Tiekartta kiertotalouteen
•0 likes•3,343 views
Report
Share
Download to read offline
Tiekartta kiertotalouteen
More Related Content
What's hot
What's hot(20)
Similar to Tiekartta kiertotalouteen
Similar to Tiekartta kiertotalouteen(20)
Tiekartta kiertotalouteen
- 2. Sisältö • Taustaa • Alueen vahvuudet ja haasteet • Painopiste 1: Kestävä ruokajärjestelmä • Painopiste 2: Tekniset kierrot • Painopiste 3: Liikkuminen ja logistiikka • Painopiste 4: Läpileikkaavat teemat Palveluistaminen Julkiset hankinnat Kemian osaaminen • Jatkotyöskentely
- 3. Taustaa Kiertotalous on talouden malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät. Kiertotaloudessa siirrytään pois vallitsevasta lineaarisesta talousmallista, joka perustuu tuotteiden ja materiaalien kertakäyttöön. Luonnonvarojen jatkuvasti huvetessa kiertotalouteen siirtyminen on kiistaton välttämättömyys. Kiertotalouden suurin arvopotentiaali on uudenlaisessa suunnittelussa, jossa vähemmillä luonnonvaroilla saadaan luotua tarpeisiin vastaavia tuotteita ja palveluita. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran selvityksen (2014) mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle vähintäänkin 1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin. Rooman klubi arvioi, että uusia työpaikkoja syntyisi Suomessa yli 75 000. Alueilla on voitava tunnistaa paitsi suuria kärkiosaamisen alueita, mutta myös niitä toimintoja, jotka ovat vaarassa jäädä katveeseen merkittävyydestään huolimatta. Kiertotalouden kärkimaaksi voidaan nousta ainoastaan, jos kaikilla toimialoilla ja sektoreilla opitaan katsomaan tuotettavia palveluita ja toimintoja uudella tavalla. Digitaalisten sovellusten avulla ja avointa dataa hyödyntäen voidaan ottaa käyttöön yhä uudenlaisia jakamisen muotoja. Kuntien on toimittava proaktiivisina mahdollistajina uusille kiertotaloutta tukeville digitaalisille innovaatioille muun muassa avaamalla aktiivisesti dataa.
- 4. Miksi alueellinen tarkastelu? Varsinais-Suomen alueellinen tiekartta on syntynyt laajasti tunnustetusta tarpeesta koota yhteen alueen osaaminen, vahvuudet ja tarpeet tulevaisuuden kiertotalousyhteiskunnan näkökulmasta. Alueellisella kiertotalouden tiekartalla luodaan askelmerkkejä monipuoliselle ja kiertotalouteen pohjaavalle Varsinais-Suomelle. Tiekartta luo tunnustettavan perustelupohjan teoille ja toimenpiteille, joilla voidaan merkittävästi edistää alueen kiertotaloutta. • Kasvun mahdollisuudet linkittyvät alueellisiin ja paikallisiin voimavaroihin, olosuhteisiin ja edellytyksiin. • Ratkaisut tukevat alueen taloutta ja työllisyyttä eri toimialoilla. • Kiertotalous voi tuoda moneen asiaan lisäarvona myös uudenlaista omavaraisuutta, paikallisuutta ja hajautettua kilpailukykyä. • Elinkeinopoliittisesti kiertotaloudessa on kyse myös kaupunkien ja kuntien houkuttelevuudesta yritysten silmissä . • Vaikka suuret menestystarinat tapatuvat monesti globaaleilla areenoilla on ponnistuslautojen löydyttävä läheltä. Vahvojen kiertotalouteen nojaavien vientituotteiden syntymiseksi tarvitaan kotimaisia referenssialustoja. → Konkreettisen kasvun saavuttamiseksi on tunnistettava alueen olemassa olevia potentiaaleja, niin luonnonvaroja, palveluita, osaamista kuin teollisia sivuvirtojakin.
