8.12.2015 Heterogeenisen ryhmän opettaminen aineenopettajan näkökulmasta, matemaattisten aineiden lehtori Mikko Rahkonen, Nisulanmäen koulu, Muurame

1. Heterogeenisen
ryhmän
opettaminen
Mikko Rahkonen, lehtori
Nisulanmäen koulu, Muurame
mikko.rahkonen@edu.muurame.fi
6.12.2015 ©Valteri 2015
Nettikahviloiden ohjelma, tallenteet ja
materiaalit löytyvät osoitteesta:
www.valteri.fi/nettikahvila
Valterin
Pedagogiset
Nettikahvilat
2015-2016

2. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus
Valteri tukee lähikouluperiaatteen
toteutumista tarjoamalla monipuolisia
palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen
tuen tarpeisiin.
Valterin palvelut täydentävät kunnallisia ja
alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin
tuen palveluja ja ne voivat kohdistua
yksittäisen lapsen ja nuoren tai koko
työyhteisön, kunnan tai alueen tarpeisiin.
Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden
yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis-
ja ohjauskeskus Valteri toimii
Opetushallituksen alaisuudessa.
6.12.2015 ©Valteri 2015

3. Tiivistelmä

Miksi heterogeeninen ryhmä?

Mitä eriyttäminen on?

Mitä otan huomioon opetuksessa?

Menetelmiä eriyttämiseen

4. Miksi heterogeeninen ryhmä?

Oppilaat tukevat toisiaan

Opitaan työskentelemään yhdessä muiden
kanssa

Haastaa opettajan → enemmän selkeyttä
ja havainnollistamista

5. Mitä eriyttäminen on?

Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen
opetukseen kuuluva ensisijainen keino
ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja
oppilaiden erilaisuus (OPS muutokset ja
täydennykset)

Eriyttämisellä vaikutetaan
oppimismotivaatioon (OPS muutokset ja
täydennykset)

Eriyttämisessä huomioidaan oppilaiden
erilaiset tarpeet (Tomlinson, 2001)

Suunnitelmallista toimintaa (Huhtanen,
2011)

6. Eriyttäminen voi kohdistua esimerkiksi:

Opetuksen sisältöön

Opetusmenetelmiin

Työtapoihin

Oppimateriaaleihin

Tehtävien määrään

Käytettävään aikaan

Arviointiin

7. Toiminta oppitunnilla

Tunnin aloitus ja lopetus tärkeitä

Uudet käsitteet ja tunnin rakenne näkyville

Selkeä, johdonmukainen oppitunnin
rakenne

Työrauha

Opettajan puhe, tauotus

Muistiinpanot

Havaintomateriaalien käyttö esim. kuvat,
kaaviot, käsitteiden jäsentelyt

8. Tunnin aloitus ja lopetus

Aloitus

Hiljaisuus → oppilaalle selkeä viesti tunnin
alkamisesta

Tunnin kulku ja uudet käsitteet näkyville

Kerro tunnin tavoitteet

Lopetus

Hiljaisuus

Lyhyt kertaus opituista asioista

Läksyt näkyviin taululle

9. Tunnin rakenne

Suunnitelmallinen ja selkeä tunnin rakenne
auttaa oppilasta keskittymään
opiskeltavaan asiaan

Oppilaan tulee tietää, mitä häneltä
odotetaan oppitunnilla

Käytä monipuolisia ja vaihtelevia työtapoja
(OPS muutokset ja täydennykset)

10. Tunnin rakenne
Tunnin aihe
Puhdas aine ja seos
Käsitteet
Homogeeninen seos
Heterogeeninen seos
Liuos
Kylläinen liuos
Tunnin kulku
Läksyt
Työ s. 26 T4
Muistiinpanot (15
min)
Testin palautus
Välitunti
Työ: Kylläinen liuos
Tehtäviä
Läksyt

11. Vuorovaikutus oppitunnilla

Opettajan ja ryhmän välinen vuorovaikutus
on tärkeässä roolissa myönteisen ilmapiirin
kehittymisessä

Hyvä vuorovaikutus vaatii työtä sekä
oppilailta että opettajalta

Kerro oppilaille heidän vahvuuksistaan ja
siitä, mikä on mennyt hyvin

Kuuntele oppilaita ja huomioi heidän
mielipiteensä

12. 
Huomioi oppilaiden kehitysvaiheet,
tunteiden säätely ja ilmaiseminen on
vaikeaa meille kaikille

Keskustele oppilaiden kanssa siitä,
millaiset opetusmenetelmät,
työskentelytavat ja tehtävät ovat hyviä
oppimisen kannalta

