Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Kuvaamisen  taito
#digitalist  #LumiaPhotoDay
2.  -­3.12.2013

Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  res...
TEORIA

Kuvan  valotus
Kuvan  valotukseen  vaikuttaa  yleensä  kolme  eri  muuttujaa,  jotka  vaikuttavat  toisiinsa.  Näm...
Miten  ISO-­arvo  ja  aukko  muuttuvat,  kun  valotusaika  pysyy  samana.

ISO

Aukko  (F-­luku)

Valotusaika

100

F/5.6
...
Valotusaika
Valotusaika  määräytyy  usein  halutun  aukon  mukaan  tai  kohteen  asettamien  vaatimusten
mukaisesti.  Käsi...
Suuntaa  antavia  esimerkkejä  ISO  arvoille  eri  tilanteisiin:
Tilanne

ISO-­arvo

Päivänvalo,  paljon  valoa,  ulkokuva...
Esimerkkikuva  ISO-­arvon  nostamisesta  johtuvasta  kohinasta  kuvassa.    Ammattivälineistä  johtuen  kohinan
määrä  on ...
Jokaisella  linssillä  on  yleensä  myös  tietty  F-­luku,  jossa  linssi  toimii  parhaiten  ja  tuottaa  terävimpiä
kuvi...
Syväterävyys

Tarkennusetäisyyden  vaikutus  syväterävyyteen.

Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  res...
Aukon  vaikutus  syväterävyyteen.

Syväterävyys  on  siis  alue,  joka  on  kuvassa  terävänä  ja  sen  edessä  ja  takana...
tai  -­taulukkoja.  Kätevimpiä  ohjelmia  esim.  iPhonella  on  DOF  calculator.
Käsite  hyperfokaalinen  matka  (hyper  f...
Syvä  syväterävyys.

Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  ...
Esimerkkiaukkoja  eri  kuvaustilanteisiin:
Aukko

Kohde  ja  miksi

F8-­F16

Maisemat,  saadaan  mahdollisimman  paljon
ma...
●
●
●
●

2800-­3200  K  Hehkulampun  valo  /  “lämmin”  loisteputki
4000  K  “Kylmä”  loisteputki
5500  K  Keskipäivän  au...
KUVAAMISEN  TAITO
Yleistä
Kuvaaminen  on  kokonaisvaltainen  prosessi  jossa  nykypäivän  valokuvaaja  vastaa  itse
suurim...
kuvassa  on  merkitys.  Sommittelun  tehtävä  on  pitää  kuvan  ensisijainen  kohde  visuaalisessa
pääosassa.

Kuva-­ala
S...
○

●

●

Myös  pelkkä  tyhjä  kuva-­ala  saa  silmän  reagoimaan.  Silmä  lähtee  tarkastelemaan
pinta-­alaa  keskeltä  ja...
(35mm  filmikamerat).
●

Ammattikuvasuhde  4:5
○ Ammattilaisten  käyttämä  kuvasuhden  on  yleensä  4:5  joka  johtaa  juu...
3:2  kuvasuhde

4:5  kuvasuhde.  (ns.  ammattikuvasuhde)

neliö
Kuva-­alan  käyttö
Pääkohteen  paikka  voidaan  valita  er...
○

Kaikki  sisäisesti  yhtenäisen  periaatteen  mukaisesti  jaetut  kuva-­alat  mielletään
harmonisiksi  ja  tasapainoisik...
●

Kuva  kuvassa
○ Kuvan  kehystävät  elementit  voivat  myös  olla  kohteita  joiden  mukaan  sommittelua
voidaan  tehdä....
Kultainen  leikkaus  punaisella,  rule  of  thirds  sinisellä

Kultainen  leikkaus  keltainen  (kultainen  leikkaus  kolmi...
Tärkeimmiksi  suunnittelun  periaatteiksi  nousevat  kontrasti  ja  tasapaino.  Myös  rikkomalla
harmoniaa  ja  tasapinoa ...
■

● Vaakasuorat
● Pystysuorat
● Vinot
Kaaret

Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ...
■

Katselinjat

■

Kolmiot

■

Ympyrät  ja  suorakulmiot

Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved...
○

Sisällöllisiä
■ Tarkennuskohta

■

Liike  kuvassa

■

Hetki

  

■

Optiikka  (esim.  optiikan  vaikutus  sommitteluun ...
tilt-­shitf,  pieni  aukko  /  suuri  aukko)

■

○

Valotusaika  ja  valotuksen  tyyli  (highkey/lowkey)

Sommittelu  valo...
■

Rajataan  kuva-­alaa  väreillä

Suunnittelussa  on  objektiivisia  periaatteita  (ei  pelkästään  makuasioita).
●

Kaks...
■
■
■
■
■
■
■
■

●

Yksi  /  monta
Kova  /  pehmeä
Kontrastiton  /  kontrastikas
Nestemäinen  /  kiinteä
Herkkä  /  räikeä...
Päivänvalon  ominaisuuksia
●

Eri  vuoden  ja  vuorokauden  aikoina  värilämpötila  vaihtelee  merkittävästi.  Valon  kulm...
1. UPOTUS
a. Pääaihe  on  ympäristöönsä  nähden  liian  saman  sävyinen
b. Kierrätä  katseesi  aina  aiheen  ääriviivoja  ...
Päävalon  paikka:
● Päävalo  aina  ihmiselle  45°  kulmassa  etu-­  ja  yläviistosta.
● Mallin  vartalo  45°  kamerasta

M...
●
●
●
●
●

Esineen  valaisu  45°  kulmassa  takaviistosta  kulmassa  yläviistosta  (esim.  45°).
Pehmeällä  valolla,  valo...
Mattapintainen  esine  tummalla  taustalla.