- 5. Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartassa kohtaavat eri toimialojen ja sidosryhmien kanssa käydyt keskustelut sekä toteutetut selvitykset ja hankkeet. Tiekarttatyön rahoittajina ovat toimineet Sitra, Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto. Työ käynnistettiin osana Sitran ja Turun kaupungin kestävän kehityksen kumppanuutta ja sen vastuullisena toteuttajana on toiminut Valonia. Työ aloitettiin olemassa olevien toimintojen ja julkaisujen yhteen kokoamisella ja analysoinnilla. Tiekartan laadinnan yhteydessä tehtiin yli 20 yritys- ja vaikuttajahaastattelua laajasti eri toimialoilta. Aineisto koottiin ja analysoitiin sekä aloitettiin keskeisten tekijöiden yhteen kokoaminen jatkotoimenpiteiden hahmottelemiseksi. Samanaikaisesti kiertotalouden käynnissä oleville toiminnoille luotiin yhteinen pysyvä sivusto osoitteeseen www.kiertotaloudenvarsinaissuomi.fi Alueellisen tiekartan painopistejaottelu noudattelee Sitran syyskuussa 2016 julkaisemaa valtakunnallista kiertotalouden tiekarttaa ja sen painopisteitä. Varsinais-Suomen osalta keskeisimpiä painopisteitä tarkasteltaessa metsäperäiset kierrot päätettiin jättää pois. Teeman tärkeimmät toiminnot ovat mukana muissa painopisteissä. Tiekarttatyö jatkui julkaisun jälkeen kutsumalla kokoon keskeisiä sidosryhmiä teemakohtaisiin tapaamisiin. Yhteistyössä sidosryhmien kanssa tiekarttaa tarkennettiin ja muokattiin. Tavoitteena on, että yhä useammilla toimijoilla on mahdollisuus ottaa vahvempi rooli alueellisessa kiertotaloustyössä. Tiekartan toteutus
- 6. • tunnistettu alueen keskeisimmät kiertotalouden vahvuudet sekä alueelliset pullonkaulat • nostettu esiin kiertotalouden kasvun kannalta keskeisimmät teemat ja toimenpiteet • nimetty toimenpiteiden etenemisen kannalta merkittävät sidosryhmät • luotu vahva selkänoja tarvittaville vahvoille ja aidossa yhteistyössä toteutettaville kehittämishankkeille • hahmoteltu konkreettisia hankeaihioita, joissa mukana laajasti alueen eri toimijoita • tunnistettu tulevia tutkimustarpeita sekä alueen kiinnostavimpia yrityksiä Tiekarttatyön tuloksena on…
- 7. Kiertotaloutta tukevat strategiat ja tavoitteet Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton ”Suomen tulevaisuus”, tahtotila kiertotalouden edistämiseen (2/2015). Euroopan komission kiertotalouspaketti (12/2015), jolla halutaan edistää Euroopan siirtymistä kiertotalouteen. Kiertotalouspaketissa korostetaan muun muassa tuotesuunnittelun kehittämisen merkitystä kiertotalouteen siirtymisen vauhdittamisessa. Euroopan komission ohjeistus, jolla halutaan auttaa kuluttajia, viranomaisia ja yrittäjiä osallistumaan yhteistyötalouteen (6/2016). Komissio arvioi, että yhteistyötalouden mukaiset liiketoimintamallit voivat lisätä työpaikkoja ja kasvua unionissa merkittävästi. Hallitusohjelman tavoitteen mukaan Suomen tulee olla bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Turun kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Sitran Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025 (9/2016). Suomen edelläkävijyyttä tavoitellaan viiden painopistealueen kautta: 1) kestävä ruokajärjestelmä, 2) metsäperäiset kierrot, 3) tekniset kierrot, 4) liikkuminen ja logistiikka sekä 5) yhteiset toimenpiteet.
