Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Valmistavan pk-teollisuuden kasvun tekijät, Tiina Apilo, Henna Sundqvist-Andberg, Minna Halonen, Jouko Myllyoja VTT

595 views

Published on

Ennakointityön tavoitteena oli tunnistaa keinoja luoda kasvua Suomeen sekä muodostaa keskeisten toimijoiden yhteinen näkemys tarvittavista toimen-piteistä tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitetilaksi - tulevaisuusvisio 2030 - muodostui pk-yritysten kasvu kansainvälisiksi menestyjiksi, jotka luovat yhdessä Suomeen talouskasvua ja hyvinvointia.

Published in: Technology
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Valmistavan pk-teollisuuden kasvun tekijät, Tiina Apilo, Henna Sundqvist-Andberg, Minna Halonen, Jouko Myllyoja VTT

  1. 1. VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Älykäs valmistava pk-teollisuus – kasvun tekijät Tiina Apilo, Henna Sundqvist-Andberg, Minna Halonen, Jouko Myllyoja, VTT @AlykasPk
  2. 2. 2 Sisällysluettelo  Tiivistelmä  Menetelmät  Valmistavan pk-teollisuuden kasvun tekijät  Toimenpidesuositukset  Kasvutarinat ja -polut  Osallistujat  Lähteet  Liitteet  Taustamateriaalipoiminnat  Työpajan tuotokset  Asiantuntijahaastatteluiden yhteenvedot
  3. 3. 3 Tiivistelmä Älykäs valmistava pk-teollisuus – kasvun tekijät Ennakointityön tavoitteena oli tunnistaa keinoja luoda kasvua Suomeen sekä muodostaa keskeisten toimijoiden yhteinen näkemys tarvittavista toimen- piteistä tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitetilaksi - tulevaisuusvisio 2030 - muodostui pk-yritysten kasvu kansainvälisiksi menestyjiksi, jotka luovat yhdessä Suomeen talouskasvua ja hyvinvointia. Keskeisiksi muutostarpeiksi nousivat asenteet, ei pelkästään yrittäjien asenteet kasvuun, uuden teknologian omaksumiseen ja kansainvälistymiseen, vaan myös siihen millaisena valmistava teollisuus nähdään alana, työpaikkana ja sijoituskohteena. Alan vetovoimaisuus ja imago vaikuttavat monella tasolla, niin koulutukseen hakeutumiseen kuin t&k-rahoituksen myöntämiseen. Asennemuutosta vaatii myös tuotantokeskeisyydestä asiakasarvon luomiseen siirtyminen. Kuinka muutosta voidaan tukea? Nopeat teknologia-, kv- ja liiketoiminta- mallikokeilut tunnistettiin keinoiksi kasvun polulla. Kasvuun tarvitaan rohkeutta ja kokeilunhalua, oikea- aikaista ja oikeanlaista tukea sekä sparrausta, sopivia kumppaneita ja innostavia esimerkkejä. Monet toimenpiteet ovat toteutettavissa jo nyt; teknologia on pitkälle valmista, kuten teollinen internet, 3d-tulostus, joustava automaatio. Monenlaista tukea kasvuun ja kansainvälistymiseen on saatavilla ja verkostoja on monissa paikoissa muodostumassa. Tiivistetysti tarvittavat kasvun keinot ovat:  rohkeus ajatella isosti,  hieno duuni ja  arvoa asiakkaalle. Toivomme, että tämä työ herättää keskustelua sekä yhdistää pk-yrityksiä ja heidän sparraus- organisaatioitaan miettimään kasvua uusista näkö- kulmista.
  4. 4. 4 Menetelmät kasvun tekijöiden tunnistamiseen Raportit ja selvitykset Asian- tuntija haastattelut Työpajat Kasvuteemojen tunnistaminen Trendit ja ajurit Ehdotetut toimenpidesuositukset Kasvu-kansainvälisyys-verkostot-digitalisaatio Kasvuteemojen tarkentaminen Tulevaisuusvisio 2030 Toimenpiteiden tarve Ylpeä työstä – uskallusta yrittää – ketterästi joustava – digitalisaatio kutistaa kustannuskilpailun – arvo ratkaisee Kasvuteemojen validointi Kasvun tekijöiden ja polkujen hahmottaminen Toimenpidesuosituksien kokoaminen Hieno duuni – rohkeutta ajatella isosti – arvoa asiakkaalle 09-11/2016 11-12/2016 02-03/2017
  5. 5. Valmistavan pk- teollisuuden kasvun tekijät
  6. 6. Trendit Digitalisaatio Globalisaatio Palvelullistuminen Protektionismi ja polarisaatio Keskinäisriippuvuus Resurssitehokkuus Jäljitettävyys Kestävyys ja vastuullisuus Alustatalous Mahdollistajat Teollinen internet Verkostomainen toimintatapa Sukupolvenvaihdokset Joustava automaatio Robotisaatio Kyberturvalisuus Lohkoketjut Materiaaliteknologia Lisätty todellisuus 5G 3D-tulostus Tekoäly HIENO DUUNI ARVOA ASIAKKAALLE ROHKEUS AJATELLA ISOSTI Nykytilan haasteita Globalisaation aiheuttama kustannuspaine Edelleen 2008 seuraukset Vaatimattomat kasvutavoitteet Investointivelka Päämiesvetoisuus Paljon pieniä yksittäisiä yrityksiä Teollisuuden alan julkisuuskuva Kehittämisen laiminlyönti Kasvu kansainvälisiksi menestyjiksi, jotka luovat yhdessä Suomeen talouskasvua ja hyvinvointia
  7. 7. Toimintaympäristön haasteita Globalisaation aiheuttama kustannuspaine Robotisaatio ja työnmurros Teollisuudenalan julkisuuskuva Kehittämisen laiminlyönti, investointivelka, päämiesvetoisuus, 2008 talouden taantuma Digitalisaation ymmärtäminen ja omaksuminen
  8. 8. Mahdollistajat Teollinen internet Verkostomainen toimintatapa Sukupolvenvaihdokset Joustava automaatio Robotisaatio Kyberturvalisuus Lohkoketjut Materiaaliteknologia Lisätty todellisuus 5G 3D-tulostus Tekoäly Kasvu kansainvälisiksi menestyjiksi, jotka luovat yhdessä Suomeen talouskasvua ja hyvinvointia HIENO DUUNI ARVOA ASIAKKAALLE ROHKEUS AJATELLA ISOSTI Trendit Digitalisaatio Globalisaatio Palvelullistuminen Protektionismi ja polarisaatio Keskinäisriippuvuus Resurssitehokkuus Jäljitettävyys Kestävyys ja vastuullisuus Alustatalous Nykytilan haasteita Globalisaation aiheuttama kustannuspaine Edelleen 2008 seuraukset Vaatimattomat kasvutavoitteet Investointivelka Päämiesvetoisuus Paljon pieniä yksittäisiä yrityksiä Teollisuuden alan julkisuuskuva Kehittämisen laiminlyönti
  9. 9. 9 Isosti ajatteleminen tarkoittaa kasvun nälkää, visionäärisyyttä ja riskinottoa. Se käsittää uusien asioiden kokeilua, uudenlaista johtamista ja yhdessä verkostossa tekemistä. Kasvu on mahdollista digitaalisuuden ja kansainvälistymisen kautta, ja vaatii jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Yritys tarvitsee selkeän kasvutavoitteen ja -strategian. Yrittäjän kannattaa käyttää kasvun ja liiketoiminnan uudistamisen sparrausapuna yrityksen hallitusta, tukiorganisaatioita ja vertaisverkostoja. Verkostoissa jaetaan esimerkkejä ja tarinoita kasvun keinoista. Globaali kilpailu ja digitalisaatio haastavat uudistamaan liiketoimintamalleja. Toimintaympäristön, tuotantoketjun ja asiakastarpeen muutokset tapahtuvat nopeasti, mikä edellyttää jatkuvaa hereilläoloa sekä reagointikykyä. Kokeilut soveltuvat digiratkaisujen käyttöönottoon, kansainvälisillä markkinoilla etenemiseen sekä nykyisten tai uusien asiakkaiden kohtaamien ongelmien ratkaisemiseen. Nopeilla kokeiluilla tulee olla myös mahdollisuus epäonnistua (Fail fast), mikä mahdollistaa resurssien uudelleensuuntaamisen ja tehokkaan hyödyntämisen. Ideointi, kokeilut ja epäonnistumisen sietäminen kuuluvat innovatiivisen yrityksen kulttuuriin. Digitaalisaatio mahdollistaa valmistuksen korkean kustannustason maassa edellyttäen kuitenkin siirtymistä osaoptimoinnista koko tuotantoketjun tehostamiseen. 3D-tulostus ja joustava automaatio tekevät pienten sarjojen valmistuksen kilpailukykyiseksi Suomessa myös tulevaisuudessa. Mitä tarkoittaa Rohkeus ajatella isosti kasvun tekijä?
  10. 10. Busineksen uudistaminen Kasvua kansain- välistymisestä Kasvun nälkä ROHKEUS AJATELLA ISOSTI Kasvun tekijät Verkoston tuki Digitalisaatio haltuun Selkeä kasvutavoite Visionäärinen johtaminen Riskinottokyky Vertaisverkostot Kumppani-/toimitusverkostot Sidosryhmät, muut toimijat, rahoittajat Uusien liiketoimintamallien kehittäminen Jatkua haastaminen Nopeat kokeilut Kokeillen eteneminen Tuotantoautomaatio mahdollistajana Rohkeutta toteuttaa investoinnit Pienten askelten eteneminen Yhdessä kumppanien kanssa Arvoverkoston kautta
  11. 11. 11 Alan vetovoima toimii mahdollistavana tekijänä yritysten kehitykselle ja menestykselle. Vetovoimainen ala näyttäytyy ammattiylpeyttä kokevien työtekijöiden ja koulutukseen hakeutuvien nuorten määrässä. Ala houkuttelee sekä yksityisiä että julkisia kasvurahoituksen tarjoajia. Merkityksellinen työ korostuu uusien työntekijäsuku- polvien vaatimuksissa; mahdollisuus toteuttaa itseään, monipuolinen työnkuva, työpaikan innovatiivinen imago ja toimialan yhteiskunnallinen, kestävän kehityksen mukainen toiminta. Tämä tarkoittaa muun muassa vastuuta koko tuotantoketjusta. Perheyrityshenki on pk-yritysten voimavara. Vetovoi- maisten kotimaisten ja ulkomaisten kumppanuus- yritysten kautta pk-yritykset saavat lisää näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Valmistavan teollisuuden työnkuvat uudistuvat digitalisaation, automaation ja robotisaation myötä. Joustava automaatio mahdollistaa ihmisen ja robotin yhteistyön. Osa nykyisistä työtehtävistä katoaa ja osa työsuhteista muuttuu keikkaluontoiseksi projektityöksi, kun taas tietointensiiviset työt ja asiantuntijuus korostuvat. Tulevaisuuden työelämässä ryhmätyö, viestinnällinen osaaminen, kokonaisuuksien hallinta, asiantuntijuuden ja johtajuuden merkitys kasvaa. Pk- yrityksen kansainvälistyessä monikulttuuristen ja kielellisten valmiuksien merkitys korostuu. Pk-yrityksen kasvuun tarvitaan useiden erilaisten osaamisten ja uusien roolien omaksumista. Hyvällä työpaikalla työntekijöille annetaan vastuuta ja työntekijät ottavat vastuuta, mikä edellyttää molemminpuolista luottamusta. Erilaisia henkilökohtaisia urapolkuja tuetaan, mikä osaltaan tarkoittaa koulutukseen ja työssä oppimiseen panostamista. Mestari-kisällitoimintatapa ja oppisopimukset yleistyvät pk-yrityksissä muiden koulutusmuotojen rinnalla. Mitä tarkoittaa Hieno duuni kasvun tekijä?
