Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Koulua kaymattomat oppilaat

53 views

Published on

Mitä kouluakäymättömyys on ja mistä se voi johtua? Miten näitä oppilaita ja heidän perheitään voidaan tukea? Millaista tukea Valteri tarjoaa koulua käymättömien oppilaiden ja opetushenkilöstön tueksi? Tässä nettikahvilassa tarjotaan tietoa runsaisiin koulupoissaoloihin vaikuttavista tekijöistä, koulua käymättömyyden kehittymisestä, taustasyistä ja mahdollisista tukikeinoista.

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Koulua kaymattomat oppilaat

  1. 1. www.otf2017.fiIines Palmu 2019 Koulua käymättömät oppilaat - nettikahvila
  2. 2. www.otf2017.fiPalmu 2019 • Runsaasti ja pitkiä aikoja poissaolevat oppilaat ovat yleistyvä huolenaihe kouluissa • Aikojen saatossa heistä on käytetty monenlaisia nimityksiä.. • Lintsarit, pinnaajat, koulupudokkaat, koulupelkoiset, koulukieltäytyjät…. Mitä koulua käymättömyydellä tarkoitetaan?
  3. 3. www.otf2017.fiIines Palmi 2019 • 2015 Kouluterveyskysely: n. 15 % 8lk ja noin 20 % 9lk oppilaista olleensa luvatta poissa koulusta ainakin yhden päivän edeltäneen 30 päivän aikana • Yli kolme päivää poissa oli ollut noin viisi prosenttia oppilaista • Koulukielteisyys ja kouluun liittyvä mielekkyyden kokemuksen puute vaikuttaa olevan yleistä jo alakoulun päättövaiheessa (Kaltiala-Heino ym. 2005) • Uupumus, stressi, riittämättömyyden tunne ja koulutyön merkityksen koettu väheneminen koskettavat yllättävän monia • Samalla lasten ja nuorten määrä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on kasvanut eri puolilla maata (THL 2017)  haastaa sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä että palveluketjujen kehittämistä. Koulun ja erikoissairaanhoidon välille tarvittaisiin saavutettavissa olevia riittävän nopeita ja ketteriä monialaisia tukikeinoja oppilaille, joilla koulunkäynnin ja mielenterveyden haasteet päällekkäistyvät. Taustaa
  4. 4. www.otf2017.fiIines Palmu 2019; Johanna Sergejeff 2019 • Normistossamme ei ole linjattu poisssaoloihin puuttumisen raja-arvoja; ei ole määritelty tiettyä tuntimäärää, joka oppilaan olisi osallistuttava koulussa opetukseen. • Arviointiperusteet samat kuin yleensä: oppilaan osaaminen eli tiedot ja taidot suhteessa yleisen tai yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteisiin • Oppilas voidaan jättää luokalle, jos vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on hylätty (4) eikä hän erillisessä kokeessakaan osoita saavuttaneensa hyväksyttäviä tietoja ja taitoja (PoA 11 §). Oppiaineista saatujen hylättyjen suorituksen perusteella ei siis voida jättää suoraan luokalle, aina annettava mahdollisuus suoritukseen erillisessä kokeessa opetukseen osallistumatta joko lukuvuoden aikana tai koulutyön päätyttyä ( PoA 11 § 1 mom) Normiston näkökulmasta
  5. 5. www.otf2017.fiIines Palmu 2019 SCHOOL ATTENDANCE PROBLEMS (SAP; Heyne et al., 2019) School refusal = koulukieltäytyminen OPPILAS • kieltäytyy menemästä kouluun, johtaa usein pitkiin poissaoloihin • on yleensä kotona ja huoltajat ovat usein tietoisia tästä; ei epäsosiaalista käytöstä • kokee emotionaalista ahdistusta liittyen kouluun menemiseen • Huoltajat ovat yrittäneet saada oppilaan käymään koulua, (haluaisi, vaan ei pysty) Truancy = luvattomat poissaolot (lintsaaminen, pinnaaminen) • Parempaa tekemistä kuin koulunkäynti • Poissaoloja yritetään peitellä • Epäsosiaalista käytöstä • Vertaisryhmä, joka tukee poissaolokäyttäytymistä School withdrawal = koulusta vetäytyminen/vieraantuminen • Poissaolot liittyvät huoltajien tarpeisiin tai oppilaan huoleen kotiasioista koulupäivän aikana School exclusion = kouluympäristön syrjäyttämät • Koulu siirtää lapsen/nuoren opiskelemaan kotona esim. aggressiivisuuden takia Määritelmiä syytaustan mukaan