- 8. Kiertotalouden vahvuudet ja haasteet VAHVUUDET MAHDOLLISUUDET Matkailun potentiaali Alueiden välisen yhteistyön lisääntyminen Alueen houkuttelevuuden lisääntyminen Kehittyvän maatalouden innovaatiot Pohjoisen kasvukäytävän vahvistuminen Huippuosaajien törmäyttäminen Rakennemuutoksen kerrannaisvaikutusten hyödyntäminen Rakennemuutosalojen jatkokehittäminen Korkeakoulut, tutkimus sekä opiskelija–yritys-yhteistyö Strateginen tahtotila Maatalouden volyymi ja innovatiiviset viljelijät Laaja-alainen yrityskenttä Logistiset yhteydet Eri alojen huippuosaaminen (mm. life science, meri, kemia) Toimijakentän monipuolisuus Vahvasti kehittyvät toimialat Positiivinen rakennemuutos HEIKKOUDET Ajoittain heikko yhteistyö ja päällekkäiset toimet Julkisista hankinnoista puuttuu strateginen ote Maatalouden verkostojen puute Teknisen koulutuksen vähyys Viranomaiskäytäntöjen hitaus Muutospaineiden kuormittamat kunnat Logistisen sijainnin potentiaalia ei täysin ymmärretty Olemassa olevien potentiaalien ja hyvien käytäntöjen unohtuminen
- 9. TEEMA 3 TOTEUTUSTOTEUTUS TEEMA 1 Vahvistettavat kokonaisuudet Toimenpiteet Toimijat PAINOPISTE 1–4 Tiekartassa on neljä painopistettä. Painopisteistä esitellään kolme keskeisintä teemaa. Tiekartan rakenne TEEMA 2 TOTEUTUS Vahvistettavat kokonaisuudet Toimenpiteet Toimijat Vahvistettavat kokonaisuudet Toimenpiteet Toimijat Jokainen teema jakautuu toteutukseen, joka sisältää vahvistettavat kokonaisuudet sekä toimenpiteet ja toimijat.
- 10. 2 TEKNISET KIERROT 1 KESTÄVÄ RUOKAJÄRJESTELMÄ 3 LIIKKUMINEN JA LOGISTIIKKA Painopisteet 4 LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT PALVELUISTAMINEN JULKISET TOIMINNOT KEMIAN OSAAMINEN
- 11. KESTÄVÄ RUOKAJÄRJESTELMÄ Kiertotalouden periaatteisiin nojautuva kestävä ruokajärjestelmä ammentaa innovatiivisista käytännöistä ja uudenlaisista lisäarvotuotteista. Kestävä ruokajärjestelmä perustuu paikallisen ruuan arvostukseen, hävikin vähentämiseen, ruokakulttuurin kehittämiseen, ravinteiden kierron vahvistamiseen, hyvinvoivaan viljelymaahan ja puhtaisiin vesistöihin. Julkinen ruokahuolto linkittää tuottajat, jalostajat ja kuluttajat luoden arvostusta sekä ymmärrystä koko ketjusta. Painopiste 1
- 12. Kestävän ruokajärjestelmän toteutus • Maatalouden innovaatiot: mm. eloperäiset maanparannusaineet, vaihtoehtoiset energiamuodot • Tuotteiden välityspalveluiden kehittäminen • Viljelyinfran varmistaminen • Toimintojen sähköistäminen • Tuottajien tarjousosaaminen • Kestävä kalanviljely MTK Ely-keskus Edelläkävijätilat Livia Smart Chemistry Park Pro Agria Brahea-keskus Kalankasvatus Raisio Oyj Ranku Luke Luke MTK, Pro Agria Brahea-keskus Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Elintarviketeollisuus Julkiset ruokapalvelut Arkea Ravintola-alan toimijat Kunnat Kalan tuottajat Vähittäistavarakaupat Ruoka-apu-toimijat Reko-ringit Bastu-verkosto GS1 John Nurmisen Säätiö Ukipolis Varsinais-Suomen Yrittäjät Korkeakoulut Smart Chemistry Park Lannoite- ja biokaasuyritykset Kuntec, Turku Luke Ely-keskus BSAG Vesiosaamisen verkostot Lannoitevalmistajat Edelläkävijätilat Livia John Nurmisen säätiö Infraisännöinti ja viljelytietojen avaus Hyvien käytäntöjen levittäminen maataloustoimijoille Kemian osaamisen törmäyttäminen tilatasolla, esim. eri sivuvirtojen prosessoinnin