  12. 12. Reilu meininki HIENO DUUNI Kasvun tekijät Luottamus Yhdessä tekeminen Johtamisen kulttuuri Kiinnostava imago Muuttuva työnkuva Vastuun ottaminen Paras osaaminen Jatkuva kehittäminen Työssäoppiminen Houkuttelee parhaat osaajat Vastuuta ottavat työntekijät Vastuullinen yritys Sektoritason vastuullisuus Ammattimiehestä asiantuntijaksi Automatisaation vaikutus suorittavaan työhön Kansainvälinen urapolku Roolijaot Merkityksellinen työ Innovatiivinen työpaikka Kestävä kotimainen tuotanto Teollisuuden alan vetovoima Viestintä
  13. 13. 13 Arvoverkostot ja ekosysteemit luovat globaalin talouden perustan. Tuotteiden ja palveluiden lisäksi tieto ja osaaminen liikkuvat monensuuntaisesti erilaisissa liiketoiminta- ja vuorovaikutussuhteissa. Asiakasarvon luominen pitää olla menestyvän yrityksen kaiken toiminnan ytimessä. Nopeasti muuttuviin ja eriytyviin asiakastarpeisiin vastataan kustannustehokkaasti uudenlaisella jousta- valla tuotannolla ja massaräätälöinnillä, jolloin pk- yritysten piensarjaosaaminen saa uuden muodon. Toimitusvarmuus ja laaduntuottokyky ovat ehdoton edellytys kansainvälisillä markkinoilla menestymiseen. Parhaaseen asiakasarvon luontiin tarvitaan koneiden, laitteiden ja palveluiden käyttö- ja käyttäjäymmärrystä. Antureilla kerättävä tieto sekä data-analytiikka auttavat käyttötilanteen ymmärtämisessä. Lisäksi tarvitaan tietoa käyttäjäkokemuksesta, jota saadaan havainnoimalla ja jatkuvalla vuoropuhelulla käyttäjien ja asiakkaiden kanssa. Asiakassuuntautuneessa yrityksessä vuorovaikutus asiakkaan kanssa tapahtuu kaikilla tasoilla. Jatkuva yhteistyö ja yhdessä kehittäminen varmistavat, että tuotteet ja palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita. Asiakastarve ohjaa kaikkea toimintaa ja kehittämistä. Tuntemalla hyvin toimintaympäristö ja ennakoimalla asiakkaiden asiakkaiden sekä kilpailijoiden haasteita pystytään tarjoamaan tulevaisuuden haluttuja ratkaisuja. Mitä tarkoittaa Arvoa asiakkaalle kasvun tekijä?
  14. 14. ARVOA ASIAKKAALLE Kasvun tekijät Asiakkuuspolku ajattelu Asiakkaan asemaan eläytyminen Kädet savessa asiakkaan kanssa Käyttäjäymmärrys Käyttökohteen ymmärrys Piilevien tarpeiden tunnistus Koneiden ja laitteiden keräämä data Asiakkaan asiakkaan haasteet Asiakkaan tarpeeseen vastaaminen Tuote- ja teknologiakehitys Tee hyvin se mitä osaat Kilpailevan tarjoaman tuntemus Digitaaliset palvelut Laatu Yhdessä verkostossa Yhteistarjoama Ekosysteeminen liiketoiminta EI tarvitse tehdä kaikkea itse Pienet sarjat Räätälöinti Toimitusvarmuus Skaalautuva tuotanto Asiakasohjautuva tuotanto ja palvelut Parhaat tuotteet Asiakkaan liike- toiminnan tunteminen
  15. 15. Toimenpidesuositukset
  16. 16. 16 Toimenpidesuositukset potentiaalisten kasvukykyisten pk-yritysten tukemiseksi Kaikissa toimintatavoissa ja viestinnässä on huomioitava pk-lähtöisyys eli puhutaan yrittäjien kieltä, huomioidaan arjen kiire sekä alueellisuus Menestystarinat - innostavat yritysten omat esimerkit kasvusta, kansainvälistymisestä ja digitalisaatiosta 1 Teollisuuden alan ja yritysten imagon nostatus2 Koulutuksen päivittäminen – digitalisaatio, työn muutos ja työssäoppiminen 3 Asiakaslähtöiset yhden luukun palvelut ja matchmaking pk-yrityksille 4 Tukea ja rahoitusta nopeille kokeiluille5
  17. 17. 17 Tunnistamisen haaste: Mitkä yritykset ovat potentiaalisia kasvajia? stabiilit potentiaalit parhaat STABIILIT • Ei kasvuhalua • Välttävät riskinottoa ja muutosta • Kohdemarkkinat kotimaassa • Suuri investointi- ja kehittämisvelka POTENTIAALIT • Kasvuedellytykset olemassa • Eivät vielä kasvun polulla • Kyky ja halu kansainvälistyä sekä omaksua digitaalisia ratkaisuja PARHAAT • Rohkeat kasvutavoitteet • Verkottuneita • KV-markkinat hallussa • Digitaalisuus integroitu liiketoimintaan
  18. 18. Busineksen uudistaminen Kasvua kansain- välistymisestä Kasvun nälkä ROHKEUS AJATELLA ISOSTI Toimenpiteet Verkoston tuki Digitalisaatio haltuun Fail fast – kulttuurin luominen ja kokeilujen tukeminen Kansain- välistyminen yhdessä kumppanien kanssa Innostavien kasvutarinoiden jakaminen Vertais- verkostojen rakentaminen Matchmaking konepaja- ja ICT- toimijoiden kanssa
  19. 19. Vertaissparraus johtamisen kehittämisen keinona HIENO DUUNI Valmistavan teollisuuden imagon vahvistaminen ja viestintä Asiantuntijaksi kehittäminen koulutuksen ja työssä oppimiseen kautta Innostava ja vaativa koulutus kaikilla tasoilla Tulevaisuuden työn uudelleen määrittäminen (digitalisaatio ja kasvu) Reilu meininki Kiinnostava imago Muuttuva työnkuva Vastuun ottaminen Paras osaaminen Toimenpiteet
  20. 20. Asiakkaan liike- toiminnan tunteminen Käyttäjäymmärrys Parhaat tuotteet ja palvelut Yhdessä verkostossa Asiakasohjautuva tuotanto Yhteiskehittämisen kulttuurin vahvistaminen Käyttäjädatan ja data-analytiikan omaksuminen liiketoimintaan Digitaalisten palveluiden kehittämiseen apua Liiketoiminta- verkostojen toimijoiden matchmaking Joustavan tuotantoautomaation kehittäminen ja käyttöönotto ARVOA ASIAKKAALLE Toimenpiteet
  21. 21. Kasvutarinat
  22. 22. Olipa hyvä, että tuli lähdettyä sinne vertaisverkoston seminaariin! Olin kyllä aika skeptinen agendan suhteen. En ajatellut peleillä ja tarinoilla olevan mitään tekemistä meidän firman kanssa, mutta taisin olla väärässä. Se keissi varastoinnin pelillistämisestä oli nerokas. Peliteknologian avulla oli lyöty kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Homma oli virtaviivaistettu ja varastointiajat viety minimiin, ja siitä kertyi yritykselle sievoiset kustannussäästöt. Mutta sen lisäksi yksitoikkoisesta trukkirallista oli saatu työntekijöitä motivoiva ”peli”, jossa he keräsivät pisteitä ja palkintoja. Tehokkuus oli mittausten mukaan selvästi kasvanut ja sairauspoissaolot vähentyneet. Otin sen pelifirman tyypin yhteystiedot ylös. Hmm, mitäköhän meidän konepajassa voisi tehdä paremmin pelin kautta? Voisiko sitä integroida uusien työntekijöiden perehdyttämiseen? ..pk-yrittäjän mietteitä digitalisaatioon ja kansainvälistymiseen Tarinoiden kertominen on tietty ikiaikainen juttu, mutta niin vaan oli tarpeen käydä kuulemassa senkin hyödyllisyys ihan seminaarissa saakka ennen kuin sytytti. Tarinoitahan meidän kansainvälistymisprojeki kaipaa selkärangakseen! Ei me onnistuta erottumaan maailmalla tuhannesta muusta samanlaisesta tuotteesta hokemalla ”Made in Finland” ja näyttämällä hienoja käppyröitä siihen päälle. Täytyy kertoa Tarina isolla t:llä mteidän firman tuotteiden alkuperästä ja siitä, miten ne edistävät asiakkaan bisnestä, osaamista ja hyvinvointia. Täytyy vedota kuulijan tunteisiin. Ihmisiähän me kuitenkin ollaan, myös BtoB –myynnissä. Tästä täytyy keskustella myyntiverkoston ensi viikon palaverissa. Pystytäänköhän me ihan itse ”käsikirjoittamaan” tarinat? Taidan kysäistä verkoston muilta jäseniltä, onko heillä kokemusta tarinoista.
