Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Vetoapua vetovoimalasta valteri educa 2020

121 views

Published on

Vetovoimala-hankkeen tavoitteena on luoda valtakunnallinen malli tukea tarvitsevien nuorten ohjaukseen. Hankkeessa nivelvaiheen toimijat eri puolilla Suomea ovat yhteistyössä kehittäneet toimivia ohjauskäytänteitä arjen työhön. Tule kuulemaan, millaisia ovat Vetovoimalassa pilotoidut toimintamallit ja alueilta esiinnousseet hyvät käytänteet. Poimi niistä parhaat omaan työhösi.

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Vetoapua vetovoimalasta valteri educa 2020

  1. 1. Vetoapua Vetovoimalasta – Miten ohjata tukea tarvitsevia nuoria jatko-opintoihin ANNA-KAISA PUUSAARI & SANNA VALLENIUS
  2. 2. ANNA-KAISA JA SANNA... Anna-Kaisa Puusaari toimii oppilaanohjaajana ja Vetovoimala-hankkeen projektipäällikkönä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa. Anna-Kaisan taustalla on monipuolista osaamista oppimisen tuen ja oppilaanohjauksen käytänteistä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Nyt Anna-Kaisa kehittää tukea tarvitsevien nuorten ohjausta peruskoulun nivelvaiheessa mm. toimintakykyarvio.fi:n kautta Sanna Vallenius toimii ohjaavana opettajana Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa. Hän on toiminut pitkään työelämässä vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa ja perehtynyt tukea tarvitsevan oppilaan nivelvaiheeseen siirryttäessä toiselle asteelle. Työskentelee tiivisti tukea tarvitsevien nuorten kanssa Jyväskylän alueella ja oman mukana kehitystyössä mm. VIP-verkostossa. Kasvatustieteen maisterikaksikko - Kasvatustiede, kasvatuspsykologia, oppilaanohjaus, erityispedagogiikka Anna-Kaisa Puusaari Sanna Vallenius anna-kaisa.puusaari@valteri.fi sanna.vallenius@valteri.fi 050 525 4436 0295332899 www.valteri.fi www.vetovoimala.fi
  3. 3. VETOVOIMALA-HANKKEEN TAVOITTEENA ON LUODA VALTAKUNNALLINEN MALLI TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN OHJAUKSEEN. HANKKEESSA NIVELVAIHEEN TOIMIJAT ERI PUOLILLA SUOMEA OVAT YHTEISTYÖSSÄ KEHITTÄNEET TOIMIVIA OHJAUSKÄYTÄNTEITÄ ARJEN TYÖHÖN. Mikkeli Jyväskylä Oulu Helsinki Kuopio Rovaniemi
  4. 4. Nivelvaiheen toimijoiden yhteistyö Nivelvaiheen ohjaus toiselta asteelta peruskouluun (Nopo-toiminta) Nivelvaiheen toimijoiden tuki vaativan erityisen tuen oppilaiden kanssa Yhteistyöfoorumit ja koulutukset Konsultoiva ohjaus ja tuki opinto-ohjaajille Mitäs sitten -opas Amis-TET jaksot Ohjauksen palvelukartat Erilaisia polkuja ammattiin -messut Jyväskylä Rovaniemi Alueellinen verkostoyhteistyö Alueellinen kehittäminen nuorille ja aikuisille, jotka kaipaavat erityistä tukea matkallaan kohti työelämää sekä heitä ohjaaville tahoille. Työelämään tutustuminen Ammatillisen erityisoppilaitoksen työympäristöistä Kuopion alueen Vaihtoehtoja nuorille
  5. 5. Erityisen ja vaativan erityisen tuen hakeutumisvaiheen palvelujen kehittäminen 1.2.2018-31.12.2020 Vetovoimalan pilotit ja hyvät käytänteet KOHTAUSPAIKKA OMAN ALUEEN NIVELVAIHEEN TOIMIJOILLE VERTAISRYHMÄT SELVITYS TOIMINTAKYVYN JA OPINTOPOLUN KOHTAAVUUDESTA
  6. 6. - vakavia psyykkisiä pulmia - moni- tai vaikeavammaisuutta - kehitysvammaisuutta - autismin kirjoa Osalla lapsista on pidennetty oppivelvollisuus. Ryhmään saattaa kuulua oppilaita, joilla on perusopetuslain 18 §:n mukaisia erityisiä opetusjärjestelyjä. Lisäksi tähän ryhmään saattaa kuulua kotiopetuksessa olevia lapsia Kuka on erityisen tai vaativan erityisen tuen oppilas? http://minedu.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-495-5
  7. 7. Vaativa erityinen tuki viittaa nimensä mukaisesti oppilaille tarjottavan tuen vaativuuteen. Tuki on usein pitkäkestoista, intensiivistä ja monialaisesti toteutettua. Vaativa erityinen tuki ei tarkoita, etteikö vaativaa tukea ilmenisi kolmiportaisen tuen kaikilla asteilla. Näiden lasten ja nuorten tukeminen vaatii heidän kanssaan työskenteleviltä aikuisilta monialaista yhdessä tekemistä, sitoutumista, uusia toimintamalleja ja osaamisen jakamista.
