Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvulla

911 views

Published on

Esitys Etelä-Pohjanmaan seutujen ja kuntien väestökehityksestä osatekijöittäin vuosina 2000-2015 ja tulevaisuuden mahdollisuudet

Published in: Data & Analytics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvulla

  1. 1. TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki
  2. 2. Sisältö 3 1.Yleistä väestönkehityk- sestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjan- maan väestökehityksestä 3.Mahdollisuudet?
  3. 3. 1. Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa
  4. 4. Aluerakenteen isot muutosvoimat Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys Liikkuvuus Demografinen muutos Eriytyminen, ”kuplat” 1. 2. 3. 4. 5. 6.
  5. 5. 6 Kaikki toimintaympäristön isot muutokset vaikuttavat aluerakenteeseen pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti!
  6. 6. Luonnollinen väestönlisäys Nettomaahan- muutto Kuntien välinen muuttoliike Väestönkehityksen osatekijät  Väestönkehityksen osatekijät:  Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys-kuolleisuus)  Kuntien välinen nettomuutto (tulomuutto-lähtömuutto)  Nettomaahanmuutto (maahanmuutto-maastamuutto)  Suomen väkiluku kasvoi yhteensä noin 133 000 henkilöllä vuosina 2010-2015  Josta nettomaahanmuuton osuus 67,4 % ja  luonnollisen väestönlisäyksen osuus 32,6 %  Historiallinen käänne:  Työikäisten (20-64-vuotiaat) määrä on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2010 alkaen!
  7. 7. Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (317) vuosina 2010-2014 105 luonnollinen väestönlisäys positiivinen 79 kuntien välinen muuttoliike positiivinen 310nettomaahanmuutto positiivinen
  8. 8. Keskimäärin 880 000 muuttoa vuodessa 2010-2015 65,3 %Kuntien sisäisiä muuttoja kunnan osa-alueelta toiselle 30 % Kuntien välisiä muuttoja 4,7 %Maahan- ja maastamuuttoja Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
  9. 9. Alle 35-vuotiaita kaikista kuntien välillä muuttaneista vuosina 2010-2014 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
  10. 10. +2 582 -2 016 +7 804 -2 057 -2 411 -1 175 -2 943 -4 182 -3 198 -1 298-259 -973 -2 097 -1 389 -3 114 +228 -86 +16 244 +2 582 +7 804 -2 016 -86 +228 -3 114 -1 389 -973 -2 057 -2 411 -1 175 -2 943 -3 198 -4 182 -259 -1 298 -2 097 +17 109 +9 556 +4 538 +737 +3 650 +228 +470 +1 805 +2 697 +540 +104 +190 -2 118 -2 439 -1 659 -1 452 -1 455 -1 833 +470 Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain, seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014 Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317) Muuttovoittoa Muuttotappiota Muuttovoittoa Muuttovoittoa Muuttotappiota Muuttotappiota Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016 + 4 + 14 + 79
  11. 11. 2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa 1. Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on vähentynyt: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) muuttovoittoa saanut vain joka kymmenes kunta (18/317). 2. Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajenevalla metro- polialueella, b) suurissa ja keskisuurissa (osa) korkeakoulu- kaupungeissa, c) suurten kaupunkien kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa. Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3 –(seutu)keskuk- sissa ja c) rakennemuutospaikkakunnilla 3. Kasvavien kaupunkiseutujen sisäisen dynamiikan muutos: Keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut 2010-luvun aikana suhteessa aikaisempaan kehitykseen ja kehyskuntien vetovoima vähentynyt. Suhdanneilmiö vai jotain muuta? Lisäksi muuttoliikkeen valikoivuus korostuu alueiden välillä 4. Lisääntynyt maahanmuutto: maahanmuutto on usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä. Maahanmuuton merkitys kasvaa edelleen alueiden väestönkehityksessä työikäisen väestön määrän vähetessä.
