Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Meriklusteri kohti 2020-lukua
Loura-lippulaivaseminaari 2.2.2017
Tapio Karvonen
Turun yliopiston Brahea-keskus/MKK
• Suomen meriklusteriin kuuluu n. 3 000
yritystä
• Meriklusteri = merellisten elinkeinojen
muodostama toiminnallinen ja
ve...
• Suomen meriklusterista on kesällä 2016 valmistunut selvitys ”Suomen meriklusteri kohti
2020-lukua”, joka luo katsauksen ...
 Suomen meriklusterilla on vahvat, globaalit verkostot ja kovatasoinen
projektiosaaminen.
 Liiketoiminta erittäin suhdan...
Tunnusluvut 2014
Mukana luvuissa ovat osakeyhtiömuotoiset yritykset, jotka ovat toimittaneet tilinpäätöstietonsa kaupparek...
Kokonaisliikevaihto toimialoittain
Lounais-Suomessa 2007–2014
2 425
2 630
2 338
1 901
1 616
1 836
2 104
2 272
195
273
255
...
Meriklusteriin liittyvien
yritysten lukumäärä
maakunnassa
1 100
550
110
Yritysten päätoimipaikkojen sijainnin
mukaan
Merik...
Meriklusteri Lounais-Suomessa
Meriteollisuus Lounais-Suomessa
Meriklusterin näkymät
– haasteet ja mahdollisuudet
Mahdollisuudet Uhat
• Tuottavat nichet (mm., risteilyalukset,
arktinen meriteollisuus,
korjausrakentaminen, akkuteknologia...
Liikevaihto tavoittaa pian vuoden 2008 huippulukemat: suurinta kasvu on meriteollisuuden
uudisrakentamisessa telakoilla ja...
• Tarvitaan lisää mm.:
• työnjohtaja- ja projektinjohtokoulutusta
• tilastotieteen ja datan analysointia laivainsinöörien ...
… Kansainvälisistä, vahvoista verkostoista ja tiedon jakamisesta.
… Digitalisaation ja robotisaation tuomasta kustannusteh...
KIITOS!
tapio.karvonen@utu.fi
p. 040 779 9482
Julkaisun pysyvä osoite:
http://urn.fi/URN:ISBN:978‐952‐327‐127‐2
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Meriklusteri kohti 2020-lukua, Tapio Karvonen

152 views

Published on

Loura-lippulaivaseminaari 2017

Published in: Business
  • "Meriosaaminen yhdistää" -työryhmän tehtävänä oli pohtia 1) Miten varmistetaan osaamisen riittävyys alueella? 2) Luoda malli Loura-alueen meriteollisuuden yritysten ja korkeakoulujen yhteiselle start up –kiihdyttämötoiminnalle. 3) Koota yritysvetoinen markkinointikampanja alan koulutusmahdollisuuksien markkinointiin.
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here

