Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Oikeus apuvälineisiin
Verkkoluento 15.11.2016 klo 18-19
Tervetuloa Tukiliiton verkkoluennolle!
• Aiheena on ”Oikeus apuvälineisiin”
• Luennoitsijoina toimivat lakimies Tanja Sali...
MALIKE on toiminut vuodesta 1997 alkaen osana Kehitysvammaisten
Tukiliitto ry:tä.
Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avus...
Vammainen henkilö tarvitsee
arkensa sujumiseksi sekä
toimintakyvyn ylläpitämiseksi
ja edistämiseksi usein erilaisia apu-
j...
Toimintavälineiden hankinta- ja rahoitusmahdollisuudet:
• Lääkinnällisen kuntoutuksen
apuvälineenä
(terveydenhuoltolaki ja...
1 § 1 MOMENTTI
Apuvälineen käyttöön luovutuksen perusteet
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
lääkinnällisen kuntoutuks...
1 § 2 MOMENTTI
Apuvälineen käyttöön luovutuksen perusteet
• Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä luovutettavien
väline...
2 § 1 MOMENTTI
Apuvälineen tarpeen arviointi
• Apuvälineen tarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti,
oikea-aikaisesti ja yk...
2 § 2 MOMENTTI
Apuvälineen tarpeen arviointi
• Apuvälineen valinta on tehtävä yhteisymmärryksessä
potilaan kanssa ja tarvi...
Huomio!
Korvattaessa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä
ei lain mukaan voi esim. sairaanhoitopiirin
saatavuusperuste...
Apuvälineasiantuntijan tekemän yksilöllisen arvioinnin perusteella
on lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä myönnetty
e...
Laki vammaisuuden perusteella
järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
380/1987
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoitu...
9 § 1 momentti
Taloudelliset tukitoimet
Vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän
yksil...
Asetus vammaisuuden perusteella
järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
759/1987
1 §
Toimintaperiaatteet
Kunnan tulee...
17 §
Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat
välineet, koneet ja laitteet
Korvausta muiden kuin lääkinnäll...
Esimerkkejä vammaispalvelujen myöntämistä toimintavälineistä.
Laki kehitysvammaisten
erityishuollosta 519/1977
2 §
Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat, sen mukaan kuin asetuksell...
Esimerkkejä kehitysvammasta johtuvaan tarpeeseen vastaavista
toimintavälineistä.
Perusopetuslaki 628/1998
31 § 1 momentti
Opetuksen maksuttomuus
Opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaal...
2016 voimaan tulleissa perusopetuksen opetussuunnitelman
perusteissa todetaan mm., että:
• Perusopetusta kehitetään inkluu...
• Opetuksen järjestäjän on huolehdittava oppilaan mahdollisuuksista saada
onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jä...
• Erityisten apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen
tai muuhun fyysiseen tarpeeseen.Se voi ...
Siis:
Opetustoimi on velvollinen järjestämään vammaiselle tai muuta erityistukea
tarvitsevalle oppilaalle maksutta opetuks...
Koulun tulee järjestää oppilaalle maksutta opetuksessa, myös
liikuntatunneilla tarvittavat välineet.
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista
• YK:n vammaissopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöil...
YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista
• Sopimuksen 3 artiklan mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen
sosiaalihuollon, tuom...
Suomen perustuslaki 731/1999
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävä...
16 §
Sivistykselliset oikeudet
Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään
lailla.
J...
• Ensisijaisesti kannattaa pyrkiä neuvottelemaan palvelusta vastuussa olevan ja/tai hänen
esimiehensä kanssa.
• Kirjalline...
Verkkoluento, oikeus apuvälineisiin
Verkkoluento, oikeus apuvälineisiin
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Verkkoluento, oikeus apuvälineisiin

398 views

Published on

Verkkoluennon aiheena on apuvälinelainsäädäntö pähkinänkuoressa. Lainsäädäntöä avataan käytännön esimerkkien avulla.

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Verkkoluento, oikeus apuvälineisiin