Kerro oppilaille, millaisessa ympäristössä
haluat työskennellä

Ohjaa oppilaita käyttäytymään hyvin

13. Työrauha

Työrauha on edellytys hyvälle oppimiselle

Hyvä työrauha parantaa keskittymiskykyä,
joka vaikuttaa oppimistuloksiin (Kauppila,
2003)

Työrauhan ylläpitämistä on tarvittaessa
harjoiteltava ryhmän kanssa

Opettajan oma toiminta vaikuttaa
työrauhaan

14. Työrauha

Kerro oppilaille, millaista käytöstä heiltä
odotat oppitunnilla (kuvalliset ohjeet)

Istumajärjestys

Täsmällinen tunnin aloitus ja lopetus

Tunnin jaksotus esim. 15 min teoriaa ja 10
min parityötä, tiimalasi tai kello avuksi

Liikkuminen luokassa, sallittua vai ei?

Opetellaan myös hiljaisen ja itsenäisen
työn tekemistä

15. Työrauha

Palaute oppilaille tunnista

Kerro oppilaalle selkeästi, missä kohtaa
tuntia hänen käytöksensä vaatii
korjaamista

Interventiot

Kehu oppilaita, kun he onnistuvat

Seuraamukset huonosta käytöksestä
(puhuttelu tunnin jälkeen, soitto kotiin,
palaveri vanhempien kanssa)

Luvatut seuraamukset on myös
toteutettava

16. Opettajan puhe

Kirjoittaminen ja puhuminen eri aikaan

Tauot puheessa

Selitä vaikeat käsitteet, joita käytät
puheessa

Huomioi kielelliset vaikeudet

17. Muistiinpanot

Mieti, mikä on keskeistä → ydinasiat
muistiin

Alleviivaa tärkeät asiat

Väriliitujen tai -kynien käyttö

Ryhmittele käsitteet esim. kaavion avulla

Täydennettävät tai valmiit muistiinpanot

hidas kirjoittaja voi keskittyä
opetettavaan asiaan

oppilaalle jää enemmän aikaa
harjoitteluun

18. Työtavat

Ryhmätyöskentely

Ryhmän jäsenet opettavat toisiaan

Opettaja kertoo, mitä ryhmältä vaaditaan

Kaikille onnistumisen elämyksiä → positiivinen
asenne

Ryhmien muodostaminen mietittävä tarkasti

Parityöskentely

Oppilas apuopettajana

19. Työtavat

Tarinat

Pelit

Oppiminen mielekkääksi

Kasvattavat motivaatiota

Opetusvideon tekeminen

20. Ryhmätyöskentely
Esimerkki
Tehtävien tekeminen ryhmissä

Opettaja opettaa uuden asian

Tehtävät tehdään opetuksen jälkeen
pienissä ryhmissä (3 – 4 henk.)

Ryhmään eritasoisia oppilaita (Sahlberg,
2002)

Ryhmät tekevät samoja tehtäviä

Keskustella saa vain oman ryhmän
jäsenten kesken → työrauha

21. 
Ryhmän jäsenet tukevat toistensa
oppimista

Kaikkien ryhmän jäsenten tulee tehdä
tehtävät

Ryhmä kerää pisteitä tehtävistä

Palkintona voi olla esimerkiksi kunniakirja
Huomioitavia asioita:

Ryhmien muodostaminen edellyttää
opettajalta hyvää oppilastuntemusta

Tilankäyttö mietittävä tarkkaan

22. Esimerkki
Koekertaus ryhmissä

Jokaiselle ryhmälle annetaan yksi
kappale / aihe kirjasta

Ryhmä laatii kappaleesta kokeen ja
mallivastaukset

Koe annetaan toiselle ryhmälle, joka
vastaa kokeeseen

Opettaja auttaa kysymysten laadinnassa

23. Parityöskentely
Esimerkki

Oppilaat täyttävät sanaristikon pareittain

Opettaja voi tarvittaessa antaa vihjeet joko
suullisesti tai kirjallisesti

Opettaja tarkastaa ristikon vastaussanan

Kaikki pääsevät osallistumaan

Sopii hyvin tunnin alkuun tai loppuun
opitun asian kertaamiseen

24. Parityöskentely
Esimerkki

Opettaja antaa oppilaille ongelman
ratkaistavaksi

Oppilaat etsivät ongelmaan ratkaisun kirjan
tai netin avulla

Parantaa opiskelumotivaatiota, jos
ongelma liittyy oppilaiden mielenkiinnon
kohteisiin

Kehittää tiedonhankinnan taitoja

25. Oppilas apuopettajana
Esimerkki

Nopeasti edistyneet oppilaat auttavat muita

Oppilas opettaa yksin tai parin kanssa
pientä ryhmää (2 – 4 oppilasta)