  23. 23. Kun ammattikoulusta tulin tälle alalle töihin, en olisi osannut ajatellakaan miten paljon tällainen koneistajan duuni ehtii oman työuran aikana muuttumaan. Eihän me ihan käsipelillä olla koskaan töitä tehty, mutta kyllä nämä nykyajan teollisuusrobotit ja 3D-tulostukset olisivat parikymmentä vuotta sitten kuulostaneet ihan tieteistarinoilta. Niin sitä vaan olen minäkin oppinut käyttämään yhä monimutkaisempia laitteita, kun sellanen on eteen tuotu. Meidän firmassa on kuitenkin aina satsattu henkilöstön koulutukseen ja tiedon jakamiseen. Nyt uusinta uutta on tällainen mentorointi, jossa konkarit ohjaavat nuorempiaan konepajan saloihin ihan kädestä pitäen. Siinä kuulemma välittyy mestarilta kisällille sellasta hiljaista tietoa, jota ei koulun penkiltä eikä ohjekirjoista löydä. Päätin itsekin lähteä mukaan tähän kokeiluun, kun ajattelin että on mukava vahvistaa tätä sosiaalistakin puolta omassa ammattitaidossa. Huomenna tutustun ensimmäiseen kisälliini ja seuraavat puoli vuotta ollaan aika tiiviisti tekemisissä. ..mietteitä automaatiosta ja uudenlaisesta työnkuvasta Vähän jännittää onko minusta sittenkään ammatilliseksi isähahmoksi; riittääkö kärsivällisyys ja osaanko selittää asiat ymmärrettävästi. Onneksi meitä on muitakin aloittavia mestareita, joiden kanssa voi jakaa onnistumisia ja huolenaiheita. Ja on meillä tukitiimikin, joka toimii mestareiden työnohjaajana.
  24. 24. En mä kyllä olis tullut ajatelleeksi mitään metallialaa, jollen olis ite päässyt opo-tunnilla paikan päälle katsomaan, miten niitä hommia tänä päivänä tehdään. Me käytiin yrityksessä, joka valmistaa hervottoman kokoisia hakkureita, tieksä koneita, jotka pilkkoo puuta hakkeeksi, josta sitten tehdään energiaa, sellasta uusiutuvaa energiaa. Yksi tosi rento tyyppi kuljetti meidän porukkaa tehtaalla ja toimistolla. Se kertoi, miten niitä koneita suunnitellaan ja valmistetaan. Se on tosi teknistä hommaa ja vaatii paljon tietotaitoa. Toisaalta töitä tehdään porukalla, ja siellä vaikutti olevan tosi hyvä huumori ja sellainen tasavertainen henki. Työntekijöitä ihan palkitaan siitä, jos ne huomaa jotain epäkohtia työssään ja tekevät aloitteita asioiden kehittämiseksi. ..pohdintaa tulevaisuuden työstä Vierailun jälkeen etsin somesta vähän lisätietoa valmistavasta teollisuudesta. Ei se todellakaan ole sellaista rasvanäppihommaa, mitä alun perin kuvittelin. Itse kun tykkään näprätä tietokoneiden kanssa, mutten niin kauheasti välitä teoriaa lukea, niin tällainen älykäs teollisuus vois olla se mun tulevaisuuden ala.
  25. 25. Kasvupolkuja
  26. 26. ..miten kehittyä tulevaisuuden rohkeaksi pk-yrityksen johtajaksi ? ? ? Pitäisikö visiota rummuttaa? Pitääkö kaikki tehdä itse? Nytkö pitäisi päättää? Mistäs sitä aikaa visiontiin, innostamiseen ja kaikenmaailman verkostoitumiseen oikein revitään? Eihän tässä voi jäädä eläkeikää odottamaan. Päivä kerrallaan odotellaan tilauksia Jatkuvasti käydään asiakkaan kanssa keskustelua siitä mihin maailma on menossa Yrityksen hallitus tukee vision kirkastamisessa ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien etsimisessä Meillä on pitkä kokemus ja paljon osaamista Digitalisaation mahdollisuuksien tunnistamiseen ja liikkeelle lähtöön on saatavilla tukea ja apua Kansainvälisille markkinoille ei tarvitse lähteä yksin, voi mennä muiden yritysten kanssa yhdessä Kateus toisten menestyksestä Muiden yritysten menestystarinat ja kokemukset antavat aihetta pohtia, mikä voi toimia ja milllaisissa tilanteissa Selkeät kasvutavoitteet pakottavat pohtimaan uusia tuotteita, palveluita, liiketoimintamalleja, uusien teknologioiden hyödyntämistä ja markkinoiden laajentamista Kokeilemalla eteneminen sopii hyvin niin uusien liiketoimitamallien kehittämiseen, kansainvälistymiseen kuin digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen Jakamalla omaa visioita ja etsimällä aktiivisesti uusia mahdollisuuksia löytää kumppaneita Ekosysteemisessä liiketoiminnassa keskitytään isoihin tulevaisuuden mahdollisuuksiin nykyisen liiketoiminnan voiton jakamiseen keskittymisen sijaan Vertaisverkostot tarjoavat mahdollisuuden uusien näkökulmien testaamiseen 1 2 3
  27. 27. ..miten tulevaisuudessa ammattilaisesta kasvaa asiantuntija ? ? Millainen työpaikka? Tarvitaanko enää? Miten voisin kehittyä? Olen ylpeä työstäni ja yrityksestämme Vieläköhän uskaltaisi? Vastuullinen yritys huolehtii niin kestävän kehityksen edistämisestä, alueellisesta hyvinvoinnista ja ammatillisesta kehittämisestä Vanha ei voi oppia uutta On palkitsevaa nähdä miten asiakas on tyytyväinen käyttäessään ratkaisuamme Robotit vie kaikki työt Työssä opittu tietotaito ja ymmärrys ovat hyvä pohja digitalisointiin, joka lähtee tekemisen virtaviivaistamisesta Robotisaatio ja automaatio muuttavat tulevaisuuden työnkuvia ja tehtäviä. Niiden avulla tuotantotyötä voidaan tehdä myös täällä korkeamman kustannustason maassa. Jatkuva kehittäminen ja aloitetoiminta antavat mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhön Työssäoppiminen, erilaiset kurssit ja koulutukset tukevat tulevaisuuden taitojen hankkimisessa Nuorempia ohjaamalla opin itsekin ja voin jakaa käytännön osaamista Työnjako ja selkeät roolit helpottavat uudenlaisen työn hahmottamista ja yrityksen kasvun tukemista Nykyisten ammattimiesten lisäksi tarvitaan monia muita ammattilaisia tietotekniikan, liiketoiminnan ja tekniikan kehittämisen, myynnin ja markkinoinnin sekä monelta muulta osa-alueelta Samaa joka päivä Asiakas on yrityksen kaiken tekemisen ja kehittämisen keskiössä Automaatio korvaa yksitoikkoiset työt - tarvitaan uudenlaista asiantuntijuutta 1 2 3
  28. 28. ..miten tulevaisuuden koululainen valitsee valmistavan teollisuuden alakseen.. Kuka nyt teollisuuteen haluaisi? Millaista työtä siellä voisi tehdä? Mitä sinne oikeen pääsee? Nyt kyllä alan panostaa kouluun, jotta pääsen opiskelemaan Haluan merkityksellisen työn Olisi ihan jees matkustaa eri maihin ja tutustua uusiin kulttuureihin Suomessa valmistetaan hienoja tuotteita, joiden hiilijalanjälki on pieni Pk-teollisuus työllistää ja luo hyvinvointia Robotteja ja automaatiota fiksusti hyödyntämällä tuotteita voidaan valmistaa Suomessa kustannuksiltaan kilpailukykyisesti likaista ja meluista Eihän sinne hae kuin ne jotka ei muualle pääse Tekniikkaa voi opiskella kaikilla koulutustasoilla ja oppisopimuksella Pk-yrityksissä tarvitaan moneenlaisia osaajia mm. tuotanto, suunnittelu, myynti, markkinointi, liikkeenjohto, HR.. Hei, ne tarttee mun koodausosaamista Ollaan vain töissä Innovatiivisia työpaikkoja – saa kehittää ja näkee työn lopputuloksen Pk-yrityksissä tehdään yhdessä ja siellä on reilu meininki Opiskelun aikana pääsee tutustumaan oikeaan työhön harjoitustöissä, harjoitteluissa ja hackathoneissa Robotisaatio ja automaatio muuttavat tulevaisuuden työnkuvia ja tehtäviä asiantuntijatyöksi 1 2 3
  29. 29. Osallistujat
  30. 30. 30 Kiitos ennakointityöskentelyyn osallistuneille (keskustelut, haastattelut ja työpajaosallistujat)  Riitta Ahlqvist, Saksalais-Suomalainen kauppakamari  Tapani Ahonen, Ensto Finland Oy  Jonas Burow, Saksalais-Suomalainen kauppakamari  Pyry Grönholm, Prosys PMS Oy  Mikael Haag, VTT  Jaakko Heikonen, Pemamek Oy  Markku Hentula, VTT  Jukka Jalo, Ensto Finland Oy  Laura Juvonen, Teknologiateollisuus ry  Tapio Järvensivu, Varsinais-Suomen ELY-keskus  Kalle Kantola, VTT  Heikki Kinnunen, Jykes Oy  Kim Korhonen, Distence Oy  Veli-Matti Kuisma, Teknologiateollisuus ry  Jaana Mäkikalli, World Trade Center Turku  Ilkka Niemelä, Teknologiateollisuus ry  Tiina Nurmi, Tekes  Katariina Oikarainen, Ukipolis Oy  Petri Paavolainen, Dinolift Oy  Olli Patrikainen, Jykes Oy  Reino Pesonen, Varsinais-Suomen ELY-keskus  Jyrki Poikkimäki, VTT  Sakari Rapakko, Siirtoruuvi Oy  Timo Saalasti, Saalasti Oy  Timo Salmi, VTT  Reijo Smolander, Finpro  Juha Suuronen, Tekes  Eero Toivanen, AEL  Erja Turunen, VTT  Mikko Uuskoski, Beckhoff Automation Oy  Katri Valkokari, VTT  Riikka Virkkunen, VTT  Nina Wessberg, VTT
  31. 31. Lähteet