  6. 6. www.otf2017.fiIines Palmu 2019 • Usein syyt voivat myös päällekkäistyä ja viitteitä voi olla useammasta ryhmästä (esim. koulukieltäytyjä + koulusta vieraantunut) • Kuukausiksi ja vuosiksi pitkittyneissä tilanteissa ne syyt, jotka aiemmin johtivat pois koulusta jäämiseen eivät välttämättä ole enää samoja tekijöitä, jotka nyt ylläpitävät poissaolokäyttäytymistä Monta syytä ja double dilemma Koulusta kieltäytyminen Sosiaalinen ahdistus Double dilemma:
  7. 7. www.otf2017.fiIines Palmu 2019 • Kouluakäymättömyydestä ei ole olemassa kansallisen tason tilastotietoa, mutta kartoitus on käynnistetty syksyllä 2019 • 2015 Kouluterveyskysely: enemmän kuin 3 päivää edellisen kuukauden aikana 4,2% (tytöt) 5,0 % (pojat) (Autio, 2017) • Kansainvälisisissä tarkasteluissa 4 – 5% oppilaista on koulua käymättömiä • Huomio kiinnitettävä poissaolojen kokonaismääriin, ei pelkästään luvattomiin poissaoloihin • Kunnan/koulun toimintamallien mukainen varhainen puuttuminen poissaoloihin (erilaisia tuntirajoja, yleensä 30-50h tietämillä) • Pitkittyneet poissaolot vaikuttavat oppilaan sosiaalisiin suhteisiin sekä lisäävät riskiä jäädä opiskelussa jälkeen sekä jäädä ilman peruskoulun päättötodistusta ja toisen asteen koulutusta. Tämä lisää syrjä̈ytymisen riskiä Poissaolot, poissaolot
  8. 8. www.otf2017.fiIines Palmu 2019 Riskitekijöitä (muk. Heyne ym. 2019) Yksilöön itseensä liittyviä riskitekijöitä Perheeseen liittyviä riskitekijöitä - ahdistus - masennus, negatiiviset ajatukset - somaattiset kivut - puutteet tunnesäätelyssä - kehitykselliset tekijät - taipumus negatiiviseen ajatteluun - heikot ongelmanratkaisutaidot - taipumus yliyleistämiseen - huoltajien mielenterveyden ongelmat tai päihdeongelmat - ylisuojelevat huoltajat - epäterve perhedynamiikka, perheen sisäiset ongelmat - toimimaton kommunikaatio Kouluun liittyviä riskitekijöitä Yhteiskuntaan liittyviä riskitekijöitä - yksinäisyys - kiusaaminen - ”hoitamattomat” oppimisvaikeudet - ennustamattomuus - huonot oppilaiden ja opettajien väliset suhteet - vähäinen kodin ja koulun välinen yhteistyö - Siirtymät - yksilöön kohdistuvat paineet - epävarmuus tulevaisuudesta Lisäksi yksilöllä voi olla elämässään erilaisia 1. altistavia 2. nopeuttavia 3. ylläpitäviä 4. suojaavia tekijöitä..
  9. 9. www.otf2017.fiPalmu 2019, kuva: Terese Bast Push & Pull -efekti
  10. 10. www.otf2017.fiPalmu 2019 • Koulua käymättömyys koskettaa useimmiten koko perhettä ja on erittäin raskasta myös huoltajille • Usein tukea tarvitsee koko perhe (esim. Hemmasittare-malli, suomennos Kohti koulua tulossa Valteri-Puotiin pian!) • Oppilaalla on usein jo moninainen tukiverkosto -> tehokas hyödyntäminen ja selkeä työnjako • Yhteistyöllä yksilöllisesti räätälöiden toimivin tuki: tarvitaanko nepsy-valmentajaa, koulupsykologia tai vaikkapa perhetyötä? • Toivon näkökulma & tuen pitkäjänteisyys – aikaa kuunnella, kohdata, arvioida ja laatia yhteinen toimintasuunnitelma, jota lähdetään toteuttamaan Miten näitä oppilaita ja heidän perheitään voidaan tukea?
  11. 11. www.otf2017.fi Response to intervention (RTI) ja poissaolot (muk. Skedgell & Kearney 2018) Johanna Sergejeff & Iines Palmu 2019 Vaikea/kroonistunut poissaolo Yli 15% Ongelmallinen poissaolo 3-5% - 15% ”Ongelmaton” poissaolo 3 - 5% Taso 3 Taso 2 Taso 1 Intensiiviset interventiot Kohdennetut interventiot Ennaltaehkäisy • Oppimisympäristön muutokset • Lyhennetty koulupäivä/vko, erittäin yksilölliset pedagogiset ratkaisut • Terapiat, esim. KKT (Ks. Hemmasittare!) • Yhteistyö lastensuojelun kanssa • Syiden selvittäminen • Yhteistyö huoltajien kanssa • Yhteinen toimintasuunnitelma • Oppilashuollon interventiot • Opintojen räätälöinti TURVA • Koulun toimintakulttuuri • Tunne- ja vuorovaikutustaidot • Koulun ja kodin välinen yhteistyö • Yhteiset käytännöt poissaolojen seurannassa ja niihin puuttumisessa Lue lisää Takaisin kouluun –kirjasta!