ratkaisut Edistyneiden tilojen käytänteiden monistaminen Uusien viljelykasvien käyttöönotto Tuotantoketjun kokonaisuuden taloudellisten vaikutusten tunnistaminen Jalostusasteen kasvattaminen, uudet tuotteet Ruokahävikin kytkeminen avoimen datan alustoihin Ruokahävikkiin liittyvän teknologian kehittäminen Alueen elintarvikesektorin nostaminen ruokahävikin vähentämisen edelläkävijäksi Lähikalahankkeen ja vastaavien projektien jatkaminen ja laajentaminen Lannan määrien ja sijaintien tarkempi tunnistaminen Kierrätyslannoitteiden käyttökohteiden osoittaminen Puhdistamolietteiden logistiikan kehittäminen Kierrätysravinnekokeilut infrarakentamisessa Järviruoko hakkeen korvikkeena Vihannesten kuorijätteen prosessointi ja uudet tuotteet Kuntakohtaisten ravinnetasetarkasteluiden hyödyntäminen Fosforin saostus virtavedestä Viljelijäyhteistyö Teema 1: Viljely Teema 2: Ruoka • Kuljetus- ja välityspalvelut yksityisille ja julkisille toimijoille • Elintarvikkeiden jalostusasteen nostaminen – uudet tuotteet • Ruokahävikin vähentäminen – edelläkävijäasema • Hankintojen kohdentaminen • Kausi- ja lähituotteiden arvostuksen ja tarpeen lisäys • Lannoitevalmistuksen kehittäminen sivuvirroista • Ravinteet infra-rakentamisessa • Viljelytiedon levittäminen • Tilauksen ja tarpeen muodostaminen • Lannan ja lietteiden ravinteiden hyödyntäminen • Tilakoon biokaasuratkaisut VAHVISTETTAVAATOIMIJATTOIMENPITEET Teema 3: Ravinnekierto
- 14. TEKNISET KIERROT Teknisten kiertojen keskiössä on materiaalien ja tuotteiden kestävä käyttö sekä uusiutuvan energian ratkaisut. Keskeistä on materiaalikehitys ja tuotesuunnittelu kaikilla toimialoilla, jotta tuotteiden käyttöikä pitenee ja uudelleenkäyttö elinkaaren eri vaiheissa mahdollistuu. Tilaajaosaamisen kehittäminen on teknisten kiertojen toteutumisen ja yritysten kasvun edellytysten avainkysymys. Painopiste 2
- 15. Teknisten kiertojen toteutus • Keskitetyn ja hajautetun tuotannon optimointi, älykäs energiajärjestelmä • Alueelliset potentiaalit • Alueelliset lämpöverkot hyödyntäjinä • Biokaasu • Hukkalämmön hyödyntäminen • Energian palveluistaminen • Omavaraisuuden lisääminen Energiayhtiöt Kuntien tekninen sektori Valonia Luke Metsäkeskus MTK Korkeakoulut Aurinkoenergiayritykset Hinku-kunnat Meriaura BSAG Kuntec Yritysalueet kokeilualustoina Livia Varsinais-Suomen Yrittäjät Ely-keskus Kunnat Alueellinen uusiomaa- aineshanke Kiertomaa Oy Korkeakoulut Turku Science Park Spark Up Innovaatioalustat Kehittyvät alueet maakunnassa Turun Meriniitty, Skanssi, Itäharju Uusikaupunki Bastu-verkosto IBM Kiinteistöliitto Telaketju Turku LSJH FISS Korkeakoulu-yritys yhteistyö Vierailukeskus Joki Topinpuisto Smart Chemistry Park Bastu-verkosto Turun korjaustelakka Oili Jalonen Terveyskampus Turku Kunnat Kiertomaa Oy Varsinais-Suomen Yrittäjät Uusiutuvan energian investointien edistäminen Aurinkoenergian edistäminen Hukkalämmönpotentiaalien tarkempi selvittäminen ja hyödyntämisen ratkaisut yritysalueilla Meriliikenteen biopolttoaineiden käytön edistäminen Uusiutuvan energian arvoketjujen selvittäminen Tilakoon biokaasutuotannon edistäminen Teknisen alan koulutuksen lisääminen ja vahvistaminen Modulaarisen rakentamisen kehittäminen 3D-tekniikan soveltaminen Tilaajaosaamisen vahvistaminen koulutuksessa Maa-ainespörssi