Expression  (Ilmaisu)
Ilmaisu  voidaan  käsittää  hieman  saman  kaltaisena  ...
Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lup...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Lumiaphotoday digitalist - opetusmateriaali by Alias

1,343 views

Published on

#lumia #photoday #opetusmateriaali #anttikarppinen #alias #aliascreative

  • Be the first to comment

Lumiaphotoday digitalist - opetusmateriaali by Alias

  1. 1. Kuvaamisen  taito #digitalist  #LumiaPhotoDay 2.  -­3.12.2013 Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 1
  2. 2. TEORIA Kuvan  valotus Kuvan  valotukseen  vaikuttaa  yleensä  kolme  eri  muuttujaa,  jotka  vaikuttavat  toisiinsa.  Nämä muuttujat  ovat  valotusaika,  ISO-­arvo  (kennon  herkkyys)  sekä  käytty  aukko  (F-­luku). Yksittäin  jokainen  yllämainituista  vaikuttaa  pääsääntöisesti  seuraavasti: ● ● Valotusaika  määrittää  kuinka  kauan  valoa  päästetään  kennolle. Objektiivin  aukon  koko  määrittää  kuinka  suuresta  aukosta  valoa  päästetään  kennolle.  Mitä suurempi  aukko,  sitä  enemmän  valoa  pääsee  kennolle. ● ISO-­arvo  määrittää  kuinka  herkästi  kenno  ottaa  valoa  vastaan.  Mitä  suuremmaksi herkkyys  nostetaan,  sitä  enemmän  kuvaan  tulee  kohinaa. Valotus  onkin  kompromissi  edellisten  suhteesta. Esim.  jos  valitaan  aukoksi  F8  niin  ja  valotusaika  on  1/60s  ja  ISO-­arvo  200,  voidaan  näitä muuttujia  lähteä  muokkaamaan  muuttamalla  jotain  edellämainituista  arvoista.  Eli  jos  ISO-­arvoa nostetaan  ISO  400  voidaan  valotusaika  muuttaa  joko  1/125s  tai  aukko  muuttaa  F11.  Jos  taasen alkuperäistä  muokataan  siten,  että  valotusaika  tuplataan  1/125s  niin  tällöin  täytyy  pudottaa  joko aukkoa  F5.6  tai  nostaa  ISO-­arvo  400  säilyttääkseen  saman  valoituksen.  Eli  minkä  tahansa  näistä arvoista  muuttaminen  seuraavaan  täyteen  arvoonsa  vaikuttaa  saman  verran  johonkin  muuhun arvoon. Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 2
  3. 3. Miten  ISO-­arvo  ja  aukko  muuttuvat,  kun  valotusaika  pysyy  samana. ISO Aukko  (F-­luku) Valotusaika 100 F/5.6 1/60 200 F/8 1/60 400 F/11 1/60 800 F/16 1/60 1600 F/22 1/60 3200 F/32 1/60 Miten  ISO-­arvo  ja  valotusaika  muutuvat,  kun  aukko  pysyy  samana. ISO Aukko  (F-­luku) Valotusaika 100 F/5.6 1/60 200 F/5.6 1/125 400 F/5.6 1/250 800 F/5.6 1/500 1600 F/5.6 1/1000 3200 F/5.6 1/2000 Automaattisia  kuvaustiloja  käytettäessä  kamera  muuntaa  automaattisesti  nämä  arvot  sopiviksi mikäli  esim.  valoitusaikaa  muokataan. Täydet  valotusajat  ovat: 30s,  8s,  4s,  2s,  1s,  1/2s,  1/4s,  1/8s,  1/15s,  1/30s,  1/60s,  1/125s,  1/250s,  1/500s,  1/1000s, 1/2000,  1/4000,  1/8000 Täydet  aukot  ovat: 1,  1.4,2,  2.8,  4,  5.6,  8,11,16,22,32,45,64 Täydet  ISO  arvot  ovat: 50,100,200,400,800,1600,3200,  6400 On  huomioitava  että  nykyisissä  kameroissa  voi  myös  valita  näytetäänkö  täysien  aukkojen  lisäksi ⅓  aukot  tai  ½  aukot  myös  valinnoissa,  jolloin  asioita  voi  hienosäätää  tarkemmaksi. Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 3
  4. 4. Valotusaika Valotusaika  määräytyy  usein  halutun  aukon  mukaan  tai  kohteen  asettamien  vaatimusten mukaisesti.  Käsivaralta  kuvattaessa  voidaan  pitää  sääntönä  sitä,  että  jokainen  linssin polttovälimilli  tuo  yhden  sekunninosan  valotusaikaan.  Eli  jos  objektiivi  on  esim.  100mm  niin  tällöin vähimmäisvaloitusaika  pitäisi  olla  1/100s  ja  taas  50mm  objektiivillä  1/50s.  Mikäli  haluaa  pelata varman  päälle,  on  syytä  kertoa  sekuntit  kahdella,  eli  50mm  objektiivilla  1/100s  ja  100mm objektiivillä  1/200s.  Tämä  on  hyvä  nyrkkisääntö  silloin  kun  kohteet  pysyvät  paikallaan. Ohessa  muutamia  suuntaa-­antavia  esimerkkejä  minkälaisia  valoitusaikoja  voisi  käyttää  eri kohteiden  kuvaamiseen. Kohde Valotusaika. Ihminen  paikallaan 1/125s  -­  1/250s  tai  nopeampi Lentokoneet,  lentävät  linnut  tms 1/5000  tai  nopeampi Urheilu  tms 1/4000s  tai  nopeampi Salamalla  ihmisistä  tms 1/80s  -­  1/125s Ihminen  joka  liikkuu  normaalilla  vauhdilla 1/250s    -­  1/500s  tai  nopeampi Veden  virtaus,  vesi  halutaan  usvamaiseksi 15s  -­  120  s Kuun  kuvaaminen 1/200s  -­  1/400s  tai  nopeampi Ilotulitus 15s-­30s ISO-­arvo Kertoo  kennon  herkkyydestä,  eli  sen  kyvystä  ottaa  valoa  vastaan.  Mitä  suurempi  ISO-­arvo  sitä hämärämmässä  kuvaaminen  onnistuu.  Herkkyyden  nostamisen  huono  puoli  on,  että  kohinan määrä  kuvassa  lisääntyy.  On  suositeltavaa  kuvata  aina  mahdollisimman  pienellä  herkkyydellä. Kohinaa  voi  poistaa  kuvista  jälkikäteen  erillisillä  ohjelmilla.  Jos  herkkyys  nostetaan kaksinkertaiseksi  (200  -­>  400)  voidaan  valotusaika  puolittaa. Tyypilliset  ISO  arvot  ovat  50,  100,  200,  400,  800,  1600 Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 4