  12. 12. 1. VÄESTÖN JA TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ VÄHENEE, VÄESTÖRAKENNE VINOUTUU 2. VEROPOHJA JA OSTOVOIMA HEIKKENEVÄT, RIIPPUVUUS KASVAA 3. YKSITYISIÄ PALVELUITA LOPETETAAN, JULKISIA PALVELUITA KARSITAAN TAI KESKITETÄÄN 4. KUNTATALOUS KRIISIYTYY: VEROT JA MAKSUT NOUSEVAT, MUTTA PALVELUT HEIKKENEVÄT 5. VETOVOIMA JA MAINEKUVA RAPAUTUU, NÄKÖALATTOMUUS 6. ”SELVIYTYMISTAIS- TELU” OLEMASSA OLOSTA KIIHTYY SUPISTUMIS- KEHÄ
  13. 13. Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016 Väestöennuste seuduittain 2015-2035 Väestö kasvaa Väestö vähenee Väestöennuste seuduittain vuosina 2015-2035  Väestöennuste on laskettu seutukun- nittain (70) Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen (2015) mukaan vuosien 2015-2035 väliseksi ajaksi  Väestöennusteen mukaan koko maan väkiluku kasvaa 335 000 henkilöllä seuraavan kahden vuosikymmenen aikana  Väestö kasvaa 24 seudulla ja vähenee 46 seudulla vuosina 2015-2035  Kuuden eniten kasvavan seudun (Hel- singin, Tampereen, Oulun, Turun, Jyväskylän ja Kuopion) väkiluku kasvaa ennusteen mukaan noin 411 000 hen- kilöllä  Seinäjoen väestölisäys +8 422, Järvi- seudun -3017, Kuusiokuntien -3109 ja Suupohjan -2488 253216 54396 17386 14123 41834 8422 29690 11050 4693 4494 3566 3 428 2837 2175 2019 2198 981 937 336 602 353 3 121 -5932 -5852 -5559 -5503 -5268 -5193
  14. 14. 2. Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan väestökehityksestä
  15. 15. Alueen elinvoiman osatekijät Alueen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima Alueen sisäinen elinvoima 16
  16. 16. Aluetalous- dynamiikka Työllisyys- dynamiikka Osaamis- dynamiikka Yritys- dynamiikka Vetovoima- dynamiikka Muu dynamiikka ETELÄ-POHJANMAA N ULKOINEN JA SISÄINEN ELINVOIMA
  17. 17. Etelä-Pohjanmaan väestökehitys osatekijöittäin 1980-2015 -1600 -1400 -1200 -1000 -800 -600 -400 -200 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus NETTOSIIRTOLAISUUS YHTEENSÄ +6.275 HLÖÄ VUOSINA 1980-2015. MUUTTOVOITTOA KOKO AJAN- JAKSON 1980-2015 (POIS LUKIEN VUOSI 2000) KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ -18.317 HLÖÄ VUOSINA 1970-2015. MUUTTOTAPPIOTA YHTÄJAKSOISESTI VUODESTA 1983 ALKAEN LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ +9.423 HLÖÄ VUOSINA 1980-2015. POSITIIVINEN YHTÄ- JAKSOISESTI 1980-1998, JONKA JÄLKEEN VAIHTELUA JA LASKUA Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
  18. 18. -5 64 -31 -58 59 -28 -19 43 69 106 -11 36 173 -43 -147 -159 -1176 -1190 -578 -190 -60 -375 -335 -121 -642 -468 -351 -236 -293 -453 -724 -808 -8 48 151 88 116 116 129 298 286 362 338 433 437 408 309 147 -1300 -1200 -1100 -1000 -900 -800 -700 -600 -500 -400 -300 -200 -100 0 100 200 300 400 500 600 700 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Etelä-Pohjanmaan väestökehitys osatekijöittäin 2000-2015 Luonnollinen väestönlisäys +49 Kuntien väli- nen netto- muutto - 8000 Nettosiirto- laisuus + 3658 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