Tilojen monikäytön kokeilut Konkreettiset energiatehokkuuden ratkaisut kaikessa rakentamisessa Alueellinen uusiomaa-aines ja ylijäämämassa -hanke Digitaalisten alustojen hyödyntäminen Erilliskerätyn materiaalin jalostuksen kokeilut (mm. tekstiilit, muovi, huonekalut) Uudet tuotteet esille kaupunkien ja kuntien toimesta, esim. osana vierailukeskushanketta Massojen varastoinnin ratkaisut Laivojen purkukokeilu Sote-sektorin jätteiden synnyn ehkäisy Jakamistalouden ratkaisuiden edistäminen Uusien biokomponenttien kehittäminen Teema 1: Uusiutuva energia Teema 2: Rakentaminen Teema 3: Teolliset symbioosit • Uusiomateriaalit infrarakentamisessa • Rakennusten purkumateriaalit rakentamisessa • Kaavoituksen ja luvituksen ohjaus • Teknisen sektorin tilaajaosaaminen • Kokeilualustat innovaatioille • Brownfield-osaaminen • Tilojen monikäyttöisyys • Kiertotalouden kokonaisvaltainen huomioiminen • Nollajätealue • Opiskelijat ”innovoijina” • Jätemateriaalien (mm. tekstiili ja maatalousmuovi) jalostusratkaisut • Ekosuunnittelu kaikilla toimialoilla • Purkutoiminta • Jakamistalouden ratkaisut • Uudet materiaalit VAHVISTETTAVAATOIMIJATTOIMENPITEET
- 17. LIIKKUMINEN JA LOGISTIIKKA Kiertotalouden periaatteisiin nojautuvan liikennejärjestelmän luominen edellyttää ennakkoluulotonta kehittämistä. Avainasemassa on palveluistaminen, digitaaliset sovellukset sekä uudenlaiset energianlähteet. Varsinais-Suomessa on edellytykset toimia innovatiivisten logistiikkaratkaisuiden kärkialueena keskeisen sijainnin ja vahvan toimijakentän ansiosta. Pohjoisen kasvukäytävän tulee toimia uuden potentiaalin mahdollistajana. Painopiste 3
- 18. Liikkumisen ja logistiikan toteutus • Eri kuljetustarpeiden yhdistäminen • Sähköinen välityspalvelu • Joukkoliikenteen jatkokehitys • Sähköajoneuvojen laajempi edistäminen • Turun MaaS-palveluiden kehittämiseen kytkeytyvät toiminnot • Jakamistalouden ratkaisut Sovelluskehittäjät Föli Matkahuolto Maakunnan liikennöitsijät VR Taksi Yhteiskäyttöpalveluide n tarjoajat (24Rent, Shareit Blox Car) Turun kaupunki Pohjoinen kasvukäytävä -toimijat Freeco Posti, UPS DB Schenker Wiima Logistics Valmet Kuntec Sovelluskehittäjät Taksi Maanviljelijät GS1 Gasum Energiayhtiöt Veturiyritykset Pohjoinen kasvukäytävä toimijat Biokaasun pientuottajat Liikennemäärien ja -suoritteiden selvittäminen Yhteiskäyttö-ajoneuvojen (sis. myös veneet) kysynnän vahvistaminen Paikannuspalvelu-kokeilut Kuljetuspörssikokeilu Maaseutu Maas Julkisen liikenteen sähköistys Kuljetuskokeilut, esim. sote Yritysten logistiikkayhteistyö, esim. yhteisterminaalit Lannan logististen ketjujen selvittäminen Logistiikkakokeilut esim. yritysalueilla Kasvukäytävään liittyvän potentiaalin laaja-alainen selvittäminen Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muovien logistiikan ratkaisut Meripolttoaineet Ajoneuvoliikenteen lataus/tankkauspisteiden verkoston laajentaminen Satamalogistiikan vahvistaminen osana kasvukäytävä- hanketta Biokaasun tuotannon monipuolistaminen ja jakelun laajentaminen kaasun nesteytyksellä Teema 1: Henkilöliikenne Teema 2: Tavarakuljetukset Teema 3: Infra • Sähköinen välityspalvelu • Elintarvikkeiden kuljetusketjut • Kappaletavaran kuljetusten optimointi • Maaseutulogistiikka • Satamalogistiikan kehittäminen • Horisontaalinen logistiikkayhteistyö • Biokaasun liikennekäytön edistäminen • Kaluston jakamispalvelut • Satamalogistiikka • Saavutettavuuden parantaminen VAHVISTETTAVAATOIMIJATTOIMENPITEET