  5. 5. Suuntaa  antavia  esimerkkejä  ISO  arvoille  eri  tilanteisiin: Tilanne ISO-­arvo Päivänvalo,  paljon  valoa,  ulkokuvaus 100 Auringonlasku,  käsivaralta  kuvaus 400-­800 Sisätilat,  kuvaus  ilman  salamaa 800-­1600 Kuvaus  käsisalamalla 100-­400  riippuen  paljonko  salaman  tehoa halutaan  kuvassa  näkyvän Eläinkuvaus  hämärässä 800-­1600 Kuvaus  usealla  salamalla 100 Eläinkuvaus/lentokoneet,  muut  nopeasti liikkuvat  kohteet 200-­400  (  korkeamman  ISO-­arvon  avulla päästään  nopeampaan  valoitusaikaan,  joka tuottaa  terävempiä  kuvia  ) Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 5
  6. 6. Esimerkkikuva  ISO-­arvon  nostamisesta  johtuvasta  kohinasta  kuvassa.    Ammattivälineistä  johtuen  kohinan määrä  on  suhteettoman  vahäistä. Aukko Aukko  ilmaistaan  F-­lukuna,  joka  alkaa  ykkösestä.  Kun  aukoista  puhutaan  isona  tai  suurena aukkona,  tarkoitetaan  pientä  F-­lukua  ja  taas  pienellä  aukolla  tarkoitetaan  suurta  F-­lukua.  Suuri aukko  tarkoittaa  sitä,  ettei  linssiä  himmennetä  olenkaan  vaan  mahdollisimman  paljon  valoa pääsee  linssille.    Aukko  vaikuttaa  pääsääntöisesti  kuvan  syväterävyysalueeseen. Syväterävyysalue  on  alue,  jonka  sisällä  olevat  asiat  ovat  kuvassa  teräviä  ja  alueen  ulkopuoliset osat  ovat  epäteräviä. Suuret  ja  pienet  aukot  on  asia,  missä  helposti  mennään  sekaisin,  joten  selvyyden  vuoksi kannattaa  puhua  F-­luvuista,  koska  numerot  kertovat  selkeästi  kuulijalle  mistä  aukosta  on kysymys.  Joskus  puhutaan  täydestä  aukosta  ja  tämä  tarkoittaa  linssin  suurinta  mahdollista aukkoa  (linssin  pienin  F-­luku). Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 6
  7. 7. Jokaisella  linssillä  on  yleensä  myös  tietty  F-­luku,  jossa  linssi  toimii  parhaiten  ja  tuottaa  terävimpiä kuvia.  Yleensä  tämä  on  joko  F8  tai  F11.  Aukon  F16  jälkeen  kuvanlaatu  alkaa  usein heikkenemään.  Sama  koskee  myös  yleensä  linssin  suurinta  aukkoa  (pienin  F-­luku  esim.  F2.8), jolloin  kannattaa  hiukan  muuttaa  aukkoa  (himmentää)  pienemmäksi  (suurempi  F-­luku)  jotta saadaan  kuvaan  paras  mahdollinen  kuvanlaatu. Yleisimmät  aukot  ovat:  F1,  F1.4,  F2,  F2.8,  F4,  F5.6,  F8,  F11,  F16,  F22,  F32,  F45,  F64 Mikäli  aukkoa  suurennetaan  yhden  pykälän  verran  (F-­luku  siis  pienenee)  valotusajan  voi  tuplata tai  ISO-­arvon  puolittaa  ja  päin  vastoin. Objektiivin  vaikutus  valotukseen Objektiivilla  ja  siihen  liitettävillä  suotimilla  on  vaikutusta  myös  valotusaikaan.  Esimerkiksi ND-­suotimet  muuttavat  valoitusaikaa  suotimen  arvon  verran.  (Pyöröpolarisaatiosuodin  vaikuttaa eri,  tavalla  riippuen  siitä  missä  asennossa  suodin  on.  Yleensä  vaikutus  0,5-­2  aukkoa,  mutta vaihtelee  hieman  suotimen  mukaan.)  Myös  linssien  sisäisissä  rakenteissa  on  eroja  ja  saman F-­luvun  omaavat  linssit  voivatkin  erota  käytännössä  hiukan  toisistaan. Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 7
  8. 8. Syväterävyys Tarkennusetäisyyden  vaikutus  syväterävyyteen. Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 8
  9. 9. Aukon  vaikutus  syväterävyyteen. Syväterävyys  on  siis  alue,  joka  on  kuvassa  terävänä  ja  sen  edessä  ja  takana  olevat  alueet  ovat epäteräviä.  Syväterävyydellä  voidaan  tehostaa  katseen  osumista  kuvan  pääkohteeseen. Syväterävyyttä  voidaan  siis  hallita  aukkoa  muuttamalla.  Mitä  pienempi  aukko  (iso  F-­luku)  sitä laajempi  syväterävysalue  on.  Mikäli  aukko  on  suuri  (F-­luku  pieni)  on  syväterävyysalue  lyhyt. Jotta  asia  ei  olisi  aivan  liian  yksinkertainen,  syväterävyyteen  vaikuttaa  myös  matka  kohteeseen  ja käytetty  linssi.  Esimerkiksi  17mm  objektiivillä  ja  aukolla  F4  saadaan  taka-­ala  täysin  teräväksi,  jos kohde  on  3,82  metrin  päästä  kamerasta,  mutta  0-­3.8metrin  välinen  osuus  on  epäterävää. Käytännössä  mitä  lähemmäksi  joudutaan  tarkentamaan  sen  pienemmäksi  syväterävyysalue  jää. Makrokuvauksessa  tämä  tarkoittaa  sitä,  että  syväterävyysalue  voi  olla  muutamia  millejä pienilläkin  aukoilla  (suuri  F-­luku). Myös  objektiivin  polttoväli  vaikuttaa  syväterävyysalueen  pituuteen.  Eli  samasta  kohteesta  50mm ja  200mm  polttovälillä  otetuissa  kuvissa  tarkennuspisteestä  katsottuna  syväterävyysalue  on erilainen.  Mitä  pidemmän  polttovälin  objektiivi  on  kyseessä  sitä  pienemmäksi  syväterävyys  alue menee. Syväterävyysalueen  voi  laskea  tarkasti  matemaattisilla  kaavoilla  ja  siihen  vaikuttaa  linssin  lisäksi myös  kameran  kennon  koko  ja  tarkennus  pisteen  etäisyys  kamerasta.  Jos  syväterävyysalueen haluaa  laskea  tarkasti  voi  siihen  käyttää  erillaisia  syväterävyys-­laskimia Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 9
