kuutti pulskistuu.
  10. 10. Norpat köllöttelevät ja paistattelevat päivää jäällä rapsutellen turkkiaan. Norpalla vaihtuu karvat kerran vuodessa. Kuutin karvapeite on harmaanvalkoinen ja se suojaa sitä kylmyydeltä. Pikkuhiljalleen siitä alkaa tulla aikuisen norpan näköinen. mp: _// yle. fi/ aihe/ artikkeli/2009/O6/O5/valIoittava- saimaannorpan-kuutti Pohdittiin, kuinka norppa selviää veden alla. Norpalla on suuret silmät ja hyvä hämäränäkö. Kirjoista ja filmeistä löytyi vastauksia vedenalaisesta elämästä ja muistakin aisteista. Korvia ei ole, mutta norppa kuulee hyvin. Sillä toimii kaikuluotaus. Se lähettää korkeita ääniä, ja kun tämä kaiku osuu saaliiseen, niin ääni tulee takaisin norpan luo, ja norppa tietää, missä saalis on. Tästä jutusta tehtiin näytelmä. Viiksiä norppa käyttää suunnistuksen. Se tunnustelee Viiksillä pohjaa ja löytää syötävää, kuten muikkuja, kuoreita, kiiskiä ja ahvenia. Norppa ei pureskele kaloja, vaan se syö ne kokonaisina, siksi se syö pieniä kaloja. Viiksillä se kuulee myös takana olevan saaliin äänet, koska se tuntee veden värinän. r : Tarkalla hajuaistilla . . _, 'r a f* ; L norppa vainuaa " ' - -l . vaaran jo kaukaa. ,. l' Ihmisen haju merkitsee vaaraa, ja | F_' siksi se pujahtaa A veteen, ennen kuin r ›- . ihminen huomaa » i sita. 'l l . }. , , , . _
  11. 11. Liikuntatunneilla Ieikimme norppaleikkejä: Kuutin sukellus, Vanha kalastaja, Norppa ja muikut ja Saimaan sokkelot. ' Norppatouhuja t. -. C'*_. -.
  12. 12. Kuuntelimme ' ' tarinaa Noora- norpasta, Kalle- kuutista ja . , lumiukko Laurista. "ä Lumiukon tehtävä < A sadussa oli vartioida pesää ja neuvoa kuuttia elämisen alkuun. _' Talvimaisemaamme ^” . #1 halusimme tehdä oman suojelijan ja vartijan “ norpallemme, j oman lumlukon. - Kohtahan sinne tehtäisiin kuutitkin, niin kyllä suojelijaa l tarvittaisiin. Savonlinnassa, Fliihisaaren maakuntamuseossa esitettiin näytelmää: Kuutin Saimaa seikkailu. Tähän näytelmään halusimme sukeltaa ja lähdimme linja-autolla maakuntamuseoon. Kuutin Saimaa seikkailussa tutustuimme myös erilaisiin Saimaan rannoilla eläviin eläimiin. Seikkailu alkoi Vetehisen luolasta, missä kuulimme Saimaan aaltojen viestin: joku on pulassa järvellä! Suunnistimme Saimaalla selvittämään arvoitusta. Tässä näytelmässä kuutti pelastautui verkosta ja etsi äitiään Saimaan rannalla. Kuutti kohtasi etsimismatkallaan erilaisia eläimiä, tutustui niihin ja ne auttoivat kuuttia. Kuutti tapasi mm. saukon, kuhankeittäjän, joutsenen, lokin, Variksen, karhun ja ketun, ennen kuin äiti löytyi. Etsimismatkalla Iauloimme, juttelimme eläimistä, kuutin vaaroista ja katsoimme lopuksi uudelleen filmin Jääkuutista.
  13. 13. Kuutti oli joutunut myrskyyn __ _ m Saimaalla_ Kuha kiehuu laulaa kuhankeittäjä. Kuutti löytyy verkosta. Saatiin pelastettua ja äidin etsintä alkaa. Joutsenilta kysyttiin apua äidin etsinnöissä.
  14. 14. Vihdoin kuutin äitikin löytyi. Lokinpoikanen pelastettiin ongenkoukusta_ Museossa istui myos norpan vanha ystävä Nestori Miikkulainen.