  32. 32. 32 Lähteet Ailisto H. (toim.), Collin J. (toim.), Juhanko J. (toim.), Mäntylä M. (toim.), Ruutu S. (toim.), Seppälä (toim.), Halén M., Hiekkanen K., Hyytinen K., Kiuru E., Korhonen H., Kääriäinen J., Parviainen P., Talvitie J. (2015) Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 19/2016 Ailisto H. (toim.), Mäntylä M. (toim.), Seppälä (toim.), Collin J., Halén M., Juhanko J., Jurvansuu M., Koivisto R., Kortelainen H., Simons M., Tuominen A., Uusitalo T. (2015) Suomi – Teollisen Internetin Piilaakso. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 4/2015 Ali-Yrkkö J., Rouvinen P. (2015). Suomen Mittelstand – Löytyykö kasvu tästä yritysjoukosta? Etla B270. Taloustieto Ali-Yrkkö J, Rouvinen P., Sinkko P. Tuhkuri J. (2016) Suomi globaaleissa arvoketjuissa. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 11/2016. Etla. Apilo T., Corander H., Huikuri T., Huovinen T., Karhu M., Kauppi T., Kujanpää V., Larkiola J., Linna J., Savinainen T., Sirén M., Toppila R. (2011) Pk-yritysten ruostumattoman teräksen jatkojalostusmahdollisuudet Suomessa. Kemi-Tornion ammatti-korkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportit ja selvitykset 9/2011. Uniprint. Burnström T., Grönlund M., Ranti T. (2015) The role of high-impact SMEs in Finland. Tekes review 328/2015. Castren K., Kortelainen A., Seppälä T. (2016) Rajaresurssien puute hidastaa teollisen internetin alustaekosysteemien syntyä. ETLA raportit 55. Hernesniemi, H. (toim.). (2010). Digitaalinen Suomi 2020: Älykäs tie menestykseen.Teknologiateollisuus. Hernesniemi H., Nikinmaa T. toim. (2009) Koneteollisuuden menestys tarttuu verkostoihin. Alihankkijoista kansainvälisiä sopimusvalmistajia. Sitra ja Teknologiateollisuus ry. Sitra 281. Edita Huovinen P., Rikama S. (2015) Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset. TEM helmikuu Kasvun mekanismeja. Osa 1. Kasvuryhmä. Teknologiateollisuus Lakkala H., Rainio T., Jussila J., Kärkkäinen H., Pirttilä O., Seppänen M., Peltola T. (2015) Teollisuusyrityksen digipolku. Katsaus digitalisaatioon teollisuusyrityksen näkökulmasta. Nikulainen, T., Ali-Yrkkö, J. & Seppälä, T. (2011). Softaa koneisiin! Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden uudistajana. Teknologiateollisuus. Taloustieto. Nurmio A., Turkki T. toim. (2010) Elinvoimainen Suomi -raportti. Sitra. Paasi J., Wessberg N. (2016) For Industry. Menestyvää liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä 2020-luvulla – Neljä skenaariota. VTT Visions 8. Pajarinen M., Rouvinen P., Ylä-Anttila P. (2012) Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kilpailussa. Sitra 297. Taloustieto. Pk-yritysbarometri. Kevät 2016. (2016) Suomen Yrittäjät. Pk-yritysbarometri. Syksy 2016. (2016) Suomen Yrittäjät. Pk-yritysten vienti. Pk-yritysbarometri 2015. (2015) Suomen Yrittäjät. Reid A., Angelis J., Griniece E., Halme K., Regeczi D., Ravet J., Salminen V. (2016) How to improve global competitiveness in Finnish business and industry. Impact study. Tekes review 330/2016. Rikama S. (2015). Pk-yritysten rahoitus. TEM syksy 2015. Strateginen vastuullisuus. 20 esimerkkiä keskisuurista yrityksistä. (2013) Sitra Teollisuus osana elinvoimaista elinkeinorakennetta. Teollisuuden globalit trendit, suomen teollisuuden tilanne ja uudistuvan suomalaisen teollisuuden askelmerkit. (2014) Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Innovaatio 20/2014 Teollisuus uudistuu jo, uudistuuko Suomi? Kasvun manifesti yritysten toimintaympäristön uudistamiseksi. (2014) Elinkeinoelämän keskusliitto. Valkokari K., Salminen J., Rajala A., Koskela M., Kaunisto K., Apilo T. (toim.) (2014) Ekosysteemit ja verkostojen parviäly. Tulevaisuuden liiketoiminnan suuntaviivoja. VTT Technology 152. Yrityskatsaus 2016. Uudistuminen yritysten kasvun vauhdittajana. (2016) Työ- ja elinkeinoministeriö.
  33. 33. Liitteet
  34. 34. Taustamateriaalipoiminnat
  35. 35. • Visio: Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja ja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen. -> Suomen yksiköiden jalostusarvon kasvattaminen (Teollisuus osana elinvoimaista teollisuusrakennetta, TEM 2014) • 2 pääsyytä heikkoon tilaan: Suomessa tehdään tuotteita, joiden globaali kysyntä hiipunut & maailmalla on kysyntää suomalaisyritysten tuotteille, mutta niitä kannattaa tuottaa muualla kuin Suomessa. (Teollisuus osana elinvoimaista teollisuusrakennetta, TEM 2014) • Yritysten toimintaympäristöä pitää muuttaa yritysmyönteisempään suuntaan pitkäjänteisesti (suuri julkinen sektori, korkeat verot sekä joustamaton ja lakkoherkkä työmarkkinajärjestelmä) (Teollisuus uudistuu jo. EK. 2014) • Kilpailu ei tapahdu toimialojen sisällä ja maantieteellisesti vaan toiminnoittain ja työtehtävittäin. Jos loppukokoonpano tapahtuu muualla kuin Suomessa, menetetään helposti myös raaka-aine, osakokoonpanot ja palvelut (Teollisuus uudistuu jo. EK. 2014) • Vahvuuksia: vaativat teolliset prosessit, Suomen raaka-ainerikkaus, ICT perimä -> digitaalisuus (Teollisuus uudistuu jo. EK. 2014) • Vähän keskisuuria (250-1000 mij.), joista voisi kasvaa suuryrityksiä vrt. Mittelstand. 7 suuren veturiyrityksen varassa -> uusien veturien "nostaminen". (Teollisuus osana elinvoimaista teollisuusrakennetta, TEM 2014) • Esimerkiksi nostettu Saksan salaiset menestyjät - hidden champions (Hermann Simon): tyypillistä vahva visiönäärinen omistaja ja moderni johtaminen - Kauppalehti muokkasi suomalaisiin yrityksiin kriteerit (lv yli 5 milj. vähintää puolet vientiä, omalla alallaan Euroopan/maailman johtava) -> 76 yritystä Suomessa (Teollisuus uudistuu jo. EK. 2014) • (Tässä ovat Suomen 76 salaista menestyjää. 12.5.2014. Kauppalehti) • Suomessa on Saksan kaltainen, vaikkakin selvästi ohuempi, Mittelstand-yritysten ryhmä. Se koostuu 51 teollisuusyrityksestä, jotka globaalisti työllistävät 250–499 henkilöä. (Suomen Mittelstand. Etla. 2015) • Elinkeinoelämän yleisten edellytysten paraneminen ja suomalaisen työn kilpailukyvyn kohentaminen tuntuisivat erityisesti suomalaisissa Mittelstand-yrityksissä. Mittelstandin laajentuminen puolestaan tuntuisi melko suoraan ja välittömästi suomalaisten hyvinvoinnissa. (Suomen Mittelstand. Etla. 2015) • Eri maiden ja alueiden erikoistuminen ei tapahdu enää välttämättä toimialoittain tai klustereittain – vaan paljon hienojakoisemmalla tasolla. Monet toimialat ja klusterit ovat hajonneet eri puolille maailmaa arvoketjujen vaiheiksi tai työtehtäviksi. (Suomen Mittelstand. Etla. 2015) • Monet suomalaiset yritykset komponentti- tai järjestelmätoimittajia. Haasteita: suomalaisen tarinan puuttuminen, näköalattomuus, työmarkkinoiden- ja yhteisöjen jäykkyys työtehtävien ja prosssien muuttamisessa, etujärjestetöjen vanhojen rakenteiden ja toimintamallien puolustaminen, johtajuuden puute, tuotekeskeisyys, toimialasidonnaisuus, sektoriajattelua suosiva verotus, lainsäädännön pirstaleisuus ( Suomi –teollisen internetin Piilaakso. 2015) • 76 % Suomen viennistä koostuu välituotteista - osuus suurempi kuin useimmissa muissa maissa. Arvonlisäpohjainen analyysin muuttaa kuvaa Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista ja talouden kansainvälistä riippuvuussuhteista -> Suomen talouskasvu on vahvasti riippuvainen Kiinan ja Yhdysvaltain loppukysynnästä. Runsaat 10 prosenttia Suomen arvonlisäpohjaisesti mitatusta viennistä päätyy lopulta Kiinaan ja lähes saman verran USA:han. EU-28 -maiden yhteenlaskettu loppukysyntä on kuitenkin edelleen näitä yksittäisiä maita merkittävämpi. (Suomi globaaleissa arvoketjuissa. Etla. 2016) • Pk-yritysten kasvu, menestys ja näiden kautta lisääntyvät työpaikat ovat tärkeässä roolissa Suomen kansantaloudessa. Pk-yritykset työllistävät 99,8 % työvoimasta ja pk-sektorin liikevaihto oli 57 % kaikkien yritysten liikevaihdosta (2014). Vaikka pk-yritysten kasvuhalukkuus on kansainvälisen taloustilanteen helpottumisen myötä lähtenyt kasvamaan, vain 9 % pk-yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhaluisia ja 36 % suunnittelee kasvua mahdollisuuksiensa mukaan (Pk-barometri syksy 2016). • Kestävän kehityksen vastuullisuudessa keskisuuret yritykset tarpeeksi ketteriä muutokseen ja niiden suuri määrä tekee muutoksesta vaikuttavan. (Strateginen vastuullisuus. Sitra.2013) • Valmistavan pk-teollisuuden yrityksillä maltilliset kasvuodotukset 61,7%, voimakkaat kasvuodotukset 9,7%, busineksen säilyttäjiä 28%. (VTT:n teettämä tutkimus, elokuu 2015) • Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksistä 7%, eniten teollisuusyrityksissä 12%. Kasvuhakuiset yritykset ovat melko nuoria, suhteellisen lyhyessä ajassa keskisuuriksi kasvaneita, kansainvälisiä markkinoita hakevia tyypillisesti teollisuus tai KIBS -alan yrityksiä. Lähes puolet kyseisistä yrityksistä tavoittelee yli 20 % vuotuista kasvua liikevaihdon kasvua. (Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset. TEM. 2015) • Harva teollisuusyritys näkee digitalisaation kasvumahdollisuutena. Mittelstand-yritykset näkevät muita selvemmin myynnin, markkinoinnin ja jakelun haasteet kasvunsa esteiksi. (Suomen Mittelstand. Etla. 2015) • Kasvuhakuiset yritykset ovat kansainvälisempiä kuin muut pk-yritykset (Yrityskatsaus 2016. TEM) • Valmistavan pk-teollisuuden yrityksillä suoraa kv-toimintaa vähän. Kansainvälisyys näkyy tyypillisesti siten, että päämies vie laitteen tai järjestelmän kv-markkinoille. 35% ei vie itse tai edes päämiehen kautta. 72% pitää pääasiallisena markkinalaueenaan kotimaata ja vain 2,5% tavoite siirtää painopistettä kv-markkinoille. (VTT:n teettämä tutkimus, elokuu 2015) • Veturiyritykset käyttävät globaaleja yrityksiä, joten suomalaisten pk-yritysten entinen jakelutie on poikki -> haaste hankkia itse asiakkaita ulkomailta. (Teollisuus osana elinvoimaista teollisuusrakennetta, TEM 2014) • Kansainvälinen liiketoiminta ei koostu vain viennistä ja tuonnista. Yhä useammin mukana on myös palvelujen tai tavaroiden tuottamista useissa maissa. Mittelstand-yrityksistä puolet valmistaa tuotteita myös Suomen rajojen ulkopuolella. Näitä tehtaita löytyy lähes kaikilta mantereilta – joskin suurin osa sijaitsee Euroopassa (Suomen Mittelstand. Etla. 2015) Taustaa – valmistava teollisuus