  10. 10. tai  -­taulukkoja.  Kätevimpiä  ohjelmia  esim.  iPhonella  on  DOF  calculator. Käsite  hyperfokaalinen  matka  (hyper  focal  distance)  on  aukon  ja  tarkennusetäisyyden kombinaatio,  jolla  saadaan  syväterävyysalue  mahdollisimman  läheltä  kameraa  äärettömyyteen asti.  Tätä  käytetään  erityisesti  maisemakuvauksessa  ja  ko.  tarkennuspiste  on  yleensä  merkitty linsseihin  ∞-­symbolilla. Hyperfokaalinen  tarkennus  tapahtuu  siten,  että  aukoksi  valitaan  F16  ja  linssi  laitetaan manuaalitarkennuksella  ∞-­symbolin  kohdalle.  Linsseissä  voi  olla  maininta  myös  muista  aukoista kuin  F16  tai  zoom-­objektiivissä  on  eri  polttoväleille  oma  piste.  Tämän  jälkeen  säädetään valotusaika  /  ISO-­herkkyys  kombinaatio  sopivaksi  ja  otetaan  kuva.  Pääsääntönä  on,  että  mitä laajakulmaisempi  linssi,  sitä  lähempää  kuvan  terävä  alue  alkaa.  Tarkennus  hyperfokaaliseen pisteeseen  ei  välttämättä  tuota  maksimaalisen  terävää  kuvaa  joka  tilanteessa,  mutta pääsääntöisesti  se  tuottaa  erittäin  hyvän  lopputuloksen. Kapea  syväterävyys. Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 10
  11. 11. Syvä  syväterävyys. Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 11
  12. 12. Esimerkkiaukkoja  eri  kuvaustilanteisiin: Aukko Kohde  ja  miksi F8-­F16 Maisemat,  saadaan  mahdollisimman  paljon maisemasta  teräväksi. F5.6  ja  alle Muotokuva,  saadaan  kasvot  kokonaisuudessa teräviksi,  mutta  taustaa  alkaa  jo  mennä epäteräväksi. F1.4 Hämärässä  kuvaaminen  (esim.  sisätilat  ilman salamaa),  kohde  terävä,  muu  alue epäterävää. F32 Makrolinssillä  mahdollisimman  suuri syväterävyysalue. Valkotasapaino  /  värilämpötila Värilämpötilan  ollessa  korkea,  valossa  on  enemmän  sinistä  väriä.  Kun  värilämpötila  on  matala, valossa  on  enemmän  punaista.  Silmä  näkee  valkoiset  kohteet  valkoisina,  mutta  kamera  “näkee” valon  oikean  värin,  jolloin  kuva  värjääntyy  esimerkiksi  keltaiseksi  tai  sinisävyiseksi.  Värilämpötilan yksikkö  on  Kelvin  (K). Kameroissa  on  värilämpötilan  säätö,  jotta  kuvan  värit  toistuisivat  luonnollisina. Järjestelmäkameroissa  voidaan  siis  valita  minkälaisissa  valaisuolosuhteissa  kuvataan.  Tällä  on suurta  merkitystä,  varsinkin  jos  kuvataan  suoraan  JPEG-­tiedostoiksi.  Yleensä  kameroista  löytyy Auto  White  Balance  (AWB),  jonka  avulla  kamera  säätää  valkotasapainon  arvionsa  mukaan vastaamaan  olemassa  olevaa  valaisua.  Yleensä  automaatti  toimii  oikein,  mutta  joissain tilanteissa  valkotasapaino  saattaa  heitellä.  Varsinkin  panoraama  kuvauksessa  on  tärkeää,  ettei valkotasapaino  heittele  kesken  kuvauksen,  joten  tällaisissa  tilanteissa  on  hyvä  lukita valkotasapaino  johonkin  esiasetettuun  tilaan. Canonin  kameroissa  on  mm.  seuraavat  esiasetetut  valkotasapainotilat:  Hehkulamppu, loisteputki,  pilvinen  päivä,  aurinkoinen  päivä,  makro  ja  varjossa  kuvaaminen  sekä  haluttu värilämpötilan  arvo,  minkä  yksikkö  on  kelvin. Suuntaa-­antavat  kelvin-­arvot  eri  värilämpötiloille: ● 1800  K  Kynttilän  valo Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 12
  13. 13. ● ● ● ● 2800-­3200  K  Hehkulampun  valo  /  “lämmin”  loisteputki 4000  K  “Kylmä”  loisteputki 5500  K  Keskipäivän  aurinko 6500  K  Pilvinen  päivä On  huomioitava,  että  esim.  loisteputkia  on  saatavilla  2700  K  -­  10000  K  väliltä,  joten  valon  väri  voi olla  mitä  tahansa  tältä  väliltä.  Yleisimmin  käytetyt  loisteputket  ovat  joko  2700  K  tai  3400  K loisteputkia.  Värikorjatut  loisteputket  tuottavat  yleensä  6500  kelvinin  lämpöistä  valoa. Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 13
  14. 14. KUVAAMISEN  TAITO Yleistä Kuvaaminen  on  kokonaisvaltainen  prosessi  jossa  nykypäivän  valokuvaaja  vastaa  itse suurimmasta  osasta  eri  kuvatuotannon  osa-­alueista.  Prosessi  sisältää  kuvaamisen  lisäksi suunnitteluvaiheen,  kuvan  käsittelyn  ja  mahdollisesti  jopa  vedostamisen.  Valokuvan  ottaminen  voi perustua  luontaiseen  vaistoon  tai  kuvallisen  suunnittelun  perusteiden  hyvään  tuntemukseen. Valokuvailmaisua  tukevat  niin  tekniset  kuin  visuaaliset  sekä  näkemykseen  perustuvat  ratkaisut. Kuvaamisen  taito  -­materiaali  jakautuu  sommittelun  ja  suunnitelun  perusteisiin  sekä  valon ymmärtämisen  ja  valaisun  alkeisiin. Lähdemme  siitä  perusolettamuksesta,että  jokaisesta  hyvästä  valokuvasta  löytyy  aina kokonaisvaltainen  paletti  eri  osa-­alueita  (  “CLEPS”  ).  Tässä  kappaleessa  on  tarkennettu paremmin  eri  osa-­aluiden  asioita  ja  vaatimuksia.  “CLEPS”  koostuu  seuraavista  asioista: ● ● ● ● ● Composition  (Sommittelu) Lighting  (Valaisu) Expression  (Ilmaisu) Pose  (Poseeraus  /  asento) Story  (Tarina  /  viesti) Sommittelu Sommittelu  on  visuaalisten  elementtien  järjestämistä  tasapainoiseen  ja  esteettista  mieltä miellyttävään  järjestykseen.  Hyvän  ja  huonon  sommitelman  raja  on  melkoisen  häilyvä,  sillä sommittelu  ei  ole  ainoastaan  sääntöjä  vaan  myös  intuitiota,  näkemystä  ja  mielipiteitä.  