  15. 15. Santerin kysymyksiin norpan vaaroista ja uhkista etsittiin vastauksia taas uudelta filmiltä ja kirjojen kuvista. Juha Taskisen filmizsaimaannorppa j " sukupuuton ' partaalla kertoi monista vaaroista, mitkä uhkaavat norppia ja kuutteja. Esimerkiksi ihmiset, laivat, veneet, vesiskootterit, rakennusäänet ja mökit ovat vaaraksi. Piirrettiin uhkakuvia - ja asetettiin ne ison kuuttikuvan viereen.
  16. 16. 9 'l ' 730.303 , ;a : un-II- '. _). '. y « 544 l - l : FT l'-“"' :4 l l! i (R i-__- *'- Lm _ J l' : M7 Olimme tehneet " i' j' : it uhkista laulun. i "l Tarvitsimme l . lauluun isoja l I” l: ;_. . kuutteja. käli* T Piirrettiin * l. x , Iuonnospiirustukset kuutista ja sen , . Z _ mukaan kuutti, __ a, mikä leikattiin l* __ mallin _ , _ 'tj' l mukaisesta. ,y ' Pahvimallilla . ' a- piirrettiin kuutille ” karvapeite vanupeitostaja _ , a , ia , m a? se liimattiin _ , Ei , z "f, molemmin . .a v l; puolin. Isot napit , . , g ' f* “I “tag/ 'l pantiin silmiksi V, w Nisa: t , " ja viiksikarvat _3;_= 'j›/1(__/ J._. .'t, - a H paikoilleen. - 0:3_ f: '-: <.›7**L, " Kotitehtäväksi '" JJQJ; i saimme miettiä kuutille nimeä.
  17. 17. - Li* ' Kuutti ja uhkat -Iaulu. a , r mi; FTKH' . i: l ” . i ' A x i r* / j ' _ 'l ri_ ' _ , r t I' 'Li' N . ' Ä l - - . t a ' oégö" . , , . v . ,a Näillä ' -' *S* s* : - @o Talvimaisemasta puuttui vielä pieni kuutti. Se tehtiin huovuttamalla ja asetettiin sinne pesään äitinsä ja lumiukon suojaan ja turvaan.
  18. 18. Talvesta nauttivat norppaäiti, kuutti ja lumiukko.
  19. 19. -x
  20. 20. 7. "' l j l i «, - , Å . . - / ei» r_- 5 'n' Å w a 'Y , l . I "- Hilman esittämä Norpan vuosi- runo kertoo niistä asioista, joita me ' rr* 7 = 1x - _ "' . w , v- E . I , -- _ 7 __= ; - ' 4 P T l* a . _ d_» -C T ' Ä l ' g i ›' x l j . i --l n; j: .ja . _ ' . f i c i ne* olemme tutkineet. Mukana olivat myös ryhmän aikuiset Tepa, Birgitta ja Ulla. Tutkimukset jatkuvat kevään aikana. Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela tuli kertomaan norpista ja kuuteista 13.4. Syntyneet kuutit piti käydä ensin katsastamassa ja laskemassa, siksi hän ei päässyt aikaisemmin. " . 'f' * l 7:. ' - , ' 'ÅM N J li, ._ : -1 - ti' * a; -i 'k' j *4 -IÅFS -. r - ; C ' : jä: m k - Mietimme kuutille kavereita vedenalaisiin sukelluksiin. Tutkimme kaloja ja vedenalaisla eliöitä ja askartelimme kuutille leikkikavereita. it's _ . lw › J ij 5 . vi_ Q
  21. 21. Kuutit ovat kasvaneet ja voimistuneet. Meillä on mahdollisuus suunnata Saimaalle Elviira-laivalla etsimään norppia ja kuutteja yhdessä perheiden kanssa, ja viettämään samalla eskareiden kevätjuhlaa. Flisteilyvieraat saapumassa laivaan ja matka voi alkaa.
  22. 22. Näkyisikö kevätillassa norppia? l Kevätjuhlassa norppalauluja ja kakun syöntiä. t l Mi / -I J' l' . l l ; Ii 'k . « . = "l" r x *m ›. . ,w ; *ll x j 3:n- ' Ja l! l i'm_ ' , I r' _ *a* 5 l n. i . .
  23. 23. Lauloimme lopuksi laulun kulkurista ja joutsenista, ja siinä sanotaan näin: "Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa ja lentää siivin vaikein niinkuin joutsen".

Kellarpellon päiväkodin esikouluryhmä Viikarit design suuntautuneen pedagogiikan toteuttajina 01-04/2015

Views

Total views

350

On Slideshare

0

From embeds

0

Number of embeds

1

Actions

Downloads

4

Shares

0

Comments

0

Likes

0

×