- 20. LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT Neljäntenä painopisteenä on läpileikkaavat teemat, jotka ovat edellytyksenä kokonaisuuden etenemiselle. Esimerkiksi vahva viestintä ja kuluttajien/kuntalaisten osallisuus kaikissa toiminnoissa ovat ehdottomia edellytyksiä alueen nousulle kiertotalouden kärkeen. Läpileikkaavista teemoista tarkemmin on kuvattu palveluistaminen, julkiset toiminnot sekä kemian osaaminen. Painopiste 4
- 21. Korkeakoulut Gasum, Meriaura, Smart Chemistry Park Turku Science Park Läpileikkaavien teemojen toteutus • Avoin yhteinen viestintä ja tiedottaminen • Sähköiset alustat • Muunneltavuus ja tehokas käyttö • Käyttöiän pidentäminen Energiayhtiöt Tuup, Freeco Wolt, Foodora Vint Sovelluskehittäjät Kunnat Kotto Ely ja kunnat Valonia Alueellinen uusiomaa-aineshanke Kiertomaa Oy Yliopistot, korkeakoulut Turku Science Park Bastu, Spark Up Datan avaaminen Uudenlaisten hankintakäytäntöjen soveltaminen (liisaus, vuokraus jne) Sovelluskehittäjien ja ”perinteisten” toimialojen törmäyttäminen Materiaalivirtojen selvittäminen Datan avaaminen Viestintä Osallistavat menetelmät yrityksille, opiskelijoille ja asukkaille Innovatiivisten hankintakäytäntöjen levittäminen ja kokeilut Markkinavuoropuhelun vakiinnuttaminen Tekstiilien jalostuksen kokeilut Yhteistyö maatalouden oppilaitosten kanssa Kiertotalouden ratkaisut life science -toimialalla Metsätalouden sivuvirrat ja uudet materiaalit Teema 1: Palveluistaminen Teema 2: Julkiset toiminnot Teema 3: Kemian osaaminen • Kierrätysravinteet • Tuotantovirtojen arvolisätuotteet, esim. maatalous • Uusiutuvat polttoaineet • Vesien puhdistus • Kiertotalouden kytkeytyminen uusille toimialoille • Uudet materiaalit TOIMIJATTOIMENPITEET • Innovatiiviset hankinnat • Datan avaus • Pilotti- ja referenssikohteiden tarjoaminen • Klustereiden ja verkostojen edistäminen • Korkeakoulu–yritys-yhteistyön hyödyntäminen • Tilaajaosaamisen vahvistaminen • Tekninen sektori edelläkävijänä ja innovaatioiden vauhdittajana • Mitattavuuden ja seurannan kehittäminen • Osallisuuden vahvistaminen VAHVISTETTAVAA
- 22. Saatavuuden varmistaminen - uusiomaa-ainekset - elintarvikkeet tilatuottajilta Kierrätys-/ uusiokäyttökelpoisen loppujakeen varmistaminen - biojäte, purkujäte Kaavoitus ja luvitus mahdollistajana - houkutteleva toimintaympäristö - mahdollistava ja muuttuvaa toimivaa tukeva Toimialojen törmäyttäminen - ruoka- ja kuljetus - ICT ja materiaalimäärät Pientoimijoiden ja PK-yritysten huomiointi - hankintojen kokoluokka Soveltuvat toimitilat ja -alueet - teollisuusalueet Tutkimus- ja ohjauspalvelut Yritysneuvonta Elinkaaren vaikutusten huomiointi Keräys- ja korjausratkaisut toiminnoissa Leasing, vuokraus, yhteiskäyttö - ajoneuvot - laitteistot Kuluttajien valistus - koulut - kunnan toiminnat Sähköisten kokeilualustojen suosiminen - kuljetuspalvelut Vaihtoehtoisten virtojen hyödyntäminen Tilojen monipuolinen hyödyntäminen ja muunneltavuus Kausi- / sesonki- tuotteiden huomiointi Korkeakoulu- yritysyhteistyö Datan avaaminen ”Julkiset hankinnat ja julkisten toimijoiden luoma positiivinen sekä mahdollistava kuva alueesta, luovat kehittyville yrityksille kutsuvan ja kiinnostavan alustan tulla kokeilemaan uusia ratkaisuja.” Kuntayhtiöt kokeilukumppaneinaTilaajaosaaminen, markkinavuoropuhelu Muuttuvien toimintojen uudelleen käytettävyys Julkiset toimintojen rooli kiertotalouden mahdollistajana alkutuotanto materiaalin prosessointi valmistava teollisuus jakelu kauppa yritykseltä yritykselle kuluttaja käyttö