Yleisesti hyväksytyt  ja  universaalisti  ymmärrettävät  sommittelusäännöt  on  kuitenkin  syytä  tuntea,  jotta niiden  soveltaminen  tai  tietoinen  rikkominen  on  mahdollista. Kuvaajan  tulee  tehdä  sommitellulliset  ratkaisut  usein  muutamissa  sekunneissa.  Tämä  edellyttää kuvaajalta  harjaantumista  ja  sääntöjen  erinomaista  sisäistämistä.  Kuvaaja  etsii  tietoisesti ympäristöstään  visuaalista  kerrontaa  tukevia  elementtejä.  Yksinkertaiset  sommittelun  säännöt selkärankaan  painettuina  helpottavat  ja  nopeuttavat  kuvaamista.  Kameran  etsimen  kautta avautuva  kuva  ja  sommitellulliset  elementit  muuttuvat  merkittävästi  pienilläkin  liikkeillä.  Kuvatessa on  tarkkailtava  kuvan  etu-­  ja  taka-­alaa  sekä  tutkittava  kuva-­alan  reunat.  Jokaisella  elementillä Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 14
  15. 15. kuvassa  on  merkitys.  Sommittelun  tehtävä  on  pitää  kuvan  ensisijainen  kohde  visuaalisessa pääosassa. Kuva-­ala Studio-­olosuhteessa  tai  sen  kaltaisessa  ympäristöissä  valokuvaaja  on  vastuussa  koko  kuva-­alan jokaisesta  senttimetristä,  koska  kuvaaja  voi  usein  vaikuttaa  ympäröivään  tilaan.  Tarkkaile  siis kohdetta  sen  ympäristössä  ja  tee  tarvittavia  muutoksia  tilaan  mikäli  se  on  mahdollista. Maisemakuvauksessa  on  enemmän  aikaa  tarkkailla  ympäristöä  ja  etsiä  parasta  rajausta  tai kuvaus  kohtaa  kun  taas  esim.  ihmisiä  kuvatessa  (varsinkin  urheilu  tapahtumat,  liikkuvat  kohteet, tapahtumat,  lapset  jne)  aikaa  etsiä  optimaalinen  kuva-­ala/kulma/rajaus  on  huomattavasti vähemmän. Hyvää  kuva-­alaa  etsiessä  on  syytä  tarkkailla  etu-­  ja  taka-­alaa  sekä  pääkohteen  reunoja  ja  ottaa huomioon  mahdolliset  kuva-­alan  poikkukulkevat  linjat  ja  muut  elementit.  Jokaisella  erilaisella elementillä  on  siis  kuvassa  merkitys. Miten  kuvan  pinta  jaetaan? ● Tyhjä  kuva-­ala Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 15
  16. 16. ○ ● ● Myös  pelkkä  tyhjä  kuva-­ala  saa  silmän  reagoimaan.  Silmä  lähtee  tarkastelemaan pinta-­alaa  keskeltä  ja  siitä  kohti  ylös  vasemmalla  ja  takaisin  alas  oikealle. Myöhemmin  silmä  havaitsee  kuvan  reunat. Linjaus ○ Esim.  kohteen  geometrisia  piirteitä  voidaan  korostaa  sommittelemalla  kohde kuva-­alalla  reunojen  suuntaisesti.  Eli  jokin  linja  kuva-­aiheessa  myötäilee  kuvan reunoja. Lävistäjän  suuntainen  jännite ○ Kuvan  pääaihe  tai  voimakkain  linja  halkaisee  lävistäjän  johon  tuodaan  jännitettä sijoittamalla  heikompia  elementtejä  kuva-­alan  muista  suunnista. Tyhjä  kuva-­ala Linjaus Lävistäjän  suuntainen  jännite Kuvan  fyysinen  muoto ● Ihmisen  näkökyky ○ Ihmisen  silmät  ovat  muodostaneet  meille  näkymän  maailmasta  vaakasuuntaisena kuvana.  Siksi  Vaakakuva  näyttää  meistä  normaalille.  Näköalan  reunat  sumenevat nopeasti.  Tarkennamme  kunnolla  vain  näköalueemme  keskialueella. ● Panoraama ○ Laaja  näkymä  esim.  maisemasta.  Horisonttiviivan  ja  kuvasuhteen  vastaavuuden vuoksi  vaakapanoramma  sopii  hyvin  maisemakuviin. ● Vakiokuvasuhde  (3:2) ○ Useimpien  kuluttajakameroiden  tuottama  kuvasuhde.  ns.  kinofilmikoko.  Juontaa nimensä  filmille  kuvaamisesta  jolloin  tämä  suhde  oli  myös  negatiivin  ruuduissa Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 16
  17. 17. (35mm  filmikamerat). ● Ammattikuvasuhde  4:5 ○ Ammattilaisten  käyttämä  kuvasuhden  on  yleensä  4:5  joka  johtaa  juurensa ammattikameroiden  käyttämän  filmin  koosta  joka  oli  esim.  4x5  tuumaa. Käytännössä  usein  digitaalikameralla  kuvatessa  kuva-­ala  rajataan  4:5  suhteessa, jotta  haluttu  kuvasuhde  saavutetaan,  jolloin  kuvien  tuottaminen  4:5  suhteessa  on mahdollista. ● Neliö ○ Neliön  muotoista  kuvasuhdetta  on  käytetty  keskikoon  filmikameroissa. Digitaalikameroilla  kuvatessa  voidaan  kuva-­ala  rajata  tarvittaessa  neliön muotoiseksi  jälkikäsittelyssä.  Usein  käyttökohteina  voi  olla  esim.  kuva-­albumit  tai kirjaan  taitettavat  kuvat  jotta  neliön  muotoisen  kirjan  koko  sivu-­ala  saadaan käytettyä. Panoraama Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 17
  18. 18. 3:2  kuvasuhde 4:5  kuvasuhde.  (ns.  ammattikuvasuhde) neliö Kuva-­alan  käyttö Pääkohteen  paikka  voidaan  valita  erilaisten  “sääntöjen”  mukaan.  Tällaisia  säännöstöjä  on  mm. ● Kultainen  leikkaus ○ Kultainen  leikkaus  on  sivujen  pituuden  tai  tiettyjen  elementtien  välinen  tietty  suhde. Tämä  suhde  on  1  :  0,618  tai  1,618  :  1.  Esim.  metrin  mittaisella  janalla  toinen  puoli on  61,8cm  ja  toinen  puoli  38,2  cm.  Tämä  jakosuhden  on  peräisin  antiikin  kreikasta noin  2500  eKr. ● Harmoniset  mittasuhteet Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 18