  8. 8. • Opintopolun isot siirtymät • Koulun vaihtuminen kesken perusopetuksen • Kouluun paluu keskeyttämisen jälkeen Tukea tarvitsevien oppilaiden hyvinvoinnista huolehtiminen erityisesti nivelvaiheissa tärkeää – KOULUPUDOKKUUDEN ennaltaehkäisemiseksi. NIVELVAIHE – herkkä ja haastava hetki ”Jo teini-ikäisiltä odotetaan itseohjautuvuutta ja omatoimisuutta, johon kaikki eivät ole valmiita” Ida Hellman, Helsingin kaupungin etsivä nuorisotyöntekijä https://yle.fi/uutiset/3- 10526301
  9. 9. KOULUNKÄYNTIKYKYISYYS? Koulunkäyntikykyä ei arvioida ainoastaan sairauden, käyttäytymisen tai oireen perusteella, vaan toimintaympäristö, asenteet ja oireiden tilannesidonnaisuus sekä mm. saatavilla oleva tuki ja kotitilanne on otettava huomioon – vrt. poislähettämisen kulttuuri Riittääkö koulun kunto? (Puustjärvi, 2017) Varhainen puuttuminen Koulun oma malli Joustavuus, kyky reagoida herkästi
  10. 10. Avaimia onnistuneeseen ohjauspolkuun Ohjausmalli soveltuu parhaiten oppilaalle, joka hyötyy kohdennetusta lisäohjauksesta. Ohjauksen tarve voi olla itsetuntemuksen vahvistamisessa, koulunkäynnin tukemisessa tai tulevaisuuden suunnittelussa.