  36. 36. • Pk-yritykset kamppailevat arkisten kannattavuuskysymysten parissa, joten ei jää voimavaroja uudistumiseen. Julkisen rahoituksen kannustaminen uudistamiseen kokeilevan innovaatiotoiminnan kautta ja kehittämään erityisesti liiketoiminta ja innovaatio-osaamista ja ekosysteemiehin ja alustoihin. Kasvuyritysten julkisen rahoituksen pääpaino ollut viime vuosina startup-yrityksissä. (Teollisuus osana elinvoimaista teollisuusrakennetta, TEM 2014) • Yritysten rahoitus pankkikeskeistä. (Yrityskatsaus 2016. TEM) • 2/3 pk-yrityksistä investoi pääosin tulorahoituksella (Pk-yritysten rahoitus. TEM 2015) • Pk-yritysaloiteohjelman tavoitteena on edistää pk-yritysten rahoitusta kattamalla osittain luottolaitosten riskiä lainatakauksilla. (Yrittäjät.fi Pk-yrityksille tulossa 400 miljoonaan euroa uutta rahoitusta. 23.9.2016) • Automatiikan ja robotiikan kehitys vapauttaa työvoimaa matalan osaamistason tehtävistä. Big data mahdollistaa uudenlaisia liiketoimintakonsepteja. Tuotantoprosessit muuttuvat esim. 3D- tulostuksen yleistyessä (Teollisuus osana elinvoimaista teollisuusrakennetta, TEM 2014) • Digitalisaatio mahdollistaa teollisen tuottavuusloikan (teollisen vallankumouksen kolmas aalto): resurssitehokkuus, datan analysointi. IoT/Internet of everything tarkoittaa uusia innovaatioita ja asiakaslähtöisyyden parantaminen (Teollisuus uudistuu jo. EK. 2014) • Toimintaympäristön muutokset kasvun mahdollistajina: digitalisaatio, kestävä kehitys ja ympäristövaatimukset, kaupungistuminen, väeston ikääntyminen ja terveydenhuollon vaatimukset, nopea teknologiakehitys ja integraatio (Olis kiva tehdä jotain hemmetin isoa. 2015. Teknologiateollisuus) • Hallitus näkee digitaalisuuden ja teollisen internetin mahdollisuutena luoda työpaikkoja, puitteita uusille investoinneille ja tarjota suomalaisille yrityksille globaalit toimintaedelleytykset Suomesta käsin -> Suomessa tapahtuvan arvonmuodostuksen kasvattaminen ( Suomi –teollisen internetin Piilaakso. 2015) • Digitalisaatio luo alustoja, ansaintamalleja, jakelumalleja ja palvelukonsepteja, joissa asiakasymärrys kasvaa (Yrityskatsaus 2016. TEM) • Avoimuus ja käytettävyys eri digitaalisten alustojen suhteen kasvattavat arvonluontipotentiaalia, mutta heikentävät toisaalta kontrollia ja siten omaa arvonkaappausmahdollisuutta (Rajaresurssien puute. Etla.2016) • Digitalisaation aiheuttama murros on uhka niille, jotka pysyvät liian pitkään vanhoissa toimintatavoissasa, mutta mahdollisuus niille, jotka hyödyntävät uutta teknologiaa kehittämällä asiakkaita kiinnostavaa tarjoamaa, tuottavuutta lisääviä toimintatapoja ja uusia voittoja tuottavia liiketoimintatratkaisuja ja -malleja. "Siinä missä tehtaiden loppukokoonpano "kontrolloi" fyysisten tuotteiden arvoketjuja, alustoista on muodostumassa digitaalisen tulevaisuuden kokoonpanolinjoja, jotka "kontrolloivat" palveluiden arvoketjuja.” ( Suomi –teollisen internetin Piilaakso. 2015) • Noin 7% nykyisistä työpaikoista voidaan Suomessa korvata 20 vuoden kuluessa automatisoimisella. Robotit tuovat tuottavuuden kasvua -> nykyinen tuotanto saadaan aikaan aiempaa vähemmällä työmäärällä. Robotisoituminen synnyttää ihmiselle täysin uusia töitä. Ihmisen valtteina ovat kyky ongelmanratkaisuun ja monimutkaiseen viestintään. Työtehtävät jaetaan uudelleen, kun robotit syrjäyttävät ihmiset rutiinitöistä. Miltei kaikkien ammattien sisältö muuttuu, kun osan tehtävistä tekee robotti ja loput ihminen. (Robotit töihin. Koneet tulivat – mitä tapahtuu työpaikoilla? Eva. 2016) • 2013 Suomen teollisuuden aineettomat investoinnit ylittivät aineelliset investoinnit. Aineeton omaisuus pysyy Suomessa yleisemmin kuin aineellinen omaisuus. Keskeistä aineettomassa tuotannossa on asiakkaiden tarpeiden ja asiakaskokemuksen ymmärtäminen. Erilaiset verkostot ja yritysten ekosysteemit muodostavat ympäristöjä, joissa asiakkaan ymmärtäminen kehittyy. (Yrityskatsaus 2016. TEM) • Arvoverkostot kytkevät alat toisiinsa. Kilpailukykyisen tuotteen tai palvelun takana kilpailukykyinen verkosto. Pk-yrityksille kytkeytyminen eurooppalaisiin alihankintaverkostoihin on mahdollisuus ja suorastaan elinehto. (Teollisuus osana elinvoimaista teollisuusrakennetta, TEM 2014) • Uudet teknologiat mahdollistavat töiden pilkkomisen pieniin osiin ja ulkoistuksiin (Teollisuus uudistuu jo. EK. 2014) • Yrittäjäekosysteemit kasvun ajureina. Uusien startuppien syntyminen ja suuryritysten ja pienten yritysten välinen yhteistyö ovat ekosysteemien uudistumisen ja elinvoimaisuudne kannalta avainasemassa (Yrityskatsaus 2016. TEM) • Yritysten välinen yhteistyö ja liittoutuminen sekä fuusiot ja akvisiot yritysten kasvustrategian ja uudistumisen pilaireita - keinoina muutta nykyisen yrityksen strategiaa, liiketoimintamalleja, organisaatiota ( Suomi –teollisen internetin Piilaakso. 2015) • dynaamiset, globaalit markkinat kiristävät kilpailua. Vanhat, jäykät verkostot eivät menesty. Arvoketjut ovat pilkkoutuneet erillisiksi työtehtäviksi eri yrityksiin ja hajautuneet globaalisti useisiin maihin. Näiden erillisten osaamisten, toimintojen ja toimijoiden yhteen kokoamiseksi ja orkestroimiseksi tarvitaan yritysrajat ylittävää yhteistyötä. Tuotteen tai palvelun elinkaaren vaihe vaikuttaa siihen, millaisten toimijoiden ja verkostojen merkitys korostuu. Ekosysteemisen liiketoiminnan voittajia ovat verkostot, jotka tunnistavat ja ratkaisevat asiakkaan ongelman nopeimmin. Tällöin avainasemassa ovat dynaamista asiakasohjautuvaa liiketoimintaa tukevat verkostot sekä ”pura ja kokoa” -tyyppiset ja itseorganisoitumiseen perustuvat verkostoratkaisut. (Parvi.VTT.2014) • Verkostoparvessa yhteistyötä ohjaa ja siihen imee mukaan pitkälti visio tulevaisuuden entistä isommasta liiketoimintapotentiaalista. (Parvi.VTT.2014) Taustaa – valmistava teollisuus - jatkuu
  37. 37. Työpajan tuotokset
  38. 38. KASVUN TEKIJÄ: HIENO DUUNI Vetovoimainen teollisuuden ala, sijoittajia kiinnostavat yritykset, työntekijöitä innostavat työpaikat, työstään ylpeät yrittäjät, houkutteleva koulutus
  39. 39. KASVUN TEKIJÄ: ROHKEUS AJATELLA ISOSTI
  40. 40. KASVUN TEKIJÄ: ARVOA ASIAKKALLE
  41. 41. Asiantuntijahaastatteluiden yhteenvedot
  42. 42. Kasvun suhteen valmistavan pk-teollisuuden kenttä jakautunut: ne jotka kehittävät toimintaansa ja toimivat kansainvälisillä markkinoilla kasvavat nyt vauhdilla. Toinen iso ryhmä yrityksiä on niitä, joilla on 2008 jälkeen mennyt heikosti. Nämä yritykset eivät ole investoineet uusien liiketoimintojensa kehittämiseen. Kasvunkeinoja  Erikoistuminen tuotteeseen, palveluun, tiettyyn teknologiaan  Teknologian kehittäminen  Palveluliiketoiminnan kehittäminen, digitaaliset palvelut Selkeät kasvusuunnitelmat, konkreettiset kasvuhankkeet ja uusien liiketoimintaideoiden jatkuva pallottelu Kasvuryhmä – uusia asioita uudella tavalla mieluummin kuin nopeammin ja enemmän  törkeä kasvulupaus  konkreettiset kasvuhankkeet Miten kasvuryhmän ideologiaa ja esimerkkejä voisi hyödyntää laajemmin yrityskentässä? Työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen huomiota kiinnittävät kasvavat nopeiten Kasvun pullonkaulat  kasvuhalukkuus  uusien ideoiden, tunnistettujen kasvupolkujen ja uusien markkinoiden tunnistaminen  ihmiset ja osaajat Valmistavan teollisuuden kasvu erilaista kuin startuppien  ei voida ottaa riskiä samalla tavalla  kasvuvauhti investointien takia maltillinen  omaan valmistukseen tukeutuvat eivät voi kasvaa niin nopeasti kuin verkostossa valmistavat Sukupolvenvaihdokset voivat mahdollistaa uuden kasvun. Uudella yrittäjällä voi olla uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen, digitalisaation ja verkostojen hyödyntämiseen. Vanha yrittäjä voi tuntea olevansa kasvulukkona. Miten tehdään sujuvaksi, miten hoidetaan ettei vie investointimahdollisuuksia pitkäksi aikaa. Miten niissä tilanteissa, joissa ei jatkajaa tiedossa? Kasvu