Meriklusteri kohti 2020-lukua, Tapio Karvonen

  1. 1. Meriklusteri kohti 2020-lukua Loura-lippulaivaseminaari 2.2.2017 Tapio Karvonen Turun yliopiston Brahea-keskus/MKK
  2. 2. • Suomen meriklusteriin kuuluu n. 3 000 yritystä • Meriklusteri = merellisten elinkeinojen muodostama toiminnallinen ja verkostomainen kokonaisuus • Toimialoja mm. - Meriteollisuus - Varustamot ja muut merenkulkuelinkeinot - Satamat, satamaoperaattorit - Uusiutuva merellinen energia ja merirakentaminen - Julkinen sektori (koulutus, tutkimus, hallinto, merivoimat) Meriklusteri pähkinänkuoressa
  3. 3. • Suomen meriklusterista on kesällä 2016 valmistunut selvitys ”Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua”, joka luo katsauksen meriklusterin tulevaisuudennäkymiin. Taloudellista merkitystä kuvaavat luvut ovat vuodelta 2014. • Selvityksen ovat tehneet yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskus ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Brahea-keskuksen tutkimusryhmän vastuullisena johtajana toimi erikoistutkija Tapio Karvonen Turun yliopistosta. • Hankkeen pääasiallinen rahoitus tuli työ- ja elinkeinoministeriön TEM-Meri-ohjelmasta ja hanketta koordinoi Meriliitto. Hanketta ovat rahoittaneet myös seuraavat toimijat: – Meriteollisuus ry, Merimieseläkekassa, ESL Shipping Ltd, Navidom Oy, Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto, Suomen Satamaliitto ry, Satamien Kehittämisyhdistys, Merenkulun säätiö, DNV GL, Lloyds Register, Loura ja Helsingin kaupunki. Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua
  4. 4.  Suomen meriklusterilla on vahvat, globaalit verkostot ja kovatasoinen projektiosaaminen.  Liiketoiminta erittäin suhdanneherkkää, suuri riippuvuus globaalista markkinatilanteesta.  Liiketoimintaa lähes kaikilla markkinasegmenteillä. Tämä on etu erityisesti taloudellisesti heikompina aikoina, kun liiketoiminta ja riskit jakautuvat usealle eri markkinalle.  Meriklusterin arvonlisäys yhteensä 3,8 mrd. euroa (vuosien 2012–2014 keskiarvo globaalien päämarkkinoiden mukaan). Vertailu: metsäsektorin arvonlisäys 6,7 mrd. euroa.  Julkisen sektorin innovaatiopolitiikalla on suuri merkitys meriklusterin tulevaisuuteen. Meriklusterin erityispiirteitä
  5. 5. Tunnusluvut 2014 Mukana luvuissa ovat osakeyhtiömuotoiset yritykset, jotka ovat toimittaneet tilinpäätöstietonsa kaupparekisteriin. *Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua Turun yliopiston Brahea-keskus ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Koko Suomi Lounais-Suomi Yritysten lukumäärä Merisektorin osuus Yritysten lukumäärä (osuus koko maan luvuista) Merisektorin osuus (osuus koko maan luvuista) Liikevaihto 1 000 € Henkilöstö- määrä Liikevaihto 1 000 € Henkilöstömäärä Meriteollisuus 867 7 850 900 28 600 296 (34 %) 2 272 500 (29 %) 7 650 (27 %) Varustamo- toiminta 252 3 259 400 11 700 66 (26 %) 344 870 (11 %) 990 (9 %) Satama- toiminnot 250 1 318 300 6 500 53 (21 %) 228 260 (17 %) 1 560 (24 %) Muut meriklusteria palvelevat toiminnot 164 286 700 1 700 46 (28 %) 40 960 (14 %) 330 (19 %) Yhteensä 1 533 12 715 300 48 400 461 2 886 590 10 530 Osuus koko maan luvuista 30 % 23 % 22 %
  6. 6. Kokonaisliikevaihto toimialoittain Lounais-Suomessa 2007–2014 2 425 2 630 2 338 1 901 1 616 1 836 2 104 2 272 195 273 255 274 308 341 341 345 125 175 172 119 206 217 240 228 34 47 44 40 33 34 41 41 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Miljoonaa€ Meriteollisuus Varustamotoiminta Satamatoiminnot Muut meriklusteria palvelevat toiminnot *Suomen meriklusteri kohti 2020‐lukua Turun yliopiston Brahea-keskus ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
  7. 7. Meriklusteriin liittyvien yritysten lukumäärä maakunnassa 1 100 550 110 Yritysten päätoimipaikkojen sijainnin mukaan Meriklusterin kattavuus
  8. 8. Meriklusteri Lounais-Suomessa
  9. 9. Meriteollisuus Lounais-Suomessa
  10. 10. Meriklusterin näkymät – haasteet ja mahdollisuudet
  11. 11. Mahdollisuudet Uhat • Tuottavat nichet (mm., risteilyalukset, arktinen meriteollisuus, korjausrakentaminen, akkuteknologia, energiankäytön hybridiratkaisut) • Uudet asiakas- ja tuoteryhmät • Automaatio, sarjatuotanto • Vahva verkosto- ja projektiosaaminen (kilpailuetu Kiinaan verrattuna) • Uusien innovaatioiden käyttöönotto ensimmäisten joukossa • Niukat resurssit koulutukseen ja tuotekehitykseen • Aivovuoto: koulutuksen ja osaamisen häviäminen Suomesta • Poliittinen ja taloudellinen epävakaus • Nurkkakuntaisuus, hitaus • Digitalisaation kärkimaiden joukosta pois putoaminen • Kiinan mahdollinen nousu merkittäväksi risteilijärakentajaksi
  12. 12. Liikevaihto tavoittaa pian vuoden 2008 huippulukemat: suurinta kasvu on meriteollisuuden uudisrakentamisessa telakoilla ja niiden verkostoissa • Ala on kuitenkin edelleen suhdanneherkkä ja riippuvainen globaalista markkinatilanteesta • Arktisen toiminnan riskit toteutumassa (Venäjän epävarmuus, ympäristöriskit) • Risteilijärakentamisessa erinomaiset näkymät 2020-luvulle asti • Laitevalmistajilla haasteena rahtialusrakentamisen heikko globaali markkinatilanne • Meriteollisuudessa uudet kasvualat: merellinen energiantuotanto ja kelluvat rakenteet • Jatkuvaa kasvua tavaramäärien kehityksessä ei enää odotettavissa, mikä heijastuu satamatoimintojen kannattavuuteen. • Varustamoala on tyytyväinen kilpailukykyä parantaneisiin päätöksiin, mm. tonnistoverojärjestelmään, nettopalkkajärjestelmään ja sekamiehityssopimuksiin • Talouden kasvun myötä kuljetuskysyntä kasvaa, mikä heijastuu suoraan varustamoiden rahtihintoihin Julkisen sektorin innovaatiopolitiikalla on suuri merkitys meriklusterin tulevaisuuteen Tulevaisuudennäkymät valoisat
  13. 13. • Tarvitaan lisää mm.: • työnjohtaja- ja projektinjohtokoulutusta • tilastotieteen ja datan analysointia laivainsinöörien koulutuksessa • levyseppähitsaajien koulutusta • siirtymistä teoriapainotteisuudesta harjoitteluihin, jo opintojen alkuvaiheessa • tutkintoa täydentävää erikoiskoulutusta • IT-alan merkitys kasvanut rajusti koko meriklusterissa • Lounais-Suomessa meriteollisuuden lisäksi hyvä kysyntä myös muilla valmistavan teollisuuden aloilla • Osaavista työntekijöistä kova kysyntä • Etenkin insinöörejä ja diplomi-insinöörejä tarvitaan, mutta myös monia muita osaajia • Merenkulkualan koulutuksessa tarvitaan lisää oppilaitosten välistä yhteistyötä Koulutustarpeiden vaihteluun reagoitava nopeasti
  14. 14. … Kansainvälisistä, vahvoista verkostoista ja tiedon jakamisesta. … Digitalisaation ja robotisaation tuomasta kustannustehokkuudesta. … Luottamuksesta suomalaiseen huippuosaamiseen ja toimintatapoihin. … Erikoistumisesta sekä korkean lisäarvon tuotteista ja palveluista. Tulevaisuuden kilpailukyky syntyy…
  15. 15. KIITOS! tapio.karvonen@utu.fi p. 040 779 9482 Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978‐952‐327‐127‐2

×