Kestävä kilpailukyky ja
innovaatiotoiminnan ulottuvuudet
Vesa Harmaakorpi
Tuotantotalouden tiedekunta
30.5.2013
Kestävän kilpailukyvyn kehittymisen globaali uhka
− Kolmoisvelkaantuminen
1. Ekologinen: Luonnonvaroja käytetään 1,5-kerta...
Kestävän kilpailukyvyn kehittämisen osa-alueet ja
niiden haasteet
− Innovaatiojärjestelmien kehittäminen
− Innovaatiojärje...
Vastaus kolmoisvelkaantumiseen ja kestävän
kilpailukyvyn kehittämiseen
Innovaatiojärjestelmän
kehittäminen
Johtamisen ja
p...
Miten innovaatioita?
 Tiede- ja tutkimuslähtöisesti (4%)
 Science, technology, innovation (STI)
 Käytäntölähtöisesti (9...
Tiedontuotannon moodit
 Moodi 1:n tiedontuotantoprosessi perustuu yhden
tieteenalan sisällä tapahtuvaan kehitykseen. Sitä...
Innovaatiotoiminnan moodit
Footer
Näkökulma Tiedelähtöinen innovointi
(STI, Moodi 1)
Käytäntölähtöinen innovointi
(DUI, Mo...
Tuottavuusinnovaatiot kestävän kilpailukyvyn
luomisessa
Tuotantotalouden tiedekunnan tutkimus
”Huippuluokan tieteellistä tutkimusta käytäntöä ja teoriaa yhdistäen sekä
vaikuttava...
Tuotantotalouden tiedekunta numeroina
Opiskelijamäärä:
− Tuta: 839 hlö
− Tite: 358 hlö
Jatko-opiskelijamäärä:
− Tuta: 75 h...
Tuotantotalous esittely 30.5.2013
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Tuotantotalous esittely 30.5.2013

220 views

Published on

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tuotantotalouden tiedekunnan perusfilosofian esittely.

Published in: Business
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
220
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Tuotantotalous esittely 30.5.2013