  12. 12. www.otf2017.fiPalmu & Sergejeff 2019 1. Poissaolojen seuranta ja puuttumisen portaat koulu/kuntatasolla. 2. Poissaolokäyttäytymisen syiden selvittäminen 3. Oppilaan, vanhempien ja muiden monialaisten toimijoiden sitouttaminen 4. Monialaisen työn koordinointi ja yhteistyö –SELKEÄ TYÖNJAKO (esim. yhteyshenkilö) JA TOIMINTASUUNNITELMA, sopivan kokoiset tavoitteet 5. Pedagogiikka: yhteysopettaja, opetuksen räätälöinti yms., mahdollinen yhteistyön koordinointi 6. Pienin askelin kohti koulua, yksi osatavoite kerrallaan – osallistumista, samastumista, kiinnittymistä Mitä koulu voi tehdä?
  13. 13. www.otf2017.fiPalmu 2019 • Tarjoamalla eriasteisia mahdollisuuksia osallistua ja tehdä – luodaan onnistumisen kokemuksia – myös pakotetut onnistumiset valavat uskoa tulevaan • Kohtaamisen laatu ja määrä: miten oppilas otetaan vastaan koulusta, saako hän riittävästi positiivista vahvistusta? • Onko koulussa aikuinen, jonka voi auttaa, jos tunteet käyvät liian voimakkaiksi? • Epäonnistumisten jälkeen uusi yritys! Mitä koulu voi tehdä?
  14. 14. www.otf2017.fiPalmu 2019 Kirjallisuutta ja työkaluja: • Pieni opas koulua käymättömyydestä (+ eri kieliversiot) https://vip-verkosto.fi/materiaalit/koulua-kaymattomat-lapset-muuta-materiaalia/ • Takaisin kouluun – koulua kouluakäymättömille - Perusteos koulua käymättömyydestä, sen taustoista ja erilaisten kotimaisten tukimallien esittelyä, julkaistaan 1/2020 • Hemmasittare –malli koulua käymättömien oppilaiden tukena – Tukea koulukieltäytyjille kognitiivisen käyttäytymisterapian keinoin, julkaistaan 12/2020 • ISAP- Inventory for School Attendance Problems –koulua käymättömyyden kartoituslomake(interaktiivinen pdf), julkaistaan keväällä 2020 Millaista tukea Valteri tarjoaa koulua käymättömien oppilaiden ja opetushenkilöstön tueksi?
  15. 15. www.otf2017.fiPalmu 2019
  16. 16. www.otf2017.fiPalmu 2019 • VIP –verkoston koulua käymättömien oppilaiden teemaryhmä: https://vip-verkosto.fi/koulua-kaymattomien- lasten-ja-nuorten-teemaryhman-toimintaa/ • Koulutukset, koulutuskokonaisuudet ja kuntaprosessit -Esim. MindMe- koulu kuuluu kaikille -hanke yhdessä Pesäpuu ry:n kanssa) https://pesapuu.fi/2019/05/mindme/ • Insa.network Koulutusta ja kehittämistyötä ja yksilöllistä tukea:
  17. 17. www.otf2017.fiPalmu 2019 • Koulua käymättömyyden syyt ja niiden kartoittaminen • Yhteistyöverkostot ja tiedonsiirto • Opintojen suunnittelu ja ohjaaminen • Arviointi ja räätälöidyt oppimispolut • Interventiomallit Koulutuksissa mm.
  18. 18. www.otf2017.fiPalmu 2019 • Lisätietoa Tuuvesta www.tuuve.fi Tuuve- tuettua verkko-opetusta erityistilanteissa
  19. 19. www.otf2017.fiPalmu 2019 • Tuuve-konsultaatio, jossa - Kunta/koulu vastaa opintojen etenemisestä ja arvioinnista - Valteri tukee opiskelun kokonaissuunnitelman laatimisessa, oppimisympäristön käyttöönotossa sekä verkkokurssien valinnassa - Lähiopetus, etäopetus, ja -ohjaus omasta koulusta, verkkomateriaalit tukena Lisäksi:
  20. 20. www.otf2017.fiPalmu 2019 Iines Palmu Iines.palmu@valteri.fi 029 533 2014 Johanna Sergejeff johanna.sergejeff@valteri.fi 029 533 2110 Kysy lisää:
  21. 21. www.otf2017.fiPalmu 2019 • Heyne, D., Gren-Landell, M., Melvin, G., & Gentle-Genitty, C. (2019). Differentiation between school attendance problems: Why and How? Cognitive and Behavioral Practice, 26(1), 8–34. • Kaltiala-Heino, R., Poutanen, P., Kilkku, N. & Rimpelä, M. (2003). Runsaiden koulupoissaolojen yhteys mielenterveysongelmiin yläasteikäisillä nuorilla. Lääkärilehti 2003; 58(14), 1677–1683. • https://doi.org/10.1016/j.cbpra.2018.03.006 • Perusopetusasetus 1998/852 11 § 1 mom. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980852 • Skedgell, K.K., & Kearney, C.A. (2018). Predictors of school absenteeism severity at multiple levels: A classification and regression tree analysis. Children and Youth Services Review, 86, 236-245. • THL (.2017). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaiden määrä 2007-2017 (0-14v.). https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/thil/psykiatria3j/summary_psykiatria31?alue_0=700&ika _0=165465&sukup_0=200&mittarit_0=96208# Lähteet

×