  19. 19. -200 -150 -100 -50 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Järviseudun Kuusiokuntien Seinäjoen Suupohjan Etelä-Pohjanmaan luonnollinen väestönlisäys seuduittain 2000-2015 LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS Järviseudun - 965 Kuusiokuntien - 990 Seinäjoen + 3 409 Suupohjan - 1 405 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
  20. 20. -550 -500 -450 -400 -350 -300 -250 -200 -150 -100 -50 0 50 100 150 200 250 300 350 400 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Järviseudun Kuusiokuntien Seinäjoen Suupohjan Etelä-Pohjanmaan kuntien välinen nettomuutto seuduittain 2000-2015 KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO: Järviseudun - 3 859 Kuusiokuntien - 2 430 Seinäjoen + 735 Suupohjan - 2 446 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
  21. 21. -40 -20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300 320 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Järviseudun Kuusiokuntien Seinäjoen Suupohjan Etelä-Pohjanmaan nettosiirtolaisuus seuduittain 2000-2015 NETTOSIIRTOLAISUUS: Järviseudun + 632 Kuusiokuntien + 243 Seinäjoen + 2 361 Suupohjan + 422 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
  22. 22. Uusimaa 21 % Varsinais-Suomi 5 % Satakunta 5 % Kanta-Häme 2 % Pirkanmaa 19 % Päijät-Häme 2 % Kymenlaakso 1 % Etelä-Karjala 1 % Etelä-Savo 1 % Pohjois-Karjala 2 % Pohjois-Savo 1 % Keski-Suomi 10 % Pohjanmaa 16 % Keski-Pohjanmaa 4 % Pohjois-Pohjanmaa 7 % Kainuu 1 % Lappi 2 % Ahvenanmaa 0 % Etelä-Pohjanmaan lähtömuutot maakunnittain vuosina 2000-2014 (n=65 779) Lähde: Tilastokeskus, muuton suunnat maakunnittain
  23. 23. Uusimaa 20 % Varsinais-Suomi 5 % Satakunta 6 % Kanta-Häme 2 % Pirkanmaa 16 % Päijät- Häme 2 % Kymenlaakso 1 % Etelä-Savo 1 % Etelä- Karjala 1 % Pohjois-Savo 3 % Pohjois-Karjala 1 % Keski-Suomi 9 % Pohjanmaa 18 % Keski-Pohjanmaa 5 % Pohjois-Pohjanmaa 8 % Kainuu 1 % Lappi 3 % Ahvenanmaa 0 % Etelä-Pohjanmaan tulomuutot maakunnittain vuosina 2000-2014 (n=58 587) Lähde: Tilastokeskus, muuton suunnat maakunnittain
  24. 24. Kunta Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Väestönlisäys Väestömuutos % Alajärvi -41 -1875 320 -1596 -13,9 Alavus -238 -1023 102 -1159 -8,8 Evijärvi -150 -483 88 -545 -17,8 Ilmajoki 214 251 131 596 5,0 Isojoki -427 -254 62 -619 -23,0 Karijoki -255 -208 24 -439 -24,9 Kauhajoki -244 -1184 280 -1148 -7,7 Kauhava -497 -2357 426 -2428 -12,8 Kuortane -352 -528 69 -811 -18,2 Kurikka -1026 -2387 379 -3059 12,5 Lappajärvi -365 -728 175 -918 -22,7 Lapua 118 -100 341 359 2,6 Seinäjoki 4625 5328 1084 11037 21,8 Soini -194 -421 24 -591 -21,1 Teuva -479 -800 56 -1223 -18,5 Vimpeli -215 -352 25 -542 -15,3 Ähtäri -400 -879 72 -1207 -16,7 Etelä-Pohjanmaan väestökehitys kunnittain vuosina 2000-2015 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro 206