  43. 43. Valmistavan pk-teollisuuden joukossa paljon yrityksiä, joilla ei suoraan kansainvälistä toimintaa, eli vientiä vain päähankkijan kautta. Näiden osalta haaste, miten aloittaa kansainvälistyminen. Toinen iso ryhmä yrityksiä ovat ne, jotka tekevät jonkin verran kansainvälistä kauppaa, ja joilla olisi siinä paljon kehitettävää. Suomen markkinat pienet niiden sijaan kotimarkkinana useimmille pk-yrityksille sopii EU-maat. Eurooppaa ja erityisesti Saksaa on uudelleen alettu pitää askeleena muille markkinoille. Ruotsi edelleen useille myös omatuoteyrityksille tärkeä markkina. Kansainvälistymisessa tärkeää tehdä se määrätietoisesti, siten että tuotteet (sopivuus usealle markkinalle, säädökset..), tuotannon kehittäminen ja myyntiosaaminen tehdään tukemaan kansainvälistymistä. Kansainvälistyminen ei tapahdu hetkessä vaan vaatii paljon työtä erityisesti markkinoiden ja asiakastarpeiden tunnistamiseen. Kansainvälistymistä auttavat  kotimaiset referenssit  yritysryhmänä liiketoiminnan tekeminen – pienet resurssit ja kapea tuotetarjoama  hyvät jälleenmyyntikanavat  sopivan kokoiset asiakkaat – kapasiteetin riittävyys, tasavertainen neuvottelukumppani Kansainvälisten markkinoiden yleisempään selvittämiseen tarjolla tukea ja apua (konsultit ja neuvonantajat). Alakohtainen osaaminen keskeistä ja tähän haasteellisempaa löytää yleisneuvojilta apua. Aikaisemmin kotimaan markkinoilla toimineilla yrityksillä on puutteita myyntimateriaalissa, kielitaidossa ja erilaisten kulttuurien ymmärtämisessä. Usein nämä yritykset aliarvioivat kv-markkinoiden haltuunottoon menevaa aikaa. Kansainvälistymisen kompastuskiviä  aliarvioidaan tarvittavaa työmäärää ja aikaa  tehdään paljon pieniä selvityksiä vielä siinä vaiheessa kun pitäisi edetä kokeiluihin  ei tunneta verkostoja ja kohdemarkkinan liiketomintaekosysteemiä  yritysten välinen keskinäinen kateus estää yhdessä tekemisen Kansainvälisyys
  44. 44. Digitalisaatiosta on ”rummutettu” useilla foorumeilla parin viime vuoden aikana paljon. Valmistavan pk-teollisuuden yritysten digitalisaatiotietoisuudessa on tapahtunut selkeä käänne 2016 aikana. Tätä ennen vain harvat yritykset tunnistivat, että digitalisaatio olisi heille merkittävä asia. Nyt yritykset ovat heränneet laajasti digitalisaation tarpeellisuuteen, mutta vielä ei olla pystytty paljoa konkretisoimaan miten edetä. Julkisuudessa on esitetty myös kysymyksiä, onko nyt liian myöhäistä hypätä mukaan. Haastatellut asiaantuntijatahot vakuuttelivat, että vielä ei ole myöhäistä Suomessa tai vielä kansainvälisestikään, mutta jollei nyt lähde liikkeelle tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet häviävät. Tällä hetkellä tyypillistä on lisätä anturointia ja kerätä tietoa joko omaa tuotekehitystä varten ja tai asiakkaalle. Tiedon liiketoimintamahdollisuuksia mietitään ja kokeillaan. Harvoilla yrityksillä vielä selkeä kuva etenemisestä. Seuraavana poimintoja haastatteluista digitalisaation tilanteesta:  ”viimeisen vuoden aikana [2016] yritykset heränneet digitalisaation tärkeyteen”  ”yritykset menossa kohti digitalisaatiota, 2-3 vuotta hypetetty, nyt mietitään mitä arkipäivän tuotannossa”  ”suomalaisessa pk-sektorissa tilanne varsin vaihteleva”  ”IOT. tulevaisuuden hommaa ja siihen suuntaan ne kyvykkäimmät yritykset on pikkuhiljaa menossa, mut sekään ei näy vielä hirveen paljon tuolla tavallisen yrityksen puheessa”  ”ei olla jäljessä Suomalaisilla on ollut halu olla kokeilemassa kaikkea uutta. Suomalaiset tykkää laitteista ja vempeleistä”  ”digitalisaatiossa ollaan alkumeterillä. Ei maailma ole ihmeellisempi muuallakaan. Suomessa ollaan aika hyvässä vaiheessa vielä. Vaikka Saksan Industry 4.0:sta puhutaan paljon, niin kyllä siellä on tietenkin yrityksiä, jotka ovat hyvinkin pitkällä. Mutta sielä on iso osa yrityksiä, jokta ovat huomattavasti jäljempänä kuin täällä. Mitä nopeammin tietysti lähtee siihen mukaan, niin sen paremmat mahdollisuudet on mennä. Ei pidä lannistua, että olisimme myöhässä, ei missään nimessä”  ”useimmissa alueissa pitää ruveta tekemän, mutta aika harvassa varmasti on vielä peli menetetty”  ”jos ei tulevien vuosien aikana lähde mukaan, niin kyllä sitten peli on menetetty. Ilman että on digitalisaatiossa mukana pitkällä tähtäimellä, niin en nää kilpailukykyä ainakaan kv-markkinoilla” Miten digitalisaatio ymmärretään – poimintoja haastatteluista:  ”puolet yrityksistä ymmärtää digitalisaation toiminnan tehostamisena, toinen puoli teollisena internettinä”  ”yritykset tällä hetkellä panostaa että saavat tietoa - tekevät anturointia, mistä saa teitoa tiettyihin tietokantoihin. Valitettavan pientä osaa tästä tiedosta hyödynnetään”  ”digitalisaatio ei ole itseisarvo vaan se on keino tehdä uudella tavalla ja resursseja säästäen” Digitalisaatio
  45. 45. Digitalisaation avulla uutta liiketoimintaa Digitalisaation avulla pk-yritys voi mennä palveluliiketoiminnan kansainvälisille markkinoille, kun osan asioista voi tehdä etänä esim. ilman globaalia huoltoverkostoa. Tiedon hyödyntämiseen keskittyvät liiketoimintamallit nähdään hyviksi, koska nämä toimijat hyvässä asemassa arvoketjussa. Digitalisaation avulla pystytään ymmärtämään paremmin asiakasta esimerkiksi laitteiden keräämän datan avulla ja hyödyntää tätä tietoa myös tuotekehityksessä. Monelle yritykselle digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia erottua kilpailijoista. Hyvä asiakasymmärrys sekä yrityksen oma historiatieto teknologiasta ja tuotteista tarjoavat hyvät lähtökohdat myös digitalisaatiota hyödyntävien liiketoimintamallien kehittämiseen. Tuotannon digitalisaatio Automaatio vähentää virheitä ja lisää seurattavuutta. Voidaan myös katsoa että yksittäisiä robotteja tärkeämpää on tiedon automaattinen siirtyminen prosessissa. Teollisuuden laitteista tulee jatkossa entistä enemmän plug&play-tyyppisiä. Digitalisaation toteuttaminen Ratkaisut ja työkalut jo olemassa – nyt pitää pystyä tekemään päätöksiä etenemisestä, investoitava tulevaisuuden kilpailukykyyn. Tulevaisuudessa vielä prosessoriteho ja tiedonsiirtokapasiteetti kasvaa ja halpenee samoin tallennustila. Digitalisaatioon sopii hyvin nopeat kokeilut. Kokeilujen avulla löytyy yrityksille ja sen asiakkaille sopivat etenemismallit. Suomalaisten yritysten pitäisi olla etulinjassa kokeiluissa, koska meiltä löytyy tarvittavaa osaamista, eikä ole esimerkiksi isojen kotimaan markkinoiden tai alhaisen kustannustason tuomia höytyjä käytettävissä. Digitalisaatiokumppanien valinta tärkeä, kaikkea ei kannata tehdä itse. ICT-toimittajat Suomessa hyvin tarjontaa digitalisaation eri osa-alueisiin. Useat näistä ICT-toimijoista ovat pieniä hyvin kapeaan tuote- tai palvelualueeseen fokusoituneita yrityksiä. Näille ICT-toimittajille suomalaisten isojen yritysten referenssit välttämättömyys kv-markkinoille. KV-markkinoilla isojen yritysten omat tuotekehitysosastot isoimmat kilpailijat näille fokusoituneille ICT-toimittajille. Digitaaliset alustat tulevaisuuden teollisen valmistuksen markkinapaikkana Teollisuuden digitaaliset alustat vasta kehittymässä. Vielä ei ole standardeja, kuten kuluttajapuolella. Määrittelyssä kannattaa olla mukana – liiketoimintahyödyt suuria, joten kannattaa olla mukana vaikka alustaratkaisut vielä kehittyvät/muuttuvat. Digitalisaatio - jatkuu
  46. 46. Digitalisaation hyödyntämisen esteitä  ei tiedetä mistä löytyy apua ja mistä aloittaa – tarvittaisiin matcmakingiä pk-yritysten ja pk-yritysten arkea ymmärtävien kesken  päättämättömyys kokeiluihin lähtemisessä  kehitysresurssien puute – pk-yrityksessä ei ole välttämättä ketään joka kerkiäisi ja ymmärtäisi digitaalista liiketoimintaa  teollisuudessa paljon iäkkäitä yritysjohtajia, jotka eivät ole opiskelleet työelämänsä aikana, eivätkä näin ymmärrä mistä digitalisaatiossa on kyse  hitaasti edennyt – vielä vain vähän hyviä esimerkkejä uusista liiketoimintamalleista  tuotannon digitalisoinnissa usein isot investoinnit Tukea ja apua digitalisaatioon (haastattelussa esille tulleita):  FIIF Finnish Industrial Internet Forum – mukana teollisuusyrityksiä ja ICT-toimittajia. Sopisi myös pk-yrityksille  Finpron kasvuohjelma  Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan seminaarit, digi hack kiertue (tulossa)  Alueellisten kehittämisyhtiöiden teemaklinikat, yritysryhmätyöpajat  Tekesin Reboot Finland  Diplomi-/opinnäytetyön teettäminen Digitalisaatio - jatkuu