  1. 1. Oikeus apuvälineisiin Verkkoluento 15.11.2016 klo 18-19
  2. 2. Tervetuloa Tukiliiton verkkoluennolle! • Aiheena on ”Oikeus apuvälineisiin” • Luennoitsijoina toimivat lakimies Tanja Salisma ja toimintavälineneuvoja Antti Tulasalo • Kysymyksiä voit kirjoittaa viestikenttään. Niitä seuraa luennon aikana koulutussuunnittelija Soile Honkala • Vastaamme kysymyksiin luennon lopuksi • Luentotallenne ja -materiaali löytyvät luennon jälkeen osoitteesta: http://www.kvtl.fi/fi/media/sosiaalinen-media/verkkoluento/tallenteet/ sekä http://www.slideshare.net/Tukiliitto/presentations • Malikkeen verkkosivuilla voit tutustua lakeihin, joiden nojalla vaikeavammaiselle henkilölle voidaan hakea apuvälinettä: http://www.malike.fi/oikeusapuvälineisiin
  3. 3. MALIKE on toiminut vuodesta 1997 alkaen osana Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:tä. Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustus on tarkoitettu vaikeavammaisten ihmisten osallistumisen mahdollisuuksien tukemiseen ilman diagnoosirajoja. MALIKE - matkalle, liikkeelle, keskelle elämää
  4. 4. Vammainen henkilö tarvitsee arkensa sujumiseksi sekä toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi usein erilaisia apu- ja toimintavälineitä. Vammaiselle henkilölle voidaan hakea apuvälinettä useiden eri lakien nojalla. www.malike.fi/oikeusapuvälineisiin
  5. 5. Toimintavälineiden hankinta- ja rahoitusmahdollisuudet: • Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä (terveydenhuoltolaki ja STM:n apuvälineasetus). • Vammaispalvelulain nojalla. • Kehitysvammalain nojalla. • Koulutuslainsäädännön nojalla. • Liikenne- ja tapaturmavakuutuksen nojalla. • Apurahat, lahjoitukset. • Omat keräyskampanjat.
  6. 6. 1 § 1 MOMENTTI Apuvälineen käyttöön luovutuksen perusteet Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta 1363/2011 (apuvälineasetus) • Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä on sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. - Sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään.
  7. 7. 1 § 2 MOMENTTI Apuvälineen käyttöön luovutuksen perusteet • Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä luovutettavien välineiden, laitteiden, tarvikkeiden, tietokoneohjelmien sekä muiden ratkaisujen tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. - edistää potilaan kuntoutumista - tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa - taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.
  8. 8. 2 § 1 MOMENTTI Apuvälineen tarpeen arviointi • Apuvälineen tarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti. Tarpeen arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen toimivuudelle asettamat vaatimukset. – käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti – potilaan toimintakyky, elämäntilanne – elinympäristön apuvälineen toimivuudelle asettamat vaatimukset.
  9. 9. 2 § 2 MOMENTTI Apuvälineen tarpeen arviointi • Apuvälineen valinta on tehtävä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa ja tarvittaessa hänen laillisen edustajansa, läheisensä tai omaisensa kanssa. Ennen apuvälineen valintaa potilaalle on annettava tietoa apuvälineen valintaan liittyvistä vaihtoehdoista ymmärrettävällä tavalla. – valinta yhteisymmärryksessä potilaan kanssa ja – tarvittaessa hänen laillisen edustajansa, läheisensä tai omaisensa kanssa – annettava tietoa apuvälineen valintaan liittyvistä vaihtoehdoista.
  10. 10. Huomio! Korvattaessa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ei lain mukaan voi esim. sairaanhoitopiirin saatavuusperusteissa: • rajata diagnoosin perusteella • rajata vain yhteen välineeseen; esim. jos on tarve molemmille, niin sekä pyörätuoli että rattaat tulisi myöntää • rajata ulkopuolelle tiettyjä välineitä kuten tandempyöriä, koska apuvälineen tarpeen arviointi on aina yksilöllistä. Huom! Ns. hoitotakuu koskee myös apuvälinepalveluita.
  11. 11. Apuvälineasiantuntijan tekemän yksilöllisen arvioinnin perusteella on lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä myönnetty esimerkiksi näitä toimintavälineitä.
  12. 12. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 1 § Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. 3 § Vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve.
  13. 13. 9 § 1 momentti Taloudelliset tukitoimet Vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän yksilöllisen tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisista tukitoimista sekä ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat vamman tai sairauden edellyttämän vaatetuksen tai erityisravinnon hankkimisesta. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman edellyttämät välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan.
  14. 14. Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/1987 1 § Toimintaperiaatteet Kunnan tulee ehkäistä ja poistaa vammaisten henkilöiden toimintamahdollisuuksia rajoittavia esteitä ja haittoja siten, että he voivat toimia yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä. Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan.
  15. 15. 17 § Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Kunta voi myös antaa välineitä, koneita tai laitteita korvauksetta vammaisen henkilön käytettäväksi.
  16. 16. Esimerkkejä vammaispalvelujen myöntämistä toimintavälineistä.
  17. 17. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977 2 § Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat, sen mukaan kuin asetuksella tai tämän lain nojalla muutoin säädetään tai määrätään: 1) tutkimus, joka käsittää erityishuollon yksilöllisen suunnittelun ja toteuttamisen edellyttämät lääketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset selvitykset sekä soveltuvuuskokeet; 2) terveydenhuolto; 3) tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus; 4) työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta; 5) henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen; …
  18. 18. Esimerkkejä kehitysvammasta johtuvaan tarpeeseen vastaavista toimintavälineistä.
  19. 19. Perusopetuslaki 628/1998 31 § 1 momentti Opetuksen maksuttomuus Opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppilaalle maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä 39 §:n nojalla järjestettävät palvelut.