- 23. Tiekartan toimeenpano tapahtuu yhteistyönä Tiekartan toimeenpanon ja jatkotyöskentelyn tavoitteina on nostaa esille kiertotalouden kasvun kannalta keskeisiä avauksia, työstää uusia hankkeita, saada mukaan yhä laajempi joukko toimijoita, käynnistää uusia toimintoja ja luoda uusia kumppanuuksia. Tärkeää on myös alueellisen yhtenäisen kiertotalousviestinnän vahvistaminen. Kiertotalouden alueellinen vahvistaminen tapahtuu laajassa yhteistyössä tiekarttaprosessissa mukana olleiden sekä muiden uusien mukaan tulleiden toimijoiden kesken. Yhteistyön ja teeman edistämisen välineinä toimivat erilaiset yhteiset verkostot, foorumit ja tapahtumat sekä jatkuvasti suunnittelussa olevat uudet yhteishankkeet. Jatkotyöskentelyssä keskitytään entistä vahvemmin myös eri toimijatasojen osallistamiseen mahdollisimman suuren vaikuttavuuden takaamiseksi. Valonia esimerkiksi kouluttaa vuosina 2017-2018 kuntien luottamushenkilöistä kiertotaloutta tukevaan päätöksentekoon. Moni tiekartassa talvella 2017 esiin nostettu teema edistyi jo saman vuoden aikana, esimerkiksi • Rakentamisen kiertotalouteen keskittyvä Bastu-työpajasarja käynnistyi syksyllä 2017 • Kestävän ruokajärjestelmän toimijat ovat tiivistäneet yhteistyötään entisestään ja suunnitelleet sekä käynnistäneet uusia hankkeita • Teollisiin symbiooseihin pohjautuvia kiertotalouskeskuksia kehitetään laajassa valtakunnallisessa yhteistyössä • Sinisen kasvun ja sinisen biotalouden monipuolistumisen vetovastuusta on sovittu Lounaisrannikko-yhteistyön (Loura) kesken • Uusiutuvan energian asioita edistetään uudessa perustetussa alueellisessa yhteistyöryhmässä • Liikkumisen ja logistiikan teemassa kehitetään rinnakkain sekä kestävää kaupunkilogistiikka ja henkilöliikennettä että esimerkiksi maaseudun liikkumisen innovatiivisia ratkaisuja Maakunnassa käynnissä olevia kiertotaloustoimia kerätään osoitteeseen www.kiertotaloudenvarsinaissuomi.fi
- 24. Yhteistyössä:
Editor's Notes
- Alueellisella kiertotalouden tiekartalla luodaan askelmerkkejä monipuoliselle ja kiertotalouteen pohjaavalle Varsinais-Suomelle. Tiekartta luo tunnustettavan perustelupohjan teoille ja toimenpiteille, joilla voidaan merkittävästi edistää alueen kiertotaloutta. Lähtökohdilla tarkoitetaan yhtä lailla niin maantieteellistä sijaintia, teollisuuden rakennetta, maatalouden volyymia, korkeakoulujen määrää kuin esimerkiksi niitä huippuosaamisen aloja, jotka alueella ovat vuosikausia kehittyneet ja vahvistuneet. Esimerkiksi teollisia symbiooseja mietittäessä fyysisillä etäisyyksillä on merkitystä. On mahdollista, että tulevaisuudessa kaupunkien ja teollisuuden jäte- ja sivuvirroista saattaa jopa muodostua luotettavampia materiaalien lähteitä verrattuna esimerkiksi luonnonmalmeihin tai viljeltyihin kuituihin. Esimerkiksi maaseudun energiantarve voitaisiin täyttää paikallisista lähteistä muun muassa elintarviketuotannon sivuvirtoja hyödyntämällä.