  19. 19. ○ Kaikki  sisäisesti  yhtenäisen  periaatteen  mukaisesti  jaetut  kuva-­alat  mielletään harmonisiksi  ja  tasapainoisiksi.  Useimmat  käyttökelpoiset  jakotavat  peustuvat suorakulmioihin,  mutta  vinojen  viivojen  avulla  voidaan  luoda  myös  kolmion muotoisia  osia.   ● Fibonaccin  jako ○ Fibonaccin  lukujonon  ajatuksena  on  laskea  yhteen  kaksi  edellistä  lukua,  ja  näin saada  seuraavan  luvun  arvo  (esim.    0,  1,  1,  2,  3,  5,  8,  13,  21,  34,  55,89.).Tätä lukujonoa  kun  tarkastellaan  sommittelun  kannalta  (verrataan  jonossa  olevaa kahden  luvun  välistä  suhdetta)  päädytään  erittäin  lähelle  kultaisen  leikkauksen suhdetta.  Esimerkiksi  jonolla  olevien  lukujen  55  ja  89  (perättäiset  luvut)  suhde  on: 1.6181. ● Kolmanneksen  sääntö  (rule  of  thirds). ○ Kolmanneksen  sääntö  on  kuvataiteilijoiden,  kuten  valokuvaajien,  taidemaalareiden ja  graafikoiden  käyttämä  yksinkertainen  sommitteluohje.  Kuva  jaetaan  yhdeksään yhtä  suureen  osaan  pysty-­  ja  vaakasuunnassa  (kolme  pysty  ja  kolme  vaakaviivaa samoilla  etäisyyksillä).  Viivojen  neljälle  risteyskohdalle  voidaan  asettaa  kuvan sommittelun  kannalta  tärkeitä  tapahtumia.  Näin  voidaan  saada  kuvaan  enemmän jännitettä,  voimaa  ja  mielenkiintoa  kuin  sommittelukohtien  asettamisella  keskelle kuvaa. ● Horisontti ○ Pääkohde  voidaan  sijoittaa  myös  suhteessa  horisonttiin.  Esimerkiksi maisemakuvauksessa  voidaan  kultaisen  leikkauksen  sijoittelun  sijaan  horisontti laittaa  keskelle  kuva-­alaa  tai  vaikka  aivan  ylä  ja  ala-­reunaan.  Horisontin  paikka vaikuttaa  voimakkaasti  kuvan  rytmiin,  joten  sen  paikka  suhteessa  pääkohteeseen on  syytä  tarkastella  huolellisesti. Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 19
  20. 20. ● Kuva  kuvassa ○ Kuvan  kehystävät  elementit  voivat  myös  olla  kohteita  joiden  mukaan  sommittelua voidaan  tehdä.  Tällainen  kehystävä  elementti  voi  olla  mm.  oviaukko,  ikkuna  tai muu  pääkohdetta  rajaava  elementti.  Tällöin  pääkohde  voidaan  rajata  tämän rajaavan  alueen  sisään  esim.  kultaisen  leikkauksen  mukaisesti. Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 20
  21. 21. Kultainen  leikkaus  punaisella,  rule  of  thirds  sinisellä Kultainen  leikkaus  keltainen  (kultainen  leikkaus  kolmio  punainen),  rule  of  thirds  sininen Suunnittelun  perusteet  (sommittelun  lähtökohtana) Koska  usein  itse  kuvaustilanteessa  on  melko  vähän  aikaa  reagoida  löytääkseen  juuri  sen  oikean hetken,  on  etukäteinen  suunnittelu  työ  erityisen  tärkeää.  Kannattaa  miettiä  mitä  tehokeinoja  aikoo käyttää,  millaisia  elementtejä  kuvaansa  kaipaa  ja  kuinka  synnyttää  tietynlainen  harmonia  tai tasapaino.  Elementit  kuva-­alalla  voivat  olla  graafisia,  sisällöllisiä,  värillisä  tai  valollisia. Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 21
  22. 22. Tärkeimmiksi  suunnittelun  periaatteiksi  nousevat  kontrasti  ja  tasapaino.  Myös  rikkomalla harmoniaa  ja  tasapinoa  voidaan  saada  mielenkiintoisia  kuvia  jotka  saavat  aikaan  juuri halutunlaisia  reaktioita  katsojassa.  Suunnitellessa  voidaan  pyrkiä  siis  tuottamaan  rauhallisia, tasapainoisia  ja  sopusuhtaisia  kuvia  tai  ne  voivat  tuottaa  visuaalista  tyydytystä  näitä  seikkoja tietoisesti  rikkomalla. Graafisten  elementtien  järjestäminen  kuva-­alalla Kuva-­alalla  voi  olla  useita  graafisia  elementtejä  jotka  vaikuttavat  kuvan  luonteeseen,  sisältöön  ja sanomaan.  Näitä  graafisia  elementtejä  voidaan  käyttää  myös  kuvan  sommittelussa  hyväksi. Ohessa  listattuna  erilaisia  kuva-­alan  graafisia  elementtejä: ● Graafiset  ja  valokuvalliset  elementit ○ Sommitellulliset: ■ Piste ■ Useat  pisteet ■ Linjat Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 22
  23. 23. ■ ● Vaakasuorat ● Pystysuorat ● Vinot Kaaret Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 23
  24. 24. ■ Katselinjat ■ Kolmiot ■ Ympyrät  ja  suorakulmiot Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 24
  25. 25. ○ Sisällöllisiä ■ Tarkennuskohta ■ Liike  kuvassa ■ Hetki   ■ Optiikka  (esim.  optiikan  vaikutus  sommitteluun  ja  sisältöön  tele  /  wide  / Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 25
  26. 26. tilt-­shitf,  pieni  aukko  /  suuri  aukko) ■ ○ Valotusaika  ja  valotuksen  tyyli  (highkey/lowkey) Sommittelu  valolla  ja  väreillä ■ Valoilla  korostetaan  pääkohdetta ■ Väreillä  luodaan  graafisia  elementtejä  pääkohteeseen  tai  taustaan Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 26
  27. 27. ■ Rajataan  kuva-­alaa  väreillä Suunnittelussa  on  objektiivisia  periaatteita  (ei  pelkästään  makuasioita). ● Kaksi  tärkeää  kontrasti  ja  tasapaino.  Silmä  hakee  tasapainoa,  sitä  rikkomalla  saadaan aikaan  jännitteitä.  Mikäli  ei  haluta  rikkoa  tasapainoa  voidaan  korostaa  elementtien samankaltaisuutta  kuva-­alalla  (esim.  kaikki  elementit  ovat  luonteeltaan  pehmeitä). ● Kontrastia  voidaan  mm.  korostaa  tekemällä  eroja  erilaisten  kontrasti  parien  välille. Kontrasti  ei  pelkästään  tarkoita  kuvan  värien  välisiä  eroja  tummuuden  ja  vaaleuden suhteen  vaan  myös  kuvassa  näkyvien  elementtien  välisiä  suhteita. ○ Kontrasti  pareja  mm. Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 27