  11. 11. Toimintakyvyn arviointi • Toimintakyvyn arvioinnin tarkoituksena on kuvata oppilaan toimintakykyä laaja-alaisesti eri ympäristöissä. • Koulunkäyntikyvyllä tarkoitetaan tässä oppilaan koulunkäyntiin liittyvää toimintakykyä. • Arvioon osallistuvat oppilaan huoltajien ja opettajan lisäksi ne ammattilaiset, jotka osallistuvat oppilaan arkeen. • Yhteisessä keskustelussa voidaan nostaa esiin oppilaan vahvuudet ja tuen tarpeet sekä suunnitella tarvittava tuki. Perusopetukseen: www.toimintakykyarvio.fi Toiselle asteelle: https://luovi.fi/hakijalle/ruori- arviointi/
  12. 12. Vertaisryhmä • Toiminnallisessa vertaisryhmässä nuorella on mahdollisuus peilata omaa tilannettaan vertaistensa tilanteisiin. Tarjoaa mahdollisuuden kohdata siirtymävaiheen haasteet yhteistoiminnallisesti vertaisten kanssa. • Turvallisessa ryhmässä voi harjoitella sosiaalisia taitoja. • Samalla on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja asioihin. Lue lisää Vetovoimalan vertaisryhmistä
  13. 13. Vetoapua! lv 2019-2020 9 –luokkalaisille, joiden kouluun kiinnittymistä sekä opiskelun etenemistä pitää erityisesti tukea Lisätään nuorten osallisuutta ja hyvinvointia sekä pyritään ennaltaehkäisemään syrjäytymistä Yhteistyö huoltajien kanssa
  14. 14. ”Ulospäin suuntautuneesti oireilevilla oppilailla on ollut koulupolullaan paljon koulun tason interventioita, mutta ne näyttäytyvät osin hallitsemattomina ja suunnittelemattomina. Sisäänpäin oireilevan oppilaan koulun tuki ja interventiot ovat vähäiset tai niitä ei ole lainkaan.” (Ruutu, P. 2019) Havaintoja Vetoapua! -pilotista Yhteistyö koulun monialaisen tiimin kanssa 3 keskeistä teemaa: - hyvinvoinnin vahvistaminen - opintojen kiinni kurominen - huoltajien mukaan ottaminen • Kuinka saada hyvät käytänteet pysyviksi? • Oppilaiden omaehtoisuus suurta – ei nopeita tuloksia • Aikuisten kyky kohdata ja sitoutua • Käytännön asioilla merkitystä: aamupala ja tilat, joustavuus • Pienten edistysaskelien näkyväksi tekeminen • Ponnistelun tukeminen → Pienryhmästä takaisin isoon ryhmään? • Toimintakulttuuri - resurssit – JOHDON TUKI
  15. 15. MIKSI HYVINVOINTIA? Hyvinvoivat oppilaat kiinnittyvät kouluun ja saavat parempia arvosanoja Kouluun kiinnittyvät oppilaat kiinnittyvät myös myöhemmin yhteiskuntaan Koululla ylivertainen mahdollisuus toimia hyvinvointia edistävänä instituution (Leskisenoja & Sandberg 2019) ”Oppilas tarvitsee kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään” (OPS 2014)
  16. 16. Tutkimusyhteistyö: Miten toimintakykyajattelu soveltuu käytettäväksi koulu- ja oppilaitosympäristössä? Tutkimusyhteistyö: Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA, Irene Rämä (KT) Haastattelututkimus: 6 opiskelijaa, huoltajat, opettajat, asumispalveluiden ohjaaja Laadullinen sisällönanalyysi Teemat: Tuen ja ohjauksen tarve opiskelijan vahvuuksien ja haasteiden näkökulmasta - Oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä toimintakyky - Sosiaalisiin tilanteisiin ja tunne- elämätaitoihin liittyvä toimintakyky - Itsestä huolehtimiseen ja arjen taitoihin liittyvä toimintakyky
  17. 17. • Toimintakyvyn taso on riippuvainen myös saatavilla olevasta tuesta. Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä Toimintakyvystä • Opiskelijat ovat toimintakyvyltään hyvin erilaisia eikä toimintakykyä voi suoraan johtaa diagnooseista. • Opiskelijan kognitiivinen toimintakyky ei aina määrittele opinnoissa tarvittavaa toimintakykyä • Toimintakyvyn kuvaaminen kaikilla tasoilla konkreettisella fyysisellä tasolla sekä psyykkisellä että sosiaalisella tasolla, on olennaisen tärkeää. • Toimintakyky näyttäytyy erilaisena toimijasta ja ympäristöstä riippuen
  18. 18. • Huoltajat eivät koe saavansa riittävästi tietoa siitä, mitä koulussa tai asuntolassa tapahtuu ja mitä opiskelija opinnoissaan tekee. • Opiskelijan saaman tai tarvitseman tuen luonne ja määrä on huoltajille epäselvää. • Toimintakyvystä keskusteluun löytyy yhteinen ymmärrys helpoiten vahvuuksien ja haasteiden näkökulmasta. Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä Tiedonkulusta
  19. 19. Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä Yhteistyöstä • Huoltajilla ei usein ole selvää kuvaa eri ammattiryhmien toimenkuvasta ja työnjaosta. • Huoltajien emotionaalinen huoli nuoristaan koetaan kitkaa aiheuttavana tekijänä kodin ja oppilaitoksen/asuntolan välisessä yhteistyössä. • Perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen väliset tavoitteelliset ja pedagogiset erot sekä opiskelijoiden itsenäistymiskehitykseen liittyvät seikat muodostavat haasteita tuen suunnittelussa ja toteutuksessa • Kokonaisvaltainen katsanto siitä, mikä opiskelijalle on pitkällä tähtäimellä parasta, puuttuu.