  47. 47. Verkostojen merkitys korostuu pk-yrityksillä kaikissa kehityshaasteissa, niin kansainvälistymisessä kuin digitalisaatiossa. Molempien osalta suomalaisten pk- yritysten tapaa toimia yksin itsenäisesti pidettiin hidastavana tekijänä. Liiketoimintaverkostojen avulla pk-yritykset voivat saada lisää täydentävää osaamista, resursseja ja yhteistyökumppaneita. Haastatteluissa keskityttiin erityisesti vertaisverkostoihin. Vertaisverkostot nähtiin erityisesti tiedon, esimerkkien ja kokemusten vaihdon foorumeiksi. Edelläkävijä pk-yritysten johtajat pitivät vertaisverkostoja myös tärkeänä omien ajatusten testaamisessa. Vertaisverkostoista esille nousivat Kasvuryhmä, KavuOpen, FIIF, teollisen internetin kasvuohjelma, Automaatioseuran toimikunta, kauppakamarien, WTCn jne. jäsenverkostot kuten myös Tekes-projektien ja erilaisten johtamiskoulutusten verkostot. Haastatelluista osa piti vertaisverkostoista, joissa osallistujat olivat samalta toimialalta. Toiset taas arvostivat monipuolisen yritysjoukon esimerkkejä innostavina. Toisten yritysten jakamat esimerkit koetaan innostaviksi. Samalla paljon vertaisverkostojen toimintaan osallistuvat tähdensivät, että suoraan ei voi kopioida, vaan ymmärtää esimerkkien taustat ja soveltaa oman yrityksen tilanteeseen sopivasti. Haasteeksi nähtiin, että yleensä erilaisiin vertaisverkostoihin, foorumeihin ja seminaareihin osallistuvat samat henkilöt, eli on paljon yrittäjiä, jotka jäävät pohtimaan näitä ajatuksia yksinään. Myös vertaisverkostojen toimintaan osallistuvat tunnistivat ajankäyttöhaasteen. He ohjeistivat niitä, jotka eivät vielä osallistu toimintaan, miettimään jokaiseen tilaisuuteen oman agendan siitä mitä hakee juuri tuolloin. Erityisesti vakiintuneille valmistavan teollisuuden pk- yrityksille suunnattuja vertaisverkostoja ja foorumeita ei ole juurikaan tarjolla. Aikaisemmin esimerkiksi Tekesin tämän aihealueen teknologiaohjelmat tarjosivat ajatustenvaihto- ja keskustelufoorumin tuotannollisten yritysten johtajille. Verkostot
  48. 48. Menestys ei ollut varsinainen teema, vaan tämän otsikon alle on poimittu haastatteluista yleisemmin suomalaisen pk-yrityksen menestykseen liittyvät maininnat ja tunnistetut menestymisen esteet. miten ja miksi menestytään  Ajattelutapa ja johtaminen o opiskelijoiden suhtautuminen yrittäjyyteen ja pieniin yrityksiin muuttunut o pienet aloitteet lisäävät työhyvinvointia ja motivaatiota o kaikki ajattelee omilla aivoilla ja kehittää koko ajan o parasta jälkeä syntyy kun saa tehdä sitä mistä on eniten innoissaan o suora johtamistapa  Liiketoiminta o asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen o muutos avaa koko ajan uusia liiketoimintamahdollisuuksia o uusien liiketoiminta-aleuiden etsiminen koko ajan o älyykkäät tuotteet o laatu o portfolion laajentaminen, jotta löytyy lisää elementtejä joilla voi kilpallla o palvelu yhdistettynä tuotteeseen o teollinen internet ja IOT-teknologiat o kansainvälistyminen o hankinta- ja toimitusverkoston kehittäminen  Myynti ja markkinointi o tarina minkä takia tuote ostetaan, kerrotaan miten helpotetaan asiakkaan elämää o asiakkaan kanssa juttelemalla ymmärrys asiakastarpeesta  Tuotanto o lean o automatisoitu o tuotannon tehostaminen menestymisen esteitä  investointien ja kehittämisen pitkäaikainen lykkääminen  kehittämistyötä tekee toimitusjohtaja otona  tuudittautuminen ajatteluun, ettei kilpailua voi tulla toimialan ulkopuolelta  halutaan tehdä ja opetella kaikki itse – ei haluta asiantuntija tms. apua Menestys
  49. 49. Suomalaisen valmistavan pk-teollisuuden menestyminen perustuu monipuoliseen konepajatekniikan, automaation, materiaaliteknologian ja ICT-osaamisen yhdistämiseen. Älykkään tuotannon brändi sisältää suunnittelun, mallinnuksen, simuloinnin ja pitkälle automatisoidun joustavan pienerätuotannon. Pk- teollisuuden yrityskoko on kasvanut voimakkaasti sekä orgaanisen kasvun että yrityskauppojen avulla; keskisuuria ja Mittelstand yrityksiä on paljon. Nämä keskisuuret yritykset toimivat aktiivisesti kansainvälisillä markkinoilla. Omatuoteyritykset ovat rakentaneet vahvoja brändejä yritysmarkkinoille, jossa digitaaliset palvelut ovat merkittävässä roolissa. Valmistukseen erikoistuneet yritykset toimivat globaaleilla valmistuverkostomarkkinoilla usean yrityksen verkostoina ja digitaalisten kauppapaikkojen kautta. Näiden yritysen vahvuus on joustava automaatio, luotettavuus ja laatu. Tulevaisuusvision toteutumista tukevia tunnistettuja asioita haastatteluista • asiakaspolun ja ekosysteemin hahmottaminen • asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen • asiakasymmärrys tekemisen kautta • ei liikaa fokusoitua omaan tekemiseen, jotta huomaa asiakastarpeen • teknologian kehittäminen • teollisen internetin/IoT-osaaminen pk-yrityksissä • tuotantoautomaation lisääminen • työkalut ja menetelmät informaatiovirran hallintaan • valmistavan teollisuuden kiinnostavuuden lisääminen ja profiilin nostaminen • ammattikoulutus tavoittelemisen arvoiseksi, vaatimukset, arvostus • korkeakoulut – opiskelijoiden kiinnostus, KV-huiput • lukiot – pitkän matematiikan suorittavien määrä • työnanatajakuvan parantaminen • valmistuksen kehittämiseen ideoita, ohejistusta, kontakteja, foorumeita • nopea johtaminen • asiakaslähtöinen kulttuuri • nopeat syklit vs. monivuotiset suunnitelmat • asiakkaan tarpeeseen reagoiminen – ei välttämättä tasainen työkuorma • epävarmuuden sieto • avoin johtaminen – myös verkostossa Tulevaisuusvisio 2030 • liiketoiminnan uudistaminen • uusien liiketoimintamallien kehittäminen ja testaaminen koko ajan • palveluliiketoiminnan mahdollisuudet • asiakasarvon argumentointi koko verkostossa ja koko tuotteen elinkaaren ajan • ajattelutavan muutoksia • iloitaan myös muiden menestyksestä • rohkeus nopeaan kasvuun • yritysten tukeminen • yritystukien kohdistaminen pieniin yrityksiin • investointien tukeminen
  50. 50. Haastateltavia pyydettiin lopuksi kertomaan terveisensä valmistavan teollisuuden pk-yrityksille. Terveisissä korostui rohkeus, kokeilut ja verkottuminen. Tässä poimintoja noista terveisistä: • ”ollaan rohkeita, uskotaan itseen, oma tuotanto, ihmiset, järjestelmät kuntoon, että pystytään toimimaan uudessa ympäristössä” • ”rohkeasti kokeilemalla eteenpäin” • ”pitää olla rohkea ja luottaa itseensä” • ”ymmärtäkää asiakkaan liiketoimintaa. Tehkää yhteistyötä muiden yritysten kanssa. Ja uskokaa itseenne” • ”Mikään ei estä löytämästä jotain juttua, mikä on ihan maailman huippuluokkaa, maailman paras ja tuottaa hyvinvointia täällä Suomessa.” • ”mukaan verkostoihin” • ”ei muuta kuin kokeilemaan. Koska se on ensimmäinen askel. Valmista ratkaisua ei koskaan synny heti. Nopeasti pääsee tekemään yhden asian ja sitten sillä pääsee tekemään jo liiketoimintaa” • ”kun vain kokeilee niin siitä oppii ja saa ajatuksia ja sitten konkretisoituu se homma. Seisomalla paikallaan hommat eivät edisty” • ”tuote kuntoon ja sitten se myyjän ammattitaito kuntoon, se joka lähtee sitä tuotetta myymään. Sitten vain rohkeasti vaan lähtee. Ihmisiä ne on siellä muuallakin. Toki tietysti täytyy ottaa niiden alueiden erityispiirteet huomioon ja tehdä kotiläksyt siinä. Mutta jos ei yritä niin ei ainakaan yhtään mitään saa” • ”aina ei tiedä etukäteen mitä etsii. Usein hoksaa kun menee mukaan keskusteluihin” • ”tapahtumat antaa virikkeitä mitä itse voisi tehdä. Toimenpiteet joutuu räätälöimään joka tapauksessa omaan yritykseen sopiviksi” Terveisiä pk-yrityksille