  25. 25. -150 -140 -130 -120 -110 -100 -90 -80 -70 -60 -50 -40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 -360 -330 -300 -270 -240 -210 -180 -150 -120 -90 -60 -30 0 30 60 90 120 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 ISOJOKI 1970-2015 (NETTOMUUTTO) LAPUA 1970-2015 (NETTOMUUTTO) -420 -390 -360 -330 -300 -270 -240 -210 -180 -150 -120 -90 -60 -30 0 30 60 90 120 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 KAUHAVA 1970-2015 (NETTOMUUTTO) -270 -240 -210 -180 -150 -120 -90 -60 -30 0 30 60 90 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 ALAJÄRVI 1970-2015 (NETTOMUUTTO) Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike 1970-2015
  26. 26. -100 -50 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Seinäjoen kuntien välinen nettomuutto vuosina 1970-2015 Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike 1970-2015
  27. 27. -1600 -1500 -1400 -1300 -1200 -1100 -1000 -900 -800 -700 -600 -500 -400 -300 -200 -100 0 100 200 300 400 500 600 Seinäjoki Muu Etelä-PohjanmaaSEINÄJOEN MUUTTO- VOITTO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTO- LIIKKEESTÄ + 7 663 Kuntien välinen nettomuutto Seinäjoella ja muissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa ilman Seinäjokea vuosina 1980-2015 MUIDEN ETELÄ-POHJANMAAN MUUTTOTAPPIO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ - 23 781 Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike 1970-2015
  28. 28. Seinäjoen tulomuutto kunnittain vuosina 2010-2014  Seinäjoelle tulomuutti yhteensä 15316 henkilöä vuosina 2010-2014 eli keskimäärin 3063 henkilöä vuodessa  12 kunnasta tulomuutti Seinäjoelle enemmän kuin 400 henkilöä viiden vuoden ajanjakson aikana: Seinäjoelle muutettiin määrällisesti eniten Ilmajoelta, Tampereelta, Helsingistä, Kauhavalta, Vaasasta ja Lapualta  Seinäjoen tulomuuttajista neljä kymmenestä (43,1 %) tuli muista Etelä-Pohjanmaan kunnista  Pääkaupunkiseudun kunnista tuli keskimäärin joka kymmenes henkilö (8,8 %) Kunta Tulomuutto Osuus (%) abs. tulomuutosta 1. Ilmajoki 1172 7,7 2. Tampere 932 6,1 3. Helsinki 860 5,6 4. Kauhava 837 5,5 5. Vaasa 813 5,3 6. Lapua 794 5,2 7. Kurikka 650 4,2 8. Alavus 613 4,0 9. Kauhajoki 544 3,6 10. Jyväskylä 490 3,2 11. Alajärvi 462 3,0 12. Jalasjärvi 405 2,6 13. Oulu 388 2,5 14. Isokyrö 303 2,0 15. Kuortane 258 1,7 > 400 hlöä 100-399 hlöä 30-99 hlöä < 30 hlöä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
  29. 29. Seinäjoen nettomuutto kunnittain vuosien 2010-2014 aikana  Seinäjoki sai muuttovoittoa yhteensä 162 kunnasta ja kärsi muuttotappiota 81 kuntaan. 74 kunnan kohdalla muuttotase nolla henkilöä  Seinäjoki sai muuttovoittoa yhteensä 1 628 henkilöä vuosina 2010-2014  Seinäjoen sai merkittävää määrällistä muuttovoittoa muista Etelä-Pohjanmaan kunnista ja Isostakyröstä  Seinäjoki kärsi eniten määrällistä muuttotappiota Tampereelle, Ilmajoelle, Helsingille, Jyväskylälle, Lapualle ja Turulle Koko maan mediaani 29 536 €/as. v. 2012 316 240 236 229 222 104 100 95 81 73 -17 -21 -23 -24 -71 -105 -143 -180 -215 -346 -400 -300 -200 -100 0 100 200 300 400 Kauhava Alavus Kauhajoki Alajärvi Kurikka Ähtäri Jalasjärvi Isokyrö Kuortane Teuva Espoo Vantaa Kuopio Oulu Turku Lapua Jyväskylä Helsinki Ilmajoki Tampere Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike
  30. 30. Seinäjoen nettomuutto muuttosuunnittain suhteessa omiin kehyskuntiin 2000-2014 SEINÄJOEN KEHYSKUNNAT 2000-2004 2005-2009 2010-2014 YHTEENSÄ Kauhava 323 406 316 1045 Kurikka 298 283 222 803 Jalasjärvi 186 106 100 392 Lapua 76 -73 -105 -102 Ilmajoki -49 -118 -215 -382 KEHYSKUNNAT YHTEENSÄ 834 604 318 1756 Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike
  31. 31. SEINÄJOKI JA MUUT MAAKUNNAN KUNNAT 2000-2004 2005-2009 2010-2014 YHTEENSÄ Alavus 148 198 240 586 Kauhajoki 249 186 236 671 Alajärvi 208 213 229 650 Ähtäri 65 104 104 273 Kuortane 109 72 81 262 Teuva 57 63 73 193 Vimpeli 35 44 56 135 Soini 53 91 55 199 Lappajärvi 68 63 31 162 Evijärvi 47 47 25 119 Isojoki 1 17 23 41 Karijoki 10 16 11 37 MUU ETELÄ- POHJANMAA YHTEENSÄ 1050 1114 1164 3328 Seinäjoen nettomuutto muuttosuunnittain suhteessa muihin Etelä-Pohjanmaan kuntiin 2000-2014 Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike
  32. 32. Seinäjoen nettomuutto muuttosuunnittain suhteessa eräisiin muihin kaupunkeihin 2000-2014 SEINÄJOKI JA ERÄÄT MUUT SUOMEN KUNNAT 2000-2004 2005-2009 2010-2014 YHTEENSÄ Tampere -429 -482 -346 -1257 Helsinki -385 -300 -180 -865 Jyväskylä -186 -112 -143 -441 Turku -117 -69 -71 -257 Espoo -106 38 -17 -85 Vantaa -61 41 -21 -41 Oulu -59 17 -24 -66 Vaasa 70 31 1 102 Kokkola 56 34 8 98 Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike
  33. 33. 3. Mahdollisuudet?
  34. 34. Ei ? EI ? +
  35. 35. Mahdollisuudet?  Pragmaattinen ja (inho)realistinen tulevaisuuskuva aluerakenteen isojen muutosvoimien vaikutuksesta yleisesti Etelä-Pohjanmaahan ja erityisesti maakunnan eri tyyppisiin kuntiin  Alueen supistumis- ja kasvukehän syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen sekä siihen liittyvät omat toimenpiteet  Seinäjoki  Sijainti kasvukäytävällä, ja kiinnittyminen Tampereen tulevaisuuspolkuun  Maahanmuutto  Etelä-Pohjanmaan ja sen kuntien oikeat vetovoimatekijät tulo- ja paluumuuttajien suhteen  Erottautuminen ja huomio tulevaisuuden elinehtoja  Rakennettu etu + mentaalinen etu
  36. 36. 1.Kovat vetovoimatekijät 2.Pehmeät vetovoimatekijät 3.Identiteettitekijät 4.Sijainti, aikaetäisyys suhteessa kasvukeskuksiin 5.Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus 6.Mainekuva 7.Villit kortit Etelä-Pohjanmaan vetovoima suhteessa 7 vetovoimatekijään?
  37. 37. - Pohjois-Karjalan maakuntaliiton FAK –hanke (Farkut verkkarihousuun -hanke) - FAK –hanke lähetti kirjeen 15 000 potentiaaliselle paluumuuttajalle, jotka ovat joskus asuneet vähintään vuoden Pohjois-Karjalassa - Hankkeen keulahahmona Hanke-Aki
  38. 38. ”Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, pidetään turpa kiinni. Jätetään mailojen paiskomiset, heitetään kaikki negat helvettiin ja keskitytään koko ajan vain seuraavaan vaihtoon” - Ville Uusitalo, Ässien kapteeni 13.2.2016 -
  39. 39. LISÄTIETOJA: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890

×