  28. 28. ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ● Yksi  /  monta Kova  /  pehmeä Kontrastiton  /  kontrastikas Nestemäinen  /  kiinteä Herkkä  /  räikeä Vaalea  /  tumma Suuri  /  pieni Lämmin  /  kylmä Tasapaino ○ Sommittelun  tasapaino  toteutuu  silloin,  kun  se  koetaan  vakaaksi.  Tasapainotila  voi olla  joko  staattinen  eli  paikallaan  pysyvä  tai  dynaaminen  eli  jännitteinen. Symmetria  luo  staattisuutta  tasapainoa,  joka  pysäyttää  ja  pakottaa  paikoilleen. ○ Sidottu  rytmi,  staattinen  tasapaino  ja  symmetria  ovat  sukulaisia  keskenään, samoin  vapaa  rytmi,  dynaamisuus  ja  jännitteisyys.  Tasapainoton  sommitelma  on disharmoninen.  Se  tuntuu  epävakaalta  ja  syntyy  tarve  muuttaa  jotain. Valo  ja  sen  näkeminen  sekä  rakentaminen Vallitsevat  valot Havainnoi  ensin  olosuhde.  Kuvataanko  yöllä  vai  päivällä,  onko  huoneessa  päivänvaloa  vai keinovaloa?  Kuvausajankohta  tukee  tarvittaessa  valokuvan  viestiä.  Juuri  oikean  paikan  ja  ajan löytymiseksi  kannattaa  tutustua  kuvauskohteeseen  etukäteen  mikäli  mahdollista.  Miljöössä päävaloksi  kannattaa  etsiä  valovoimakkuudeltaan  ja  värilämpötilaltaa  (tai  väriltään)  sopiva valonlähde.  Tyypillinen  lähtökohta  on  päivänvalo  jonka  tekemiä  varjoja  täytetään  salamoilla  (esim. varjoat  ovat  liian  tummia). Erityisen  hyviä  apuvälineitä  vallitsevan  valon  kanssa  työskennellessä  ovat  erilaiset  heijastimet. Saadakseen  esiin  esimerkiksi  haluamia  muotoja  tai  kiiltoja  voidaan  valita  mustia,  valkoisia  tai metallin  värisiä  pintoja  heijastimiksi.  Tarvittaessa  kannattaa  käyttää  korko-­  ja/tai  tehovaloja  aiheen ääriviivojen  piirtämiseksi  tai  korostamiseksi  (esim.  valot  kohteen  takana  tai  yläpuolella). Yleensä  studiovalaisun  perusteiden  opettelu  ensin  auttaa  myös  miljöötyöskentelyssä. Studiotilassa  valo  on  hallitumpaa  kuin  miljöössä  eikä  olosuhde  ole  jatkuvasti  vaihtuva.  Studiossa valo  tuodaan  aiheeseen,  miljöössä  aihe  tuodaan  valoon  ja  valokuvaajan  valoratkaisut sovitetaan  taustan  valaistukseen. Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 28
  29. 29. Päivänvalon  ominaisuuksia ● Eri  vuoden  ja  vuorokauden  aikoina  värilämpötila  vaihtelee  merkittävästi.  Valon  kulma muuttuu  myös  päivän  aikana,  jolloin  keskipäivän  polttavassa  auringonpaisteessa saadaan  aivan  erilainen  tunnelma  kuin  illalla  sinisen  hetken  vallitessa. ● Mahdollisuus  on  käyttää  erilaisista  kelonajoista  ja  sääolosuhteista  aiheutuvia  muuttuvia tekijöitä.  esimerkiksi  aamulla  auringon  nousu  tai  iltahämärä.  Värilämpötila  muuttuu  myös sen  mukaan  onko  pilvistä,  aurinkoista,  puolipilvistä  vai  sateista. ● Kuvauspaikka  ja  sen  ongelmat/mahdollisuudet.  Luonnossa  on  erilaiset  värivirheet  ja heijastukset  kuin  kaupungissa. ● Erilaiset  säätilat  vaikuttavat  valon  kovuuteen  tai  pehmeyteen.  Kirkkaassa  auringonvalossa varjot  ovat  teräviä  kun  taas  harsopilvisellä  säällä  varjoihin  tulee  jo  pehmeyttä  mukaan. Täysin  pilviselllä  säällä  varjot  häviävät  käytänössä  kokonaan. Päivänvalon  mahdollisuudet ● ● ● Valon  eri  tyylit:  Pehmeä/kova,  kummassakin  on  sopiva  kontrasti  ja  muotoileva  varjo. Sopiva  päivänvalo  sopii  hyvin  myös  korkovaloksi Valitse  haluamasi  valon  ilme:  suora  auringonvalo,  heijastettu  tai  pehmentävän  kalvon  läpi suodatettu  paistava  auringon  valo Keinovalot ● Useita  erilaisia  lähteitä  joissa  erilaisnen  värilämpötila.  esimerkkilähteitä:  Loisteputken valo,  kynttilä  ja  hehkulamput. ● Mieti  mitä  niiden  tuoma  valo  kertoo  kuvassa.  Salamoiden  ja  suljinajan  yhdistelmällä  ne voidaan  tarvittaessa  himmentää  tai  jättää  käyttämättä  kuvassa  kokonaan.  Värivirhe  voi olla  myös  tehokeino! ● Tyypillinen  tilanne  miljöössä  on  sekavalo-­olosuhde.  Tämä  aiheuttaa  kuvaan  erisävyisiä värejä  joita  voi  olla  jälkikäsittelyssä  vaikea  korjata  oikean  sävyisäksi  (esim. pääkohteeseen  osuus  loisteputken  valoa  ja  päivänvaloa  ikkunasta.  Toinen  puoli  kuvasta voi  näyttää  liian  keltaiselta  ja  toinen  liian  siniseltä).  Salamavaloissa  voi  käyttää  ns. kääntökalvoja  jotta  täytesalaman  valo  vastaisi  esim.  loisteputken  tai  hehkulampun  valoa. Vältettävät  asiat  (peruskuolemansynnit) “Alä  upota  ristivarjoisen  jokipoliisin  shakkilautaa  lentokenttään”  -­  Matti  J.  Kaleva Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 29