  51. 51. • ”Totta kai nyt toivotaan että kasvetaan hirveästi. Meidän ajuri on tuotannon digitalisoituminen, teollinen internet, kyllä se muuttaa sitä tuotantoa” • ”Meillä on ilman muuta kasvuodotuksia ja kasvupanostuksia ennen kaikkia tehty. Olemme just panostaneet myyntiin lisäresursseihin ..Ja toinen asia sit mihin ollaan panostettu on tuotekehitys. Et saadaan nopeammin uusia tuotteita ulos ja lisättyy vauhtia siihen.” • ”orgaaninen ja epäorgaaninen kasvu, kumppanuudet, myöskin uudet tuotteet tai uusi tuotesegmentti missä vielä ei olla” • ”kasvu on seuraus konkreettisista teoista” • ”jotta kasvuun päästään niin samalla meiän täytyy uusia tuotteita kehittää ja, teknologiaa kehittää eli kyllä Tekes on vahvasti mukana meillä” • ”Pitäis osata vetää kansakuntana sopivasti enemmän kotiinpäin. Päästä eroon semmoisesta, että jos joku menestyy niin se on sit joltain muulta pois vaan ymmärtäis sen että yks menestyy ja moni menestyy.” • ”Kun yrityksellä ikään kuin menee hyvin tai näkee tai jos se alkaa vaikka kotimaasta niin ja se homma menee hyvin niin silloin pitää lähteä kansainvälistymään ja käyttää sitä tulevaa kassavirtaa ja hyvää taloudellista tilannetta siihen et lähtee laajentumaan. Sehän on aika aikaa vievää ja kallista se kansainvälistyminen tietyllä tavalla niin sitä pitää ikään kuin hyvän sään aikana niin pystyä tekemään..” • ”kasvuhankkeiden konkreettisuus ja läpinäkyvyys organisaatiossa.. kasvuhankkeita pohtii sekä operatiivinen organisaatio, ehkä lähinnä sillon operatiivisen toiminnan jatkeina. Ja sitte hallitus ehkä helpommin kokonaan uusina, ehkä jopa kokonaan uusina ehkä liiketoimintana ja toimialoina.. koko firman yhteinen juttu.” • ”kasvuryhmä tavottelee hyvää kasvua. Ja mä oon ite määritelly et se tarkottaa sitä että tehdään uusia asioita uudella tavalla enemmän kun nopeammin ja enemmän kuin samaa kuin ennen.” • ”Kasvuryhmässä opetetaan, että hallituksen ja johtoryhmän pitää koko ajan pallottaa noin 3–5:ttä kasvuhanketta. Ja niist huonoimpia ja tavallaan sillä perusteella että, try often fail fast. Ja niistä pudotellaan huonoimpia pois ja sitten niitä parhaimpia kasvatellaan.” • ”on hyvät jälleenmyyjät ja et heillä on sitten mahdollisesti muita tätäkin bisnestä tukevia tuotteita heidän portfoliossaan. ..Että on semmonen sopiva hyvä keskinäinen riippuvuussuhde.” • ”Siis startupithan kasvaa ihan toisel tavalla kuin kasvuryhmä… me tavotellaan että me oltas tämmösii kestäviä, double digit growereita. Että ei tämmösiä eksponentiaalisesti, räjähtää käsiin. Koska meistä niin moni toimii semmosel alalla jossa esimerkiksi tuotanto vaatii vaikka rahaa esimerkiksi.” • ”Kasvuryhmä, oikeita yrityksiä ja oikeita ihmisiä omilla kasvoilla ja omilla nimillä jotka puhuu toistensa kanssa. Suoraa tietoa ja oikeista asioista puhutaan.” Sitaatteja yrittäjiltä
  52. 52. • ”Valmistavan teollisuuden työnantajamielikuva on huono verrattuna modernimpiin toimialoihin” • ”..olla työssä vaikka sen takia että sun työn seurauksena saadaa aikaan jotain tosi makeeta. Jollon se tosi makeen aikaansaaminen pitää olla se tavoite, sitten se kasvu on seuraus.” • ”..tulevaisuudessa nää millenniaalit, ne ei halua olla töissä muuta kuin hyvissä työpaikois. ..ei enää riitä se et siel on esimerkiksi hyvä palkka.. pomo joka ei huuda.. työpaikan pitää olla järjestetty niin, että työntekijä näkee sille työlle tarkotusta. Että se kokee et siin on jotain järkee mitä se tekee. Et se kokee et se ihmisenä kehittyy siellä, et se pääsee tämmösii osaamiskierteisiin mukaan ja että, et se elää kokonaista elämää.” • ”Älykkään valmistavan pk-teollisuuden pitää tavotella sitä [opiskelijoiden] parhaimmistoa.” • ”me uskotaan että jos kaikki pääsee tekeen sitä mistä ne on eniten innoissaan niin syntyy parasta jälkeä.” • ”..tehtävä on pyrkiä saamaan aikaan osaamiskierteitä ” • ”..työhyvinvointi on se mitä voidaan mitata mut osaaminen on se mikä ratkasee.” • ”työhyvinvointi, ensinnäkin se on jokasen omalla vastuulla.. sun pitää valita oikein se työ mitä sä teet ja sit sun pitää itse tehdä siihen työhön liittyvii alotteita.” • ”Jos haluaa sitä työhyvinvointia ja sitä kautta päästä tätä sisäistä motivaatiota hyödyntään niin se olis tärkeet nimenomaan tehä pienii alotteita. ” • ”Työhyvinvoinnin suurin vihollinen on hienotunteisuus. Koska se hienotunteisuus tekee sen et kissoja ei nosteta pöydälle ja sit asiat ei muutu.” • ”se mitä sä nykyään opiskelet, niin se ei riitä. Niitä osaamiskierteitä pitää sen työelämän aikana saada” • ”Jos se ihminen näkee työlleen jotain tarkotusta, niin siit seuraa että sen intohimo siihen työhön lisääntyy. -> Ja kun se intohimo siihen työhön lisääntyy, -> niin se ammattitaito tai osaaminen paranee. -> Ja sitten sen jälkeen ku se osaaminen paranee niin siitä seuraa yleensä semmosii juttuja että esimerkiksi sen esimies tai asiakas tai joku totee että ”hitto hyvin meni”. ” Sitaatteja yrittäjiltä
  53. 53. • ” asiakkaista me puhutaan meidän partnereista” • ”jotta pystyy kehittämään maailmanluokan tuotteita täytyy ymmärtää asiakastarve, ja sitä ei ymmärrä muuten kuin asiakkaan kanssa juttelemalla eli sitä kautta ollaan hyvin asiakaslähtösiä ja, otetaan huomioon asiakkaan tarpeet eikä vaan rakenneta koneita sen takia että, koneet on hienoja ja teknisiä vaan niillä täytyy pystyä asiakkaalle tuomaan lisäarvoa.” • ”Hyviä lopputuotteita, se on aika tärkee asia suomalaiselle teollisuudelle ja bisnekselle, koska jos on yksinomaan tämmönen alihankkija, niin just tällä Suomen kustannusrakenteella niin se kilpailukyky saattaa olla aika vaikeata” • ”Moderneimmat ja parhaat firmathan näkee kilpailijatkin saman isomman tehtävän toteuttajina.” • ”semmonen palveluliiketoiminta joka perustuu siihen puhtaasti digitalisaatioon niin se on sitten se yhtä pieni osa ku mitä tavallaan meiän konekannasta on varustettu esimerkiksi näillä systeemeillä.” • ”Mehän hirveesti haluttais tehdä huoltosopimuksia. Asiakkaat on siinä ehkä vähän nihkeempiä.” • ”Länsimaissa arvostetaan sitä hyvää palvelua, jos joku pystyy sen tarjoamaan ni siit ollaan valmiita maksamaan. Kannattaa olla rohkea. Meillä on ennen tehty samat asiat mutta ne on ollut palveluksia. Nyt kun niistä on ruvettu pyytämään rahaa, niin ne ovat palveluja.” • ”Me halutaan paremmin ymmärtää, miten sitä meijän laitetta käytetään ja ikään kuin olla vähän edellä ennen asiakasta siinä, että tiedetään enemmän meijän laitteen käytöstä. Datankeruuvaihe siinä on meneillään. Ollaan just semmosessa samassa pisteessä varmaan kuin moni yritys. Ollaan mukana mutta, miten se käännetään tämmöseksi tuottoisaksi liiketoiminnaksi, niin siihen sitten ei ole ihan selkeätä mallia vielä. ” • ” kehitettäessä uusia tuotteita pyritään siihen, että ne sopii monelle markkinalle ja täyttää markkinoiden standardit.” • ”Jollet sä oo jollain poikkeusaloilla niin sä todennäkösesti alat aika lailla kohtaamaan kansainvälisen kilpailun jo Suomen sisällä … saattaa olla pahimmas tapaukses niin että jos sä et vie ulkomaille niin sun on ehkä esimerkiksi vaikeempi tehä riittävää skaalaa, että sä miniatyrisoidut ja sitten nämä ulkomaiset toimijat tulee ja jyrää sut. … • ”uutta liiketoimintaa arvioidaan sen mukaan että onko tämä semmonen, että tämä saman tien toimii suunnilleen koko maailmassa.” Sitaatteja yrittäjiltä
  54. 54. • ”mitä liinimpää ja automatisoidumpaa se tuotanto on niin sitä vähemmän sitten on sitä työvoimakustannusta, ja sitä, ainaki mun näkemyksen saadaan viel parempilaatusta tehokkaammin.. palkkakustannukset alkaa oleen pienempi ja pienempi asia, ja sitten taas se tietyllä tavalla että sen koko homman saa toimimaan on isompi asia. Korkeammin koulutetuilla mutta vähemmillä työntekijöillä tehdään sama asia, kuin mitä ehkä nykyään sitten tehään käsin vielä.” • ”Kyllä menestyvän yrityksen pitäisi pystyä investoimaan ihan itse siihen että ne menestyy tulevaisuudessaki. Jos se lähtee siitä että valtiovalta pakottaa heiät investoimaan, jotta he voi menestyy ni se on vähän, huono juttu. Jotain tukeahan se vaatii.. koulutuksesta ja niiden yrittäjien ja niiden tuotantoyritysten henkisestä puskemisesta parantamaan itseensä ihan oikeesti ja ymmärtämään et ei tää, maailma ei ihan toimi samalla tavalla kuin ennen.” • ”Se nyt on varmaan ihan vaan fakta että Suomessa automaation taso tuotannossa ei nyt ole kovin hyvä” • ”Tiedonkeräämistä ja koitetaan hyödyntää sitä sitten tuotekehityksessä ja ymmärtää sitä koko asiaa paremmin” • ”..automaatio vaatii korkeampaa osaamista ja että sitä osataan hyödyntää. Ja siinäkin Suomella on monessa mielessä ihan älyttömän hyvät systeemit. Softaosaaminen on suomalaisille tosi luontaista. Suomessa on tosi hyviä firmoja tuotantoautomaatioalalla vaikka kuinka paljon.” • ”digitalisaation avulla päästy kilpailijoista ohitse aika vahvasti että meillä on sinänsä ihan hyvä, teknologisesti hyvä tilanne että ollaan varmasti siellä aallonharjalla” • ”3D-printtaus tulee muuttamaan valmistusta. Ja vielä niin että sekin sataa Suomen laariin. 3D-printtaus tekee valmistuksesta yksityisempää ja pienempää sillä tavalla, että massavalmistuksen edut jossain määrin vähenee.” • ”Meille tulee ovela robottisysteemi, jolla me tehdään asioita mitä maailmas on tähän saakka tehty käsin.” • ”jos me nähdään että joku tekee jotain, että joku vaikuttaa fiksulta, niin me katsotaan mitä se tekee ja sitten me tehdään se itse paremmin.” • ”Tällä hetkellähän suurin ongelma on se, että monet asiakkaat kieltää sen tiedon keräämisen. Että ne ei anna meiän lähettää sitä. Mut se voi olla että tämä ottaa aikaa.” • ”Et se kone kertoo sille asiakkaalle että, ”sori baby, nyt ei sun kaverit tee tätä hommaa fiksuimmalla mahollisella tavalla, että anna mun säätää itteäni niin mä toimitan sulle enemmän” Ja me pyritään siihen että asiakkaat maksaisi tästä ominaisuudesta.” Sitaatteja yrittäjiltä digitalisaatiosta
  55. 55. TECHNOLOGY FOR BUSINESS

×