Oppilaat saavat nopeammin apua, jolloin
tunti käytetään tehokkaammin

Opettaminen auttaa oppilasta
kielentämään uutta asiaa

Oppilas saattaa ymmärtää opettajaa
paremmin, miksi uuden asian oppiminen
tuntuu haastavalta

26. Tarinat

Tarinat tuovat vaihtelua oppitunnille ja
kasvattavat motivaatiota

Tarinoiden aiheet liittyvät oppilaiden
mielenkiinnon kohteisiin

Opettaja voi kertoa tarinan suullisesti tai
antaa sen oppilaille kirjallisesti

Tukena voi käyttää kuvia, videoita,
piirroksia

Oppilaiden tehtävänä on vastata
kysymyksiin kirjallisesti tarinan pohjalta

27. Pelit motivaatiota kasvattamassa
Esimerkki

Alias uusien käsitteiden opetteluun tai
kertaamiseen

Luokka jaetaan esimerkiksi kahteen
ryhmään

Opettaja kirjoittaa käsitteen paperille ja yksi
oppilas vuorollaan selittää sanan muille

Kerätään pisteitä

Nopea toteuttaa esimerkiksi tunnin lopuksi

28. Pelit motivaatiota kasvattamassa
Esimerkki

Oppilaat suunnittelevat opiskeltavaan
aiheeseen liittyvän pelin

Mahdollista tehdä yhteistyössä eri
oppiaineiden kanssa

Opettaja ohjaa työskentelyä, jotta peli liittyy
annettuun aiheeseen ja valmistuu
aikataulun mukaisesti

29. Opetusvideon tekeminen
Esimerkki

Oppilaat kuvaavat opetusvideon esim.
tablet-tietokonetta käyttämällä

Aihetta kannattaa rajata riittävästi

Oppilaat näyttävät videon muulle ryhmälle

Videoita voi käyttää esimerkiksi
koekertauksessa

30. Tehtävien eriyttäminen
Esimerkki

Kun opettaja on opettanut uuden asian,
oppilaat valitsevat kahdesta ryhmästä
(Tomlinson, 2005)

Ryhmä 1: tehdään tehtäviä, joista osa
haastavia

Ryhmä 2: käydään läpi perusteellisesti ainakin
yksi esimerkki lisää ja tämän jälkeen
harjoitellaan perustehtäviä

Jos käytettävissä on koulunkäynninohjaaja,
hän voi työskennellä ensisijaisesti toisen
ryhmän kanssa

31. Aloita tästä
s. 155: 700 - 702
Perustehtävät
703 - 704
Soveltavat
708 - 710
Soveltavat
708 - 709
Haastavat
s. 232: 150 - 152

32. Aku-tehtäviä
Matka Maan keskipisteeseen

Lue sarjakuva läpi

Pohdi, mitä fysiikkaan ja kemiaan liittyviä
käsitteitä siinä esiintyy

Tee aiheesta kirjallinen esitelmä, joka
arvioidaan

Esittele työsi muille

33. Samanaikaisopetus

Luokassa esimerkiksi aineenopettaja sekä
erityisopettaja samanaikaisesti

Molempien opettajien vahvuudet
hyödynnetään (Huhtanen, 2011)

Aineenopettajalla vahvat tiedot opetettavan
aineen sisällöistä

Erityisopettajalla valmiuksia huomioida
oppimisvaikeudet ja tarjota apua
eriyttämisessä

Halu erilaisiin opetuskokeiluihin

34. Lopuksi

Heterogeenisen ryhmän opettaminen tuo
uutta sisältöä omaan työskentelyyn

Kaikkea ei voi tehdä samalla kertaa

Kokeile rohkeasti uusia menetelmiä

Työskentele ennakkoluulottomasti
yhteistyössä muiden kanssa

Nauti pienistä(kin) onnistumisista

35. Kiitos!

36. Lähteet

Opetushallitus. (2010). Perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteiden
muutokset ja täydennykset 2010.

Huhtanen, K. (2011). Tehostettu tuki
perusopetuksessa.

Tomlinson, C.A. (2001). How to
Differentiate Instruction in Mixed-Ability
Classrooms.

Tomlinson, C.A. (2005). Differentiation in
practice. A Resource Guide for
Differentiating Curriculum.

37. 
Sahlberg, P. (2002). Yhteistoiminnallisen
oppimisen käsikirja.

Kauppila, R.A. (2003). Opi ja opeta
tehokkaasti

38. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
Valterin Pedagogisten nettikahviloiden tallenteet ja materiaalit on lisensoitu
Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Ollaan yhteyksissä!
Valterin
Pedagogiset
Nettikahvilat
2015-2016