  30. 30. 1. UPOTUS a. Pääaihe  on  ympäristöönsä  nähden  liian  saman  sävyinen b. Kierrätä  katseesi  aina  aiheen  ääriviivoja  pitkin  ennen  laukaisua  ja  tarkista,  ettei aihe  ole  liian  saman  sävyinen  taustan  kanssa. c. Aiheen  ääriviivojen  havainnointi  on  helpompaa  silmät  siristettynä.  (Näkee helpommin  vain  valon  eron) d. Valitse  valopuolen  taakse  tumma  kohta  taustasta  ja  varjopuolen  taakse  vaalea kohta. e. Helpoiten  upotuksen  näkee  muuntamalla  kuvan  mustavalkoiseksi,  jolloin  sävyjen tuoman  eron  havaitsee  helpoiten. 2. LIIAN  TASAINEN  VALO a. Muodoton  valo.  Liian  isolla  valaisimella  tai  vääränlaisella  heijastuksella  tulee  liian tasainen  pinnan  muoto.  (Pääkohteesta  tulee  muodoton  levy). 3. RISTIVALAISU a. Syntyy  esim  silloin  kun  päävalo  ja  tasoitusvalo  on  kameran  molemmin  puolin b. Ihmiskohteessa  syntyy  häiritseviä  varjoja i. Ristivarjoja  syntyy  esim.  nenän  molemmille  puolille ii. Silmissä  valopisteet  pupillin  molemmin  puolin iii. Varjopuolen  poskessa  ei  ole  muotoa  (sävy  ala  suppea)    vaan  se  on muodoton  levy 4. PÄÄKOHDE  JA  TAUSTA  SAMAN  ARVOISIA a. Valokuvaaja  vastaa  studio-­olosuhteessa  kuva-­alan  jokiasesta  senttimetristä. b. Kohde  ja  tausta  eivät  ole  saman  arvoisia  vaan  toinen  on  aina  pääaihe.  Toisen tulee  olla  selkeästi  suurempi  ja  hallitsevampi  (vältetään  tasapaksuutta). c. Aiheen  reunat  eivät  ole  samassa  suunnassa  kuvan  reunojen  kanssa. d. Tausta  ei  saisi  olla  saman  sävyinen  vaan  siinä  tulee  olla  gradaatiota.  Tasainen tausta  voi  olla  myös  tehokeino  (esim.  puhtaan  valkea/musta  tausta) e. Tausta  ei  saa  olla  niin  voimakas,  että  se  vie  huomion  pääkohteelta Ihminen  ja  valo Ihmisen  valaisussa  voidaan  käyttää  perus  valaisukaaviota.  Perusvalaisukaaviota  voidaan  käyttää niin  studiossa  kuin  myös  sovellettuna  miljöö  tilanteissa.  Miljöössä  päävaloksi  voidaan  valita  esim. ikkuna,  aurinko  jne. Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 30
  31. 31. Päävalon  paikka: ● Päävalo  aina  ihmiselle  45°  kulmassa  etu-­  ja  yläviistosta. ● Mallin  vartalo  45°  kamerasta Muuta  huomioitavaa: ● Peruslähtökohta  on  välttää  ns.  “kuoleman  syntejä”. ● Poski  ei  saa  olla  liian  tasainen  valo  vaan  siinä  on  muoto ● Tarkennetaan  aina  mallin  silmiin. ● Liian  jyrkkiä  varjoja  voidaan  tasoittaa  heijastamille  päävalon  vastaiselta  puolelta. Esineen  valaisu Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 31
  32. 32. ● ● ● ● ● Esineen  valaisu  45°  kulmassa  takaviistosta  kulmassa  yläviistosta  (esim.  45°). Pehmeällä  valolla,  valo  oman  halkaisijansa  etäisyydellä  kohteesta Valoa  saatava  kohteen  päältä  mahdollisuuksien  mukaan Tarkastele  alustan  tuomia  heijastuksia  ja  varjoja. Jokainen  pinta  tummuu  (graadiota  pinnoissa)  ennenkuin  toinen  vaaleampi  pinta  alkaa.  Eli kohteen  pintojen  rajoissa/kulmissa  on  selkeä  kontrasti  ero. ● Myötävalo  esineeseen  tuhoaa  valokuvauksellisen  rytmin. ● Kiiltävää  esinettä  valaistaan  pehmeällä  isolla  valolla,  mattapintaista  esinettä  voi  valaista myös  kovalla  valolla. Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 32
  33. 33. Mattapintainen  esine  tummalla  taustalla. Expression  (Ilmaisu) Ilmaisu  voidaan  käsittää  hieman  saman  kaltaisena  asiana  kuin  tarina.  Ilmaisu  sisältää  kuitenkin enemmän  teknisiä  ratkaisuja  ja  valintoja.  Hyödynnä  värivirhettä  tai  objektiivin  tuomaa  kerrontaa. Kuvakulma,  perspektiivi,  objektiivin  valinta  ja  lähestymistapa  ovat  jo  yksin  hyviä  keinoja  tuoda esille  kuvauskohteelle  määrittelemiäsi  ominaisuuksia.  Kuvien  ennalta  suunnittelu  on  valokuvaajan yksi  tärkeimmistä  työkaluista.  Esimerkiksi  rikkomalla  ja/tai  noudattamalla  joitain  sommittelun periaatteita  voidaan  kuvaan  tuoda  osoittavia  tai  suunnitelmallisesti  ristiriitaisia  viestejä. Pose  (Poseeraus  /  asento) Ihmisen  ohjaaminen  kuvauksessa  on  erittäin  tärkeää.  Vain  ammattimallit  tietävät  miltä  mikäkin asento  näyttää  itse  kuvassa.  Pääsääntöisestä  kaikki  kameraa  kohden  tulevat  linjat  (esim.  kädet tai  jalat)  lyhenevät  ja  poikittaiset  linjat  näyttävät  pitkille.  Tätä  tietoa  hyväksi  käyttämällä  saamme siis  esim.  ihmisen  näyttämään  joko  pitkälle  tai  lyhyelle.  Luonnollisen  näköisiä  poseerauksia voimme  opetella  esimerkiksi  seuraamalla  aikakausilehtiä  tai  selaamalla  kuvia  internetistä. Story  (Tarina  /  viesti) Hyvä  kuva  kertoo  aina  enemmän  kuin  tuhat  sanaa.  Niinkin  klisheiseltä  kuin  se  kuullostaakin valokuvasta  voi  aueta  sen  katsojalle  aina  erilaisia  havaintoja  ja  tarinoita  kuin  kuvan  ottajalle.  Tätä voi  pitää  haasteena  tai  mahdollisuutena.    Mieti  siis  jo  ennen  kuvan  ottamista  millaisessa  valossa tai  millaisen  tarinan  haluat  kohteesta  kertoa.  Tarinan  kerrontaan  vaikuittavat  pienetkin  asiat.  Kuva ei  ole  vain  kuva  vaan  sen  sisältöä  voi  kuvailla  monin  adjektiivein.  Pyri  siis  aina  kuvittamaan kuvillasi  tarinoita! Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 33
  34. 34. Copyright  2013  ©    Alias  Creative  -­  All  rights  reserved.  Käyttö  ja  hyödyntäminen  ilman  oikeudenhaltijan  lupaa  kielletty. 34

×