  20. 20. 2016 voimaan tulleissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan mm., että: • Perusopetusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti. Opetuksen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä pidetään huoli. Opetus edistää osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyteen. Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. (Perusopetuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet)
  21. 21. • Opetuksen järjestäjän on huolehdittava oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa sekä tuettava oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. • Opetuksen järjestäjä päättää tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista opetuspalveluista ja erityisistä apuvälineistä. Palveluiden ja apuvälineiden tarve ja määrä arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä hyödyntäen oppilaan ja huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Erityistä tukea saavan oppilaan apuvälineistä päätetään erityisen tuen päätöksessä ja yleistä tai tehostettua tukea saavalle oppilaalle tehdään tarvittavista apuvälineistä erillinen hallintopäätös. • Palveluiden ja apuvälineiden käyttö kuvataan oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa. (Oppimisen ja koulunkäynnin tuki)
  22. 22. • Erityisten apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen.Se voi liittyä myös oppimisen erityistarpeisiin. Oppilaan kanssa työskentelevät perehtyvät riittävästi opetukseen osallistumisen edellyttämien apuvälineiden käyttöön sekä ohjaavat oppilasta ja huoltajaa näiden käytössä yhteistyössä tuen muiden ammattihenkilöiden kanssa. Apuvälineitä käytetään suunnitelmallisesti ja niiden käyttöä ja tarvetta arvioidaan säännöllisesti. • Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä opetukseen osallistumisen edellyttämien palvelujen ja apuvälineiden käytön eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa muita asiantuntijoita. (Oppimisen ja koulunkäynnin tuki)
  23. 23. Siis: Opetustoimi on velvollinen järjestämään vammaiselle tai muuta erityistukea tarvitsevalle oppilaalle maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut, kuten tulkitsemis- ja avustaja-palvelut sekä erityiset koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet. Tällaisia apuvälineitä ovat esimerkiksi erityispulpetit, hissit tai luiskat. Oppilaan henkilökohtaiset lääkinnälliset apuvälineet tulevat terveydenhuollon kautta. Peruskoulun yläasteelta alkaen opiskelussa tarvittavia vaativia opiskelun apuvälineitä voi hakea Kelasta. Myös liikunta on yksi oppiaineista!
  24. 24. Koulun tulee järjestää oppilaalle maksutta opetuksessa, myös liikuntatunneilla tarvittavat välineet.
  25. 25. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista • YK:n vammaissopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, ja se korostaa valtion velvollisuutta toimia oikeuksien edistämiseksi ja takaamiseksi sekä syrjinnän poistamiseksi. Sopimuksen keskeisiä periaatteita ovat yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeus, osallisuus sekä esteettömyys ja saavutettavuus. • Sopimus sisältää artikloita mm. vammaisten lasten oikeuksista (art. 7), esteettömyydestä (art. 9), oikeudesta elämiseen itsenäisesti ja osallisuuteen yhteisössä (art. 19), henkilökohtaisesta liikkumisesta, ml. apuvälineet (art. 20), koulutuksesta (art. 24), kuntoutuksesta (art. 26) sekä osallistumisesta kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa- ajantoimintaan ja urheiluun (art. 30). • Sopimus on ollut voimassa Suomessa lain tasoisena 10.6.2016 lukien. • Suomi raportoi määräajoiin sopimuksen täytäntöönpanoa valvovalle YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle toimistaan sopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi sekä tapahtuneesta kehityksestä. Komitea tutkii myös yksilövalituksia sopimuksen määräysten rikkomisesta.
  26. 26. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista • Sopimuksen 3 artiklan mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. • Vammaisia lapsia koskevassa 23 artiklassa sopimusvaltiot tunnustavat, että henkisesti tai ruumiillisesti vammaisen lapsen tulisi saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä oloissa, jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseluottamusta ja helpottavat lapsen aktiivista osallistumista yhteisönsä toimintaan. • Sopimuksen toimeenpanoa valvovalle YK:n lapsen oikeuksien komitealle on mahdollista tehdä myös yksilövalituksia.
  27. 27. Suomen perustuslaki 731/1999 6 § Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelus- suhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
  28. 28. 16 § Sivistykselliset oikeudet Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu. 19 § Oikeus sosiaaliturvaan Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.  Palveluiden tulisi luoda jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.
  29. 29. • Ensisijaisesti kannattaa pyrkiä neuvottelemaan palvelusta vastuussa olevan ja/tai hänen esimiehensä kanssa. • Kirjallinen muistutus apuvälineyksikön johtajalle; tähän on saatava vastaus kohtuullisessa ajassa, yleensä noin kuukauden sisällä. • Vapaamuotoisesti tai kantelulomakkeella tehtävä kantelu aluehallintovirastoon, Valviraan (kun epäillään, että apuvälinepalvelu on aiheuttanut apuvälineen käyttäjälle vaikean vamman tai menehtymisen) tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. • Jos asiassa on tehty muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös (esim. vammaispalvelulain tai perusopetuslain nojalla), muutoksenhaku päätökseen liitetyn muutoksenhakuosoituksen mukaisesti. • Yhtenä mahdollisuutena esim. tilanteissa, joissa apuvälineestä ei tehdä muutoksenhakukelpoista hallintopäätöstä (esim. lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen osalta): julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta koskevan hallintoriitamenettelyn käynnistäminen hallinto-oikeudessa. • Apua oikeusturva-asioissa voi saada potilas- tai sosiaaliasiamieheltä ja myös esim. järjestöjen neuvontapalveluista. Oikeusturvakeinot apuvälineasioissa

×