  1. 1. Kestävä kilpailukyky ja innovaatiotoiminnan ulottuvuudet Vesa Harmaakorpi Tuotantotalouden tiedekunta 30.5.2013
  2. 2. Kestävän kilpailukyvyn kehittymisen globaali uhka − Kolmoisvelkaantuminen 1. Ekologinen: Luonnonvaroja käytetään 1,5-kertaisesti enemmän kuin pitäisi. Elokuusta eteenpäin elämme loppuvuoden velaksi. 2. Taloudellinen: Eurooppa, valtiot ja kunnat elävät velaksi. Syömme lastemme lautasilta. 3. Sosiaalinen: Ihmiset voivat pahoin kasvavien paineiden alla. Työpahoinvoinnin kustannukset 40 Mrd. vuodessa (TTL) Kilpailukyvyn heikkeneminen ja pahoinvoinnin lisääntyminen yrityksissä, julkisella sektorilla ja yhteiskunnassa. Kolmoisvelkaantumisen estäminen on merkityksellistä ja tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia.
  3. 3. Kestävän kilpailukyvyn kehittämisen osa-alueet ja niiden haasteet − Innovaatiojärjestelmien kehittäminen − Innovaatiojärjestelmät eivät pysty vastaamaan avoimen innovoinnin haasteisiin − Tieteen ja käytännön heikko vuoropuhelu  rajallisten resurssien hukkakäyttö − Järjestelmät ovat siiloutuneita  innovaatiopotentiaalin heikko hyödyntäminen − Johtamisen ja prosessien kehittäminen − Tuottavuutta revitään ihmisistä prosessien sijaan − Organisaatiossa olevaa osaamista ei saada hyödynnettyä − Verkostomaisten toimintatapojen hyödyt jäävät käyttämättä − ICT:n kehittäminen − ICT nähdään liiaksi vain teknisenä asiana eikä osana liiketoimintaprosesseja − ICT:tä ei osata tai uskalleta soveltaa uudella tavalla − Avoimuus on vasta tulossa; suljetut järjestelmät estävät avoimen innovoinnin
  4. 4. Vastaus kolmoisvelkaantumiseen ja kestävän kilpailukyvyn kehittämiseen Innovaatiojärjestelmän kehittäminen Johtamisen ja prosessien kehittäminen ICT:n kehittäminen TUOTTAVUUS- INNOVAATIOT“Productivity is not everything but in the long run it is almost everything” (Krugman 1994) “Production and use of knowledge is at the core of value-added activities, and innovation is at the core of growth” (Archibugi and Michie 1995) “Europe suffers of productivity gap preventing sustainable growth“ (EU) “80% of growth is explained by increased productivity; 80% of the increased productivity is explained by innovation” (Cooke, 2005)
  5. 5. Miten innovaatioita?  Tiede- ja tutkimuslähtöisesti (4%)  Science, technology, innovation (STI)  Käytäntölähtöisesti (96%)  Doing, using, interacting (DUI)
  6. 6. Tiedontuotannon moodit  Moodi 1:n tiedontuotantoprosessi perustuu yhden tieteenalan sisällä tapahtuvaan kehitykseen. Sitä kuvaa tiedonintressin homogenisuus ja sisällöltään pääasiassa kognitiivista.  Moodi 2:n tiedontuotantoprosessi on puolestaan heterogeenista ja monitieteistä sekä tapahtuu usein käytännönläheisesti tavallisissa sosiaalisissa ja taloudellisissa konteksteissa. Footer
  7. 7. Innovaatiotoiminnan moodit Footer Näkökulma Tiedelähtöinen innovointi (STI, Moodi 1) Käytäntölähtöinen innovointi (DUI, Moodi 2a) Käytäntölähtöinen innovointi (DUI, Moodi 2b) Keskeisimmät toimintalogiikat Keskittäminen – Klusterit – Suurtuotannon edut Yhteenkietoutunut moninaisuus – Innovaatioalustat Innovaatiokyvykkyyden kehittäminen – Siilojen murtaminen ja tulppien poistaminen Keskeisimmät pääomat Henkinen pääoma – Taloudellinen pääoma Sosiaalinen pääoma – Institutionaalinen pääoma Sosiaalinen pääoma – Rakenteellinen pääoma Keskeisimmät innovaatiotyypit Radikaalit tekniset innovaatiot ja niihin liittyvät konseptit Radikaalit konsepti- ja systeemi-innovaatiot (innovaation osat ensisijaisesti materiaa) Organisatoriset innovaatiot, Sosiaaliset innovaatiot, Palveluinnovaatiot (innovaation osat ensisijaisesti ihmisiä) Tiedontuotannon logiikka Homogeeninen Heterogeeninen Heterogeeninen Keskeisimmät innovointimenetelmät Tieteen menetelmät Älyllisen ristipölytyksen menetelmät (myös virtuaaliset) Ongelmalähtöinen oppiminen (esim. taidelähtöiset menetelmät) Keskeisimmät kohdeorganisaatiot Suuryritykset, Teknologiagasellit Pk-yritykset, Suuryritykset Suuryritykset, Pk-yritykset, julkinen ja kolmas sektori Keskeisimmät tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Yliopistot Ammattikorkeakoulut, Yliopistot Ammattikorkeakoulut, toisen asteen yksiköt, Aikuiskoulutusorganisaatiot
  8. 8. Tuottavuusinnovaatiot kestävän kilpailukyvyn luomisessa
  9. 9. Tuotantotalouden tiedekunnan tutkimus ”Huippuluokan tieteellistä tutkimusta käytäntöä ja teoriaa yhdistäen sekä vaikuttavasti soveltaen” Tutkimuksen osa-alueet:
  10. 10. Tuotantotalouden tiedekunta numeroina Opiskelijamäärä: − Tuta: 839 hlö − Tite: 358 hlö Jatko-opiskelijamäärä: − Tuta: 75 hlö − Tite: 13 hlö Kokonaishenkilökunta: 130 hlö Professuurit: 17 hlö Valmistuneiden lukumääriä (v. 2012) Tekn. kandidaatti 96 Diplomi-insinööri 167 Tohtori 11

×