  20. 20. • Eri toimijoiden käsitykset tuen tarpeesta ja määrästä voivat vaihdella paljonkin. • Vaikka koulunkäynnin kannalta olennaisiin taitoihin ei tarvita juuri tukea, voi tuen tarvetta silti olla muualla. • Avustaminen saattaa hyvästä tarkoituksestaan huolimatta aiheuttaa passivoitumista. • Tietoisuus tuen saamisesta sitä tarvittaessa voi riittää (kognitiivisilta kyvyiltään hyvin suoriutuvat opiskelijat) • Käytännön tukikeinot eivät aina vaadi raskaita tai resurssipainotteisia ratkaisuja vaan tukea voidaan luovasti tarjota muokkaamalla hyvinkin kevyesti toimintaympäristöä. Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä Tuesta ja ohjauksesta
  21. 21. Tuetaanko ohjauksessa erityistä tukea tarvitsevien lasten kasvua kohti täyttä potentiaaliansa vai ohjataanko heitä lähtökohtaisesti kurkottelemaan matalalle? Vaarana on, että heidän todellinen osaamisensa ja vahvuutensa jäävät erityisyyden alle. Rantakokko & Haapakangas, Vanhempainliitto
  22. 22. Tutustu lisää Tulossa: KOULUNKÄYNTIKYVYN SEULA – Kartoittamaan mistä koulunkäyntiin liittyvästä huolesta on kyse. Tavoitteena auttaa suunnittelemaan jatkotoimenpiteitä oppilaan koulunkäynnin jatkumisen turvaamiseksi. Vetovoimala.fi
  23. 23. Ahola, Sakari Galli, Loretta (2009)Koulutustakuustaohjaustakuuseen: nuorten koulupudokkaiden nivelvaiheohjauksen kehittäminen. Kasvatus 40 (5), 394-406. Jahnukainen, M., Kalalahti, M. & Kivirauma, J. (2019)Oma paikka haussa. Maahanmuuttotaustaisetnuoret ja koulutus. Gaudeamus. Karukivi, M. 2019. Luento VIP –maakuntapäivilläTurussa9.10. Kontu, E., Ojala, T., Pesonen, H., Kokko, T., & Pirttimaa, R. (2017).Vaativan erityisen tuen käsite ja tutkimustuloksia(VETURI-hanke 2011– 2015). In Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa:Kehittämisryhmänloppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriönjulkaisuja; Nro2017:34. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kirjavainen Tanja, Pulkkinen Jonna, Jahnukainen Markku:Special education students in transition to further education: a four year register-basedfollow-up study in Finland. 2016. Kivijärvi, Antti: Etnisyydenmerkityksiä nuorten vertaissuhteissa.Tutkimus maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön nuorten kohtaamisista nuorisotyön kentillä. Helsingin yliopisto, 2015.Väitöskirja. Lasanen, Maarit: “Ei tarvi pelätä, että ois erilainen.” Etnografinen tutkimus pohjoissuomalaisten kuulovammaisten lasten vertaistukiryhmätoiminnasta,2017.Väitöskirja Leskisenoja, E. ja Sanberg, E. Positiivinen pedagogiikka ja nuorten hyvinvointi. 2018. PS-kustannus. Niemi, Anna-Maija & Laaksonen, Linda Maria (2019)Discourseson educational support in the context of general upper secondary education. DISABILITY & SOCIETY https://doi.org/10.1080/09687599.2019.1634523 Niemi, Anna-Maija & Kurki, Tuuli (2013)Amislaiseksi valmistettu, valmennettu, kuntoutettu ja ohjattu? Teoksessa KristiinaBrunila & Katariina Hakala & Elina Lahelma & Antti Teittinen (toim.) Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliseteronteot. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 201-215.. Niemi, Anna-Maija: Erityisiä koulutuspolkuja? Tutkimus erityisopetuksen käytännöistä peruskoulun jälkeen. Helsingin yliopisto, 2015. Väitöskirja. Määttä, Mirja & Asikainen, Elina & Saastamoinen, Mikko (2016)Tukeminen ja pakot nuorten vaikeutuneissa koulutussiirtymissä. Nuorisotutkimus34 (1), 18-34. Määttä, S. 2019.Luento. 15.2. 2019JyväskyläOppimis-ja ohjauskeskus Valteri Onervassa Kirjallisuutta:
  24. 24. Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Sauli Puukari,Kristiina Lappalainenja Matti Kuorelahti (toim.) 2017. Peavy, Vance, R.2005,Sosiodynaamisenohjauksen opas, Psykologien kustannusoy. Pesonen, Henri: Senseof belonging for students with intensive special education needs: an exploration of students’ belonging and teachers’ role in implementing support. Helsingin yliopisto, 2016. Väitöskirja. Puustjärvi, A: 2017 teoksessa Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa. Kehittämisryhmänloppuraportti. OKMjulkaisuja 2017:34. Ruutu, P. 2019. Psykiatrisessaerikoissairaalahoidossahoidettujen lasten ja nuorten koulunkäynnintukeminen perusopetuksessa ja sairaalaopetuksen koetut vaikutukset koulunkäyntiin. Helsingin yliopsito. Väitöskirja. Sinkkonen, Puhakka & Meriläinen teoksessa Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Puukari, S. (toim.) 2017. Thomas, N, 2002 (Thomas, N. 2002.Children,familyand the state. Decision-makingand the child participation.Bristol: Policy Press) Toiviainen, Sanna: Suhteisia elämänpolkuja – yksilöiden elämänhallintaa? Koulutuksen ja työn marginaalissaolevien nuorten toimijuus ja ohjaus. Itä-Suomen yliopisto, 2019. Väitöskirja Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa. Kehittämisryhmänloppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriönjulkaisuja 2017:34 Wahlman, M. 2019. Luento 7.10. VIP –verkostopäivillä Porissa. Virtanen, T. 2016.Väitöskirja. Student engagement in Finnishlower secondary school. Äikäs, Aino: Toiselta asteelta eteenpäin. Narratiivinentutkimus vaikeavammaisen nuoren aikuisen koulutuksesta ja työllistymisestä. Itä- Suomen yliopisto, 2012. Väitöskirja. Äärelä, T. 2012. ”Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilimeopettajalla on naamalla.” : nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan. Lapin yliopisto. Väitösirja. Kirjallisuutta:
  25. 25. Uutiskirje Nyhetsbrev Tilaa Valterin uutiskirje! Ajankohtaista tietoa palveluistamme, koulutuksistamme, tutkimus- ja kehittämistyöstämme sekä muista kiinnostavista lasten ja nuorten oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvistä aiheista. Uutiskirjeen tilaaminen ei velvoita mihinkään. Yhteystietoja ei luovuteta ulkopuolisille tahoille. Beställ nyhetsbrev! Beställ vårt elektroniska nyhetsbrev som ger aktuell information om våra tjänster, fortbildningar, vårt forsknings- och utvecklingsarbete samt övrig intressant information om aktuella ämnen inom stöd för barn och ungas lärande och skolgång. Beställandet av nyhetsbrevet förpliktar dig till ingenting och dina kontaktuppgifter ges inte vidare till någon utomstående. Tilaa uutiskirje tästä osoitteesta: https://www.valteri.fi/tilaa-uutiskirje https://www.valteri.fi/sv/bestall-nyhetsbrev/

×